Matin blogi

Enkelien syke

Maanantai 9.10.2017 klo 22:58 - Matti Kuusela

Kävimme syksyllä 2010 Ultra-lehden kirjapäivillä Kylämässä. Seudun erämaaluonne yllätti. Tie kaarteli ylös ja alas metsissä ja harjuilla.

Nämä korvet olivat myös Pekka Halosen kotiseutua, ja näillä seuduilla syntyivät monet hänen merkittävistä maalauksistaan.

 Maisema_Pekka_Halonen.jpg

Kirkot ja 33,3 km

Minua ennen puhui Jukka Nieminen, joka oli juuri kirjoittanut kirjan Muinaissuomalaisten kadonnut kuningaskunta. Kirjassa esitetty suuri löytö liittyy keskiajan kivikirkkojen sijaintiin. Jukka oli huomannut, että monet vanhat kirkot sijaitsevat toisistaan 33,3 km etäisyydellä.

Joskus nämä kirkot muodostavat pitkiä sarjoja. Joskus Kokemäen kirkolta, saattaa säteillä useampia kirkkoja tai muita merkittäviä vanhoja paikkoja tuolle etäisyydelle.

Itse olen heti miettimässä, minkä tuollainen välimatkajärjestelmä voi olla mahdollinen. Ennen ei ihmisillä ollut satelliittipaikannusta eikä kivikirkkojen aikaan harrastettu edes kolmiomittaustorneja, kuten Suomessa 1900-luvun alkupuolella.

Ehkä entisajan ihmiset ovat tunteneet nuo soveliaat paikat suoraan kehossaan. He ovat paarustelleet metsässä, asettuneet paikalle ja sitten sanoneet, että tämä tuntuu hyvältä. Ja sitten jälkeenpäin tutkittaessa voidaan huomata, että siinä on hyvät maaenergiat, sopivat kosmiset voimat ja 33,3 kilometriä naapurikirkkoon.

Tuon parempaa selitystä en osaa keksiä. 33,3 km on myös sikäli ihmeellinen mitta, että se perustuu kymmenjärjestelmään ja Kristuksen ikään vuosissa. Niinä aikoina, jolloin perustettiin monet niistä vanhan kansan pyhistä paikoista, joille myöhemmin rakennettiin kirkkoja, ei kymmenjärjestelmää vielä käytetty. Voi vain todeta, että maailma on ihmeellinen paikka. 

Enkelit kanssamme

Tarkoitukseni oli puhua hallitusti Enkelit kanssamme -kirjasta, mutta niin vain kävi, että voima lähti liikkeelle. Huomasin puhuvani ensimmäisen hierarkian suurista enkeliolennoista, jotka ovat luomisen ja kaiken aineellisuuden taustalla, ja jotka vaikuttavat meihin ihmisiin erityisesti maan syvyyksien suunnasta.

Toisen hierarkian enkelit me koemme varsinaisina luomisen enkeleinä, He ovat niitä, jotka vaikuttavat erityisesti luonnossa, kaikessa elämässä ja ihmisolemuksen rytmisellä alueella eli hengityksen ja verenkierron liikkeissä. He eivät ole niinkään ylhäällä tai alhaalla, vaan enemmän ympärillämme, siinä mitä me näemme ja koemme maailmassa niin luontona kuin kaikkina olentoina.

Ne henkiset ystävämme, enkelit ja arkkienkelit sekä suurenkelit, joita me useimmin ajattelemme juuri enkeleinä, ovat sitten heitä, joiden voimme kokea elävän ja vaikuttavan yläpuolellamme "taivaassa". He ovat meitä lähinnä ja ymmärtävät meitä parhaiten juuri ihmisinä. Nämä enkelit ovat eläneet oman ihmisyytensä nykyisessä kosmoksessa, vaikka hyvin erilaisissa olosuhteissa kuin me.

Näin nämä kolme suurta enkeliryhmää muodostavat ympärillemme suuren maailmanristin: meitä lähimmät enkelit yllämme, suuret luonnon ja luomisen enkelit ympärillämme ja kaikkein suurimmat ja ihmeellisimmät, troonit, kerubit ja serafit, kuin jylisevät meille maailmansyvyyksistä. Ja tämän kaiken keskellä on sydän, maailmansydän joka etsii itseään ihmissydämissä.

Tie henkeen ei kulje ainoastaan ylöspäin, vaan se on tie, joka sykkii kaikkiin tilan suuntiin, ja palaa ihmissydämeen yhä uudelleen ja uudelleen. Hengen tie ei voi kuitenkaan jähmettyä paikalleen, vaan sen on etsittävä ja toimittava. Käytyään korkeuksissa se huomaa voivansa tuoda jotain uutta maan päälle. Ja tutkittuaan maan olosuhteita se huomaa juurtuvansa maan voimiin niin lujasti, että taivaat avautuvat sille uudella tavalla.

Hengen tie kulkee sydämestä maailmaan, sen eri suuntiin, ja jälleen takaisin.

Maalaus, Pekka Halonen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Enkelit kanssamme, Jukka Nieminen, kirkkojen etäisyydet, 33, 3 km, enkelit, enkelihierarkiat

Enkelit kanssamme ja Steiner 1912

Lauantai 17.3.2012 klo 12:42 - Matti Kuusela

Hei Ystävät, minulla on ilo kertoa, että Enkelit kanssamme -kirjasta on nyt valmistumassa uusi painos. Aineisto lähti eilen lopullisesti kirjapainoon, ja kirja on mahdollista saada valmiiksi ja Tampereen Maaäiti-messuille. Saa nähdä, miten käy, sillä aineiston valmistuminen pitkittyi kuitenkin siitä, mistä kirjapainon kanssa oli alunperin puhetta.

Nyt kirjan ulkoasua on hiottu entistä runollisempaan ja kauniimpaan muotoon ja itsekin hämmästyin sitä, miten paljon helpompaa sitä n nyt lukea. Enkelien läsnäolo tuntuu voimakkaammalta ja on aivan sellainen tunne kuin kirjan sisältö olisi kypsynyt tämän puolentoista vuoden aikana, joka on kulunut edellisestä painoksesta. Se mikä oli silloin tietoa, on nyt kasvanut ja pehmentynyt kokemukseksi ja elämykseksi.

Kun moni on aikaisemminkin kysynyt, kannattaako ostaa uusi painos, jos jo omistaa vanhan, niin nyt kannattaa. Tämä uusi on niin paljon vahvempi enkelituntemuksillaan. Vaikka tietenkin sen lopullisesti näkee vasta sitten kun kirja tulee painosta, mikä on aina jännittävä ja kohottava hetki.

Sisällöllisiä muutoksia on tähän painokseen tullut varsinaisten tarkistusten lisäksi vain joitakin hienoja uusia oivalluksia.

Nyt on hyvä käyttää hyväkseen ennakkohintaa, joka on vain 22 euroa postimaksuineen. Lisäksi on uutena mahdollisuutena ostaa vaikka lahjoiksi tai ryhmälle viiden kappaleen eriä, jotka saa vielä halvemmalla kappaletta kohti.

Ja vielä pitää kehua sitä, että tekstin koko on 13 pistettä, niin että se on varmasti riittävän suurta, jotta voi keskittyä rauhassa itse sisältöön.

 

Steiner Suomessa 1912

Rudolf Steiner on ollut minulle hyvin läheinen aina siitä saakka kun 60-luvun alkupuolella ojensin käteni ensimmäisellä vierailulla Helsingin pääkirjastossa, ja siihen tarttui Steinerin teos.

Niiden aikojen jälkeen on paljon tapahtunut, ja olen yhä paremmin alkanut ymmärtää, miten valtavan vaativassa tilanteessa Steiner silloin toimi. Vaikka hänen opetuksensa saivat kyllä tuulta alleen, niin silti nyt sadan vuoden kuluttua on alkamassa henkisesti aivan uusi aalto, jossa hänen henkinen johdatuksensa pystyy elävöittämään ja valaisemaan sitä, mistä hän tuohon aikaan todella puhui.

Sillä aivan selväksi on tullut, että vaikka hän puhui niin suuria asioita kuin puhui, hän kuitenkin pystyi puhumaan ja opettamaan vain sen mukaan, miten ihmiset saattoivat vastaanottaa hänen sanomaansa.

Nyt valmiudet ymmärtää hänen opetustensa todellista kosmista merkitystä, henkisen tien kulkemista ja Kristus-tietoisuutta ovat aivan toisella tasolla. Samoin Steinerin oma mahdollisuus antaa meille tukea suoraan henkiseltä puolelta on nyt avautunut uudella tavalla, sillä todellisilla mestareilla on tarkat säännöt siitä, että he eivät saa puffata henkiseltä puolelta edellisen maallisen persoonansa opetuksia ennen kuin tietyn ajan kuluttua, joka on noin sata vuotta. Nyt on mielestäni selvästi nähtävissä, on tuo aika on Steinerin kohdalla kulunut, ja hän on henkisesti taas vapaa opettamaan meitä ihmisiä myös edellisen inkarnaationsa opetusten suhteen.

Kun tähän liittyy henkisesti tärkeä sata vuotta hänen ensimmäisestä käynnistään Helsingistä, on siitä avautunut valtavasti sellaista uutta, mitä koskaan aikaisemmin ei ole oikein ymmärretty, sellaista mikä voi nyt lähteä liikkeelle henkisesti aivan uudella voimalla.

Näistä puhumme ensi lauantain seminaarissa Suomalaisesta kosmologiasta ja henkisestä tiestä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Enkelit kanssamme, Steiner

Enkeli- ja muita kirjoja

Tiistai 4.10.2011 klo 1:53

Hei Ystävät, Turun, Helsingin ja Tampereen Steiner-illoista lähti tosiaankin sellainen energiavirta liikkeelle, että kirjoittamaan ei ole ehtinyt moneen päivään, ei ainakaan pitkään aikaan.

Tänään otin kuitenkin vähän rennommin ja kävin Helsingin keskustassa. Mervin kanssa juteltiin Era Novassa ja sovittiin, että kun Plejadien tähtisisaret valmistuvat, pidän siellä esittelyn, johon kuuluu myös meditaatio.

Mutta se tapahtuu varmaan marraskuussa. Nyt on niin, että Plejadisisaret siirtyivät toiseen kirjapainoon, ja valmistumispäivä on nyt lokakuun lopulla. Näyttää siltä, että ehdimme Sinikan kanssa lähettää ennakkotilaukset ennen kuin siirrymme taas runsaaksi viikoksi Kolille, myöhäiseksi kesälomaksi tällä kertaa.

 

Suomalainen ho'opono

Uusi kirjasuunnitelma on oma versio havaijilaisesta ho'oponoponosta, josta jo olemme paljon puhuneetkin. Olen yhä voimakkaammin kokenut sen menetelmän ainutlaatuisuuden ja tunne on se, että jokaisen hoitoasiakkaan kannattaisi myös kokeilla sitä.

Tosiasia tietysti on, että vaikka menetelmä olisi kuinka hyvä, toisille se sopii paremmin kuin toisille, mutta olen vakuuttunut siitä, että pienikin ho'opono-tekniikan käyttö auttaa, myös hoidossa.

Tästä kirjasta ei varmaan tule kovin pitkä. Perusasiat, perustekniikka ja soveltaminen. Ja hieman noista neljästä osiosta, rakastaminen, anteeksianto, kiitos ja tuo 'olen pahoillani' -osa, joka on kokonaisuudessa yhtä tärkeä kuin kolme muutakin, ja jota ilman systeemi ei toimi.

Olisikohan tämä sellainen kirja, jonka saa nopeasti valmiiksi! Vitalen Ei rajoja -kirja on silti hyvä edelleenkin. Se kertoo asiasta amerikkalaiseen tyyliin ja hyviä onnistumistarinoita.

 

Enkelit kanssamme

Tänään sitten käydessäni kaupungilla kahvilla päätin, että minun on lopultakin ratkaistava Enkelit kanssamme -kirjaan sisältyvä pulma. Kun toisaalta haluan siihen jatkuvasti lisää enkelitietoa ja toisaalta haluan siitä mahdollisimman sujuvalukuisen ja miellyttävän, niin aineisto on jaettava kahdeksi kirjaksi.

Uusi Enkelit kanssamme tulee muistuttamaan enemmän vanhempia painoksia, joissa oli vähemmän tietoa ja jotka oli luettavissa kohtuullisessa ajassa. Tämä enkelikirja kertoo ennen kaikkea ihmisen ja ihmistä lähellä olevien enkelien yhteydestä.

Sitten tulee toinen kirja, jossa keskitytään enemmän enkelikuntiin ja korkeampiin enkeleihin. enkeleihin luonnossa ja maailmankaikkeudessa ja eri aikoina.

Se on siis jatkokurssin enkelikirja. Voin sitten kuvitella vielä kolmannenkin enkelikirjan, jossa kerrotaan enemmän enkeleiden ja enkelikuntien yhteistoiminnasta.

 

Steiner-energiat

Steiner-energioiden avautuminen innosti taas katsomaan lähemmin joitakin henkilöitä, jotka tavalla tai toisella olivat lähellä Steineria: Ita Wegman, Elisabeth Vreede - ei mitään suomeksi.

Pietarilaissyntyinen Valentin Tomberg, jonka elämä kokonaisuudessa noudatti aika monelle tuttua traagista kaavaa, mutta jolla on yllättävän paljon viime vuosina julkaistua henkistä aineistoa enkeleistä, vanhasta ja uudesta testamentista, Johanneksen ilmestykirjasta, vanhan testamentin inkarnaatioista, Isä meidän rukouksesta, henkisestä kehityksestä, chakroista.

Lisäksi viime Takojassa oli kirjoitus Steinerin ainoasta tieteellisessä ympäristässä pitämästä esitelmästä. Hän puhui keväällä 1911 filosofisessa kongressissa Bolognassa hengentieteen filosofis-tieteellisistä perusteista.

No, jotkut fenomenologisesti suuntautuneet filosofit pitivät siitä, jotkut kantilaisesti suuntautuneet taas naureskelivat. Kävin lainaamassa tuon esitelman sisältävän kirjan, ja toden totta. Se pitäisi saada ehdottomasti suomeksi. Steiner itse oli sitä mieltä, että ihmiset voivat alkaa ymmärtää sitä vasta tulevaisuudessa, ehkä kahdensadan vuoden kuluttua. Mutta me olemme jo sata vuotta tulevaisuudessa, juuri tänä vuonna.

 

Etsiä tietoa - vai ajatella itse

Jos ihmiset ajatteluvoima oli Steinerin aikaan heikentymässä, niin se lienee sitä nyt yhä enemmän. Mielestäni on tosiasia, että me ajattelemme yhä vähemmän: me keräämme tietoa. Siinä me olemme loistavia.

Ja me olemme, ainakin nuoremmat, suunnattoman loistavia käsittelemään monimutkaisia loogisia tiedostoja, mutta eläytyminen ajatusten hellittuun virtaan eli vanha kunnan filosofinen ajattelu on heikoilla. Ja kuitenkin Steiner korostaa sitä, että kaikesta henkisestä tiedosta huolimatta vain se tieto tulee meille todelliseksi ja omaksi, jonka itse olemme työstäneet ajatuksillamme.

Jos sanotaan, että me emme voi ottaa mitään mukaamme kuoleman rajan yli, niin se tietysti pätee moneen asiaan, myös sellaisiin ajatuksiin, jotka ovat vain 'tietoa'. Mutta sellainen, minkä olemme itse todella ajatelleet, se säilyy.

Tämä Bolognan esitelmä näyttää olevan juuri sellainen ajatusharjoitus, joka voi auttaa luomaan jotain aivan uutta ajattelun piirissä. Onneksi ajatuslihaksia voi harjoittaa ja jumpata myös miellyttävästi - siitä on pari ensimmäistä harjoitusta Plejadien tähtisisarissa.

Olen joskus nuorena suomentanut myös Steinerin aivan nuorena Wienin Goethe-yhdistyksessä pitämän esteettisen esitelmän Goethe uuden estetiikan isänä. Siitäkin voisi ottaa uuden painoksen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Enkelit kanssamme, enkelikirjat, Goethe uuden estetiikan isänä, Valentin Tomberg, Plejadien tähtisisaret, suomalainen ho'opono, Steiner, Elisabeth Wreede, Ita Wegman

Minä itse - ja meditaatio

Keskiviikko 25.5.2011 klo 11:35

Huomenta kaikki ja tervetuloa tähän keskiviikkoon eli Merkuriuksen päivään!

Heräsin tänään erilailla, luulin nukkuneeni paljon kauemmin ja olo tuntui kehossa raskaalta mutta myös voimakkaammalta kuin tavallisesti.

Mielessä oli eilisiltaiset puhelinkeskustelut. Minulla on syksyn Hengen ja Tiedon messuilla (8.-9. lokakuuta) esitelmä Sydämen tiestä lauantaina klo 16 ja heti sen perään miniseminaari samasta aiheesta klo 17. Kutsun sinua jo nyt kuuntelemaan ja osallistumaan.

Näistä syksyn messuista on nyt hyvä olo. Niistä näyttää tulevan entistä eheämpi kokonaisuus teemoiltaan ja energioiltaan. Minusta tuntuu tosi hyvältä, että järjestäjillä tuntuu olevan uutta puhtia ja näkemystä.

 

Kirjat

Hieman myös jännittää miten omat kirjat ehtivät mukaan. Jäin kevään sairastelussa loppujen lopuksi kuukauden tai pari aikatauluistani jälkeen, ja työstän vielä seuraavan kirjan käsikirjoitusta. Se on Plejadeista ja vuodesta 2012 ja siihen tulee yksi oma ja kaksi Robert A. Powellin kirjoitusta. Sen ennakkotilauksia voi tehdä aivan pian, kunhan vielä tarkistan tuota nettikauppaa, että kaikki toimii. Periaatteessa siellä pitäisi jo kaikki osaset olla paikalla.

Enkelit kanssamme -kirjan viimeisestä tuhannen kappaleen painoksesta on vielä yksi hyllyssä, mutta sekin on jo tilattu. Siitäkin uusi painos pitäisi saada aikaan mahdollisimman pian. Hieno kansikuva on jo olemassa ja taitto menee kokonaan uusiksi.

Sydämen tie -kirja, jota kirjoitin viime vuoden lopulla, on myös saatava valmiiksi ainakin messuille mennessä.

 

Meditaatio ja hoidot

Mutta meditaatio. Aamun suuri oivallus oli istua meditaatiossa
aivan omalta pohjalta. Tavallistahan on toimia jonkin ohjeen tai opetuksen mukaan. Ja jos haluaa jotain tiettyä tulosta, alkaa miettiä sen saavuttamiseksi jotain välinettä.

Tänä aamuna siis koin tarvetta istua vain itseni kanssa. Ja tein juuri päinvastoin kuin yleensä opetetaan. Annoin jokaisen ajatuksen tai energian tulla vapaasti ja kiinnitin siihen kaiken huomioni, hyväksyvästi ja myötätuntoisesti.

Se tuntui tosi hyvältä.

Ymmärsin, että kun antaa voimien tulla vapaasti luo, silloin ne, joilla on jotain tärkeää sanottavaa tai selvitettävää, pääsevät tulemaan juuri omalla vuorollaan tai sen mukaan, mikä kulloinkin on vahvimmin tulossa.

Tämä tuntui hyvin vahvistavalta ja energisoivalta. Ja tajusin sitten, että myös hoidoissa olen jo kauan sitten hylännyt kaikki ohjelmat. Hoidoissa toimin juuri niin, että kuuntelen energioita ja kohtaan ne täsmälleen sillä tavoin kuin ne kohoavat esiin.

Olen myöskin jättänyt kaiken turhan velvollisuudentunnon. Aikaisemmin ajattelin, että jos olen aloittanut jonkin tietyn alueen hoitamisen tai tietyn tekniikan, minun on hoidettava se loppuun ennen siirtymistä seuraavalle alueelle. Jossain vaiheessa uskalsin luopua tuosta ajatuksesta, ja tulokset paranivat heti. Sisäisillä tasoilla ei ole samanlaista järjestystä kuin fyysisellä tasolla, vaan asiat lomittuvat keskenään, virtaavat, vaikuttavat toisiinsa mitä moninaisemmilla tavoilla. Jokainen kosketus luo aina jotain, mikä vaikuttaa laajalti myös ympäristöön ja silloin tasapainoista ja tehokasta on kohdata aina se energia, joka kulloinkin ilmoittautuu.

 

Liikemeditaatio

Kulkiessani tällä tavoin omien sisäisten tuntemusteni kera tahdoin nousta seisomaan, ja niin teinkin. Ensimmäinen asento oli suuri X käden ojennettuina, ja se tuntui virkistävältä ja vahvistavalta.

Hiljalleen kädet ottivat uusia asentoja ja vähitellen laskeutuivat alemmaksi. Samalla tuli voimakkaita muistoja lapsuudesta ja lukemistani kirjoista. Tämä kaikki tuntui todella vahvistavalta. Minä itse - aivan, oppiakseen on hyvä lukea ja tehdä suurten opettajien tuomia harjoituksia, mutta minä itse olen kuitenkin oman elämäsi keskus.

Antautuminen omille muistoille ja niiden voimille tuo yhteyttä myös niihin näkymättömien maailmojen olentoihin, enkeleihin, haltijoihin, tonttuihin ja muihin, joihin on ollut aikaisemmin kosketuksissa.

Me saatamme menettää itsemme, jos omaksumme kovasti kaikkea sitä mitä meille opetetaan. Etenkin silloin jos on jokin hätä, epävarmuus tai heikkostila, etsii mielellään apua itsensä ulkopuolelta. Ja oikeinhan se on. Meitä hoitajia tarvitaan juuri siksi, että itsen parantaminen ei olekaan niin helppoa, ja usein apu on aivan välttämätöntä.

Mutta kaikki hoito kuitenkin tähtää siihen, että ihminen jälleen löytää oman itsensä ja oman voimansa.

Luulen, että tällainen oman itsensä kuuntelun meditaatio tulee yhä tärkeämmäksi. Ja sehän on myös sitä, mitä itsekin olen niin usein korostanut: paluu itseen!

Kun olen tasapainossa itseni ja tunteitteni ja energioitteni kanssa, voimat virtaavat vapaina kauttani. Silloin yhteistoiminta maailmankaikkeuden kanssa ja kaikki luominen onnistuu.

 

Hollola

Kuvaa on Hollolan kirkko, jossa kävimme lauantain Hollolan seminaarin jälkeen. Hienot energiat.

Tämähän on ollut tulossa. Hollolan kurssissa puhuin jotenkin enemmän sen mukaan, minkä koin tärkeäksi ja mikä astui esiin puhuttavaksi. Ja näyttää siltä, että tuosta kurssista on tullut enemmän palautetta kuin pitkään aikaan. Ilmeisesti se osui kohdalleen ja herätti enemmän asioista kuin alemman velvollisuudentuntoinen opetus. Ehkä tässä on kysymys korkeammasta velvollisuudesta.

Ehkä väsymys on myös paljolti sitä, että unohtaa itsensä ja alkaa toimia alemmasta velvollisuudesta kuin puhtaasta velvollisuudesta henkeä ja omaa korkeampaa itseä kohtaan.

Tätä kun kirjoitan, tuntuu että vieressä seinällä oleva Johanna Loukusan tekemä henkilökohtainen voimakuvani Korkein Pyhä Minuus, Ylin Sielutietoisuus nyökkäilee tytyväisenä. Kiitos.

Matti

6 kommenttia . Avainsanat: Minä, meditaatio, Hengen ja Tiedon messut, sydämen tie, Enkelit kanssamme, healing, energiahoito, aura healing

Minä ja henkinen todellisuus

Perjantai 11.2.2011 klo 16:33 - Matti Kuusela

Suurkiitos kiitosviesteistä, joita sain eilisestä kirjoituksesta. Monet keskeiset henkiset kysymykset eivät sittenkään ole niin vaikeita. Meidän länsimaisten ihmisten ongelmana on enemmänkin tottumattomuus henkistä asioiden käsittelyyn.

Mistä johtuu se  häpeä, jota me niin usein koemme henkisen todellisuuden edessä? Luulen sen johtuvan siitä kollektiivisesta näkemyksestä, että pitää uskoa tietyllä tavalla. Se näkemys on vanhentunut. Olen ymmärtänyt, että esimerkiksi Uuden testamentin viesti on täysin selvä: todellinen uskonto voi nykyaikana olla vain henkilökohtainen ja yksilöllinen, minä-ihmisen uskonto. Ja siitä voi keskustella.

Moderni minuus vapautuu ja vahvistuu uskaltamalla kertoa omista ajatuksistaan, ja uskaltamalla kuunnella toisten ajatuksia. Mitä enemmän me uskallamme tulla oman itsemme varaan, esimerkiksi jonkin uskonnon näkemysten sijaan, sitä henkisemmiksi minuutemme voivat kasvaa.

Halutessaan voi olla vapaa yhtä hyvin minkä tahansa uskonnon kuin uskonnottomuudenkin piirissä. Aina ihmettelen, miten Uusi testamentti on onnistunut sanomaan nämä kaikki olennaiset asiat jo kaksituhatta vuotta sitten: Minä olen teidän kaikkien kanssa.

Jos tahdomme ymmärtää Uutta testamenttia pyhänä kirjana, niin silloin sen on pystyttävä opettamaan korkeinta ihmisyyttä, ja tällä kohden se merkitsee jälleen, että tuo MINÄ, josta Kristus puhuu, on todella jokaisen ihmisen saavutettavissa.

Kun Jeesus viimeisenä iltanaan antoi opetuslapsilleen tuon Yhden käskyn, hän sanoi sen olevan: Rakastakaa lähimmäisiänne niin kuin itseänne, siihen sisältyy todella paljon. Se tarkoittaa väistämättä, että lähimmäisten piiri laajenee perheyhteisöstä koko maapallon yhteisöksi, miellyttävistä ihmisistä kaikiksi ihmisiksi.

Ja itsen rakastaminen laajenee tarkoittamaan rakkautta kaikki itsen olemismuotoja kohtaan, sekä mieluisia että vähemmän mieluisia. Se merkitsee ettei ole hyvä sulkea tästä itsestä pois mitään, vaan todella rakastaa puhtaaksi jokainen ajatus, tunne ja tahdonvirike, jokainen kipu, suru ja tuska, ja yllätys: rakastaa omaksi myös jokainen ilo, jonka voimme kokea.

Ja kiitos teille kaikille siitä, että koen saaneeni teiltä tavallaan luvan kirjoittaa näistä asioista, jotka ovat olleet niin kauan kehittymässä. Se kuva, joka minulla on ollut esimerkiksi Uudesta testamentista, on se, että se ei voi sulkea ketään pois eikä ulkopuolelle. Itselläni on Äiti Amman antama nimi, tiibetinbudhalaisen laman antama nimi, evenkelisessa kirkossa kastettu nimi ja olen ministroinut Kristiyhteisön palveluksisssa - Kristus on se tai hän, jonka koen yhdistävän nuo kaikki, ja yhdistävän itseni kaikkeen siihen, mikä ihmiskunnalle on rakasta.

Nyt kun täällä maan päällä on tullut olluksi tällä kertaa jo 9 x 7 eli 63 vuotta, niin on ainakin joidenkin intiaaniheimojen mukaan tullut täysi-ikäiseksi ja on lupa kertoa mitä maailmasta on ymmärtänyt. Koen että viimeinkin on tullut aika alkaa rakentaa aivan jotain uutta.

Ja oikein mielellään otan mukaan myös kysymyksiä, millä vain viestimellä lähetettyjä. Saa olla vaikeitakin :)

 

Minä Olen -messut

Ja huomenna ja sunnuntaina Minä Olen messuilla Dipolissa. Sinikan kanssa siellä myymme meditaatiolevyjä ja nyt saa Enkelit kanssamme -kirjan loppupainoksen messutarjouksena 20 euroa kappale. Uusi painos tulee vielä tänä keväänä, uudella kannella varustettuna ja entistä ehompana. Sisältöön tulee vain aivan pieniä tarkistuksa, joten nykyinen laitos toimii edelleen vallan hyvin.

Tervetuloa moikkaamaan, saimme pöydän oikein hyvältä paikalta toisesta kerroksesta!

2 kommenttia . Avainsanat: Minä, minuus, Kristus, Uusi testamentti, rakkaus, Minä Olen -messut, Enkelit kanssamme