Matin blogi

Minävoiman ihmeitä

Share |

Torstai 10.3.2011 klo 9:03 - Matti Kuusela


Ennen eilisillan Siriusryhmää koin itseni kovin väsyneeksi, mutta kun meditaatio sitten alkoi henkinen energia nousi hyvin selkeäksi ja hereiseksi. Tuo sama selkeys jatkuu edelleen tätä kirjoittaessani nyt aamulla.

Kuvittelin yöllä olevani niin väsynyt, että varauduin nukkumaan pitkään, kun tänään ei aamupäivällä ole mitään menoja. Mutta niin vain heräsin kirkkaana jo varhain ja kirjoitin toukokuun kevätlauantain Enkeli-iltapäivän ohjelmaa Hollolaan. Siitä näyttää tulevan kiva kolmen tunnin kokoontuminen vaihtelevien mutta keskeisten aiheiden äärellä Suomen ensimmäisessä arkkitehdin suunnittelemassa kunnantalossa.

Kun tilaisuus päättyy jo kolmelta, ehtii hienosti käydä katsomassa viereistä Pyhän Marian kivikirkkkoa ja vaikka sen lähteen vielä Kiikunlähdettä, jonka sinisine kirkkaine vesineen on vahvasti mukana Suomen chakrajärjestelmässä. Tervetuloa sinne, vaikka joukolla.

 

Rakkaus ja Voima

Ihmisen minuus osoittautuu yhä hämmästyttävämmäksi asiaksi. Olen kauan kantanut mielessäni amerikkalaisen Lynn W. Andrewsin ihastuttavan kirjan lausetta:

Kun rakkaus ja voima ovat tasapainossa, kaikki on hyvin.

Suunnilleen noin se lause meni, ja kumma kyllä en löytänyt sitä nyt kirjasta, vaikka siellä on paljon kauniisti oranssilla ja punaisella alleviivaamiani kohtia. No nyt vasta tajusin, että tuon kirjan nimi on juuri Love and Power, Rakkaus ja Voima. Etsimäni lause onkin seuraava, että ihmisellä:

...tasapainon tila voi toteutua vain silloin, kun rakkaus ja voima kulkevat käsi kädessä.

Viime päivinä, kun vapaa kirjottaminen ei oikein virrannut ja koin itsessäni lähinnä vahvaa myllerrystä. Mutta se on yhteydessä tasapainoon: jos tahtoo kokea hyviä hetkiä, on hyväksyttävä myös myllerryksen ajat. Ei voi kohota korkealle tai saada pohjaa suurempaan voimaan, ellei energiarakennetta silloin tällöin uudisteta.

On tärkeää oppia itse ja opettaa muillekin, että heikot tai hiljaiset ajat tai jopa menetyksen tunnot eivät ole paha asia. Ne ovat niitä aallonpohjia, jotka ovat välttämättömiä uuden kehittymiselle.

Flunssat, valvomiset ja väsymykset ovat useimmiten sitä samaa. Suhtaudu niihin luottavaisesti. Harvoilla meistä eetterikeho on niin joustava ja hyväkuntoinen, ettemme tarvitse koskaan flunssaa sen pehmentämiseen. Mutta mitä enemmän teemme työtä itsemme kanssa, muistamme myötätuntoa ja rakkautta ja yritämme oikein kokea niitä, siitä paremmin etenemme.

 

Pyhien kirjojen energiat

Energiakokeilut kirjojen kanssa jatkuvat. Kun luen Johanneksen ilmestystä niin, että vain luen sitä aivan kuin koke olemuksellani, mutta yrittämättä sen enempää tulkita sen merkityksiä, koen miten kirjan energiavärähtely menee koko kehon läpi.

Mutta varsinainen teho tuntuu vastaa seuraavana päivänä. Ilmestys luo yön nukkumisen aikana vahvan yhteyden henkiseen tasoon, itse asiassa suoraan Kristuksen vaikutukseen, ja se virtaa yöenergiasta seuraavaan päivään - tosi vahvana.

Se liittyy Steinerin mukaan siihen, miten Kristuksen voima ei nykyaikana enää ole henkisessä maailmassa, vaan nyt kun Kristus on liittänyt voimansa kokonaan Maahan, hän elää Maan piirissä ja vaikuttaa meidän päivätajuntamme kautta.

Johanneksen ilmestyksen kautta virtaa kuitenkin voima, joka liittää meidän minuutemme ja sielullisuutemme yön aikana Kristukseen, ja tuo yhteys virtaa seuraavana päivinä tai päivinä meidän henkiseltä puoleltamme eetteriruumiiseen ja fyysiseen kehoon.

Onhan tuo monimutkaista ja tarvitsen itsekin vielä aikaa työstää tuota yhteyttä, mutta joka tapauksessa olen nyt vahvasti kokenut, että noin se toimii.

Johanneksen evankeliumi on toinen voimakirja, jonka suora energia avautui minulle nyt Ilmestyksen energioiden jälkeen. Johanneksen evankeliumin värähtely on, miten sanoisin "henkisempi", kun Ilmestyksen energia on täyteläinen ja tosi vahva, ikäänkuin pyöreämmällä tavalla.

Energialukemisen salaisuus näyttää olevan siinä, että lukiessa ei pidä eristää tunne- ja tahto-olemustaan pois miettimisellä. Miettiminen ja ajattelu ovat hyviä asioita, mutta näiden henkisten pyhien kirjojen kanssa ne kykenevät yksipuolisesti tehtynä eristämään meidät syvemmästä kokemisesta. Oikea tapa on kai kokemisen ja ajattelun vuorottelu.

Johanneksen ilmestys auttaa selvästi myös Kalevalan kokemista entistä laajemmin, ei vain suomalaisena, vaan universaalina maailman ja ihmisen kehityksen kuvauksena. Siinä kuvataan siis jotain mitä on todella tapahtunut, ja mikä tapahtuu edelleen. Siinä mielessä Kalevala kulkee läpi sekä Vanhan testamentin, Uuden testamentin että Ilmestyksen.

Kalevalan energiat eivät kuitenkaan tässä kuvaamassani mielessä ole auenneet, vain tuollaisella korkeammalla, kuin henkis-liitävällä kokemisen tasolla. Työtä siis riittää.

 

Voiman teot


Ellet ole koskaan tehnyt voiman tekoa,
et voi todella nähdä millainen olet.

Tuo oli yksi Lynnin lauseita, ja se liittyy vahvasti aiheeseemme. Monilla meistä henkisistä ja herkistä ihmisistä suhde omaan minuuteen on liian löyhä. Me tunnemme, että maailma ei tue eikä kanna meitä.

Mutta minuus näyttääkin olevan jossain mielessä lihaksen kaltainen. Sitä voi voimistaa ja harjoittaa. No, nyt herkkätuntoiset ihmiset kokevat, että vahva minä on huono juttu, koska juuri egoismi on kaiken pahan takana. Totta, mutta minä ei olekaan tuo ego, vaan minä juurtuu henkeen, ja kun kun jonkun raskaan hetken jälkeen löydämme kohdan, jossa voimme ponnistaa minuuttamme, saatamme yhtäkkiä huomata, että se toimii. Minuus on valtava voima, kun sen kosminen yhteys kytkeytyy.

Avainsanat: Rakkaus, voima, Kristus, Lynn W. Andrews, minävoima, Johanneksen evankeliumi, Johanneksen ilmestys


Kommentit

10.3.2011 11:32  Viljami Mannerjoki

Tuohon kirkastamaasi lauseeseen sinut usein liitänkin. "Kun rakkaus ja voima ovat tasapainossa, kaikki on hyvin."

Huomasin eräs kerta että olen tullut nimenneeksi yhdellä adjektiivilla tapaamiani henkisen tien kulkijoita. Sinä olet Tasapaino. Kunnioitan ja pidän sitä suurena saavutuksena tällä maanpäällisellä matkallamme :)

10.3.2011 11:43  Matti

Kiitos Viljami!

10.3.2011 21:37  Sirpa Turunen

Minä olen usein ajatellut rakkauden ja totuuden toistensa tasapainoittajiksi. Totuus on voimaa mutta se voi olla armoton, rakkaus taas niin ihanan armollinen.

10.3.2011 22:57  Matti Kuusela

Hyvä Sirpa.

Kirjoittelin juuri näistä teemoista Plejadien yhteydessä, miten maailmankaikkeus nykyaikana tukee vain yksilöllistä totuutta.

Ne "totuudet", jotka eivät ole rakkaudellisia, eivät ole myöskään yksilöllisiä.


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini