Matin blogi

Kuka omistaa rahan?

Share |

Tiistai 25.8.2015 klo 19:34 - Matti Kuusela


Sydämelliset kiitokset talouskirjoituksen kommenteista! Seuraava kysymys liittyy rahaan. Nuorena ajattelin, että valtiotalous ja kansainvälinen talous ovat niin vaikeita asioita, että niitä en ainakaan lähde opiskelemaan. Mietin myös, miten valtiopankki osaa laskea liikkeelle oikein määrän rahaa.

Ei rahakymys helppo vieläkään ole, mutta lauantaina ajattelin ottaa päivällä pienet unet, ja silloin sen yhtäkkiä oivalsin: kun meillä ennen oli rahaa positiivisessa mielessä, vaurautta, meillä onkin nyt ainoastaan suurpankkiirien omistamaa velkaa.

Mika Waltari

Minua kiehtoi jokunen vuosi sitten, kun Mika Waltari kertoi luultavasti Mikael Karvajalka -romaanissaan, miten saksalainen pankkiiri huijasi keskiajalla Unkarista kaikki kultarahat. Suurin piirtein niin se oli. Jos Waltari olisi vielä kirjoittamassa, hän osaisi luultavasti kertoa elävästi ja selkeästi, miten Suomelta on vaivihkaa annettu pois käytännössä kaikki oma raha.

Toki me tiesimme, että markan tilalle tuli euroa, mutta sitä minä ainakaan en tiennyt, että euro on aivan erilaista rahaa kuin vanha markka. Se ei ollut vain mikään tekninen muutos.

Tässä uudenaikaisessa ryöstössä on kiintoisaa se, että sitä ei ole kerrottu kansalaisille. Luultavasti suurin osa meistä kaikista kuvittelee edelleenkin, että raha on jotenkin omaa, vaikka eurossa ollaankin mukana. Niin ei kuitenkaan ole. Se oli tämä viime lauantain oivallus.

Ennen raha perustui työlle. Ihmiset tekivät työtä, ansaitsivat, myivät ja ostivat ja kuningas, ruhtinas tai valtiopankki laski liikkeelle rahaa, jolla työtä ja omaisuutta voitiin vaihtaa. Tuo raha oli aivan kuin jumalan lahjaa, oikeastaan auringon kultaa henkisesti. 

Oli mahdollista kuvitella, miten kaiken työn ja kaiken energian ja kaiken arvon taustalla meidän aurinkokunnassamme on aurinko, ja kulta on auringon metalli.

Aiwazovski_meri_punainen.jpg

Rahan takeet

Metalliraha oli painavaa ja siksi kehitettiin seteliraha, jota oli helpompi kuljettaa. Ennen seteleissä jopa luki meillä, että Suomen pankkin lunastaa vaadittaessa setelin kullassa.

Sitten keksittiin, ettei kukaan käytännössä tule vaihtamaan seteleitään jalometalliksi, joten keksitiin paperiraha. Paperirahat ovat käytännössä samannäköisiä kuin setelitkin, mutta niillä ei ole enää kulta-arvoa, ne ovat vain sopimuksia.

Sitten tuli sähköinen digitaaliraha.

Sitten en oikein ymmärrä, milloin muutos varsinaisesti tehtiin. Jos me eläisimme jatkuvasti Kekkosen presidenttikautta, hän olisi mahdollisesti kertonut meille. Mutta aika muuttui. Nyt eivät presidentit, pääministerit eivätkä valtiovarainministeritkään tulleet kertoneeksi, että valtioilla ei olekaan enää omaa rahaa. Se tarkoittaa, ettei kenelläkään kuluttajallakaan ole oikeaa omaa rahaa, vaan kaikki on velkaa.

Muutos on toteutettu yksinkertaisesti niin, että kun valtiot eivät enää laske liikkeeseen omaa rahaa - joka tietyllä tavalla siis on valtiolle ilmaista - niin nyt käytännössä kaikki raha lainataan yksityisiltä pankkiireilta. Yksityiset pankkiiritkaan eivät omista mitään rahaa, mutta ne lainaavat valtioille rahaa, jota niillä ei ole, ja perivät siitä korkoa.

Ja koska rahaa ei enää tule mistään muualta kuin näiltä pankkiireilta - esimerkiksi työ ei enää luo rahaa - niin koron maksamiseen on lainattava heiltä lisää rahaa. Näin on kehitetty oivallinen korkoa kiorolle järjestelmä, joka mielestäni on hyvin verrattavissa ketjukirjehuijaukseen.

Näin on kehitetty automaatti, joka väistämättä lisää koko ajan yksityisten valtioiden velkaa suurpankkiireille. Nämä suurpankkiirit kokoavat siis koko ajan lisää korkoa kaikesta rahasta, mitä me käytämme.

Liikemiesten raha

Tähän rahajärjestelmään liittyy mielenkiintoinen ja itse asiassa järisyttävä henkinen muutos. Vanha raha perustui työhön ja omaisuuteen. Se oli aikaa, jolloin työmies ansaitsi palkkansa ja saatettiin sanoa, että rikkaat elävät köyhien työllä. Ihminen saattoi kokea tietty vastuuta siitä, että hänellä oli taskussaan rahaa, jonka toisten ihmisten työ oli luonut.

Uuden lainarahaperiaatteen myötö tämä kaikki on muuttunut. Nyt kun raha on suurpankkiirien lainaa liike-elämällä, raha virtaa yhteiskuntaan ylhäältäpäin. Sillä ei ole varsinaisesti enää mitään tekemistä työn kanssa. Ja sitä tämän uuden rahan puolestapuhujat korostavat.

Käytännössä se tarkoittaa, että nyt raha on vihdoinkin irrotettu moraalista. Kun raha on lainaa yksityisiltä pankkiireilta, ei rahan omista koe enää olevansa missään moraalisessa vastuussa hallussaan olevasta rahasta.

Muinaiset patruunat olivat hyvin tietoisia tehtaittensa työntekijöistä, ja tiukan paikan tullen he jopa painoivat työlaisilleen omaa rahaa, jonka avulla elämä kulki eteenpäin. Uusi amoraalinen tai ei-moraalinen raha kokee tuntuu kokevan köyhille menevät rahan ikävänä sivuvirtana.

Luulen että juuri tämä rahan moraalin poistaminen on aiheuttanut sen, että meidän aikanamme halutaan kaikki vähäosaisille jaettava raha vähentää ehdottomaan minimiin, jotta hyväosaisille jäisi rahaa enemmän.

En varmasti vielä ymmärrä kaikkia tähän uuteen rahavirtaan ja sen filosofiaan liittyviä tekijöitä, mutta sen verran mitä olen niistä aavistelemassa, mitään hyvää sillä ei ole annettavanaan ihmiskunnalle. Muutamat pankkiirit ja heidän suosioonsa pyrkijät saavat lisää rahaa, mutta tuskin se paljon ihmiskunnan onnellisuutta lisää.

Koli_valkeaa_kalliota

Vaurauden jakautuminen

Nyt tuntuu huvittavalta, miten joskus sata vuotta sitten kuviteltiin ihmiskunnan vaurauden lisääntymisen johtavan työajan radikaaliin lisääntymiseen, esimerkiksi nelituntisiin työpäiviin. Mutta kaikki lienevät huomanneet, että huolimatta tuotannollisen tehokkuuden suunnattomasti kasvusta yhteiskunnallinen eriarvoisuus jatkuu. Köyhät pidetään edelleen köyhinä, vaikka on aivan selvää, että meidän vallassamme on (olisi) jakaa varallisuus tasapuolisesti sekä valtiollisesti että globaalisti.

Miten kaikki tämä liittyy henkisyyteen? Henkinen voima meissä voi kasvaa niin vahvaksi, että me pystymme tunnistamaan nykyisen nurinkurisen tilanteen ja siitä huolimatta säilyttämään hyvävoimaisuutemme. Se on uusi sana, jonka keksi juuri tähän tilanteeseen.

Helppoa se ei ole, koska herättää aina suuttumusta kun havaitsee, miten meidän edusmiehemme ovat hoitaneet asioita. Alkaa vähitellen aavistaa, miten julkisuudessa esiintyvä poliittinen päätöksenteko on vain teatteria, joka peittää todelliset tapahtumat. 

Ihmettelin aikanaan, mitä Steiner oikein tarkoitti sillä että henkinen ihminen tiedostaa, mitä tapahtuu. Ajattelin että eihän pelkkä tiedostaminen mitään auta, pitää tehdä jotain!

Nyt alan tajuta, että Steiner tarkoitti tiedostamisella jotain valtavasti syvempää kuin ennen olen ajatellut. Nykyisen rahatilanteen valtiollisen tason tiedostaminen merkitsee että menee ainakin meditaatiossa tai pohdiskeluissaan sisään koko siihen tragiikkaan, kurjuuteen, suuttumukseen ja kärsimykseen, jota asioiden todellinen tajuaminen merkitsee.

Nyt ymmärrän, että se on tietyllä tavalla ainoa tie. Se on tie niille, joille se kuuluu. Onneksi on paljon muutakin: jollain ihmeellisellä tavalla meidän on luotava sellainen uusi co-creative - yhdessä luomisen tietoisuus, joka antaa ihmisille voiman toimia totuuden ja oman sydämensä pohjalta myös valtiollisissa ja yhteiskunnallisissa tehtävissä, aina korkeimmille tasoille saakka. Se on myös sen yhteisen ihmisyyden - inner humanity - tiedostamista, joka elää meissä kaikissa, joka on meidän todellinen sisäinen aineksemme.

Kaikesta ikävästä huolimatta meillä ymmärtääkseni on vielä pieni rippu valtiollista rahaa. Se on aivan kuin tukipiste, jonka toivolla me voimme antaa rakkautemme kaikelle sille rahalle, joka kulkee kauttamme. Meillä on aina toivoa. Meillä on aina toivoa herätä ja muuttaa tilanne. Meillä on aina toivoa luoda rahasta uusi henkisyyden ja rakkauden ja välittämisen välikappale.

Enkelitie

Sen lisäksi on vielä yksi tie. Se on sisäinen tie, jossa me kerromme korkeammille henkisille olennoille, mitä täällä tapahtuu. Se on se enkelitie, joka tulee yhä tärkeämmäksi, sillä vastuu maan ja ihmiskunnan tapahtumista on tulossa ja on jo tullut yhä vahvemmin meidän kaikkien ihmisten harteille.

Me olemme niin hyviä henkisiä nukkujia, että me emme mielellämme ota vastuuta siitä, maailmassa tapahtuu, mutta tosiasiassa maailma jo kulkee eteenpäin sen mukaan. Siksi on hyvä herätä :)

Rakkaudella
Matti

PS. Kaikki tämä on sekä suunnattoman yksinkertaista että suunnattoman monimutkaista. Onko sinulla ollut samankaltaisia aavistuksia tai kokemuksia. Haluatko täydentää jotain. Olenko ymmärtänyt oikein? Olen kiitollinen kaikista kommenteista, jotka vievät rahan tiedostamista, henkistämistä ja rakkaudellistamista eteenpäin.

Avainsanat: raha, talous, omistus, valtiopankki


Kommentit

26.8.2015 8:35  Jukka-Pekka Jalovaara

Kiitos!
Ihana kirjoitus - auttoi paljon hahmottamaan omaa asemaa, " hyvävoimaisesti " - joka itsessään jo pitää sisällään mielikuvaa siitä,
kuinka toimia.
Erityisesti moraalin käsite liitettynä energiaan, eli rahaan tässä tapauksessa oli herättävä. Olen kyllä ajatellut asiaa samalta kantilta aiemminkin.
kiitos vielä!

29.8.2015 19:59  Sirpa Turunen

Kiitos! Jatkathan ajattelemista ja kirjoittamista, Matti!

3.9.2015 17:32  Matti

Kiitos rohkaisusta, Sirpa. Jatketaan!


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini