Matin blogi

Suomi - kolminaisuudesta ykseyteen

Share |

Perjantai 17.4.2015 klo 11:33 - Matti Kuusela


Suomenmatkojensa jälkeen Rudolf Steiner piti Sveitsissä kolme esitelmää Kalevalasta ja suomalaisista. Ne ovat niin syvällisiä, niiden ajatustapa on niin liikkuvalla tavalla todellisuutta koskettavaa, että vuosikymmenienkään aikana niiden todelliseen merkitykseen ei ole päästä sisälle. Pinnallisemmalla tasolla se kuitenkin onnistuu.

Voimme ottaa esimerkiksi vaikka seuraavan lauseen: ”Syvällisemmällä tavalla Kalevala ilmaisee, että Suomen kansan suuruus perustuu siihen, että se oikeastaan valmistaa ykseyttä kolminaisuudessa, valmistaa kolminaisuuden sammuttamisen kautta sen ykseyden vastaanottamista, joka ei enää ole vain inhimillistä ykseyttä, vaan jumalallista ykseyttä, jossa elää Golgatan mysteerin jumalallinen sankari.”

Kun luki näitä lauseita ensimmäisiä kertoja (tuo oli omaa suomennostani kauan sitten), niin niihin suhtautui ajatuksina. Nyt alkaa vähitellen kokea niitä syviä tuntemuksia, joita Steinerilla näitä luodessaan on ollut. Ne eivät todellakaan ole vain ajatusta, vaan ne ovat maailmankehityksen ja ihmiskehityksen sisäistä seuraamista, sen sisäistä tahtomista.

Sielun kolminaisuus - Väinämöinen

Mistä Steiner siis tuossa lauseessa puhuu? Suomen kansan erityisyys on ollut, että me olemme sielunkehityksessämme eläneet samanaikaisesti kolmea suurta kehitysvaihetta, jotka muilla kansoilla ovat esiintyneet luonnostaan peräkkäin.

Meidän sielunkokemuksessamme elää jopa se, miten henkiset mahdit ovat noita kolmea sielunvoimaa kehittäneet luonnonvoimien ja luonnonviisauden pohjalta. Ja kun me sanomme luonnonviisaus, niin meidän on itse asiassa katsottava luonnon taakse niihin suuriin enkeliolentoihin ja heidän jälkeläisiinsä, jotka ovat luonnon taustalla.

Näiden jumalolentojen luomina syntyi maan piiriin kolme suurta sankariolentoa, jotka eräällä tavalla olivat suuria elementaarisia olentoja, henkisiä olentoja, sankareita. On todella sääli, ettei Steiner puhunut näiden kolmen olennon suhteesta enkelihierarkioihin, sillä se olisi todella kiintoisaa.

Meidän on siis tyydyttävä siihen, että maan piirissä vaikutti kolme suurta olentoa, joita voimme pitää ihmiskehityksen sankareina: Väinämöinen, Ilmarinen ja Lemminkäinen.

Väinä tarkoittaa jokea tai virtaa, ja Väinämöinen elää suuren kosmisen veden viisausvirrassa. Henkisenä elementtinä vesi on mukana myös avaruuden etäisyyksissä, ja jos ajattelemme vanhoja egyptiläisiä, niin heille Niili oli oman galaksimme, Linnunradan ilmentymä maan päällä.

Väinämöinen ei kuitenkaan luonut arkkitehtonisia temppeleitä kuten egyptiläiset, vaan Väinämöisen elementti oli sana, laulu, puhe, musiikki. Luulen kuitenkin, että meillä Suomessakin Väinämöisen laulun temppeli on olemassa. Se ei ole yhtä näyttävää ja ilmeistä kuin Egyptissä. Se on kauan ollut unohduksissa, mutta se on nousemassa nyt uudelleen tietoisuuteen. Väinämöistietoisuuden temppeli on pyhien kivipaasien kokonaisuus kokonaisuus, joka yltää kautta koko Suomen.

Vasta aivan viime vuosina näitä pyhiä paasia on alettu tutkia ja löytää. Ja vaikka menneet sukupolvet ovat niitä runsain mitoin tuhonneet, kuten nykyisetkin metsäkoneineen, niin niitä on runsaasti jäljellä, suorastaan hämmästyttävän paljon. Niiden tunnistaminen on vain odottanut aikaa, jolloin eteerinen tietoisuus alkaa jälleen elää ihmisessä – Kristuksen toisen tulemisen myötä.

orion_nebula.jpg

Kalevalan naiset

Väinämöinen on olento, joka sisäisessä maailmassa rakensi ihmisen vanhinta, vielä hyvin kosmista sielunvoimaa. Sitten tulee Ilmarinen, joka ilman elementin avulla luo hengityksen ja sydämensykkeen harmoniaan perustuvaa kulttuuria. Ja kolmanneksi tulee nuori Lemminkäinen, jossa tuli on siirtynyt Väinämöisen luonnonhenkisyydestä ensin Ilmarisen pajaan ja nyt hänessä itsessään hänen omaan sydämeensä, omaan sisäisyyteensä.

Lemminkäinen on ihminen, joka omasta itsestään käsin luo toimintansa perusteet. Kalevalassa tuo itsenäisyys on vielä kehittymätöntä, mutta voimme hyvin kuvitella, miten juuri Lemminkäisen tulisielulle meidän aikamme sisäinen kehitystavoite, sydämen puhtaus, on todellinen haaste.

Mutta erityisesti monet naiset, jotka ensimmäistä kertaa ovat itse tarttuneet Kalevalaan ja todella lukeneet sitä, ovat suureksi hämmästyksekseen huomanneet, miten näiden miehisten sankareiden ohella naisilla on Kalevalassa erittäin merkittävä asema. Sankarit kysyvät äideiltään ja vaimoiltaan neuvoja, jopa lupaa lähteä sotimaan. Ja yhtälailla Väinämöinen, Ilmarinen ja Lemminkäinen saavat henkiset kehitysohjeensa Louhelta ja hänen tyttäreltään, Pohjanneidolta.

Kalevalan ymmärtämisessä miessankareiden tehtävien tajuaminen on vielä lähellä nykytietoisuutta, mutta Kalevalan naisten ymmärtäminen on seuraava syvempi askel, joka vie tajuntaamme syvemmälle kohti elämänmaailmaa, maailmankokonaisviisautta.

Korkeampaan ykseyteen

Tuossa lainaamassamme Steinerin lauseessa kaikki tämä on taustalla. Nyt voima, jota Steiner nimittää yhtenäissieluksi, on peittänyt meillä suomalaisillakin Kalevalan kolminaisuuden, mutta se on hyvin lähellä pinnan alla.

Ja kun katsomme Steinerin lausetta vielä tarkemmin, niin hän sanoo suomalaisten valmistavan tämän yhtenäissielun kautta korkeamman, jumalallisen ykseyden valmistamista, sellaisen jossa elää Golgatan mysteerin jumalallinen sankari.

Steiner siis ilmoittaa suomalaisten valmistelevan sellaista sielunykseyttä, jossa Kristus voi elää.

Mutta myös meidän aikanamme olen kuullut useamman henkisesti avoimen ihmisen kertoneen eri tavoin kokemuksistaan, että Suomen ilmapiirissä elää nyt jotain samaa, minkä me sisäisesti olemme kokeneet aikaisemmin Israelin tai Jerusalemin tehtäväksi.

Steinerin lainauksen mukaan voimme siis valmistaa ja valmistautua sen ykseyden vastaanottamiseen, joka ei ole enää vain ihmisykseyttä, vaan jumalallista ykseyttä.



Avainsanat: Rudolf Steiner, Suomi, Kalevala, naiset, Väinämöinen, ykseys, Kristus


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini