Matin blogi

Vapautuminen menneiden elämien kuormista

Share |

Tiistai 29.3.2011 klo 14:58 - Matti Kuusela


Viime päivät ovat monilla olleet aikamoista rytminää. Itselläni Lorna Byrnen tilaisuus Kulttuuritalolla lauantaina meni kokonaan energiatyöhön ja samaa on enemmän tai vähemmän jatkunut tähän saakka.

Sunnuntaina kävin Sinikan kanssa Suomenlinnassa ja maanantaina olikin hoito- ja iltatilaisuuden päivä Turussa, Hoitokeidas Atriumin kauniissa ja miellyttävissä tiloissa. On mukava kokea niin hiljainen ja hyväenerginen paikka aivan kaupungin keskustassa.

Viime aikoina hoidot ovat keskittyneet voimakkaasti kysymyksen mitä tehdä - mitä tehdsä tällä elämällä, mihin suuntaan kulkea - tai sitten, mikä estää kulkemasta sinne mihin haluaisi, tai mikä estää ylipäänsä kulkemasta minnekään. Se ei ole mitenkään harvinainen kokemus.

On aina niin suuri ilo kun voi auttaa noissa kysymyksissä, jotka ovat niin keskeisiä elämälle. Hyvin usein syyt esteisiin löytyvät aikaisemmista elämistä, paljon useammin kuin osaamme arvatakaan.

 

Menneet elämät

Viime vuosin on usein käytetty lausetta, että miksi mennä aikaisempiin elämiin, ongelmat on kohdattava tässä elämässä. Minusta tuntuu, että ongelmia on monilla aivan riittävästi. Ja jos meidän inkarnaatiomme sujuisivatkin sen alkuperäisen jumalallisen suunnitelman mukaan, että me kuolemamme jälkeen kykenisimme kokonaan puhdistamaan edellisen elämämme ja siirtyisimme seuraavaan elämään punaposkisina ja puhtaina, silloin tuossa väitteessä voisi olla jotain perää.

Tosiasia kuitenkin on, että me kuljetamme mukanamme paljon aikaisempien elämien selvittämättömiä kuormia. Jos niitä ei ala selvittää tässä elämässä, ne siirtyvät sitten seuraavaan tai sitä seuraaviin. On erittäin hyvä aloittaa nyt.

Teen enää hyvin harvoin varsinaisia menneiden elämien regressioita. Kun kuuntelee ja osaa kysyä oikeita kysymyksiä, huomio siirtyy kuin itsestään alueelle, jossa noita vanhoja energioita ja esteitä voi puhdistaa ja vapauttaa. Kysymys ei ole niinkään 'tietämisestä' vaan sisäisen kosketuksen hedelmällisyydestä.

Kun sisäisesti pääsee hoitajan ja tietysti henkisten ystäviemme tukemana koskettamaan noita vanhoja tukoksia oikealla tavalla, niihin sitoutuneet energiat pääsevät jälleen virtaamaan ja helpotus on usein oikain selvä. Kysymys ei ole todellakaan siitä, että tällä tavoin pääsisi liian helpolla, kuten olen joskua kuullut sanottavan, vaan siitä että pääsee alkuun. Että elämänvirrat meissä jälleen avautuvat ja pääsemme työatämään elämäämme eteenpäin ja kykenemme suuntautumaan tuloksellisesti asioihin, joihin tahdomme.

Avainsanat: energiahoito, enkelimaahoito, menneet elämän regressio, sisäisten esteiden hoitaminen, mikä on tehtäväni


Kommentit

30.3.2011 21:57  Mika-Matti Leino

Pidän tähdellisenä sitä, että valkaisemme jumalakuvaa, kuten käsityksiämme siitä, mitä karma merkitsee: pakollisuuttako, joka sitoo, vaiko tilaisuutta, joka antaa merkitseviä kokemuksia siitä, mitä on olla Jumalan täydellisen luomissuunnitelman toteutuminen kauttamme tässä ja nyt.

Lineaarinen eli pitkittäinen näkökulma eroaa vertikaalisesta, pystysuorasta näkökulmasta siinä, että jälkimmäisen nyt-ajassa ns. jälleensyntymät ovat jo olemassa mahdollisuuksien kehänä, joten ne eivät meitä sido eivätkä pakota, kuten Jumalalla ei ole tarpeita eikä odotuksia eikä siis myöskään pettymyksiä saati anteeksiantamattomuutta.

Onkin tullut aika "kuopata" myyttinen pelon, synnin ja karman jumala, jollaista "polkumyllyttäjää" ei milloinkaan ole ollutkaan.
On tullut aika vapautua tuntemaan olevansa pyhä olento pyhällä matkallaan ja antautuen elämään uutena ihmisenä, joka on sinut itsensä ja jumaluutensa kanssa "niin alhaalla kuin ylhäälläkin".

Syvähenkinen elämä alkaa siitä, kun oivaltaa, että kaikki on luotavissa siten kuin valitsemme. Sitähän se kanssaluojuus on: etätyöskentelyä kotoa käsin, ja ilman, että perimmäisesti kukaan on uhri saati hyväksikäyttäjä.

Ja mitä tulee sairauksiin ja kolotuksiin, vaivoihin ja siedettävämmän huomisen odotuksiin, niissä kaikissa soi itsensä kohtaamisen sävelkulku kohti aina vain korkeampia oktaavialoja.

Kysehän on oman verrattomuutensa ja kaltaisuutensa kokemisesta ykseyden merkeissä, vaikkakin erillisyyden katoavaisessa viitekehyksessä.

11.5.2016 12:58  Pekka

Itse olen kokenut karman hyvin dramaattisesti omassa elämässäni enkä voi kuin sanoa että karma on tehnyt siitä vaikean. Voi toki olla että jos olisin ollut valaistunut eläessäni en olisi karmaa niin kouriintuntuvasti kokenut. Mutta kuka sitten on jumalllinen joka hetki elämässään...tai tietoinen? Silloin karma tietysti vaikuttaa ja se voi jopa viedä hengen. Kohtalo kuljettaa ihmistä joskus kuin lastu lainehilla. Varsinkin jos karma on raskas...


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini