Matin blogi

Isän kädet - ja Luukkaan evankeliumi

Share |

Tiistai 19.11.2013 klo 0:30


Rudolf Steinerin Luukkaan evankeliumista pitämän esitelmäsarjan viimeisen esitelmän lopussa on joitakin kappaleita, joita tahdon lainata. Steiner lainaa erästä Kristuksen ristillä lausumaa lausetta ja jatkaa siitä:

"Näin kaikuivat ristiltä rakkauden, uskon ja toivon sanat tämän evankeliumin mukaan, jossa kerrotaan miten ennen erillään kulkeneet virtaukset yhtyivät Jeesus Nasaretilaisen sielussa. Se mikä ennen annettiin ihmisille viisautena, virtasi heihin nyt sielunvoimana, suurena Kristus-ihanteena."

Yksin jo näissä kahdessa lauseessa on valtava sisältö. Ennen erillään kulkeneet virtaukset tarkoittavat henkisiä voimia, jotka liittyivät laajalti Jeesuksen olemukseen Kristuksen vastaanottamiseksi ihmiskehoon. Ja sehän merkitsee, että nämä voimat, jotka kokoontuivat Jeesus Kristuksen elämään eri suunnilta, jatkoivat taas omiin suuntiinsa Kristuksen maallisen elämän jälkeen, tosin nyt Kristuksen muuntamina, mutta kuitenkin.

Näitä suuria henkisiä olentoja, jotka olivat mukana, ovat esimerkiksi Buddha, Krishna ja Zarathustra sekä lisäksi mahtavia enkelivoimia. Ja tämä merkitsee, että vaikka kristisuskosta tuli se uskonto, joka otti erityisesti Kristuksen teon ja opetuksen kantaakseen, niin Kristuksen henkis-sielullinen olemus on Golgatan jälkeen mukana myös niissä uskonnoissa, joissa vaikuttavat esimerkiksi Krishna ja Buddha.

Ja tämän huomion suuri merkitys on, että uskontojen ei tarvitse taistella toisiaan vastaan, koska Kristuksen kosminen olemus vaikuttaa niissä totuuden voimana - vaikka ihmiset eivät sitä vielä kovin ansiokkaasti pystykään toteuttamaan. Mutta se on mahdollisuus ja verso, joka on olemassa ja joka koko ajan kehittyy.

Ja se muistuttaa meistä suurista sanoista, joka kuului taivaasta paimenille: Rauha ihmisille, joilla on hyvä tahto. Steinerin mukaan nämä sanat kaikuivat ihmiskunnalle juuri Buddhan kautta.

Rakkauden meissä on kovasti kasvettava voidaksemme tämän kaiken todella syvästi oivaltaa, kokea ja ymmärtää.

Kristuksen sielu

Edellisessä lainauksessa kerrotaan vielä, että nuo virtaukset yhtyivät Kristus Jeesuksen sielussa. On siis kerran jo ollut ihminen, joka on omaan sieluunsa koonnut, jonka omassa sielussa ovat vaikuttaneet nämä vanhan maailman suuret henkiset virtaukset niin, että niiden yhteistoiminnassa on voinut kehittyä sellainen ihmisolento, joka on ne kaikki yhdistänyt itsessään. Ja hänen olemukseensa astui kosminen Kristus.

Ne ristillä lausutut sanat, joista mainitsimme, olivat:

"Isä, sinun käsiisi minä annan henkeni."

Kun näiden rauhan ajatusten kohottamana nyt ajattelee näitä sanoja, niin voi huomata miten muuttuvat. Niiden merkitys kasvaa kuoleman dramaattisuudesta uudeksi yhteydeksi, yhteydeksi Isän kanssa. Kristuksen sielu, Kristuksen henki, tosin kulkee kuolemaan Golgatan ristillä, mutta hän antaa henkensä suoraan Isän käsiin, ja se on suunnattoman kaunis ja eheä ajatus, kaunis tapahtuma.

Kristus-sielu, joka on vastaanottanut ja omaksunut itseensä ihmiskunnan syvimmät kokemukset niin hyvässä kuin pahassakin, aivankuin valmistuu niin, että hän voi antaa tuon kaiken Isän käsiin. Ja koska Kristus kulkee meidän edellämme, se on myös meidän jokaisen tulevaisuuden tehtävä: omaksua sieluumme ja henkeemme ihmiskunnan olemus - ja antaa se sitten lopulta Isän käsiin.

Avainsanat: Isä, Luukkaan evankeliumi, Rudolf Steiner, Kristus, Jeesus, rauha


Kommentit

19.11.2013 12:23  Taina

Olipa taas kiinnostava kirjoitus.
Yudestä kohdasta kantani on kyllä toisen näköinen, oman näkemykseni mukaan sielu/henki ei kulje kuolemaan, vaan kohti Elämää. Ikuisesti!

19.11.2013 15:07  Matti

Hei Taina, eihän toki kuolemaa, ja mitä pidemmälle me kehitymme, sitä enemmän henki ottaa mukaansa kuoleman voittamiseen, lopulta aina fyysistä kehoa myöten. Se fyysinen keho, joka voi kulkea yli kuoleman, ei kuitenkaan ole varsinaisessa fyysisessä kehossa oleva aineellisuus.

20.11.2013 0:06  Taina

Ymmärsin sitten jotenkin väärin tuolla ylempänä kirjoitetun: Kristuksen sielu, Kristuksen henki, tosin kulkee kuolemaan Golgatan ristillä. ;)

20.11.2013 23:32  Matti Kuusela

Kuolema on kovin monisävyinen sana. Tavallisessa elämässä se on yksinkertainen: kuolema tarkoittaa, että elämä fyysisellä tasolla päättyy ja henki vapautuu. Henkihän ei koskaan kuole.

Kristuksen Jeesuksen kohdalla henki ja ruumis yhtyvät ristillä niin, että henki tosin kulkee kuolemaa kohti, mutta sitten tapahtuu se mitä kutsutaan kuoleman voittamiseksi, eli kun henki on läpäissut kaikki kehollisuuden tasot, mitään tasoa ei jää enää ulkopuolelle, paitsi fyysisen kehon aineellinen puoli.

21.11.2013 14:52  Taina

Mä oon kaiken lukemani/kuulemani suhteen kriittinen.....ja energiatasollahan ne tukokset näkyy.....missä ei oo virtausta! Ristiriita on myös helppo havaita.


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini