Matin blogi

Aleksanteri Suuri Jerusalemissa

Share |

Keskiviikko 30.7.2014 klo 19:16 - Matti Kuusela


Historiassa on runsaasti koskettavia tapahtumia, joista ei koulukirjoissa kerrota. Yksi vaikuttava kohtaaminen, joka on tehnyt minuun suuren vaikutuksen, on Aleksanteri Suuren saapuminen Jerusalemiin.

Aleksanterista tiedetään yleisesti, että suuri filosofi Aristoteles oli hänen opettajansa. Mutta Rudolf Steiner kertoo, että Aleksanterilla oli sotaretkelleen valtava henkinen innoitus. Kun yksi antiikin ihanimmista temppeleistä, Efesoksen Artemis-temppeli syttyi tuleen 6. helmikuuta vuonna 356 eKr. syntyi tuolloin 28-vuotiaalle Aleksanterille ajatus levittää tähän aikaan loistokkaan kreikkalaisen kulttuurin auringonsäteet yli koko tunnetun maailman.

Niin Aleksanteri lähti matkaan aluksi vain pienen sotajoukkonsa kanssa levittämään uuden sivistyksen ja kansainvälisyyden ideaa. Kuten tiedetään, tämä projekti kaatui lopulta hänen ylpeyteensä, mutta hän ehti perustaa monenlaisia sivistyslaitoksia ja korjata vanhoja temppeleitä.

Aleksanteri ja ylipapit

aleksateri_suuri.jpgHistorioitsija Flavius Josefus kuvaa, miten Aleksanteri valloitettuaan Tyyroksen kääntyi kohti Jerusalemia. Juutalaisten ylipapit lähtivät häntä vastaan lähetystön kärjessä. Foinikialaiset ja kuningasta seuranneet kaldealaiset otaksuivat Aleksanterin kääntävän koko vihansa juutalaisiin, mutta tapahtui aivan päinvastoin.

Kun Aleksanteri näki kaukaa valkoisiin puetun ihmisjoukon, papit ja ylipapit juhla-asuissaan ja Jahven nimeä kantavissa kultaisissa soljissaan, kiiruhti hän tulijoita vastaan, heittäytyi maahan ja tervehti ensimmäiseksi ylipappeja. Kun nyt kaikki juutalaiset huusivat Aleksanterille tervetulotoivotuksia, luulivat Aleksanterin seuruelaiset hänen menettäneen järkensä.

Vain mies nimeltä Parmenio uskalsi lähestyä Aleksanteria ja kysyä häneltä, miksi hän, joka oli alistanut valtaansa koko maailman, heittäytyi maahan juutalaisten ylipappien edessä.

Aleksanteri vastasi, ettei hän kumartanut pappeja, vaan sitä jumalaa, jota he edustivat, että hän oli nähnyt tämän pappien kulkueen unessa jo kotimaassaan Makedoniassa. Ja tämä jumala oli kehottanut häntä lähtemään viivyttelemättä matkaan, ja luvannut, että hän itse johtaa Aleksanterin joukkoja ja antaa Persian hänen käsiinsä.

Sen jälkeen Aleksanteri meni pappien kanssa temppeliin, jota me nyt nimitämme Salomonin temppeliksi, ja uhrasi siellä.

Temppelissä hänelle näytettiin Danielin kirjaa, jossa kerrottiin, että helleeni tulisi tuhoamaan persialaisten mahdin. Aleksanteri tunnisti siitä itsensä ja lähti Juudean maasta täynnä iloa.

Arkkienkeli Mikael

michael_rublev.jpgNyt mielenkiintoinen kysymys on, kuka on tämä jumala, joka lupasi johtaa Aleksanterin sotajoukkoja ja jonka Aleksanteri tunnisti juutalaisten temppelissä.

Mutta katsotaan ensin, miten Daniel kertoo kirjassaan. Kun hän oli paastonnut Tigriin virralla, hän äkkiä huomasi miehen, joka oli pellavavaatteissa, uumillaan vyö parasta kultaa. Hänen ruumiinsa säihkyi kuin krysoliitti, hänen kasvonsa välkehtivät kuin salama, hänen silmänsä olivat kuin tulisoihdut, hänen käsivartensa ja jalkansa kuin kiiltävä pronssi, ja hänen äänensä kuin kansanjoukon pauhu.

Tämä mies eli suuri henkinen olento, kertoo Danielille, miten Persian enkeliruhtinas oli vastustanut häntä, mutta Mikael, yksi suurimmista enkeliruhtinaista oli tullut auttamaan häntä. Ja myöhemmin hän jatkaa, miten juuri Mikael tukee häntä.

"Sitten nousee suuri sankarikuningas, ja hänen valtansa on oleva suuri, ja hän tekee mitä tahtoo. Mutta kun hän on noussut valtaan, hänen kuninkuutensa murtuu ja jakautuu kaikkiin neljään ilmansuuntaan. Se ei siirry hänen jälkeläisilleen eikä enää ole niin mahtava kuin hänen hallitessaan. Hänen valtakuntansa revitään hajalle, ja se joutuu vieraille, ei hänen jälkeläisilleen."

Ei Aleksanterin valloitusten kohtaloa enää selvemmin voi edeltäkäsin kuvata.

Mutta keitä nämä henkiset olennot siis ovat? Tiedämme, että juutalaisten kansanhenki oli normaalien arkkienkelien sijaan itse Jahve, mutta Jahven kasvot, hänen edusmiehensä taas oli arkkienkeli Mikael.

Ja toisaalta taas myös Kristus itse puhuu Jahven kautta. Selvää on, että tuolloinen ajanhenki Mikael oli Aleksanterin sivistysretken varsinainen käytännöllinen inspiraattori. Ja hänen taustallaan vaikutti vielä jotain korkeampaa.

Avainsanat: Aleksanteri, Suuri, arkkienkeli, Mikael, Daniel


Kommentit

28.1.2017 21:45  Kimmo betser

Terve !
Hieno kirjoitus. Kuitenkin haluaisin huomauttaa että kyseinen Temppeli ei ollut Salomonin Temppeli jonka Nabukadnoseurus hävitti vuonna -586 vaan se toinen Temppeli jota alettiin rakentamaan vuonna -516 kun Kyros antoi juutalaisille luvan palata maanpaosta.
Minä uskon että Aleksanteri Suuren ja Ylipappi Jaddukse tapaaminen vuonna -332 pani alkuun meidän juutalais kreikkalais kristillisen yhteiskuntamme.

31.1.2017 0:28  Matti

Kiitos Kimmo. OIkeassa olet. Toista hieman vaatimattomampaa temppeliä on nimitetty Serubbaablein temppeliksi. Tärkeä ero aikaisempaan oli, että tässä temppelissä ei Kaikkein pyhimmässä ollut enää Liiton arkkia.

Ja tuli vielä kolmaskin temppeli, mahtava Herodeksen kreikkalaistyylinen temppeli, jonka rakennustyöt aloitettiin jo ennen Kristuksen aikaa. Kaikki olivat kuitenkin samalla paikalla ja samoin suuntautuneet. Itse kuitenkin nimitän niitä aina mielessäni alkuperäisen Salomonin nimellä, vaikka voihan sitä harkita uudelleen.


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini