Matin blogi

Joulun henkisiä voimia

Perjantai 23.12.2016 klo 17:46 - Matti Kuusela

Luonto on jouluyönä hyvin erityinen. Muistan nuoruudestani erään illan, jolloin olin Hyvinkäällä lahjojen saamisen ja joulukahvien jälkeen ulkona kävelemässä. Puut kimaltelivat satumaisessa huurteessa, rauha ja hiljainen ihmetys vallitsivat. Oma tajunta tuntui liikkuvan vapaan koskettavana niin omassa sieluntilassa kuin ulkoisessa maisemassa.

Joulu on aikaa, jolloin ihmissielu, luonnonhenget ja enkelit tulevat yhteen ja kokevat toisensa. Maan henkisyys avautuu ja taivaiden henkisyys tulee aivan lähelle.

Madonna_Steiner.jpg

Maa alkaa muuttua

Ensi vuonna alamme Henkisessä Workshopissa puhua kahden suuren henkisen olennon salaperäisestä yhteistoiminnasta. Me tunnemme heidät nimilla Kristus ja Jeesus. Kristus on suuri henkinen olento, joka elää maailmankaikkeudessamme useilla tasoilla, joita kuvaavat esimerkiksi sanat Poika, Logos, Luoja, Vapahtaja, Kristus... ja monet muut.

Jeesus taas on ihmisolemus, mutta hyvin erityinen ihminen. Hän on ihminen, joka ei tavalliseen tapaan ollut mukana siinä suuressa kosmisessa tapahtumassa, jossa ihmiskunta laskeutui hengen maailmoista aineen valtakuntaan. Hän odotti hengen korkeuksissa ja laskeutui ensimmäisen kerran ruumiilliseen ihmisolemukseen ensimmäisenä jouluyönä.

Tämä Jeesus-lapsi toi mukanaan maan piiriin aivan erityisen pyhyyden, mutta hän suinkaan ollut yksin. Myös hänen nuori äitinsä Maria oli erityinen henkilö, korkea henkinen olento, joka poikansa tavoin laskeutui maiseen ihmisolemukseen vain tämän yhden ainoan kerran.

Joulu on suuren sopusoinnun juhla sillä tavoin, että maan kaikki hyvää luovat olentokunnat ovat siinä mukana. Silloin itse maa alkaa muuttua. Maa alkaa puhdistua ja valaistua ja muuttua tähdeksi, joka loistaa omaa valoaan.

Aurinkohenki ja Äiti

Kun meidän sielunlämpömme liittyy maan muuntumiseen, alkavat myös maan äitivoimat vapautua ja nousta jälleen esille. Se on suuri muutos, jossa Isän valo ylhäältä liittyy yhteen alhaalta tulevan Äidin lämmön kanssa.

Kun Isän ja Äidin läsnäolo tasoittuu elämässämme ja tietoisuudessamme, meille avautuu maan päällä aivan uusi luovuuden ja rakkauden maailma, jossa me tulemme yhä täydemmin Isän ja Äidin lapsiksi.

Olet varmaan kuullut Kristusta nimitettävän aurinkohengeksi. Se on yksi taso hänen olemustaan. Aurinkohengen läsnäolo maan päällä merkitsee, että se luova jumalimpulssi, Kristus-toiminta, joka alunperin vaikutti Auringosta käsin, alkaa vähitellen loistaa maasta ja ihmissydämistä maailmankaikkeuteen. Se ei ole pelkästään maan ja ihmisen muuntumista, vaan myös itse Auringon muuntumista.

Nyt meidän henkinen tehtävämme on erityisesti ottaa vastaan Äidin, Tyttären ja Pyhän sielun toiminta, täydennyksenä sille välttämättömälle miehiselle kolminaisuudelle, joka on ohjannut meitä kohti itsenäisyyttä, vapautta ja itsetietoisuutta. Nyt on naisellis-kosmisten hyveiden aika.

Äidin tai Neitsyen syli meissä jokaisessa on se tunnelma, joka auttaa meitä olemaan mukana siinä suuressa syntymän juhlassa, joka joka vuosi toteutuu maan eetteri- eli elämänvoimien piirissä täytenä todellisuutena.

Rakkaudella
Matti

Kuva. Madonnan kuvan on maalannut italialainen Mara Maccari niiden ohjeiden mukaan, joita Rudolf Steiner antoi uuden Neitsyen eläinratamerkin luomiseksi. Piirros sisältyi uuteen henkiseen kalenteriin, jonka Steiner esitteli ensimmäistä kertaa Helsingissä pitämänsä esitelmäsarjan yhteydessä 1912.

3 kommenttia . Avainsanat: joulu, luonnonhenget, Äiti, Jeesus, Kristus

Hyvää pääsiäistä!

Sunnuntai 20.4.2014 klo 9:01 - Matti Kuusela

Iloista pääsiäistä kaikille. Nyt kun tätä kirjoitan, alkupääsiäisenä Maria Magdaleena on jo tullut haudalle ja huomannut sen tyhjäksi. Voimakkaassa sisäisessä tilassa hän kuitenkin näkee enkeleitä tyhjässä haudassa. Hänen sisäiset silmänsä ovat avautuneet.

Rytinä haudalla, luonnonilmiöt, vartioivien sotamiesten tajunnanmenetys, kaikki tämä puhuu siitä, että paikalla ovat vaikuttaneet vahvasti Vallat, eli enkelit joilla on niin monta eri nimitystä, usein yksinkertaisesti jumalat, Vanhat testamentin kielellä. Vallat ovat neljäs enkelikunta ihmisestä ylöspäin, ne, jotka ensimmäisinä vaikuttavat suoraan luonnontahtumissa ja niiden muotoutumisessa.

Maan voimat

Kuolemansa jälkeen Kristus on jo käynyt maan syvyyksissä. Äidin luona. Ennen kuolemaa hän kulkee sisäisesti ja samalla hyvin todellisesti koko aurinkokunnan planeettapiirien läpi, kunnes hän viimein saapuu kohtaan, jossa "Se on täytetty". Se on chakrojen kannalta juurichakra, kuun aluetta. Kun "se on täytetty", on kuoleman polttopisteen aika, hetki, jolloin ihmisyys ja jumalallisuus liittyvät täydellisesti toisiinsa, ja uusi matka maan syvyyksiin alkaa. Se ennakoi sitä, miten myös koko ihmiskunta ajan mittaan käy läpi koko maan olemuksen, suunnattomien aikojen kuluessa.

Me vapaudumme maasta, emme kulkemalla siitä pois, vaan kulkemalla sen läpi. Me muunnamme maan omalla olemuksellamme ja omalla työllämme. Tämän nykyisen maan aikana meidän ihmiskuntamme tehtävä on muuntaa maa rakkauden planeetaksi, aivan niin kuin maan edellisen inkarnaation ihmiskunta muunsi maan viisauden planeetaksi, jossa me voimme havaita viisauden vaikutuksen kaikkialla, mihin katsomme. Sen sai aikaan nykyinen enkelikunta.

Nyt siis meidän tehtäväksemme tulee rakkauden voiman elävöittäminen, ja siinä Kristus kulkee meidän edellämme, aivan niin kuin niin monessa muussakin. "Rakastakaa toisianne" -käsky on kuin energeettinen linssi, jonka kautta kosminen rakkaus virtaa maahan saakka. Kun me rakastamme toisiamme, silloin me luomme voimapiirejä, joiden kautta kosmos ja maa kasvavat jälleen yhteen, syntiinlankeemuksen eli maan ja aurinkokunnan aineellistumisen suuren kosmisen avioeron jälkeen.

Niin kuin Minä olen teitä rakastanut

Kristus koki myös ihmisten rakkauden, vahvasti juuri Magdaleenan antaumuksellisuuden kautta, ja luonnollisesti äitinsä Marian kautta hyvin kehittyneen rakkauden, mutta Uusi testamentti korostaa vahvasti minuuden merkityksestä, minästä lähtevää rakkautta: Rakastakaa toisianne, niin kuin Minä olen teitä rakastanut.

Kuka siis on Kristuksen minä? Steiner puhuu siitä, miten Kristus kosmisella tasolla kulkee kehitystä eteenpäin samassa vaiheessa kuin ihmiskunta maallisella tai mikrokosmisella tasolla. Se merkitsee, että meillä kaikille on nyt Kristuksen liityttyä maahan mahdollisuus kohottaa rakkautemme, rakastamisemme tietoiselle tasolle. Vielä Vanhan testamentin aikaan rakkaus ja rakastaminen olivat sidottuja sukuun ja siinä mielessä ihmisessä vaikuttaviin luonnonvoimiin. Nyt Kristuksen kautta me voimme laajentaa rakastamisemme kaikkeen olemassaoloon, minuudestamme käsin.

Vielä voi lisätä: kun Kristus pääsiäistapahtumassa avasi tien Isän taivaallisten voimien piiristä Äidin maan syvyyksien piiriin, on myös meidän minuutemme nyt valmis olemaan Maan ja Taivaan voimien keskipisteenä tai välittäjänä. Aina kun me minuudestamme käsin vapaasti valitsemme rakastaa, me luomme samalla Pojan (ja Tyttären) voimien kautta Isän ja Äidin uutta yhteyttä maailmankaikkeudessa.

Rakkaudella
Matti

1 kommentti . Avainsanat: Pääsiäinen, Kristus, Isä, Äiti, Poika, Maa, Taivas, rakkaus, rakastakaa toisianne, Maria, Magdaleena

Liturgia Kristukselle

Keskiviikko 2.10.2013 klo 23:46 - Matti Kuusela

Robert Powellin seminaarissa sunnuntain iltapäivänä me teimme Liturgian Kristukselle eteerisellä alueella. Se oli ensimmäinen kerta Suomessa ja ihmeellinen mahdollisuus myös siksi, että se oli mahdollista tehdä juuri Mikaelin päivänä, 29. syyskuuta.

Olimme asettaneet Marjatta-koulun salissa runsaat kolmekymmentä tuolia huolellisesti ympyrään. Salin keskellä oli kukkia ja syyspunaisia ja keltaisia vaahteranlehtiä kauniiden silkkihuivien kanssa.

Eetterinen valoenergia, Kristus-läsnäolo, oli valtavan korkea ja olin jo etukäteen varmistanut Robertilta, että liturgiaan kuuluvien eurytmiarukousten aikana voi myös istua. Tiesin lauantaista jo oikein hyvin, miten suuria nuo voimat ovat ja päätin olla tällä kertaa varovainen. Mutta jos itse pääset tällaiseen liturgiaan osallistumaan, ei mitään huolta, sillä olin selvästi ainoa läsnäolijoista, joka joutui vähän varmistelemaan energioittensa kanssa. Muutama muukin istuja oli, ja tuntui ihmeen hyvältä ja oikealta, että istuminen oli myös aivan selkeä vaihtoehto. Missään muualla en ole koskaan kokenut, miten nämä kuin nestemäiset valovirrat kulkivat kehossa. Joskus hoidoissa sen suuntaista saattaa kyllä tapahtua, mutta asiakkaille. Tässä yhteisessä toimituksessa voimat ovat kuitenkin aivan toista luokkaa.

Mielenkiintoista oli myös kokea, miten voimakkaasti nuo elämänvoimien henkiset energiat voi kokea juuri istuessaan silloin kun toiset liikkuvat: fyysinen keho on paikallaan, mutta eetterikeho liikkeessä.

Liturgia

Liturgiassa luettiin tekstejä (Markku Maulan hienosti suomentamia), jotka kertoivat eteerisen Kristuksen kokemisesta joko henkilökohtaisesti tai opetuksena. Minä sain luettavakseni Rudolf Steinerin esoteerisen tunnin tekstin vuodelta 1907. Se oli minulle jo suomennoksenakin aiemmin tuttu, mutta oli ihmeellistä, miten se tuossa tilanteessa näytti aivan uudelta ja juhlavalta, valon virratessa itse paperin läpi.

Kun itsekseen lukee tällaista tekstiä, siitä
aina korostuu jokin puoli, joitakin lauseita.
Mutta tässä sophia_foundation.jpgpyhässä tilanteessa sanojen ja lauseiden henkisyydessä ei ollut mitään eroa: jokainen sana ja jokainen lause kylpi samassa henkisessä voimassa.

Oli koskettavaa kokea myös, miten monta kaunista aidossa ja hyvässä mielessä papillista ääntä meidän joukossamme oli, eri osanottajien lukiessa näitä tekstejä vuorollaan. Tällainen tilaisuus tarvitsee vetäjän, mutta osallistujat ja eri vaiheiden ohjaajat ja lukijat voivat todellakin olla nykyaikana samassa piirissä. Koin siinä valtavan yhteisyyden.

Liturgian rukouksien luenta, niiden eurytminen suoritus ja tekstit Kristukselle tai Kristuksesta vuorottelivat keskenään. Robert luki rukouksen englanniksi, sitten se luettiin suomeksi ja sen jälkeen tehtiin yhdessä eurytmisesti. Näitä eurytmiamuotoja oli jo harjoiteltu sekä lauantaina ja sunnuntaina ja jotkut ovat tehneet niitä aikaisemminkin, vaikka nyt esimerkiksi Isä Meidän -rukous tehtiin eri liikkeillä kuin Robertin edelllisellä vierailulla vuosi sitten. Nekin jotka nyt kohtasivat nämä eurytmiarukoukset ensimmäistä kertaa, selvisivät hienosti.

Tämä oli myös ensimmäinen kerta, kun samassa tilaisuudessa näin kauniin juhlavasti luettiin ja liikuttiin sekä Isä Meidän että Äiti Meidän rukoukset. Sillä on mahtava parantava vaikutus.

Eurytmiarukoukset

Eurytmiarukoukset tehtiin tuolien edessä kahdessa piirissä. Kun niissä ei jaloilla tehty mitään suuria liikkeitä, niin kokonaisuus pysyi helposti yhtenäisenä.

Olen taas viimeisen vuoden aikana miettinyt eurytmiaa melko paljon. Sitähän on monenlaatuista: näyttämöeurytmiaa, eurytmiakurssien eyrytmiaa harrastajille, hoitoeurytmiaa, koulueurytmiaa eri ikäisille - ja sitten nämä Robertin eurytmiat. En ole oikeastaan vielä kertaakaan päässyt osallistumaan aivan täysipainoisesti näihin Robertin vetämiin eurytmioihin, mutta hänellä on aivan oma tyylinsä vetää esimerkiksi planeettaaurytmiaa, tai sitten rukouseurytmiaa. Ja nuo olivat nyt aivan omia termejäni. 

Etenkin tänä viikonloppuna tekemissäni rukouseurytmioissa koin juuri sellaista tunnustelevaa, koskettavaa kuuntelevaisuutta, jota olen pitkään etsinyt. Koin juuri tämän rukouseurytmian erityisen suomalaisena, hitaana, tasapainoisena ja kokevana liikkeenä itsestä ulos ja maailmasta taas sisäänpäin. Ja kaikki tämä herkän voimakkaan juhlavuuden täyttämänä.

Liturgia Kristukselle oli todellakin jotain aivan uutta, korkan kaunista mutta silta tasapainoista ja luonnollista. Kun lähtöpäivänä vielä keskustelimme siitä Robertin kanssa, hän lupasi, että liturgiaa voi tehdä myös pienimuotoisempana, tilojen ja tilanteen mukaan.

Rakkaudella
Matti 

5 kommenttia . Avainsanat: Kristus, liturgia, Robert, Powell, Robert Powell, eurytmia, eetterinen, rukous, Isä meidän rukous, Äiti meidän rukous

Jeesus Maan sydämessä

Keskiviikko 30.1.2013 klo 23:41 - Matti Kuusela

Kerroimme viimeksi siitä, miten Maria Magdaleena voidellessaan Jeesuksen jalat ja pään valmisti häntä paitsi omaan hautaansa, myös Maan hautaan, Maan sydämeen, suuren Äidin luo tehtävään matkaan. Tuo Äidin kultainen valtakunta maan sydämessä on myös se kuulu valtakunta, jota idässä nimitetään Shamballaksi.

 

Matka Äidin luo

Laskeutuminen maaäidin luo oli monella tapaa välttämättömyys tuona aikana, jolloin ihmiskunnan elämänvoimat alkoivat olla lopullaan. Yksi näistä suurista asioista oli ylösnousemuskehon elvyttäminen. Tällä matkalle Äidin luon Jeesus lähti heti kuoltuaan ristillä. Ja jatkamme nyt Estelle Isaacsonin kertomuksen mukaan:

Näin Pyhän Äidin auringonkaltaisena maan keskustassa. Hänen päänsä oli kruunattu koristeella, joka oli kuin aurinko. Hän loisti lämmintä, kultaista valoa.

Lukemattomat olennot, joita tuskin pystyn kuvailemaan, reunustivat hänen luokseen johtavaa tietä. He olivat kaikki kokoontuneet tervehtimään Kristusta hänen voitokkaasti saapuessaan Shamballaan. Myös he säteilivät kultaista valoa.

Näin Kristuksen laskeutuvan heidän keskuuteensa heidän laulauessaan taivaallisin äänin, jotka kaikuvat koko maan läpi. Tämä tapahtui heti Kristus Jeesuksen kuoltua ristillä.

Tunsin miten tämä oli kaikkien aikojen tärkein hetki. Koskaan aikaisemmin ei Kristus ollut kulkenut langenneen maan sisuksiin tervehtimään Äitiä! Saatoin tuskin uskoa, miten voitelemalla Hänet Magdaleena - ihmisolento - oli valmistanut häntä tähän hetkeen!

Tultuaan Äidin luo tämä kohotti hänen ylleen hänen ylösnousemuskehonsa. Tietenkin näin sen symbolisella tavalla. Hänestä virtaava valo oli hämmästyttävän loistavaa! Maan keskuksessa hän muuttui kuin loistavaksi tähdeksi. Hänen valonsa syöksyi maan päällä olevista porttikohdista ulos kosmokseen.

Tällaisia maan keskukseen, Shamballaan, johtavia portteja on lukuisia. Paikat, joista Kristuksen ylösnousemuskehon tähti loisti läpi maan pinnan, on tullut hyvin pyhiä. Ne ovat paikkoja, joissa Neitsyt Maria on ilmestynyt.

 

Ylösnousemuskeho

Myös Judit von Halle - ja luonnollisesti Rudolf Steiner - puhuu useissa kirjoissaan tästä ylösnousemuskehosta. Ylösnousemuskeho on ihmisen henkinen tai henkistynyt fyysinen keho, tavallaan fyysisen kehon muotoprinsiippi ilman sitä täyttävää ainetta.

Ihmisen fyysisen kehon henkinen alkumuoto, jota Paavali kutsui vanhaksi Aatamiksi, oli menettänyt aikojen kuluessa menettänyt voimansa ja se oli jo pahasti rappeutunut. Laskautuessaan Äidin luo Kristus elvytti Äidin säilyttämän mallin tästä ikikehosta ja aktivoi sen jokaista ihmistä varten, niin että tämä uusi Aatami on jokaisen ihmisen saavutettavissa.

Kun Kristus ilmesty pääsiäisaamuna Magdaleenalle, hän oli juuri tässä henkistyneessä fyysisessä kehossaan, joka hänen taivaaseen astumiseensa saakka oli täällä maanvoimien piirissä ja hyvin helposti henkisesti kehittyneiden ihmisten havaittavissa.

Nyt kun pääsiäinen on taas lähestymässä, voimme muistella sitä, miten juuri Magdaleena oli ensimmäinen ihminen, joka näki Kristuksen tässä ylösnousemuskehossaan. Ja hän oli myös se ensimmäinen ihminen, joka sai Kristukselta käskyn mennä ja kertoa veljille, että Minä olen ylösnoussut.

 

Minuus ja fyysinen keho

Kuten aina Kristuksen lausuessa Uudessa testamentissa sanan Minä, hän tarkoittaa sillä paitsi itseään myös jokaisen ihmisen minuutta.

Minuus ja fyysinen keho on läheisessä suhteessa toisiinsa. Kun ihmisen fyysisen kehon perusmalli korjaantui Äidin ja Kristuksen toimesta, samalla syntyi myös ihmisen korkeamman minän syntymisen mahdollisuus, ihmisminän ylösnousemus. Yksilölliset ihmisminuudet astuivat perheen, suvun, heimojen ja kansojen piiristä omaan todellisuuteensa, jonka Kristus heille antoi - ja joka varsinaisesti tapahtui helluntaina.

Kun Jeesus siis sanoo Magdaleenalle, että minä olen ylösnoussut, hän tarkoittaa sitä hengen voittoa aineellisuudesta, jossa hänestä on nyt tullut jokaisen ihmisen veli - uskonnoista ja opeista riippumatta.

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Jeesus, Kristus, maan sydän, ylösnousemuskeho, Shamballa, minä, minuus, Estelle, Isaacson, Äiti, Maria, Magdaleena

Maria Magdaleenan suuruus

Tiistai 29.1.2013 klo 9:47 - Matti Kuusela

Pyydän syvästi anteeksi jälleen pitkää hiljaisuutta. Olen mielestäni ahkeroinut kovasti, mutta silti aika on tuntunut liukuvan niin, että tehtävien töiden lista vain kasvaa. Nyt tuntuu, että ihmeellisellä tavalla aika alkaa jälleen asettua kohdalleen. On paljonkin kerrottavaa, mutta aloitan kaikkein keskeisimmästä.

Estelle Isaacsonilta on valmistunut
toinen osa hänen Maria mary_magdalene.jpg 
Magdaleenaa käsittelevästä sarjastaan. Siinä kuvaus Magdaleenan suorittamasta Jeesuksen voitelusta on niin mahtava, että suomennan siitä keskeisimmän osan. Opetuslasten hämmästykseksi Magdaleena voiteli Jeesuksen sekä jalat (ylipappi) että pään (kuningas). Tuo muutaman minuutin tapahtuma meni valtavuudessaan ja syvyydessään ohi opetuslasten tajunnan, mutta katsotaan, mitä Estelle kirjoittaa.

On tärkeää ymmärtää, että Magdaleena ja Jeesus olivat hyvin
läheisiä. Magdaleena oli Jeesuksen läheisin oppilas ja Jeesus oli myös valinnut ja vihkinyt hänet olemaan juuri se henkilö, joka kykenee ihmisenä kantamaan häntä sisäisesti ja tukemaan häntä viimeisinä hetkinä maallisessa kehosa.

 

Magdaleena voitelee Jeesuksen jalat ja pään

Jeesus oli opetuslasten kanssa Betaniassa Simonin talossa. Maria epäröi, mutta hän tiesi että tuo voitelu kuului hänelle, hänen oli se tehtävä. Painaen voiderasiaa rintaansa vasten Magdaleena astuu huoneeseen kesken miesten keskustelun. Hän on hiljaa, mutta täynnä sisäistä tulta. Pitkässä punaisessa tukassaan ja sisäisessä kiihkeydessään hän oli kuin tulta, ja näyssään Estelle järkyttyy huomatessaan, miten samanlaisilta Jeesus ja Magdaleena tuolla hetkellä näyttivät. Jopa Jeesuksen hiukset näyttivät punaisemmilta hänen katsoessaan lempeästi Magdaleenaa, joka kumarsi päänsä Jeesuksen rakastavan katseen edessä.

Estelle kirjoittaa, miten hän ymmärsi Magdaleenan saapuneen paikalle täsmälleen oikealla hetkellä, jonka tähtitaivaat olivat aikojen saatossa jo kauan sitten määränneet.

"Tule luokseni, Magdaleena," Jeesus sanoin lämpimästi. Kulkiessaan Jeesusta kohti Magdaleena tunsi kulkevansa kuin unessa. Syvä pyhyys laskeutui hänen ympärilleen. Kun hän avasi ruukun, tuoksu leijui koko huoneeseen, ja Magdaleena voiteli sekä Jeesuksen jalat että pään syvän liikutuksen tilassa. Silmät suljettuina ja kyynelten virratessa hän asetti kätensä Jeesuksen pään päälle.

 

Kuu melkein täysi

Tuona hetkenä kuu oli jo melkein täysi ja Magdaleena toimi niiden voimien välittäjänä, jotka virtasivat taivaista Jeesuksen kehoon ja jollakin tavalla hän myös välitti symbolimuodossa olevaa informaatiota Jeesuksen kehoon tämän pään päällä olevan valokeskuksen kautta. Tämä kultainen ja loistava henkinen kirjoitus välittyi Jeesukselle taivaallisten olentojen siunauksena, jonka välittäjänä Magdaleena oli kuin liekehtivä ruusunpunainen enkeli.

Kukaan salissa olevista miehistä ei ymmärtänyt mitä hän oli tekemässä. Hänen ohjaamansa avainsymbolit olivat vastaavanlaisia kuin muinaisissa egyptiläisissä mysteereissä, mutta Magdaleena ohjasi niitä uudella tavalla, vaikka hän ei tuolloin täysin ymmärtänytkään kaikkea mitä oli tekemässä.

Voima, joka vaikutti Magdaleenan kautta, oli niin suuri, että hän vaipui lattialle pyhässä liikutuksessa. Jeesus ja Magdaleena siirtyivät yhdessä ajattomuuden tilaan, johon muut läsnäolleet eivät voineet seurata. Niin paljon tapahtui Magdaleenan, Jeesuksen ja tähtimaailmojen välillä, sellaista mitä muut pöydän äärellä olleet eivät voineet kokea.

 

Jumalan hengitys

Estelle kertoo, miten hän näki symbolien loistavan jokaisessa Jeesus Kristuksen valokeskuksessa tai chakrassa. Jumalan hengitys kulki niiden välillä ja miten korkeimmassa chakrassa, kruunuchakrassa soi sana "El", joka tarkoittaa jumalaa. Tuo sointi sai omia sävyjään joka chakrassa ja huipentui palleakeskukseen äänenä, jonka voisi tulkita "Jumala minussa" tai "Jumala siinä, mikä Minä Olen".

Nämä henkiset äänet eivät olleet mitään maallista kieltä, mutta jotkut muistuttivat hepreaa. Ja samalla Estelle näki chakrojen loistavien värien terälehtineen aktivoituvan.

 

Juudas - ja Äiti

Mukana olleille miehille kaikki tämä näytti vain Magdaleenan liioitellulta dramaattisuudelta. mutta Juudas koki kaiken omalla tavallaan voimakkaasti. Hän oli aiemmin pitänytkin Magdaleenasta, mutta nyt hänen demoninsa alkoivat painostaa häntä. Ne herättivät hänessä häpeää ja hämmennystä Magdaleenan voimakkaista tunteista. Hän koki myös, että nyt oli menty liian pitkälle. Hänellä ei ollut aavistustakaan siitä, että Magdaleena voiteli Jeesusta valmistaakseen tätä tuleviin koetuksiin.

Jeesus luonnollisesti tunsi Juudaksen ja muiden ajatukset, ja hän sanoi: "Antakaa Magdaleena olla, se mitä hän tekee minulle, sen hän tekee minun hautaustani varten. Minä hyväksyn hänen voitelunsa. Tästä teosta hänet tullaan muistamaan kautta aikojen."

Jeesuksen sanoilla oli ylimaallinen kaiku hänen näin puhuessaan. Ja kun hän puhui hautauksesta, hän ei tarkoittanut pelkästään oman ruumiinsa laskemista hautaan, vaan hän puhui myös siitä matkasta, jonka hän pian tulisi tekemään Maan keskukseen, Äidin luo, joka pukisi hänet hänen ylösnousemuskehoonsa.

Ja siitä jatkamme.

Rakkaudella
Matti

2 kommenttia . Avainsanat: Jeesus, voitelu, Maria, Magdaleena, Juudas, chakra, chakrat, maan keskus, Äiti

Helatorstai

Torstai 17.5.2012 klo 14:06 - Matti Kuusela

Pyhä torstai eli Kristuksen taivaaseenastumisen päivä ei merkitse niinkään kaukaiseen taivaaseen menoa, kuin Kristuksen asettumista maan elämänvoimien piiriin. Kristuksen asettuminen maan piiriin noudattaa hyvin erilaista ajallitsta rytmiä kuin maan ihmisten elämä.

Se mitä tapahtui Jordanin kasteessa ei ollut niinkään syntymä maan piiriin, niin kuin ihmisellä on syntymä, vaan siinä Jumala selvästi lausuu, että olen siittänyt poikani. Aika Jordanilta ristille on jumalalliselle tai kosmiselle Kristukselle vastaava vaihe kuin odotusaika äidin kohdussa.

Tuon runsaan kolmen vuoden aikana Kristuksen kosminen olemus vähitellen asettuu yhä syvemmin ihmiskehoon, niin että voidaan sanoa hänen olleen kehossaan sekä ihminen että jumala. Siitä Jeesus puhuu myös Kaanaan häissä sanoessaan että minun aikani - eli täysi läsnäolo fyysisessä maailmassa - ei ole vielä tullut. Golgatan ristillä hän viimeisiksi sanoikseen lausuu, että se on täytetty. Silloin hän on kokonaan ihminen, ja silloin hän varsinaisesti syntyy maan päälle kuolemansa kautta, ylösnousemuskehossaan, joka on muuntunut ja uudistunut fyysinen ruumis.

Ylösnousemuskeho eroaa normaalista fyysisestä kehosta siinä, että se ei ole aineen täyttämä. Se on normaaleille fyysisille silmille näkymätön eli henkinen. Kristus voi sen kuitenkn helposti tehdä näkyväksi ollessaan tuon 40 päivän päivän ajan maan fyysisten voimien piirissä pääsiäisestä helluntaihin. Tuo aika on Kristuksen varsinaisen maallisen elämän aika. Ja se päättyy helatorstaihin eli taivaaseen astumiseen.

Tässä taivas kuitenkin tarkoittaa lähinnä niitä "pilviä", joiden piiristä hän nyt meidän aikanamme on jälleen toisessa tulemisessaan astumassa keskuuteemme, meitä lähemmäksi. Pilvet ovat eetterimaailma tai elämänmaailma aivan fyysisen maan piirissä. Ja ylösnousemuskeho on tosin fyysinen keho, mutta eetterimaailman tasolla, ja sinne Kristuks siis kohoaa.

Tuo 2000 vuotta ensimmäisestä helatorstaista ei kuitenkaan ole mitään luppoaikaa, vaan valtavan moninaisten kehitystapahtumien aikaa, jossa nyt maan piiriin tullut Kristus järjestää uudelleen kaikki kosmisen olemuksensa tasot auringon ja maan välillä. Siinä toinen tulemnen merkitsee sitä, että Kristus on palannut kokonaan takaisin luoksemme järjestettyään 2000 vuoden aikana olemuksensa kokonaan maan yhteyteen tai ympärille niin, että uusi luomisen aika voi nyt alkaa maan ja ihmiskunnan piiristä, koko kosmoksen uudistamiseksi - ja matkalla takaisin Isän luo, kuten se myös on ilmaistu.

 

Isä ja Äiti

Jotta matka takaisin Isän luo on mahdollinen, on kuitenkin luotava uusi suhde myös Äitiin, maailmankaikkeuden naiselliseen prinsiippiin. Kulkiessaan kuoltuaan Tuonelaan Kristus kävi myös maan syvyyksien Äidin luona ja loi näin uuden kosmisen suhteen syntiinlankeemuksessa toisistaan erilleen joutuneiden isän ja äidin välille.

Se oli kuitenkin vain kosmisen suhteen uudistuminen. Nyt Kristuksen toisen tulemisen myötä meidän ihmisten tehtävänä on yhdessä Kristuksen kanssa luoda Äitiin uusi suhde, jokaisella henkilökohtaisesti.

Tämä kosminen naisellisuus ei kuitenkaan ole vain äiti, vaan kolminaisuus: Äiti, Tytär ja Pyhä Sielu. Sitä on sydähdyttävällä tavalla selostettu suomentamassani kirjassa Pyhä Sofia-kolminaisuus.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: helatorstai, Kristus, taivaaseen astuminen, Isä, Äiti, Golgata

Maaäidin hoitaminen

Sunnuntai 11.9.2011 klo 3:53 - Matti Kuusela

Ensimmäinen yhteinen seminaari Seija Aallon, Seppo Ilkan ja Teresia Weissin kanssa on nyt pidetty. Kaikkiaan parikymmentä henkeä täytty Minä Olen -lehden salin oikein mukavasti ja tunnelma oli lämmin ellei kuumakin. Maan syvemmät energiat olivat selvästi mukana.

Kun meitä oli kolme erilaista esiintyjää, jokainen sai varmasti jotain itselleen sopivaa. Seppo ja Seija etenivät omassa osuudessaan hauskasti hyvin sujuvana dialogina. Teresialla oli heijastuskalvollaan mahtava määrä syvällistä tietoa maan eri syvyyksistä ja itse olin tyytyväinen siihen, miten sain puheen, fläppitaulun ja osin keholliset energiaharjoitukset soljumaan kauniisti yhteen.

Kiitos myös ystavällemme, joka nyt esiintyi uudella nimellä Sebastianos saatuaan karmalliset 72 ensimmäistä vuotta hoidetuksi valmiiksi. Meillä oli hänelle sopiva aika, kun kaikki pysyimme loistavasti aikataulussa - kiitos. Sebastianos puhui aiheesta, joka varmasti yllätti meidän kaikki muut, nimittäin kaatopaikkojen hengistä.

 

Kaatopaikkojen henget

Kaatopaikkoja on kaikkien yhdystkuntien ympärillä, moninkertaisesti, ja niillä on monenlaisia ja useasti juuri osittaisesti kehittyneitä elementaarisia ajatusolentoja. Maatuvat jätteet hoituvat aivan luonnostaan, mutta koska kaikki missä on metallia, on ajatuksella tehty, on tällaisia alkeellisia ja onnettomia näkymättömiä olentoja kaatopaikoilla runsaasti. Sebastianoksen mielestä ne muodostavat todellisen tulevaisuuden ongelman, joka jossain vaiheessa tulee ihmiskunnan käsiteltäväksi.

Ja selväähän se on, että se tulee esiin. Tuumailua kaivataan tälle alueelle, ja henkisen maailman johdatusta hyvien ideoiden saamiseksi, mien näitä olentoja autetaan eteenpäin. No, kiitos, rakkaus ja anteeksianto ja oman puutteellisuuden tunnustaminen - eli ho'opono - on jälleen hyvä askel alkuun. Tässä siis yksi Enkelimaan siunauskohde: kaatopaikkojen henget.

Pari asiaa on, jonka me kaikki voimme tehdä: luonnonhenkien mukaan kaikki laitteet, jotka me heitämme pois, tulisi purkaa. Kun laite on purettu sillä tavoin, että sitä ei enää voi mitenkään käyttää tarkoitukseensa, alkuperäinen henki vapautuu siitä. Mietin, olisiko se raja myös siinä, että laitetta ei pysty enää tunnistamaan.

Joka tapauksessa on hyvä hyvästella ja siunata ja vapauttaa poisheitettävien tarvekalujen henget.

 

Voimalat

Ohimennen mainittiin myös ydinvoima. Jäin sitä tuumimaan. Jos ydinvoima on sillä tavoin "puhdasta" kuin sen virallisesti tulisi olla, niin tilanne ei ehkä olisi niin paha, mutta näkösälle on tullut myös sellaista tietoa, että ydinvoimaloissa tapahtuu niiden paksujen seinien takana pahoja asioita, joista ei kerrota ulospäin. Jos jotakuta kiinnostaa tutkia eteenpäin, niin hermeetikko-sivulta löytyy jälleen linkkejä.

Henkinen vinkki tästä nousee esiin anteeksipyyntö valheellisuudesta koko ihmiskunnan puolesta.

 

Hauska ja valoisa kurssi

Tähän tulikin vakavia sävyjä, vaikka lauantain kurssi siis oli mitä innostavin. Ainakin me järjestäjät koimme olomme suorastaan virkistyneeksi päivän jälkeen.

Oma tuntemukseni on, että me alamme herätä Maan tietoisuuteen yhä elämämmin, ei enää pelkkänä pallona, jossa on kiinteä pinta, vaan joustavana organismina, jossa asioita tapahtuu koko maapallon läpi. Se mitä teemme maapallon pinnalla omalla puolellamme, heijastuu ja vaikuttaa myös siihen, mitä maan toisella puolella tapahtuu.

Maan tähtiyhteydet alkavat myös avautua. Maa ja aurinkomme ovat Yhteydessä myös lähikiintotähtien elämään, ei pelkästään pleneettoihin, jotka vaikuttavat meihin niin kuin Aurinkokin omassa aurinkokunnassamme. Me olemme yhteydessä toisiimme.

Plejadi-kirjan myötä minulle on tullut yhä todellisemmaksi se, että esimerkiksi juuri Seulasten ja Siriuksen tähtimaailmat ovat suoraan yhteydessä meihin 'sisäkautta'. Me elämme myös niiden kanssa aivan yhteisessä maailmassa. Ja siinä mitassa kuin tulemme tietoiseksi omasta maapallostamme yhä syvemmin, meille avautuu myös yhteytemme tähtimaaimaan. Se sehän on vain upeaa!

Rakkaudella
Matti

 

 

 

 

 

 

 

 

2 kommenttia . Avainsanat: maaäiti, Seppo Ilkka, Seija Aalto, yhteys tähtimaailmoihin, Teresia Weiss, Sabastianos, kaatopaikkojen henget,