Matin blogi

Plejadit ja kodin luominen + EU

Share |

Perjantai 15.7.2011 klo 2:04 - Matti Kuusela


Tällä viikolla olen joka päivä kirjoittanut tai oikeastaan muokannut Plejadi-kirjan omaa osuuttani. Se on ollut ihmeen vaativaa. Vain vähän kerrallaan on saanut luoduksi sisältöä uudelleen. Niin kuin enkelikirjankin kanssa, luulin että tämä suhteellisen lyhyt oma osuus kirjaan, johon tulee kaksi Robert A. Powellin kirjoitusta, on helppo tehdä. Aineisto kun on jo valmiina, ja ollut oikeastaan pitkään.

No ei ollutkaan. Enkelijohdatus - tai oma korkeampi itse - paneekin luomaan asiat jälleen uudella tavalla. Hyvältä se tuntuu ja itsekin hämmästyy, miten suuri ero siinä on, millaisessa inspiraation ja vision tilassa jonkin kohdan kirjoittaa. Kun tieto avautuu visioksi, siihen tulee ihmeellistä ja syvää voimaa.

Se taas luo syvää kiitollisuutta sitä kohtaan, mitä saa olla tekemässä.

 

zarathustra.gif

Plejadien koti

Jätän sentään jotain salaisuuseksikin, mutta yksi Plejadien teemoja, joka tulee vahvasti esiin Barbara Hand Clown kirjassa The Pleiadian Agenda, on kodin luominen. Kun me olemme tulleet tänne maan päälle kosmisilta pihoiltamme, meillä on ollut uljaita suunnitelmia siitä, mitä täällä teemme ja miksi tänne tulemme.

Siksi täältä ei kannata pyrkiä pois. Se olisi vähän kuin päästä yliopistoon ja sitten toivoa vain poispääsyä, ilman valmistumista.

Plejadilaiset korostavat ihmeen vahvasti monia asioita, jotka meille Maan ihmisille ovat selviä, mutta eivät lainkaan selviä, jos käytännöllisesti ajatellaan.

He huomauttavat, miten me olemme hyljänneet perheemme, monessa mielessä. Me katselemme televisiota keskimäärin kolme tuntia päivässä, ja siten laiminlyömme katsomasta omaa todellista maailmaamme, perhettä, kotia, läheisiä, niin ja kodinhaltijoita ja enkeleitä.

Niiden sijaan me eläydymme suuren osan päivästä asioihin, jotka ovat niin kaukana, että emme voi tehdä niille mitään. Sitä plejadilaiset pitävät erityisen vahingollisena energioillemme.

Me jätämme Suomen valtiolliset asiat virkamiesten ja edustajien eli poliitikkojen huoleksi ja kuvittelemme, että asiat selviävät. Ja sitten kun ne eivät selviäkään, olemme kovin valmiita uskomaan, mitä meille selitetään.

Henkisen kasvun ratkaisu on, että me alamme ottaa vastuuta tästä yhteiskunnastamme. Ja mitä se tarkoittaa?

 

Keskustelu ja kunnioitus ...

Yksi aivan ensimmäisiä asioita on kokea jokainen tieto omakseen. Se on minun asiaani. Se kuuluu minulle. Minun ei tarvitse suojella itseäni tuolta tiedolta tai siltä vastuulta, jonka kuvittelen sen minulle aiheuttavan.

Alan olla vakuuttunut siitä, että suuri osa stressistämme ei synnykään siitä, että meillä on paljon asioita vastattavanamme, vaan siitä, että me vastustamme niitä. Sen takia koemme niitä olevan niin paljon.

Meidän on opittava keskustelemaan yhteisistä asioistamme. Perhepiirissä se on erityisen tärkeää, mutta myös yhteiskunnassa. Poliitikot ja muut sanovat mielellään, että heille on annettava työrauha, mutta hei, he ovat tekemässä jotain MINUN asioilleni.

Rauhaa varmaan tarvitaan, mutta minusta alkaa tuntua siltä, että se rauha, joka todella tarvitaan, on sisäistä rauhaa. 

 

Entä EU

Rohkaistun kirjoittamaan vielä US:stakin. Nyt kun Talouselämä -lehti on otsikoinut kirjoituksen, että EU:n talous on suuri pyramidihuijaus (mitä itsekin olen katsellut jo pitkään), niin voi kiinnittää huomiota myös siihen, miten EU käytönnössä ostaa valtioiden sinne lähettämät edustajat omalle puolelleen.

Ihmisluonto on kuitenkin niin heikko, että jos saan EU:lta moninkertaisesti enemmän rahaa kuin Suomesta, niin ihmeesti lojaalisuuden tuntoni kääntyykin EU:n puoleen. Minusta tulee ehkä sitä itse edes kunnolla huomaamatta EU:n vallan edustaja. Silloin varon viimeiseen saakka loukkaamasta EU:ta. Ja silloin en edes mielelläni kerro mitä siellä tehdään. Se on vähän kuin luottamuksellisten salaisuuksien paljastamista.

 

Kosmiset kansalaiset

Palatakseni kodin rakentamisen ideaan, Plejadien tähtiystävät tahtovat herättää meitä kosmisiksi kansalaisiksi, koska kuulun vuoden 2012 me ilmeisesti tulemme kosmisissa virityksissä lähemmäksi heitä. Siksi heille on tärkeää, että me Maan asukkaat alamme ottaa vastuuta omista asioistamme, alamme huolehtia perheistämme ja yhteiskunnistamme ja niiden päätöksentekijöistä, alamme rauhassa keskustella yhteisistä asioistamme.

Yksinkertaisesti sanottua, on aika tulla aikuisiksi myös yhteiskunnallisella tasolla. Sitä ihmettelen, miten lähellä tuo on sitä, mitä jo Steiner yhä uudelleen meille tahtoi kertoa satakunta vuotta sitten.

Meidän on uskallettava tuoda hengen tulta sieluihimme. Ottakaamme yksi suosikkikatkelmiani:

...ihmisten on opittava tunnistamaan Kristus auttajanaan pahan voimien muuttamisessa hyväksi. Siihen liittyy ... tosiasia, joka meidän on päivittäin kirjattava sieluumme, vaikka olemmekin niin taipuvaisia unohtamaan sen. Tänä aikakautena meidän on oltava hengen taistelijoita: meidän on ymmärrettävä, että voimamme laiskistuvat ellemme harjoita niitä jatkuvasti henkisen maailman valloittamisessa.

Tänä ... aikakautena ihminen on mitä suurimmassa määrin riippuvainen vapaudestaan, ja hänen on koettava se täydessä mitassaan.

Vapauden idean on oltava kaiken sen kriteerinä, mitä me kohtaamme tänä aikakautena. Sillä jos ihmisen energiat laiskistuvat, kaikki voi kääntyä pahaksi. Ihminen ei enää ole tilassa, jossa häntä tulee ohjata kuin lasta.

Tuo on niin vahvasti sanottu, että sen täyttä merkitystä ei vielä ymmärrä kahdella tai kolmellakaan lukemisella. Lauseet ovat esitelmästä Dornachissa vuonna 1917. Sitten Steiner lisää, että on kyllä tahoja, jotka pyrkivät niin tekemään. Mutta me, tulkaamme aikuisiksi ja keskustelkaamme ainakin niistä asioista, joista meidän ei odoteta keskustelevan!

Rakkaudella
Matti

 

Muokattu 12.10.2017 3:00: Selkeytystä

Avainsanat: Plejadit, seulaset


Kommentit

18.7.2011 22:19  Kyösti Soikkeli

Hyvä, Matti! Itsekseni olen joskus miettinyt, sitä kuinka kiitollisia tulisikaan olla niille ihmisille, jotka ovat ottaneet tehtäväkseen osallistumisen päätöksentekoon esim. kunnallisella tasolla, valtuustoissa. He uhraavat aikaansa, voimiaan, jotkut terveytensäkin tuossa työssä, jota tekevät oman ammatillisen työnsä lisäksi.
Tosiaan, vastuun jakamiseksi ymmärrän innostamisesi keskusteluun kaikille kuuluvista asioista. Tätä, keskustelua tähdennettiin jo Ateenan agoralla ja keskiajan koulutuksessa; nykyään puhetaitoa ei tosin enää opeteta missään ( ehkä teatterikoulussa?) Uudenlaista keskustelua ovat myös ne taloudenhoitoa koskevat kirjoitukset ,joita eräs kirjoittaja, Kananen nimeltään, on taannoin julkaissut Helsingin Sanomissa. terveisin Kyösti-Tapio

19.7.2011 23:48  Matti Kuusela

Hei Kyösti-Tapio, olen juuri suomentamassa Lorna Byrnen helmikuun viestiä, jossa hän kehottaa kaikkien maiden ihmisiä rukoilemaan päättäjiensä puolesta ja pitämään yhteyttä kansanenkeliinsä, jotta tämä taas voi saada heiltä apua ja toimia heidän kauttaan.

Se suuri kysymys minusta on: miten me voisimme kokea että päättäjät ovat siellä meidän YHTEISIÄ asioitamme varten.

Kiitos kommentista. Oliko se kirjoittaja Pentti Kananen? Löytyyköhän niitä tekstejä vielä mistään?

- Joopa, uuden blogin aihetta!


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini