Matin blogi

Minä ja henkinen todellisuus

Share |

Perjantai 11.2.2011 klo 16:33 - Matti Kuusela


Suurkiitos kiitosviesteistä, joita sain eilisestä kirjoituksesta. Monet keskeiset henkiset kysymykset eivät sittenkään ole niin vaikeita. Meidän länsimaisten ihmisten ongelmana on enemmänkin tottumattomuus henkistä asioiden käsittelyyn.

Mistä johtuu se  häpeä, jota me niin usein koemme henkisen todellisuuden edessä? Luulen sen johtuvan siitä kollektiivisesta näkemyksestä, että pitää uskoa tietyllä tavalla. Se näkemys on vanhentunut. Olen ymmärtänyt, että esimerkiksi Uuden testamentin viesti on täysin selvä: todellinen uskonto voi nykyaikana olla vain henkilökohtainen ja yksilöllinen, minä-ihmisen uskonto. Ja siitä voi keskustella.

Moderni minuus vapautuu ja vahvistuu uskaltamalla kertoa omista ajatuksistaan, ja uskaltamalla kuunnella toisten ajatuksia. Mitä enemmän me uskallamme tulla oman itsemme varaan, esimerkiksi jonkin uskonnon näkemysten sijaan, sitä henkisemmiksi minuutemme voivat kasvaa.

Halutessaan voi olla vapaa yhtä hyvin minkä tahansa uskonnon kuin uskonnottomuudenkin piirissä. Aina ihmettelen, miten Uusi testamentti on onnistunut sanomaan nämä kaikki olennaiset asiat jo kaksituhatta vuotta sitten: Minä olen teidän kaikkien kanssa.

Jos tahdomme ymmärtää Uutta testamenttia pyhänä kirjana, niin silloin sen on pystyttävä opettamaan korkeinta ihmisyyttä, ja tällä kohden se merkitsee jälleen, että tuo MINÄ, josta Kristus puhuu, on todella jokaisen ihmisen saavutettavissa.

Kun Jeesus viimeisenä iltanaan antoi opetuslapsilleen tuon Yhden käskyn, hän sanoi sen olevan: Rakastakaa lähimmäisiänne niin kuin itseänne, siihen sisältyy todella paljon. Se tarkoittaa väistämättä, että lähimmäisten piiri laajenee perheyhteisöstä koko maapallon yhteisöksi, miellyttävistä ihmisistä kaikiksi ihmisiksi.

Ja itsen rakastaminen laajenee tarkoittamaan rakkautta kaikki itsen olemismuotoja kohtaan, sekä mieluisia että vähemmän mieluisia. Se merkitsee ettei ole hyvä sulkea tästä itsestä pois mitään, vaan todella rakastaa puhtaaksi jokainen ajatus, tunne ja tahdonvirike, jokainen kipu, suru ja tuska, ja yllätys: rakastaa omaksi myös jokainen ilo, jonka voimme kokea.

Ja kiitos teille kaikille siitä, että koen saaneeni teiltä tavallaan luvan kirjoittaa näistä asioista, jotka ovat olleet niin kauan kehittymässä. Se kuva, joka minulla on ollut esimerkiksi Uudesta testamentista, on se, että se ei voi sulkea ketään pois eikä ulkopuolelle. Itselläni on Äiti Amman antama nimi, tiibetinbudhalaisen laman antama nimi, evenkelisessa kirkossa kastettu nimi ja olen ministroinut Kristiyhteisön palveluksisssa - Kristus on se tai hän, jonka koen yhdistävän nuo kaikki, ja yhdistävän itseni kaikkeen siihen, mikä ihmiskunnalle on rakasta.

Nyt kun täällä maan päällä on tullut olluksi tällä kertaa jo 9 x 7 eli 63 vuotta, niin on ainakin joidenkin intiaaniheimojen mukaan tullut täysi-ikäiseksi ja on lupa kertoa mitä maailmasta on ymmärtänyt. Koen että viimeinkin on tullut aika alkaa rakentaa aivan jotain uutta.

Ja oikein mielellään otan mukaan myös kysymyksiä, millä vain viestimellä lähetettyjä. Saa olla vaikeitakin :)

 

Minä Olen -messut

Ja huomenna ja sunnuntaina Minä Olen messuilla Dipolissa. Sinikan kanssa siellä myymme meditaatiolevyjä ja nyt saa Enkelit kanssamme -kirjan loppupainoksen messutarjouksena 20 euroa kappale. Uusi painos tulee vielä tänä keväänä, uudella kannella varustettuna ja entistä ehompana. Sisältöön tulee vain aivan pieniä tarkistuksa, joten nykyinen laitos toimii edelleen vallan hyvin.

Tervetuloa moikkaamaan, saimme pöydän oikein hyvältä paikalta toisesta kerroksesta!

Avainsanat: Minä, minuus, Kristus, Uusi testamentti, rakkaus, Minä Olen -messut, Enkelit kanssamme


Kommentit

13.2.2011 21:23  Sini

Kiitos! Selkeä, suora, hyvin vapauttava, voimaannuttava ja rakkaudellinen teksti.

14.2.2011 15:50  Matti

Kiitos Sini!


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini