Matin blogi

Kuusi uutta käskyä

Share |

Maanantai 7.9.2015 klo 21:00 - Matti Kuusela


Kun Jeesus on Vuorisaarnassa ilmoittanut omaksi tehtäväkseen lain täyttämisen, seuraa mielenkiintoinen jakso, jossa hän uudistaa Vanhan testamentin kymmenen käskyä, jotka oli ilmoitettu Mooseksen kautta.

Kaikissa näissä käskyissä on sama selkeä rakenne. Jeesus kertoo ensin, että te olette kuulleet sanotuksi tai teille on sanottu, ja sen jälkeen hän jatkaa painokkaasti: Mutta minä sanon teille. Kuten jo usein olemme todenneet, Uudessa testamentissa minä-sanalla on Jeesuksen lausumana aivan erityinen merkitys. Se tarkoittaa sitä Kristus-minää, joka tulee nyt jokaisen ihmis-minän tueksi. Jokaisella ihmis-minällä tulee olemaan vastaava kyky kuin Kristus-minällä.

Mikael-ikkuna_piirros.jpg

1

Ensimmäinen näistä uusista käskyistä alkaa: Jokainen joka vihastuu veljeensä, on ansainnut oikeuden tuomion. Tämä käsky kohoaa vanhan ”älä tapa” -käskyn pohjalta.

Tämä käsky antaa ymmärtää, että kaikki toinen toisensa tuomitseminen on väärin. Jos vihastuu tai sanoo toiselle, että hän on tyhjänpäiväinen tai hullu, se vastaa sisäisissä maailmoissa tappamista.

Emil Bock, jonka laajaa teosta Das Evangelium olemme jo paljon käyttäneet hyväksi, huomauttaa, että tämä käsky kehottaa vapautumaan auktoriteeteista tai auktoriteettikristinuskosta, kuten hän tarkentaa.

Tässä muistuu mieleen myös se, miten Rudolf Steiner huomauttaa Henkisen tiedon tie -kirjassa hyvin painokkaasti, että henkinen opettaja ei milloinkaan asetu vastustamaan toisen ihmisen vapaata tahtoa.

Tässä tulemmekin syvään pedagogiseen kysymykseen: miten me kasvatamme lasta estämättä hänen tahtonsa virtaa? Siihen on Steinerin kirjoissa ja esitelmässä runsaasti vastauksia, mutta jatkakaamme nyt eteenpäin näiden uusien käskyjen kanssa. Uuden testamentin esittämä vastaus tähän kysymykseen aikuisten välillä on sopiminen.

2.

Kun aikaisemmin on kielletty tekemästä aviorikosta, Jeesus kiteyttää nyt tämän käskyn lausumalla, että jokainen joka katsoo naista himoiten häntä, on jo sydämessään tehnyt huorin hänen kanssaan.

Tässä ei kuitenkaan puhuta naimisissa olevasta naisesta, vaan naisesta yleensä. Kun lisäksi muistamme, että sakramenteissa avioliittoon vihkiminen vastaa ihmisen korkeampaa minää, niin voimme alkaa aavistaa, että puhe ei olekaan pelkästään maallisesta käyttäytymisestä, vaan sielullisista tapahtumista.

Kansansaduissa mies tarkoittaa aina henkeä ja nainen sielua, olipa kyse sitten miehistä tai naisista. Näin ajatellen ymmärrämme, että ihmisen hengen on aina pysyttävä itsenäisenä ja vapaana. Sielulliset pyyteet eivät saa sitä hallita.

Näin voimme ymmärtää, että tähän käskyyn kuuluva rankalta kuulostava esimerkki, jos oikea kätesi viettelee sinua, repäise se pois, kuuluu sisäiseen todellisuuteen. Yksinkertaisesti sivuutan ja työnnän syrjään sellaiset mielikuvat, jotka eivät palvele oman henkeni tarkoituksia.

Emil Bock puhuu tässä vapautumisesta egoistisesta sielullisuudesta, tai kristillisyyden vapauttamisesta egoistisesta kristillisyydestä.

3.

Myös kolmas uusi käsky liittyy miehen ja vaimon eli henkisten ja sielullisten viettelysten väliseen suhteeseen. Mehän tiedämme että nämä viettelykset ovat meidän sisäisen vapautemme hinta. Sen sisäisen voiman, joka antaa meille vapauden ja tiedon mahdollisuuden, on karmallisesti oltava vastuussa myös siitä, mikä voi johtaa meitä harhaan.

Kun tässä vanha käsky kuului, että jokaisen joka hylkää vaimonsa, on annettava tälle erokirja, tulee uusi minä-voimien käsky muotoon: Jokainen joka hylkää vaimonsa muun kuin huoruuden tähden, saattaa hänet tekemään huorin...

Tämä on edellisen käskyn käänteinen puoli. Sellaisen sielullisen voiman, joka viekottelee ihmistä pois oikealta tieltä, saa hylätä, kuten edellisessä käskyssä selostettiin, ja siitä pitääkin luopua. Mutta sellainen sielullinen voima, eli hyvä vaimo, jonka on itselleen valinnut ja omaksunut, sitä ei pidä hylätä mistään syystä. Yksinkertaisesti ilmaistuna se merkitsee, että ihmisen on pysyttävä uskollisen ihanteilleen!

Tällainen lause saattaa olla helppo lukea, mutta jos oikein alamme miettiä, mitä ihanteita olemme kokeneet oikeiksi, ja miten olemme käytännössä pitäneet näistä ihanteista kiinni ja toteuttaneet niitä, niin alkaa tajuta miten suuresta asiasta on kysymys. Jokainen ihanne on kuin vaimo, jonka kanssa meidän on opittava elämään sopusoinnussa. Ja voimme jatkaa: Mitä ikinä tapahtuukin, en hylkää voimoani tai puolisoani! Pidän kaikissa tilanteissa kiinni niistä ihanteista tai hyveistä, jotka olen kokenut oikeiksi.

4.

Neljäs käsky lähtee huomautuksesta, että ennen kiellettiin vannomasta väärin, mutta uusi minä-ihmisen käsky kuuluu: älkää ensinkään vannoko.

Tämä on hyvin selkeä ja yksinkertainen käsky. Se merkitsee, että puhutaan niin kuin asiat ovat. Jokainen kertoo sen miten itse asiat näkee, yrittämällä milläänn tavalla vakuuttaa toista ihmistä puolelleen.

Tämä on myös käsky, joka sellaisenaan lopettaisi monet riidat. Meidän ei tarvitse kiistellä siitä kuka on oikeassa, vaan sopia keskenämme. Meidän on kuunneltava toinen toisiamme. Meidän on hyvä ilmaista itseämme puhtaasti, juuri sellaisina kuin olemme, ja nimenomaan itse olemme.

Bock kuvaa tätä vapautumisena maagisesta kristinuskosta. Se voi olla esimerkiksi sitä, että perustelemme puheitamme sillä että jumala tahtoo niin tai näin.

5.

Viides käsky on tunnettu ja paljon ihmetystä herättänyt: Älkää tehkö pahalle vastarintaa. Se on tuo käsky, joka jatkuu: jos joku lyö sinua oikealle poskelle, käännä hänelle toinenkin.

Tässäkin on selvää, että emme puhu fyysisestä vaan sisäisestä todellisuudesta. Jotta henkiset käskyt olisivat oikeita, niiden on oltava sellaisia, joiden noudattaminen on mahdollista todellisessa elämässä.

Tähän käskyyn Jeesus antaakin hyvän selvennyksen: Anna sille, joka sinulta anoo, äläkä käännä selkääsi sille, joka sinulta lainaa pyytää.

Tämän käskyn sisältö on yksinkertaisesti se, että meidän on autettava toisiamme. Se on toistemme hoitamisen käsky. Emme sulje ikäviä asioita ulkopuolellemme, emme suojaudu omaan tyytyväisyyteemme, vaan teemme sen, mikä meille on mahdollista. Pyrimme kulkemaan toistemme myötä ja auttamaan. Pyrimme kohtaamaan jokaisen ihmisen ihmisenä.

6.

Kuudes ja viimeinen käsky tiivistää ja kirkastaa kaiken lauseeseen: Rakastakaa vihollisianne ja rukoilkaa niiden puolesta, jotka teitä vainoavat.

Tämän käskyn suuruudeen ymmärtää jokainen, kun ajattelee, mitä se todella tarkoittaa. On helppoa ja yksinkertaista rakastaa meille läheisiä ihmisiä – niin ajattelee, vaikka tosiasiassa joutuu joskus huomaamaan, ettei sekään aina niin helppoa ole.

Mutta vastustajien, vihollisten tai väärää politiikkaa johtavien rakastaminen ja heidän puolestaan rukoileminen. Se on hyvin todellinen koetinkivi. Sen tekemiseksi voi joutua pitkäänkin miettimään, onko se oikein. Enkö edistäkin pahaa rakastamalla niitä, jotka minun mielestäni ovat väärällä tiellä.

Tämä on niin suuri kysymys, että sen miettimiseen voi rauhassa käyttääkin aikaa, jopa vuosia. Sen sisäistäminen, että tullakseni todelliseksi Kristus-minä-ihmiseksi minun on rakastettava kaikkia ihmisiä, kaikkia olentoja maan päällä, on teko. Kun sen on oivaltanut, on saavuttanut paljon. Ja sitten tulee vielä tämän ajatuksen sisäinen toteuttaminen.

Kuusi käskyä

Luonnollisesti muistamme, että julkisen toimintansa lopuksi, kiirastorstain iltana uuden ehtoollisen asettamisen jälkeen Kristus tiivistää koko opetuksensa yhteen käskyyn, joka on identtinen tämän kuudennen kanssa: rakastakaa toisianne niin kuin minä olen teitä rakastanut.

Mutta jotta voi päästä Vanhan testamentin kymmenestä käskystä yhteen, on ensin kuljettava näiden kuuden kautta. Ne ovat sydäntietoisuuden käskyjä, jotka on hallittava jotta yksi voi tulla todelliseksi.

Kuva. Piirros Rudolf Steinerin Johannestalon punaisesta ikkunasta.

Avainsanat: Käskyt, Vuorisaarna, Jeesus, Kristus


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini