Matin blogi

Ihmisminuuden vuosipäivä

Share |

Tiistai 22.5.2012 klo 11:12 - Matti Kuusela


Hei Ystävät,

Viikonvaihteen suuri kosminen tapahtuma on nyt ohi ja ainakinmilky_way_2_vihrea.jpg itse koin, että se tuntui. Ja tuntui edelleenkin. Itse koen sen niin, että maa on jotenkin hereisempi ja samalla kosminen yhteys Plejadeihin ja mihin vain onkin, vahvempi. Ja aina on se mahdollisuus, että kuvittelee tai että muuten vain tuntuu jonkinlaiselta.

Sunnuntaina siis maa osui kosmisesti samalle linjalle kuin kuu, aurinko ja Plejadit Härän tähtikuviossa. Myös Jupiter tuli mukaan Härän tähtikuvioon. Aikamoinen kosmisten kappaleiden suora, jonka kautta kulkee runsaasti kosmisia voimia ja informaatiota. Ajattele, että avaruuden jatkuvissa kierroissa neljä kiinteää taivaankappaletta asettuu samalle linjalle. On helppo ymmärtää, että niiden välillä alkaa tapahtua jotakin.

Nyt kuitenkin helluntai on pian käsillä, toisin sanoen sunnuntaina. Ja mikä päivä helluntai siis on. Vaikka sen henkinen merkitys ei ajatuksellisesti ole lainkaan selvä, niin ihmeellisesti monet kokevat kokevat siihen liittyvät voimakkaan ja puhtaan kesäisen valon tunnelman, johon juuri kenellekään ei tule mieleen liittää esimerkiksi alkoholia. Puhtaus ja viattomuus ovat vahvasti mukana helluntaina ja siinä miten luonto ja luonnonhenget sen kokevat, ja miten me koemme sen sisäisesti.

Kirjoitan helluntaista vielä lisää, mutta tänään voimme oikeastaan ihmetellä, mitä siinä oikein tapahtuu. Kristus on ylösnoussut pääsisäisenä, mikä merkitsee, että hän on henkisesti käynyt pohjiaan myöten läpi oman maallisen olemuksensa aina fyysistä kehoaan myötän. Ja hän on noussut helatorstaina taivaaseen eli liittynyt maan eetterikenttään, elämänvoimien maailmaan. Kymmenen päivää helatorstaista tapahtuu sitten suuri hengen juhla, jonka fyysisenä keskushenkilönä on Neitsyt Maria.

Häneen on asettunut maailmanviisaus Sofia, Kristuksen sisarsielu. Ja tuon Sofiavoiman avulla Maria on nyt opetuslasten kahdentoista piirin keskushenkilö. Muistamme, että tuo kahdentoista piiri oli vielä hyvin uusi, sillä se todellistui vasta pääsiäistä edeltävänä torstaina, kiirastorstain ehtoollisiltana. Taivaallinen Sofia-viisaus yhdistää siis tuon kahtatoista eläinratavoimaa maan päällä edustavan opetuslasten ryhmän.

Ja Kristus antaa Pyhänä Henkenä, kuin humauksena opetuslapsille virrata jonkin uuden voiman, jota kuvataan tulenliekkeinä, jotka laskeutuvat jokaiselle yksilöllisesti. Ja sitten kerrotaan, miten jokainen opetuslapsi saa uusia henkilökohtaisia kykyjä.

Tähän saakka opetuslapset olivat olleet voimakkaasti Kristuksen voiman piirissä, niin voimakkaasti, että ylipapit eivät esimerkiksi kyenneet erottamaan opetuslapsia ja Jeesusta toisistaan, vaan tarvitsivat Juudaksen osoittamaan, kuka heistä oli tuo heidän opettajansa.

Tähän tilanteeseen helluntai tuo valtavan muutoksen. Äkkiä opetuslapset eivät enää opeta Kristuksen ikäänkuin ulkoipuolisella tai yleisellä voimalla, vaan jokainen oman persoonallisuutensa ja ymmärryksensä kautta. Aivan kuin opetuslapset heräisivät menneisyyden henkisyyden unesta oman henkilöllisyytensä nykyhetkeen, ja huomaisivat, että minä ... olen. Ja minä voin opettaa sitä, mitä itse olen kokenut.

Näin voi kokea, että Kristuksen maallinen tehtävä tässä ensimmäisessä suuressa vaiheessa tulee valmiiksi helluntaina, jossa jokainen opetuslapsi on saanut niin syvän valmistuksen, että kykenee ottamaan itseensä vastaan uuden, yksilöllisen minuuden hengen. Tuo uusi minuus on aivan uudella tavalla kosminen henki, sillä se ei todellakaan enää pohjaa juutalaisten kansallisuuteen, vaan kuten helluntaina läsnä olleet muunmaalaiset huomaavat, opetuslapset pystyvät nyt puhumaan kaikkien kansallisuuksien edustajille veljinä. Heidän minuutensa laajenee siis nykysanalla ilmaistuna globaaliseksi.

 

Historiallinen helluntai

Nyt meillä on muutamia mielenkiintoisia päivämääriä tulossa. Ensi torstaina eli 24. toukokuuta on ensimmäisen helluntain päivämäärä meidän ajanlaskumme mukaan. Se on päivä, jolloin Maa oli tarkalleen Auringon ja oman Linnunratamme galaksin keskuksen välissä, voimme myös yhtä hyvin sanoa, maa oli oman aurinkokuntamme auringon ja suuren galaktisen keskusauringon välissä.

Ihmisen uuden kosmisen Kristus-minuuden syntyminen tapahtui siis Auringon (Kristus) ja suuren henkisen keskusauringon (Isä) loistaessa ihmiskuntaan suoraan vastakkaisilta puolilta. Nyt tuo sama kosminen tilanne maan, auringon ja galaktisen keskustan välillä toteutuu 18.-19. kesäkuuta, eli vähän ennen kesäpäivän seisausta ja juhannusta. Näistä Robert kertoo tarkemmin Plejadien tähtisisaret -kirjassamme.

Ja varsinaisena juhlana pääsisiästapahtuminen ajallisessa eetterirytmissä meillä helluntai on ensi sunnuntaina. Huomaamme, miten kaikkien näiden tapahtumien seuraaminen omassa tietoisuudessa vaatii selkeästi ainakin jonkinlaatuista henkistä heräämistä ja ponnistusta. Tästä tulee mieleen lause, jonka viime yönä luin joltakin facebook-sivulta: Kysymys ei ole itsensä löytämisestä, vaan itsensä luomisesta.

Se on hyvä ja herättävä lause, vaikka tosiasiassa noita löytämistä ja luomista ei mielestäni voi asettaa noin vastakkain, vaan on sanotta, että löydän todelllisen itseni itseäni luoden.

Avainsanat: minuus, helluntai


Kommentit

22.5.2012 17:34  Jaana Kettunen

Kiitos tästä kirjoituksesta! Tajusin nyt, miksi kerran koin eräällä kurssilla niin vahvan kokemuksen, että kurssinvetäjäkin näki saman asian kuin minkä itse näin ja tunsin. Olen vähän äimänä.....mutta palasia loksahtelee paikoilleen. Elämä on ihanaa!!


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini