Matin blogi

Jouluyön mietteitä

Lauantai 25.12.2010 klo 5:41 - Matti Kuusela

Eilen, jouluiltana, olin Sinikan kanssa äitini ja sisarieni luona Hyvinkäällä. Myös enoni Tauno kävi siellä iltapäivällä.

Mielessäni iloitsi kovasti siitä uudistuneesta perinteestä, joka saa ihmiset niin luontaisesti käymään jouluaattona haudoilla viemässä kynttilöitä. Ei sillä itselleni nyt niin merkitystä ole, mutta on ihmeellistä kokea se henkisyyden ja sisäisyyden valo, joka tuosta uudistuneesta tavasta loistaa.

Ihmeellistä on se, että tuo kynttilöiden vienti on ihmisten aivan oma tapa. Sitä ei ole missään virallisesti suositeltu eikä opetettu, ei kehotettu. Hyvinkään vanhalla hautausmaalla erityisen koskettava paikka on joka joulu ollut uurnahautojen yhteiskynttiläpaikka, joka on aina täynnä kynttilöitä. Sen yhteyteen olen jouluisin laittanut oman kynttilänikin kaikille niille sieluille ja hengille, joille ei ole omaa henkilökohtaista kynttilää. Koen aina, miten suuri määrä henkisiä olentoja viipyy tuossa valoloisteessa.

Rudolf Steiner

Miten piti kirjoittaa aivan muusta, nimittäin ihmisen henkisestä tiedosta. Mutta toinen aihe nousee nyt voimakkaasti esiin: Rudolf Steiner.

Olen joskus aikaisemminkin kirjoittanut siitä, miten nuorena lukiolaisena matkustin kaverini Lepan kanssa Hyvinkäältä Helsinkiin etsimään henkistä kirjallisuutta. Kun sitä nykyisin on yleisissä kirjastoissa sadoittain ja ehkä tuhansittain, oli niitä tuolloin muistaakseni kolme: kaksi ufokirjaa ja Blavatskyn Teosofian avain.

Astuimme tuolloin Rickhardinkadulla olevan Helsingin pääkirjaston upeaan saliin. Seisahduin, käännyin vasemmalle, ojensin käteni hyllylle ja katsoin kirjaa: se oli Rudolf Steinerin Antroposofinen hengentiede pääpiirteittäin.

Niin paljon ja laajalti kuin sitten olen elämässäni henkistä kirjallisuutta lukenut ja eri henkisiin suuntauksiin tutustunut ja niitä opettanutkin, on Steiner minulle näköjään silti aina se, jonka työhön kaikki yhdistyy.

Monetkaan eivät tiedä, että Rudolf Steinerin aikaisempia inkarnaatioita ovat mm. Aristoteles ja Tuomas Akvinolainen. Aristoteleena hän oli modernin luonnontieteellisen ja selkeän yksilöllisen ajattelun edelläkävijä, oikeastaan sellaisen perustaja ihmiskunnassa.

Klassisen kreikkalaisuuden kadottua eurooppalainen ihmiskunta varsinaisesti omaksui Aristoteleen opetukset vasta keskiajalla, yli tuhat vuotta myöhemmin.

Keskiajalla Tuomas Akvinolainen toi ajattelun selkeyden teologis-henkiseen ajatteluun. Valitettavasti tuo hänen valtava tekonsa on jäänyt vielä toistaiseksi piiloon.

Kun Steiner sata vuotta sitten toi ajattelun selkeyden henkisen tiedon alueelle, on luultavaa ja mitä suurimmin toivottavaa, että se tulee joskus tulevaisuudessa todella ymmärretyksi. Yhtenä omana tehtävänäni koen nyt yhä voimakkaammin Steinerin opetusten muokkaamisen, ei pelkästään suomen kielelle, vaan Suomen enkelikuntien kielellä, sillä tavoin, että se mitä Steinerilla on opetettavaa, tulee todella ymmärrettäväksi meidän niin kalevalaiselle kuin kanteletarlaiselle sielullemme.

Mikä Steinerin opetuksissa on niin merkittävää? Se, että hän oli hengentutkija, joka kykeni itse tutkimaan henkisiä maailmoja. Hän ei milloinkaan opettanut sellaista, mitä hänelle olisivat välittäneet toiset henget, vaan sellaista mitä hän itse oli tutkinut ja varmistanut.

Nyt sata vuotta Steinerin elämän jälkeen olen yhä vakuuttuneempi siitä, että me suomalaiset olemme yhä enemmän valmiita kuuntelemaan sitä, mitä Steiner todella opetti henkisen tiedon yhteyteen astumisesta. Meille virtaa henkistä tietoa yhä enemmän, mutta keinot sen henkilökohtaiseen ymmärtämiseen ja muokkaamiseen ovat vähissä.

Mielestäni me suomalaiset voimme kunnolla ymmärtää henkisiä maailmoja silloin, kun niiden kuvauksessa soi ja aaltoa mukana meidän syvä henkinen luonnonyhteytemme. Siksi myös Steinerin opetukset on muokattava yhdessä Suomen enkeleiden kanssa tulevaisuuden henkisen Suomen (ja tietysti "menneisyys" oikealla tavalla mukana" kielelle. Se on kieltä, josta Kalevalakin puhuu henkisen kanteleen soittona, ihmissielun sointina.

Ihmisen henkinen tieto

Se, mistä nämä henkiset ajatukset tänä yönä lähtivät liikkeelle, oli ajatus siitä, miten helposti me ihmiset vähättälemme omaa tai oman enkelimme henkistä tietoa.

Ihmisyyden suureen karmaan kuuluu se, että kun me tässä maisen elämän koulussa joudumme olemaan hyvin tietämättömiä voidaksemme sen avulla löytää omat voimamme, niin henkisellä puolella kuoleman jälkeen meillä on mahdollisuus erittäin laajaan ja korkeaan tietoon. Ja sitä tietoa meille kantaa meidän enkelimme.

Meidän ihmisten suuri etu on se, että fyysinen maailma kokoaa kaikkien enkelikuntien tiedon. Kun jokainen henkisen maailman asukas joutuu tyytymään siihen tietoon, joka hänelle on oman värähtelytasonsa puolesta saatavissa, ihmiskunnalle on mahdollista maan tuen kautta liittyä esimerkiksi kaikkien enkelikuntien tietoon.

Toki me voimme käsittää siitä vasta vain suunnattoman pienen alueen, mutta silti henkistynyt ihmistieto voi jo nyt olla kosmisesti korkaa ja luovaa.

Olen vuosikymmeniä ihmetellyt, miten on mahdollista, että monilta henkisiltä tahoilta tulleissa ilmoituksissa ei joko puhuta tai tiedetä mitään esimerkiksi jälleensyntymisestä tai että tuo tieto on hyvin osittaista.

Nyt alan yhä syvemmin ymmärtää, että jälleensyntyminen kuuluu niihin henkisten kuntien kaikkein pyhimpiin rakenteisiin, joista muiden kuin suoraan inkarnaatioprosesseissa työskentelevien henkisten olentojen on vaikea saada tietoa. Henkisissä maailmoissa olennot voivat tietää normaalisti vain siitä, minkä parissa he suoraan työskentelevät.

Pyhät inkarnaatioenkelit työskentelevät inkarnoitumisen ja karman parissa, mutta he vähemmän puhuvat siitä. Ja ne, jotka työskentelevät muualla, eivät tiedä.

Meillä ihmisillä sen sijaan on siis mahdollisuus fyysisen todellisuuden ankkurointina tietää suunnattomasti enemmän kuin mitä me varsinaisesti teemme. Tuo tieto on vain jakautunut niin, että se nykyaikana on mahdollista tavoittaa vain kuoleman jälkeen, ja silloinkin enkelimme kantamana.

Mutta jos meillä on jo nyt hyvä suhde enkeliimme, me voimme yhteydestä häneen saavuttaa sellaista syvää tietoa, joka muuten on monille enkeleillekin salattua. Sen edellytyksenä on, että me voimme jo nyt eläessämme saavuttaa jotain siitä, mitä muuten kohtaamme kuoltuamme. Tuo tila on meditaatio, rukous, intuitio, liittyneenä yleiseen henkiseen luottamukseen, myötätuntoon ja rakkauteen.

Tällaista tahtoivat enkelit tänä yönä viestittää.

Muuten ensimmäinen jouluyö on henkisesti yhteydessä kivikuntaan - se liittyy juuri tähän henkisen tiedon heijastukseen maasta.

Joulupäivän jälkeinen yö on yhteydessä kasvikunnan henkisiin voimiin ja tapaninpäivän yö eläinkuntaan: tapani on tallirenki, sanoo vanha kansantieto. Seuraavista öistä myöhemmin.

Toivotan sinulle oikein siunauksellista jouluaikaa, ja kiitos että olet mukana. Asiat, joista nyt puhuimme, ovat erityisen tärkeitä suojelusenkelillesi ja kaikille enkeliolennoille ja henkisille oppaille, jotka työskentelevät kanssasi. Kun henkinen tieto kulkee sinun kauttasi, se antaa enkelillesi mahdollisuuden syventää työskentelyään kanssasi.

Rakkaudella
Matti

1 kommentti . Avainsanat: hautakynttilät, Rudolf Steinerin inkarnaatiot, Aristoteles, Tuomas Akvinolainen, enkelit, suojelusenkeli, enkelitieo, karma, henkinen tieto