Arwon Sanomat


Hei Matkalainen

Käytyämme juuri Heinävedellä Valamossa kokemassa sitä
rauhaa jonka siellä voi tavaoittaa, saimme myös kokea
paikan luonnokkaiden vahvan yhteyden.

Trapesan Liivian ja kaikkien luonnonhenkien  kanssa toivotamme Oikein Hyvää ja Rauhaisaa Joulua :))

 t: Helge , Marja ja luonnokaskonkkaronkka :))



"Minä olen Valamon Liivia. Voi sitä sanoa, että minä olen sen Valamon Trapesa-ravintolan keittiöemäntä. Tontuksi saa sanoa. Minä nyt valotan vähän meidän väen tekemistä siellä. Kas kun siellä on niin paljon rakennuksia; vanhoja, joissa meitä luonnokkaita asustelee myös paljon. Kuka huolehtii munkkien asuinrakennnuksista; kuka kirkosta ja kuka viinikellarista ja viinin tekemisestä. Se nyt on yksi niitä suosituimpia paikkoja. Eli meitä asustelee siellä ihmisten kanssa monta kymmentä.

Niin sanoisin muutaman sanan tästä joulun ajasta siellä. Kas kun siellä Valamon luostaripaikalla on ihan omanlaisensa aura, niinkuin te sanoisitte. Siinä on kuin suuri valoisa kupoli koko alueen yllä. Ja, voisi sanoa, että siellä on pienempiä valokupoleja siellä sisällä. Kirkolla on omansa, viinikellarilla on omansa. Jokaisella luostarin rakennuksella on omansa. Kas, nämä pienemmät energiamaailmat ovat juuri niitä, mistä meidän väki sitten huolehtii siellä.

Ja tässä joulun ajan energiassa ja siinä hiljaisuudessa ja pyhityksessä, mikä sillä alueella on, näihin kaikkiin tulee vielä herkempi ja kirkkaampi valo. Ihan sen takia, mitä ajatuksia ja tunteita tähän aikaan liitetään.

Tämähän tapahtuu kyllä jokaisessa kodissakin joulun aikaan. Kun tulee tämä tietty hiljentymisen ja arjen poisjättämisen energia. Ja se on aina kirkkaampi silloin kuin yleensä.

Niin. Varsinkin joulun aikaan, sitten kun ihmiset eivät ole enää siellä Trapesassa, kun se on ikäänkuin suljettu. Niin sitten meidän juhlat alkaa. Kas kun joulun ajassa mekin otamme osaa siihen energiaan, joka silloin vallitsee. Se liittyy myös tähän päivänseisauksen energiaan. Juuri joulun aika ja talvipäivän seisauksen energia tukevat toisiaan Niin kyllä se joulun energia-aika on meilläkin sellaista voimakkaamman energiajuhlan aikaa.

Joulua on vietetty jo niin kauan ihmisen maailmassa. Ja kun me kerran ihmisten kanssa asutaan ja ollaan tutuiksi tultu heidän tapojensa kanssa, niin on meilläkin omissa juhlissa ihan lahjoja myöten samanlaisia tapoja kuin teilläkin.

Niin kyllä me Trapesan keittiöväki hyödynnetään kaikki se herkku, mitä siellä on muutenkin ihmisille tehty. Kas me kun käytetään näiden herkkujen eetteripuolta ja sitä pötyä sitten kannetaan pöytään.

Meillä se juhlinta ei vain ole niin hengellistä. Kyllä meillä siellä monta tuoppiakin nostetaan. Minä ja kaksi ystävääni nyt kun olemme täällä Marjan ja Helgen luona, niin haluamme toivottaa ihan kaikille meidänkin väen puolesta oikein valoisaa ja antoisaa joulun aikaa.

Terveisin Liivia"


Helge Salo
P: 0400511597
malendon(at)wippies.fi
www.voimantie.auttaa.fi


Hei Matkalainen

Käytyämme juuri Heinävedellä Valamossa kokemassa sitä
rauhaa jonka siellä voi tavaoittaa, saimme myös kokea
paikan luonnokkaiden vahvan yhteyden.

Trapesan Liivian ja kaikkien luonnonhenkien  kanssa toivotamme Oikein Hyvää ja Rauhaisaa Joulua :))

 t: Helge , Marja ja luonnokaskonkkaronkka :))


"Minä olen Valamon Liivia. Voi sitä sanoa, että minä olen sen Valamon Trapesa-ravintolan keittiöemäntä. Tontuksi saa sanoa. Minä nyt valotan vähän meidän väen tekemistä siellä. Kas kun siellä on niin paljon rakennuksia; vanhoja, joissa meitä luonnokkaita asustelee myös paljon. Kuka huolehtii munkkien asuinrakennnuksista; kuka kirkosta ja kuka viinikellarista ja viinin tekemisestä. Se nyt on yksi niitä suosituimpia paikkoja. Eli meitä asustelee siellä ihmisten kanssa monta kymmentä.

Niin sanoisin muutaman sanan tästä joulun ajasta siellä. Kas kun siellä Valamon luostaripaikalla on ihan omanlaisensa aura, niinkuin te sanoisitte. Siinä on kuin suuri valoisa kupoli koko alueen yllä. Ja, voisi sanoa, että siellä on pienempiä valokupoleja siellä sisällä. Kirkolla on omansa, viinikellarilla on omansa. Jokaisella luostarin rakennuksella on omansa. Kas, nämä pienemmät energiamaailmat ovat juuri niitä, mistä meidän väki sitten huolehtii siellä.

Ja tässä joulun ajan energiassa ja siinä hiljaisuudessa ja pyhityksessä, mikä sillä alueella on, näihin kaikkiin tulee vielä herkempi ja kirkkaampi valo. Ihan sen takia, mitä ajatuksia ja tunteita tähän aikaan liitetään.

Tämähän tapahtuu kyllä jokaisessa kodissakin joulun aikaan. Kun tulee tämä tietty hiljentymisen ja arjen poisjättämisen energia. Ja se on aina kirkkaampi silloin kuin yleensä.

Niin. Varsinkin joulun aikaan, sitten kun ihmiset eivät ole enää siellä Trapesassa, kun se on ikäänkuin suljettu. Niin sitten meidän juhlat alkaa. Kas kun joulun ajassa mekin otamme osaa siihen energiaan, joka silloin vallitsee. Se liittyy myös tähän päivänseisauksen energiaan. Juuri joulun aika ja talvipäivän seisauksen energia tukevat toisiaan Niin kyllä se joulun energia-aika on meilläkin sellaista voimakkaamman energiajuhlan aikaa.

Joulua on vietetty jo niin kauan ihmisen maailmassa. Ja kun me kerran ihmisten kanssa asutaan ja ollaan tutuiksi tultu heidän tapojensa kanssa, niin on meilläkin omissa juhlissa ihan lahjoja myöten samanlaisia tapoja kuin teilläkin.

Niin kyllä me Trapesan keittiöväki hyödynnetään kaikki se herkku, mitä siellä on muutenkin ihmisille tehty. Kas me kun käytetään näiden herkkujen eetteripuolta ja sitä pötyä sitten kannetaan pöytään.

Meillä se juhlinta ei vain ole niin hengellistä. Kyllä meillä siellä monta tuoppiakin nostetaan. Minä ja kaksi ystävääni nyt kun olemme täällä Marjan ja Helgen luona, niin haluamme toivottaa ihan kaikille meidänkin väen puolesta oikein valoisaa ja antoisaa joulun aikaa.

Terveisin Liivia"

Helge Salo
P: 0400511597
malendon(at)wippies.fi
www.voimantie.auttaa.fi



Arvon lukija


Saanemme esitellä Jopi Mutkun. Jopin uusi tekeminen on kahvitauon taide. Jopin tekeminen oli olla "joka paikan jopi", mutta maatalous- ja navettatöiden hiljennyttyä Jopi ja hänen ystävänsä Laari Mehtonen ovat ennen muuta pitäneet taukoa.

Tavattuamme Jopin ja Mehtosen kehittyi kahvitauon taide, ja Jopi ja Mehtonen kulkevat reput selässään pitäen kahvitaukoa aina siellä, missä tauon paikka on sopiva... Jopi on muutaman kerran lausahtanut mietteitään aamukahvin äärellä, ja alamme kirjoittaa näitä mietteitä nyt Sinulle, lukijamme.


Hyviä aamun hetkiä

tahtoen

Jopi, Marja ja Helge


"Minä nyt puhun kahvista, vaikka on ihmisiä, jotka eivät juo kahvia. Mutta ajatuksen silti saavat. Niin. Anna itsellesi aamun kahvihetki, ettei päivästäsi tulisi pitkä retki. Jos et sinä sitä itsellesi anna, niin ei kukaan toinen siitä huolta kanna. Ota se omaa olentoasi varten, niin mieli kirkkaampana luistaa, ja olentosi sen muistaa, ja sanoo: "Kiitos, ettet kiireellä lähtenyt, vaan minun annat hetken ajatuksiani kasata.

Semmosta."


-------


Arvoisa lukija

Terttu Terälehti on ystävämme, metsätonttu, ja kirjoitamme hänen kanssaan Kaikki on hyvin -kirjaa. Olimme kokoontuneet yhteen Kaikki on hyvin -kirjan kirjausta varten. Päädyimme kirjoittamaan yhdessä Tertun ja puunhenki Elianin kanssa seuraavan tekstin, jonka voimme heti esittää Sinulle, lukijamme. Puiden asia puhuttaa niin meitä kuin luonnokkaitakin, ja on puiden puheen aika.

Puunhenki Elian on Helgen ja minun uusimpia ystäviä. Tutustuimme Elianiin keväällä 2013 hänen menetettyä puunsa. Kuljimme molemmat Helgen kanssa vuorokauden sisällä Elianin kaadetun puun ohi ja molemmat; toisistamme tietämättä, kutsuimme puunsa luona oleilevan kodittoman puunhengen Pylpyrän ja Rumpulan tavernoihin.

Niin Elian tuli ja tutustuimme. Seuraava kirjoitus on Elianin ja Tertun yhteisiä ajatuksia Tertun puhumana, Helgen kanavoimana ja minun kirjoittamanani.

Sinun valoasi tervehtien,

Marja Lehtinen,
Helge Salo,
Terttu Terälehti ja
Elian



"Ihminen pitää puuta elämässään itsestäänselvyytenä, ja sillä tarkoitan materiaalina itselleen itsestäänselvyytenä. Kun ihminen käyttää lautoja, tai tekee puusta huonekaluja, ja mitä milloinkin, niin kuinka harvoin hän muistaa ajatella, mistä se puu on tullut ja mitä muuta se on kuin materiaalia, mitä voi käyttää.

Senhän toki ihminen on huomannnut, että johonkin tarkoitukseen jokin tietty puulaji sopii paremmin kuin joku toinen. Mikä on kestävämpää kovuutensa takia, tai sopivan kaunis värinsä takia. Kuinka harvoin hän rakentaa jotain sen takia, että hänen käyttämässään puussa olisi se tietty voima, jota juuri se puu lajina edustaa.

Kun rakennetaan jotain tietystä puulajista - ajatellaanpa vaikka jotain isompaa, vaikka huonekaluja ja taloa. Niin itse asiassa sen puulajin henkeä tulee mukaan. Kun tiedettäisiin, että kun kutsutaan sen puun henkeä olemaan mukana siinä, mitä se puusta tehty talo tai huonekalu edustaa, niin siihen saataisiin voimaa ja myös kestävyyttä enemmän. Kas kun kaikki puut ovat eläviä ja joka puussa on elämänvoimaa ja henkeä. Mutta kun tämä niin sanottu länsimainen ihminen on kaiken tämän unohtanut. Luonnonkansat sen hyvin muistavat vielä. Ja siksi puhuttelevat niin metsää, kuin sitä puuta, jonka haluavat tarpeeseensa ottaa Näin he kutsuvat myös tämän puun hengen mukaan siihen tekemiseen. Ja jopa olemaan mukana siinä, mitä tästä puusta tehdään.

Jos tehdään kaksi täsmälleen samanlaista puurakennusta, ja sen toisen talon puut on otettu jostain tietystä metsästä, ja sen toisen talon jostain paljon kaukaisemmasta, aivan erilaisesta maisemasta; niin vaikka ne talot näyttäisivät kuinka tarkkaan samanlaisilta, niin niissä on eri tunnelma ja eri energia. Koska siellä vaikuttaa sen paikan henki, mistä nämä puut ovat peräisin.

Voisi sanoa, että siinä vaiheessa kun ihminen todella sisäistää sen, että hänen käyttämänsä puu on elävästä ja tuntevasta maailmasta otettu, ja että puu on antanut elämänsä siihen, mitä ihminen tälle puulle tekee, niin hänen perspektiivinsä alkaisi automaattisesti muuttua siinä, miten hän sitä puuta käyttää. Sillä tällaisella kunnioituksella hän tietoisesti kutsuisi puun voiman mukaan elämäänsä. Ja näin hän saisi omaan tarkoitukseensa enemmän voimaa. Näin ennen tehtiin. Tässä pätee hyvin paljon sama periaate, kuin mitä Wilhelmi saunakirjassaan saunan syvemmästä taiasta tarkoittaa.

Teillä on monia sanontoja, jotka liittyvät puuhun. Jos sanotte, että joku on varsinainen puupää, niin me katsomme mieluummin, että ai! Hän kunnioittaa tuota ihmistä. Ja pitää häntä viisaana. Teillä se sama  ajatus menee toisinpäin. Ja niinkuin sekin, että jos sanotaan, että kylläpä se joku asia puistattaa. Niin me katsomme, että aa: se on voimallinen asia. Se saa energian väreilemään. Ja niin poispäin.. Tässä vain pari sanontaa, jotka kuvastavat sitä, miten ihminen ajattelee näistä puisista asioista. Toki on paljon ja ilahduttavassa määrin niitä ihmisiä, jotka näkevät puissa ja metsissä paljon muutakin. Mutta nämä me halusimme nyt tuoda esiin niille, jotka eivät vielä muista. Ja sitten kun muistavat, niin kaikki on taas hyvin."


-------


KUKA KYSYY PUILTA?


Tästä alkaa  Arwon Sanomien ensimmäinen teksti Enkelimaa-sivuille. Näitä alkaa vähitellen tulla lisää, samoin spontaaneja luonnokkaiden viestejä, joita he haluavat tuoda julki.

Ystävämme Helge Salo kertoo, että näitä hänen, Marjan ja luonnonhenkiystävien eli luonnokkaiden viestejä saamme tulevaisuudessa lukea enemmän ja luonnokkaita ilahdutti tämä mahdollisuus tuoda Enkelimaan kautta viestejä ja terveisiä.

Voimantie sivulta linkin http://voimantie.auttaa.fi/45  kautta löydät lisää tietoa siitä, kuka Arvo on. 

Tässä siis tuore Arwon sanomien teksti saunamökkihaltia Arvolta:

"Minä esitän puiden puolesta arwollisen kysymyksen: KUKA KYSYY PUILTA? Tällä puun henget haluavat kysyä ihmisiltä, että silloin kun te kaadatte puut, niin kuka ihmisistä huomaa tai edes tietää kysyä puulta yhtään mitään. Tai edes kertoa, että nyt tästä ja tästä täytyisi tämä puu kaataa. Kas kun jos näin tekisi, niin silloin puu ja puun henki tietäisiwät toimia sen mukaan. Joo-o, se on puulle kirjaimellisesti, että nyt henki lähtee. Jokaisella puulla on myös puun olemassaolon ja elämisen kanssa tietysti myös tehtäwä. Miksi se puu kaswaa juuri siinä. Ja wälittää omaa woimaansa juuri ainutlaatuisella tawallaan juuri siinä kohtaa. Jokainen puu on yhteydessä siihen kokonaisenergiaan, joka sillä alueella on, ja waikuttaa siihen omalla tawallaan.

Ihmisen tekemät awohakkuut ovat järkyttäwimpiä, mitä woi tehdä. Ei pelkästään siksi, että se näyttää ja tuntuu kauhealta. Waan siksi, että ihminen hajottaa. Koko sen paikan energiarakenteen, joka siihen on syntynyt wuosikymmenten tai -satojenkin aikana. Olen minä silloin ennen, ennen kuin sen saunan kanssa muutin tänne Pakilaan, siellä wanhan kotipaikan metsässä nähnyt. Silloinhan ei wielä näin rajuja awohakkuita tehty. Mutta isoja hakkuita kuitenkin.

Niin minä kerran siellä tapasin kannon nokassa istumassa wanhan puupaimenen. Hän hieman surullisen näköisenä sanoi: "Nyt pitää niin paljon taas aloittaa alusta."

Ja silloin kuitenkin metsän pohjan jälki oli toista kuin näissä nykyisissä awohakkuissa. Niin siksipä minä sanon monen puun puolesta: "Jos ette osaa kysyä puulta, sopiiko sitä kaataa siitä ja siitä syystä, ja näin tehden kuunnella ja arwioida sitä tekemistä; niin jos ainakin kertoisitte puulle, että milloin ja minkä tähden ollaan puuta kaatamassa. Niin olisi heilläkin aikaa toimia."

Luonnonkansat ennen ja nykyisinkin kertowat ja kysywät metsältä kaikkea, mitä sinne aikovat tehdä. Niin silloin kaikki woiwat paremmin. Ei wain pelkästään metsät, waan myös ne ihmiset, jotka sillä alueella asuvat. Koska sen alueen energiarakenne on paljon tasaisempi ja harmonisempi.


Niin kuin Marja ja Helge, teidän luokse on wiime aikoina tullut hywin monia puiden henkiä juuri siksi, että heidän ajatuksiaan ja wiestiään kulkisi enemmän ihmisen luokse. Ja myös siksi, että niin monet puun henget ottawat uusia tehtäwiä. Ja auttawat kaikkia muita puita, ja waikuttavat myös ihmisiin sillä alueella; että he oppisivat kuuntelemaan enemmän puita."

Tässä kohden saunoimme hywän saunan ja kenenkään mihinkään pyrkimättä syntyi tähän artikkeliin jälkikirjoitus.

"Te herätätte metsän ihmisissä. Ja se on se hetki, kun ihminen löytää itsensä metsän sylistä omana itsenään. Silloin hän woi kokea olewansa yhtä puiden ja koko metsän kanssa. Eihän hänen henkensä ole sieltä koskaan poissa ollutkaan, mutta hän on unohtanut wain sen metsän, joka hänessäkin elää. Ja tämän löytöretken tehtyään hän ymmärtää puitakin paremmin. Ugh"