Matin blogi

Minä itse - ja meditaatio

Share |

Keskiviikko 25.5.2011 klo 11:35


Huomenta kaikki ja tervetuloa tähän keskiviikkoon eli Merkuriuksen päivään!

Heräsin tänään erilailla, luulin nukkuneeni paljon kauemmin ja olo tuntui kehossa raskaalta mutta myös voimakkaammalta kuin tavallisesti.

Mielessä oli eilisiltaiset puhelinkeskustelut. Minulla on syksyn Hengen ja Tiedon messuilla (8.-9. lokakuuta) esitelmä Sydämen tiestä lauantaina klo 16 ja heti sen perään miniseminaari samasta aiheesta klo 17. Kutsun sinua jo nyt kuuntelemaan ja osallistumaan.

Näistä syksyn messuista on nyt hyvä olo. Niistä näyttää tulevan entistä eheämpi kokonaisuus teemoiltaan ja energioiltaan. Minusta tuntuu tosi hyvältä, että järjestäjillä tuntuu olevan uutta puhtia ja näkemystä.

 

Kirjat

Hieman myös jännittää miten omat kirjat ehtivät mukaan. Jäin kevään sairastelussa loppujen lopuksi kuukauden tai pari aikatauluistani jälkeen, ja työstän vielä seuraavan kirjan käsikirjoitusta. Se on Plejadeista ja vuodesta 2012 ja siihen tulee yksi oma ja kaksi Robert A. Powellin kirjoitusta. Sen ennakkotilauksia voi tehdä aivan pian, kunhan vielä tarkistan tuota nettikauppaa, että kaikki toimii. Periaatteessa siellä pitäisi jo kaikki osaset olla paikalla.

Enkelit kanssamme -kirjan viimeisestä tuhannen kappaleen painoksesta on vielä yksi hyllyssä, mutta sekin on jo tilattu. Siitäkin uusi painos pitäisi saada aikaan mahdollisimman pian. Hieno kansikuva on jo olemassa ja taitto menee kokonaan uusiksi.

Sydämen tie -kirja, jota kirjoitin viime vuoden lopulla, on myös saatava valmiiksi ainakin messuille mennessä.

 

Meditaatio ja hoidot

Mutta meditaatio. Aamun suuri oivallus oli istua meditaatiossa
aivan omalta pohjalta. Tavallistahan on toimia jonkin ohjeen tai opetuksen mukaan. Ja jos haluaa jotain tiettyä tulosta, alkaa miettiä sen saavuttamiseksi jotain välinettä.

Tänä aamuna siis koin tarvetta istua vain itseni kanssa. Ja tein juuri päinvastoin kuin yleensä opetetaan. Annoin jokaisen ajatuksen tai energian tulla vapaasti ja kiinnitin siihen kaiken huomioni, hyväksyvästi ja myötätuntoisesti.

Se tuntui tosi hyvältä.

Ymmärsin, että kun antaa voimien tulla vapaasti luo, silloin ne, joilla on jotain tärkeää sanottavaa tai selvitettävää, pääsevät tulemaan juuri omalla vuorollaan tai sen mukaan, mikä kulloinkin on vahvimmin tulossa.

Tämä tuntui hyvin vahvistavalta ja energisoivalta. Ja tajusin sitten, että myös hoidoissa olen jo kauan sitten hylännyt kaikki ohjelmat. Hoidoissa toimin juuri niin, että kuuntelen energioita ja kohtaan ne täsmälleen sillä tavoin kuin ne kohoavat esiin.

Olen myöskin jättänyt kaiken turhan velvollisuudentunnon. Aikaisemmin ajattelin, että jos olen aloittanut jonkin tietyn alueen hoitamisen tai tietyn tekniikan, minun on hoidettava se loppuun ennen siirtymistä seuraavalle alueelle. Jossain vaiheessa uskalsin luopua tuosta ajatuksesta, ja tulokset paranivat heti. Sisäisillä tasoilla ei ole samanlaista järjestystä kuin fyysisellä tasolla, vaan asiat lomittuvat keskenään, virtaavat, vaikuttavat toisiinsa mitä moninaisemmilla tavoilla. Jokainen kosketus luo aina jotain, mikä vaikuttaa laajalti myös ympäristöön ja silloin tasapainoista ja tehokasta on kohdata aina se energia, joka kulloinkin ilmoittautuu.

 

Liikemeditaatio

Kulkiessani tällä tavoin omien sisäisten tuntemusteni kera tahdoin nousta seisomaan, ja niin teinkin. Ensimmäinen asento oli suuri X käden ojennettuina, ja se tuntui virkistävältä ja vahvistavalta.

Hiljalleen kädet ottivat uusia asentoja ja vähitellen laskeutuivat alemmaksi. Samalla tuli voimakkaita muistoja lapsuudesta ja lukemistani kirjoista. Tämä kaikki tuntui todella vahvistavalta. Minä itse - aivan, oppiakseen on hyvä lukea ja tehdä suurten opettajien tuomia harjoituksia, mutta minä itse olen kuitenkin oman elämäsi keskus.

Antautuminen omille muistoille ja niiden voimille tuo yhteyttä myös niihin näkymättömien maailmojen olentoihin, enkeleihin, haltijoihin, tonttuihin ja muihin, joihin on ollut aikaisemmin kosketuksissa.

Me saatamme menettää itsemme, jos omaksumme kovasti kaikkea sitä mitä meille opetetaan. Etenkin silloin jos on jokin hätä, epävarmuus tai heikkostila, etsii mielellään apua itsensä ulkopuolelta. Ja oikeinhan se on. Meitä hoitajia tarvitaan juuri siksi, että itsen parantaminen ei olekaan niin helppoa, ja usein apu on aivan välttämätöntä.

Mutta kaikki hoito kuitenkin tähtää siihen, että ihminen jälleen löytää oman itsensä ja oman voimansa.

Luulen, että tällainen oman itsensä kuuntelun meditaatio tulee yhä tärkeämmäksi. Ja sehän on myös sitä, mitä itsekin olen niin usein korostanut: paluu itseen!

Kun olen tasapainossa itseni ja tunteitteni ja energioitteni kanssa, voimat virtaavat vapaina kauttani. Silloin yhteistoiminta maailmankaikkeuden kanssa ja kaikki luominen onnistuu.

 

Hollola

Kuvaa on Hollolan kirkko, jossa kävimme lauantain Hollolan seminaarin jälkeen. Hienot energiat.

Tämähän on ollut tulossa. Hollolan kurssissa puhuin jotenkin enemmän sen mukaan, minkä koin tärkeäksi ja mikä astui esiin puhuttavaksi. Ja näyttää siltä, että tuosta kurssista on tullut enemmän palautetta kuin pitkään aikaan. Ilmeisesti se osui kohdalleen ja herätti enemmän asioista kuin alemman velvollisuudentuntoinen opetus. Ehkä tässä on kysymys korkeammasta velvollisuudesta.

Ehkä väsymys on myös paljolti sitä, että unohtaa itsensä ja alkaa toimia alemmasta velvollisuudesta kuin puhtaasta velvollisuudesta henkeä ja omaa korkeampaa itseä kohtaan.

Tätä kun kirjoitan, tuntuu että vieressä seinällä oleva Johanna Loukusan tekemä henkilökohtainen voimakuvani Korkein Pyhä Minuus, Ylin Sielutietoisuus nyökkäilee tytyväisenä. Kiitos.

Matti

Avainsanat: Minä, meditaatio, Hengen ja Tiedon messut, sydämen tie, Enkelit kanssamme, healing, energiahoito, aura healing


Kommentit

25.5.2011 13:37  Leena Korhonen

Olipa ajattelemisen arvoinen juttu tuo meditoiminen ihan omana itsenä ilman mitään valmista kaavaa ja pyrkimystä. Se kuulosti kokeilemisen arvoiselta. Kiitos siitä.
Itse asiassa minulle välähti pari päivää sitten, että voin rukoilla täysin oman "kaavan" mukaan enkä esim. Diana Cooperin kirjasta saamani valmiin mallin mukaan (toki sanat sai itse valita). Minua jopa aluksi pelotti, että jos rukoilen omalla tavallani, rukoukseni ei ole yhtä tehokas :)

25.5.2011 17:10  Matti

Hei Leena,

Minulla tämä aamuisen oma-meditaation hyvä energia tuntuu edelleenkin. Se on suurimpia oivalluksia todella pitkään aikaan.

Myös minulla meni vuosia tajuta miten tärkeä on suhde omaan enkeliin. Sitä kuvittelee niin helposti että arkkienkelit ja muut ovat niin paljon korkeampia ja hienompia.

26.5.2011 0:02  Viljami Mannerjoki

Kiitos muistutuksesta! Sillä mä oon koittanut just toisinpäin päästä tosta omasta ("mitään olemattomasta") eroon että sais "enemmän aikaan". Toimin ihan hullunkurisesti kun yritän itsestäni päästä pois ja aina tekniikalla, Tekeminen. Tuntuu vaikealta nykymaailmassa olla itsessään tällätavoin. Aina kysyy ja ottaa mallia ulkopuolelta kun pitää muita esim. kokeneempana tai mitä ikinä. Hankalaa hyväksyä että se on just sitä parasta mitä voi olla ja antaa itselleen aina. Joskus tapahtuu ja joskus ei. Usein jos pistää intention liikkeelle myös alkaa tapahtumaan.

Myös tuota liikejuttua olen harmittavan vähän käyttänyt sillä silleen saa pyytämällä esim. hyvän jumpan, miksi lähtisi joogaamaan kauas kun voi tehdä sen kotona omalla ohjauksella? :)

Olen myös miettinyt kurssi-illoista yleisesti että on hyvä että on aiheet jotta ihmiset tietävät kiinnostaako heitä juuri sillä kertaa tulla. Toisaalta jos ei olisi tarkemmin sanottu, ohjaisiko intuitio paremmin paikalle? Ihmiset harvemmin tulevat aiheen takia vaikka me niin kovin toivomme alemmalla olemuksellamme, vaan sen takia että energioiden välityksellä muistutamme siinä hetkessä millaisia he itse ovat. Projisoimme heille takaisin heitä itseään ja se antaa toivoa arkeen ja muutosvoimaa nykyiseen transitioon astua uuteen tapaan elää ja kokea.

Samalla tunnen että sille on iso tilaus että aiheet eivät olisi sidottuja vaan juuri noin ryhmätietoisuudesta käsiteltyjä. Jokaiselle jotain. Siinä tilassa kehittyy tai oikeastaan avautuu ykseys kun jokaiselle kolahtaa joku palanen itsessään kohdilleen oikealla ajalla :)

Tuli just mieleen ala-asteelta aivan loistava musiikin opettajamme joka kuudennella luokalla ei enää opettanut kerran viikossa musiikkin liittyviä asioita lainkaan, vaan sanoi "Olette jo sen ikäisiä että voitais kerran viikkoon puhua vaan henkeviä, mitä teille mieleen juolahtaa"... Aivan loistava napata tuo tähän päivään takaisin! Siinä käy helposti niin että on kovin hiljaista kun ihmiset eivät ole tottuneet moiseen malliin. Sopisi ehkä ilmoittaa ajoissa "miettikää kysymyksiä valmiiksi".

Tuo taulu kohta oli varsin syvällinen, tuntui lukiessa.

Kiitos!

26.5.2011 1:34  Matti

Hei Viljami,

Kiitos ajatuksistasi. Enkelit ohjaavat usein ihmisiä iltoihin. Etenkin meditaatioilloissa on upeaa kokea, kun moni sanoo että tunsi meditaation olevan juuri häntä varten.

Se johtuu siitä, että enkelit kykenevät ohjaamaan energioita monitasoisesti, jokaisella juuri sitä mitä hän tarvitsee.

Silloin varsinaisesti aihe ei ole niin tärkeä ja sitä haluankin korostaa, että kannattaa tulla (ainakin) silloin kun tuntee vetoa, ohjausta tai valoa. Enkelit tekevät paljon työtä luodakseen jokaisen illan mahdollisimman hyvin kaikkien osallistujien mukaan.

Ihmeellistä siinä on se, että tuo kaikille sopivuus ei suinkaan vähennä illan intensiivisyyttä, vaan henget lait menevät päin vastoin kuin fyysisellä tasolla: mitä paremmin asia osuu kohdalleen yhdelle, sitä paremmin se osuu kohdalleen myös kaikille muille!

26.5.2011 10:41  Elvi Savolainen

Kiitos kutsusta, Matti, osallistua syksyn Hengen ja Tiedon messujen Sydämen tien kuuntelemiseen!
Ja suuret kiitokset teemasta Minä itse-oma voima-liikemeditaatio!
Olen huomannut, että tällainen meditointitapa on minulle kaikkein luontaisinta - liittynee suomalaisuuteen, aavistelen.
Viime päivinä minulle on tällaisessa vapaassa omanlaisessa meditaatiossa tullut voimalliseksi kuva ympäröivästä vedestä, jonka aaltoliikkeinä lähetän ja vastaanotan tietoisesti energioita. Se on tuntunut todella hyvältä, vahvalta kuin kallio!
Tämä on selvästi alkanut hioa minua aina fyysistä kehoa myöten, toistaiseksi lempeästi - voihan olla että odotettavissa on myrskyistäkin merenkäyntiä! Kuitenkin tämä jykevä peruskallio, jossa voin tietoisesti viipyä, paikallaan pysyen tai liikkuen, tuntuu kestävän.

Nyt muistuu taas mieleeni hoitokokemus kanssasi vuodelta 1993, jolloin jälkeenpäin koin keskustastani käsin, kuin olisin avullasi kaskennut sieluni puutarhan, ja siihen on sitten kylvetty ja sitä hoidettu vaihtelevalla menestyksellä, välillä tyystin puutarhan hoidon unohtaen!
Ehkä meille suomalaisille tällainen Minä itse-meditaatio on luontaisinta, kunhan vaan pysymme hereillä.
Nyt tuohon syksyn Sydämen tie-teemaan tulee kuvaksi Suomen maaperän upeavärinen graniittikallio!

26.5.2011 11:59  Matti Kuusela

Kiitos Elvi, viestisi oli hyvä lukea.
Olen myös alkanut yhä enemmän kokea, että meidän suomalaisten sielunrakenne on niin erilainen ja luonnonläheinen, että me tarvitsemme aivan toisenlaatuisia meditaatioita kuin muut - tarkoitan siis lähinnä englantilaista ja saksalaista kielialuetta.


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini