Matin blogi

Buddha ja rakkauden joulusanoma

Tiistai 26.12.2017 klo 20:52 - Matti Kuusela

Kukapa ei muistaisi jouluevankeliumin kauniita säkeitä, joissa enkelit laulavat kedon paimenille: 

Kunnia jumalalle korkeuksissa
ja maassa rauha ihmisten kesken,
joita kohtaan hänellä on hyvä tahto.

Enkelikuoro.jpg

Kun näitä sanoja katsoo tarkemmin, huomaa että niiden suomennokset ovat vaihdelleet voimakkaasti eri aikoina. Uudemmassa suomennnoksessa rauhaa luvataan, ei hyvä tahdon mukaisesti, vaan ihmisille joita Jumala rakastaa. Mutta se herättää väistämättä kysymyksen, onko rauha vain niitä ihmisiä varten, joita Jumala erityisesti rakastaa. Katsokaamme asiaa hieman syvemmin.

Enkelten sanoma

Jouluevankeliumi on osa Luukkaan evankeliumia, sen toisen luvun ensimmäiset kaksikymmentä säettä, jotka on alunperin kirjoitettu kreikaksi. 

Kun katsoo näitä lauseita alkkukielellä, huomaa, että siellä on kaksi ydinsanaa. Toinen on doxa ja toinen eudokias. Doxa on se, joka on useimmiten suomennetty kunniaksi, mutta usein se käännetään myös sanalla gloria. Se tarkoittaa jonkinlaista henkistä loisttaa tai auraa, mutta minun korvissani se kuulostaa myös ihmeen samalta kuin henkinen tieto. Ainakin minulle siitä tulee mieleen myös dogmi tai dogma.

Kreikankielisessä tekstissä sanotaan, että tämä doxa on taivaassa jumalalla, ja maan päällä taas on rauha ihmisissä, joilla on tuo toinen ominaisuus, eudokias.

Eudokias on myös kiinnostava sana. Käyttämäni interlineaarinen englanninkielinen Uusi testamentti antaa sille perusmerkityksen "hyvä ajattelu" tai "hyvin ajatteleva", englanniksi well thinking.

Tämä antaa säkeelle aivan uuden merkityksen. Rauha maan päällä ei koidu vain jumaltekona ihmisille, vaan nyt rauhasta ovatkin vastuussa ihmiset itse. Rauha syntyy ihmisessä, joka ajattelee hyvin, tai oikealla tavalla. Eudokia-sanan eu merkitsee kaunista tai sopuisaa, sopusointuista.

Tässä muodossa dokia kuulostaa omissa korvissani ihmeen samalta kuin jumalten piirissä vallitseva doksa tai doxa. Rauha syntyy ihmisessä, kun hän luo sisimmässään ajatuksia, jotka seuraavat kauniisti jumaltietoisuutta.

Prepositio sanan ihmiset edessä on kreikkalaisessa tekstissä selkeästi een, ihmisissä, ihmisten sisällä.

Kun enkelit laulavat Jeesus-lapsen syntymästä, sen voi nyt ymmärtää niin, että maailmaan on syntynyt lapsi, jonka tehtävä liittyy jumalajatuksen heräämiseen ihmisajattelussa:

Jumalalla taivaassa on doksa, ja maan päällä rauha ihmisissä, joilla on sisimmässään eu-dokias.

Näin ymmärrettynä enkelten julistus alkaa saada korkeampaa ja loogista merkitystä. Todellinen rauha syntyy siitä, että ihmiskunta Jeesuksen avulla hiljaa, vuosituhansien aikana, kehittää itsessään ajattelua, joka on sopusoinnussa taivaallisen jumalajattelun ja ihmiskunnan suuren kehitystarkoituksen kanssa.

Buddhan odotus

Mutta enkelten taivaalliseen lauluun liittyy myös muuta. Baselissa 1909 pitämässään Luukkaan evankeliumia käsittelevässä esitelmäsarjassaan Steiner kertoo, miten se valo, jossa enkelit ilmestyvät, on itse asiassa Buddhan astraaliruumis, tai sanskriitiksi nirmanakaaja.

Tässä tulemme suureen salaisuuteen, jonka on jo aika tulla laajempaan tietoisuuteen. Ennen vanhaan joulukuusessa käytettiin usein koristeena nauhaa, jossa eri maiden liput kiertävät kuusen ympäri. Se kuvaa sitä, miten kansansielut, arkkienkelit, vapautuvat jouluaikana tavallisista tehtävistään ja kiertävät kuin piirinä maan ympäri.

Mutta sama liittyy myös uskontoihin, tai oikeastaan niihin henkisiin voimiin, joiden kuvastusta maan päällä uskonnot ovat. Henkisellä tasolla Kristus, Buddha tai Krishna ovat yhteistyössä. He toimivat kaikki yhdessä ihmiskunnan hyväksi, ja paljon läheisemmin kuin osaisi kuvitellakaan.

Steiner kuvaa Luukkaan evankeliumi -esitelmissään, miten Buddha oli ensimmäinen, joka kykeni ilmaisemaan ajatuksin ihmisen aseman maailmassa, erityisesti omassa sisimmässään. Buddha oli myös se, joka toi opin rakkaudesta ja myötätunnosta. Kristus on se, joka ei varsinaisesti tuonut uutta oppia, vaan hän toi rakkauden ja myötätunnon elävän voiman henkisiltä alueilta maan päälle.

Jotta kosmisen rakkaus oli mahdollista tuoda elävänä voimana maan päälle, sen oli liityttävä siihen ajatukseen, siihen oppiin, jonka Buddha ensimmäisenä oli muotoillut maan päällä viisisataa vuotta aikaisemmin.

Siksi Buddhan oli liityttävä astraaliruumiillaan siihen ihmiskehoon, jonka tuleva tehtävä oli ottaa vastaan Kristuksen rakkauden elävä voima.

Ajattelun merkitys

Kalevala kuvaa hyvin sitä, miten vaativaa jumalkipinän vastaanottaminen ihmiskunnan piiriin oli. Se kertoo, miten tuo jumaltuli aluksi riehui hallitsemattomana maailmassa ja aiheutti suurta tuhoa. Vasta pitkien ponnistelujen jälkeen suomalaisten kansanrunojen kuvaamat sielunvoimat, Väinämöinen, Ilmarinen ja Lemminkäinen, kykenivät saamaan tämän kosmisen tulen hallintaan.

Palestiinassa samaan piti kyetä yhden ihmisen. Siksi Jeesus-lapseen tarvittiin sielunperustana mukaan Buddhan ylevä ja vahva ajatusvoima.

Gautama Buddha oli jo ennen buddhaksi tuloaan suorittanut suuria kehitystehtäviä ihmiskunnan hyväksi. Rakkauden ajatuksen muotoaminen oli hänen viimeinen suuri työnsä, jonka jälkeen hänen ei enää tarvinnut inkarnoitua fyysiseen ruumiiseen, vaan hän saattoi jatkaa työtään henkisellä tasolla, astraaliruumis alimpana kehollisena tasonaan.

Siksi hän saattoi tulla mukaan Nasaretin Jeesus-lapsen olemukseen. Paimenet todistivat hänen laskeutumistaan lapsen olemukseen.

Voimme nyt sanoa, että enkelten joulusanoma on Buddhan viesti ihmiskunnalle. Se kertoo siitä, miten tulee aika, jolloin ihmiskunnan on opittava muodostamaan ajattelunsa sillä tavoin kauniiksi, eu, että se kykenee ottamaan vastaan Kristuksen rakkauden voiman.

2 kommenttia . Avainsanat: Hyvä tahto, ajattelu, jumala, Jeesus, Kristus, Buddha, enkelikuorot, joulusanoma, eudokias, doksa, Steiner, Luukkaan evankeliumi

Joulun henkisiä voimia

Perjantai 23.12.2016 klo 17:46 - Matti Kuusela

Luonto on jouluyönä hyvin erityinen. Muistan nuoruudestani erään illan, jolloin olin Hyvinkäällä lahjojen saamisen ja joulukahvien jälkeen ulkona kävelemässä. Puut kimaltelivat satumaisessa huurteessa, rauha ja hiljainen ihmetys vallitsivat. Oma tajunta tuntui liikkuvan vapaan koskettavana niin omassa sieluntilassa kuin ulkoisessa maisemassa.

Joulu on aikaa, jolloin ihmissielu, luonnonhenget ja enkelit tulevat yhteen ja kokevat toisensa. Maan henkisyys avautuu ja taivaiden henkisyys tulee aivan lähelle.

Madonna_Steiner.jpg

Maa alkaa muuttua

Ensi vuonna alamme Henkisessä Workshopissa puhua kahden suuren henkisen olennon salaperäisestä yhteistoiminnasta. Me tunnemme heidät nimilla Kristus ja Jeesus. Kristus on suuri henkinen olento, joka elää maailmankaikkeudessamme useilla tasoilla, joita kuvaavat esimerkiksi sanat Poika, Logos, Luoja, Vapahtaja, Kristus... ja monet muut.

Jeesus taas on ihmisolemus, mutta hyvin erityinen ihminen. Hän on ihminen, joka ei tavalliseen tapaan ollut mukana siinä suuressa kosmisessa tapahtumassa, jossa ihmiskunta laskeutui hengen maailmoista aineen valtakuntaan. Hän odotti hengen korkeuksissa ja laskeutui ensimmäisen kerran ruumiilliseen ihmisolemukseen ensimmäisenä jouluyönä.

Tämä Jeesus-lapsi toi mukanaan maan piiriin aivan erityisen pyhyyden, mutta hän suinkaan ollut yksin. Myös hänen nuori äitinsä Maria oli erityinen henkilö, korkea henkinen olento, joka poikansa tavoin laskeutui maiseen ihmisolemukseen vain tämän yhden ainoan kerran.

Joulu on suuren sopusoinnun juhla sillä tavoin, että maan kaikki hyvää luovat olentokunnat ovat siinä mukana. Silloin itse maa alkaa muuttua. Maa alkaa puhdistua ja valaistua ja muuttua tähdeksi, joka loistaa omaa valoaan.

Aurinkohenki ja Äiti

Kun meidän sielunlämpömme liittyy maan muuntumiseen, alkavat myös maan äitivoimat vapautua ja nousta jälleen esille. Se on suuri muutos, jossa Isän valo ylhäältä liittyy yhteen alhaalta tulevan Äidin lämmön kanssa.

Kun Isän ja Äidin läsnäolo tasoittuu elämässämme ja tietoisuudessamme, meille avautuu maan päällä aivan uusi luovuuden ja rakkauden maailma, jossa me tulemme yhä täydemmin Isän ja Äidin lapsiksi.

Olet varmaan kuullut Kristusta nimitettävän aurinkohengeksi. Se on yksi taso hänen olemustaan. Aurinkohengen läsnäolo maan päällä merkitsee, että se luova jumalimpulssi, Kristus-toiminta, joka alunperin vaikutti Auringosta käsin, alkaa vähitellen loistaa maasta ja ihmissydämistä maailmankaikkeuteen. Se ei ole pelkästään maan ja ihmisen muuntumista, vaan myös itse Auringon muuntumista.

Nyt meidän henkinen tehtävämme on erityisesti ottaa vastaan Äidin, Tyttären ja Pyhän sielun toiminta, täydennyksenä sille välttämättömälle miehiselle kolminaisuudelle, joka on ohjannut meitä kohti itsenäisyyttä, vapautta ja itsetietoisuutta. Nyt on naisellis-kosmisten hyveiden aika.

Äidin tai Neitsyen syli meissä jokaisessa on se tunnelma, joka auttaa meitä olemaan mukana siinä suuressa syntymän juhlassa, joka joka vuosi toteutuu maan eetteri- eli elämänvoimien piirissä täytenä todellisuutena.

Rakkaudella
Matti

Kuva. Madonnan kuvan on maalannut italialainen Mara Maccari niiden ohjeiden mukaan, joita Rudolf Steiner antoi uuden Neitsyen eläinratamerkin luomiseksi. Piirros sisältyi uuteen henkiseen kalenteriin, jonka Steiner esitteli ensimmäistä kertaa Helsingissä pitämänsä esitelmäsarjan yhteydessä 1912.

3 kommenttia . Avainsanat: joulu, luonnonhenget, Äiti, Jeesus, Kristus

Kristuksen seitsemän uutta käskyä

Keskiviikko 16.9.2015 klo 23:33 - Matti Kuusela

omenankukkajanuppu_600.jpg

Tänä iltana meitä oli Henkisessä workshopissa kaikkiaan yhdeksän. Mukava ilta, hyvää keskustelua ja aiheet henkisiä mutta käytännöllisiä. Matteuksen teksti kirkastuu ja selkenee.

Jeesuksen esittämiä uusia Mutta minä sanon teille -muotoisia käskyjä on kaikkiaan kuusi. Niitä edeltää kuitenkin yksi, joka on esitetty ilman alussa olevaa mutta-sanaa: Minä sanon teille...

Tästä lauseesta saa vaikutelman, että Jeesus esittää siinä jotain suurempaa ja henkilökohtaisempaa kuin sitä seuraavissa mutta-sanalla alkavissa käskyissä. 

Tämä ensimmäinen käsky on erityisasemassa siksi, että se käsittelee fyysisessä maailmassa toimimista. Fyysisen maailman varsinainen laki on oikeudenmukaisuus. Se on se ominaisuus, jonka kautta luomistyö virtaa välittömästi eteenpäin fyysisellä tasolla. Se on välttämätöntä, jotta Kristuksen työ voi tapahtua ihmisten kautta.

Kun mietin tätä käskyä, päädyin siihen, että kaikissa muissa ominaisuuksissa henkinen maailma voi hieman joustaa. Ihmisiltä ei odoteta täyttä rakkautta, täyttä myötätuntoa tai muutakaan, mutta oikeaudenmukaisuus on se ominaisuus, jonka on oltava läsnä, jotta jotta Kristuksen vaikutus voi toteutua heti ihmisen kautta.

Kaikilla hyvillä ominaisuuksilla on oma tärkeä tehtävänsä, mutta tässä Jeesus ilmaisee, että juuri ihmisten yksilöllisesti kokeman ja toteuttaman oikeudenmukaisuuden kautta myös hänen työnsä voi kulkea eteenpäin ihmisten välityksellä. Siksi oikeudenmukaisuus on erityisasemassa tällä kohtaa, jossa Jeesus kertoo omasta tehtävästään ja sen toteuttamisesta.

Omassa Uudessa testamentissani tämä lause kuuluu: Minä sanon teille, ellette te noudata Jumalan tahtoa paljon paremmin kuin lainopettajat ja fariseukset, te ette pääse taivasten valtakuntaan.

1) Yksinkertaistan tämän lauseen seuraavasti: Ole oikeudenmukainen kaikissa tilanteissa.

Olemme jo aikaisemmissa blogeissa puhuneet siitä, että lauseessa oleva kreikankielinen alkutekstin sana on dikaiosune, joka tarkoittaa juuri oikeudenmukaista. Dikaiosune on myös kreikkalainen oikeudenmukaisuuden jumalatar, siis feminiininen voima. Voimme ymmärtää, että tämä oikeudenmukaisuus on luonteeltaan elävää ja sielullisesti koettua, sellaista joka kohoaa itse tilanteesta. Se ei ole kirjoista tai periaatteista johdettua oikeudenmukaisuutta, vaan sellaista mikä on paljon enemmän, yksilön itsensä luomaa. 

Kristus_Maria_vaaka.jpg

Kuusi uutta käskyä

Seuraavat kuusi käskyä muodostavat oman kokonaisuutensa. Ensimmäinen niistä käsittelee elämänmaailmaa, eetteritasoa. Toinen käsky kuuluu Uuden testamentin suomennoksessa seuraavasti.

"Teille on annettu tämä isiltä annettu käsky: 'Älä tapa.' ... Mutta minä sanon teille: jokainen joka on vihoissaan veljelleen, on ansainnut oikeuden tuomion."

2) Puhu kaikille olennoille ainoastaan myönteisesti.

Nyt Kristus kohottaa vanhan tappamisen kieltävän käskyn uudelle tasolle antamalla ymmärtää, että kaikenlainen parjaaminen ja arvostelu on tappavaa elämänmaailmassa, niin läheltä kuin kaukaa ajatuksinakin.

Matteus käyttää esimerkkinä ihmisiä, mutta selvää on, että tämä ohje pätee kaikkiin olentoihin ja asioihin. Henkisellä tiellä oleva ihminen pyrkii sopuun ja sovintoon jokaisen kanssa.

*

"Teille on opetettu tämä käsky: 'Älä tee aviorikosta. Mutta minä sanon teille: jokainen, joka katsoo naista niin, alkaa himoita häntä, on sydämessään jo tehnyt aviorikoksen hänen kanssaan."

3) Voita viettelykset.

Tämä on sielunmaailman tai astraalitason käsky. Ihmisen vapauden ja oman tiedon karmana oli viettelyksille altistuminen. Jeesus puhuu tässä miehestä ja vaimosta, mutta ohje tarkoittaa, että altistuminen viettelyksille vaikuttaa heikentävästi ihmisen henkeen.

Viettelykset voit siis työntää syrjään, mutta jos siitä seuraa tunteita, niin niiden salliminen on tärkeää. Meidän sisäiselle kasvullemme on olennaista, että me hyväksymme jokaisen itsessämme syntyvän tunteen. Otamme sen vastaan, koemme sen kaikessa rauhassa niin kauan kuin sillä on tehtävää kanssamme.

*

"On myös opetettu, että jos mies tahtoo erota vaimostaan, hänen on annettava tälle erokirja."

4) Pidä kiinni siitä, minkä olet havainnut hyväksi

Tätäkin käskyä Jeesus kuvaa avioliiton termein, mutta idea on se, että ihmishengen (jota tässä nimitetään mieheksi) on tyynesti jatkettava kaiken sen kanssa, minkä hän on havainnut hyväksi ja valinnut itselleen (vaimo). Ainoastaan siinä tapauksessa että tuo sielullinen asia kerta kaikkiaan menettää kantavan voimansa (haureus), voi siitä tietoisesti luopua (antaa tälle ominaisuudelle erokirja).

*

"Vielä teille on opetettu nämä isille annetut käskyt: 'Älä tee väärää valaa' ja 'Pidä mitä olet Herralle valalla vannonut'. Mutta minä sanon teille: Älkää vannoko lainkaan."

5) Puhu tasapainoisesti ja avoimesti

Kun puhut toisille tai itsellesi, puhu rauhallisesti ja vapaasti. Sinun ei tarvitse yrittää vakuuttaa toisia, ei puolustautua, ei hyökätä. Kerro vain oma kokemuksesi. 

Tämä on itse asiassa enkelipuheen harjoittelua, todellista ihmisen puhetta. Puhuessasi puolueettomasti tulet lähelle enkeliäsi ja hän voi tulla lähemmäksi sinua. Näin lähestyt myös korkeampaa minääsi.

*

"Teille on opetettu: Silmä silmästä, hammas hampaasta. Mutta minä sanon teille: Älkää tehkö pahalle vastarintaa."

6) Älä vastusta pahaa

Me puhumme tässä koko ajan opetuksesta, joka tapahtui henkisessä maailmassa, vuorella. Kristuksen oppilaina meidän ei tule vastustaa pahaa, vaan muuntaa se. Se on koko ihmiskunnan suuri tehtävä. Kun toimimme yhteistyössä Kristuksen kanssa, meidän ei tarvitse suojautua pahalta, vaan me voimme kääntää sille toisenkin posken auttaaksemme sitä muuntumaan.

*

"Teille on opetettu: 'Rakasta lähimmäistäsi ja vihaa vihamiestäsi.' Mutta minä sanon teille: rakastakaa vihamiehiänne ja rukoilkaa vainoojienne puolesta.'

7) Rakasta vihamiehiäsi ja rukoile vainoojiesi puolesta

Muistakaamme, että nämä ovat todellisia ohjeita, jotka on tarkoitettu noudatettavaksi. Me ihmiset näyttelemme täällä maan päällä toinen toisillemme mitä erilaisimpia rooleja, mutta tarkoitus on, että rakastamme toinen toisiamme. Vain sillä tavoin me voimme yhdessä kulkea maankehityksen loppuun saakka.

Roolistamme riippumatta me kaikki kannamme toinen toistemme taakkoja, ja siksi me saamme olla kiitollisia jokaiselle, joka näyttelee osaansa kanssamme tällä planeetalla. Toistemme rakastaminen kokoaa yhteen meidän suorittamamme työn, niin että me voimme turvallisesti siirtyä maan seuraavaan ruumiillistumaan. Kuten Jeesus sanoi, ketään ei jätetä eikä voida jättää jälkeen.

Rakastamisen käsky on vaativa ja itseltäni meni aikanaan kauan ennen kuin pystyin vakuuttumaan siitä, että rakastaminen on järkevää myös hankalien ihmisten kohdalla. Rakkaus on voima, jolla on kyky asettaa asioita paikoilleen. Kun siis rakastan sellaista, mikä ei ole kohdalleen, se alkaa väistämättä etsiä oikeaa paikkaansa.

Kaukonäköisyys

Tämä osa päättyy Jeesuksen kehoitukseen, joka Uuden testamentin suomennoksessani kuuluu: Olkaa siis täydellisiä, niin kuin teidän taivaallinen Isänne on täydellinen. Mutta voi huomata, ettei Jeesus voi tarkoittaa tuota. Emme me vielä ole täydellisiä, me olemme vasta matkalla, hieman yli puolivälin.

Kreikan alkukielellä täydelliseksi suomennettu sana on teleios. Alussa on sama tele kuin meillä esimerkiksi televisiossa tai vanhassa telegraafissa. Tele tarkoittaa kauas ja niin voimme määrittää, että Jeesus tarkoittaa: Olkaa kaukonäköisiä ja kaukaa viisaita niin kuin teidän taivaallinen Isänne on.

Rakkaudella
Matti

Kirjoitus perustuu Matteuksen viidennen luvun jakeisiin 20-48.
Vuorisaarnaa koskevia blogeja on tämän vuoden helmikuusta saakka.

5 kommenttia . Avainsanat: Vuorisaarna, Jeesus, seitsemän käskyä, seitsemän uutta käskyä, teleios, pahan vastustaminen

Oikeudenmukaisuudesta hyvyyteen

Keskiviikko 16.9.2015 klo 1:34 - Matti Kuusela

Ihmeellisesti kiinnostukseni suuntautuu Vuorisaarnan kohtaan, jossa Jeesus puhuu oikeudenmukaisuudesta. Hän ilmoittaa, että se ominaisuus, jonka avulla ihminen voi päästä taivasten valtakuntaan eli luoda yhteyden henkiseen maailmaan.

Oikeudenmukaisuudesta ei henkisessä kirjallisuudessa kovin paljoa puhuta. Raamantunsuomennoksissakin sen alkukielinen kreikkalainen sana dikaiosyne on käännetty joskus hurskaudeksi, joskus jumalan tahdon noudattamiseksi. Mutta kun sitä ajattelee henkisen minuus-opetuksen pohjalta, niin sen merkityksen voi kokea hyvinkin perustavaksi.

Tuosta Kristuksen lausumasta voi suoraan päätellä, että jo pelkkä oikeudunmukaisuuden harjoitus kaikissa tilanteissa johtaa ihmisen henkisen maailman yhteyteen. Mutta tuo henkinen oikeudenmukaisuus ei voi olla sitä, jota kirjanoppineet ja fariseukset edustavat, vaan se on oikeudenmukaisuutta, joka kohoaa vapaasta minä-ihmisestä. Hän miettii itse, mikä on oikein kussakin tilanteessa. Vaikuttaa siltä, että tuo elävän oikeudenmukaisuuden ja oikeamielisyyden harjoitus yksin voi harmonisoida ihmisen henkisen maailman kanssa.

Melkisedek

Oikeamielisyys ja rehellisyys johtavat muistot myös kauas Vanhan testamentin puolelle. Kun Abraham palaa voitokkaasta taistelusta, korkeimman jumalan pappi Melkisedek, Saalemin kuningas ja myös Oikeudenmukaisuuden kuningas, tarjoaa hänelle viiniä ja leipää paikalla, jolle myöhemmin rakennettiin Jerusalamin temppeli.

Näemme näin, että oikeudenmukaisuuden idea liittyy läheisesti leivän ja viinin sakramenttiin sekä koko juutalaisen kansan kehitykseen. Kristus itse uudistaa leivän ja viinin ehtoollisen. Nämä kaksi kasvikunnan tuotetta liittyvät läheisesti aurinkoon ja kasvikuntaan. Ihmisolemuksessa leipä liittyy juuri kiinteään kehoon, luustoon, ja viini taas vereen. Juuri luusto ja veren lämpö ovat ihmisen minuuden kantajia fyysisellä tasolla.

Totuus_-_Lefebvre.jpg

Tie hyvyyteen

Me suomalaiset olemme vanhastaan kokeneet itsemme rehellisinä ja oikeudenmukaisina. Ja jos seuraa erästä Rudolf Steinerin lausumaa, voimme sanoa, että oikeudenmukaisuudesta kasvaa totuus, totuudesta kasvaa kauneus, kauneudesta kasvaa hyvyys.

Mutta selvää on, että ollakseen voidakseen synnyttää itsestään uuden ominaisuuden, oikeudenmukaisuuden on oltava elävää, jotta siitä voi kehittyä totuutta luova voima.

Totuuden on oltava hyvin elävää, jotta siitä voi kasvaa jotain niin taipuisaa kuin kauneus. Voimme ymmärtää, että juuri elämänmaailmassa kauneus on samaa kuin totuus fyysisessä maailmassa. Kauneus on taiteellisen luomisen sisäinen olemus.

Ja jotta kauneudesta voi kehittyä hyvyyttä, on siihen tultava mukaan jotain sellaista korkeampaa voimaa, korkeampaa tahtoa, joka vasta aavistuksenomaisena tulee meidän tajuntamme piiriin. Me voimme ajatella tekevämme hyvää, voimme jopa tuntea niin, että onko teko varmasti hyvä sen syvemmässä merkityksessä, sen tiedostamiseen me emme vielä kykene.

Mutta perustana on tuo oikeudenmukaisuus, ei kirjasta luettuna, vaan parhain minä-ihmisen kyvyin käytäntöön sovellettuna. Siitä versovat muut eteenpäin vievät ominaisuudet.

Tekojen hyvyys

Vastaavasti kuin Uuden testamentin alussa Jeesus ilmoittaa oikeudenmukaisuuden kehityksen perustaksi, hän evankeliumien lopussa tiivistää kaiken rakkauden käskyksi.

Voimme kokea, miten rakkaus on se voima, joka kulkee kaikkien näiden vaiheiden, rehtiyden, totuuden, kauneuden ja hyvyyden kautta. Me voimme harjoitta kaikkia näitä ominaisuuksia useilla sieluntasoilla, mutta teko on lopulta kaiken mitta. Meissä on syvä usko siihen, että teot ovat se, millä mies mitataan, kuten ennen olisi sanottu.

Mutta mitkä teot? Tosiaankin, tekoja voi perustella monin tavoin. Mitä tyhmimmäksi osoittautuvalla teolla voi olla mitä järkevin selitys. Silloin juuri tuo neljän ominaisuuden sarja on erinomainen arviointiväline: onko tekoni oikeudenmukainen, onko se tosi, onko se kaunis, onko se hyväksi.

Onko se rakkaudellinen tai välttämätön? Huomaa, että sanoilla voi päästä lähelle totuutta, mutta ei aivan loppuun saakka. Aina jää se jokin viimeinen tekijä, joka toivoaksemme tulevaisuudessa todellistuu. Onhan sanottu, että seuraava buddha, Maitreya Buddha, joka tulee noin 2500 vuoden kuluttua, on juuri hyvyyden buddha!

Siihen saakka saamme opiskelle hyvyyttä enemmän tai vähemmän omin voimin.

Rakkaus tekoon

Rudolf Steinerilla on filosofinen käsite, joka on hyvin vaikeasti saanut jalansijaa viimeiden sadan vuoden aikana. Se on rakkaus tekoon. Se tarkoittaa, että vapaa ihmistä ei pohjimmiltaan sido mikään muu kuin se, minkä hän itse itsessään kokee oikeaksi. Hän rakastaa jotain tekoa niin paljon, kaikesta parhaasta arviointikyvystään lähtien, että hänen ei tarvitse perustella sitä millään moraalisessa periaatteella, vaan tietää itsessään että se on oikein.

Mutta on väistämättä lisättävä, että tuo on myös ihanne, joka vaatii jo melkoisesti sydämen puhtautta. Olemmeko me niin valmiita tekemään oikein, toimimaan henkisen maailman tai jumalan tahdon mukaan, oman parhaan oivalluksemme mukaan, että se riittää teon perustaksi.

Steiner kehitti tätä käsitettä jo 1800-luvun lopulla. Aivan varmaa on, että hän näki sen silloin varteenotettava ihmisekehityksen tulevaisuuden vaiheena – jo silloista ihmiskuntaa varten! Koen että nyt on hyvä aika miettiä tätä oikeudenmukaisuuden, hyvyyden, rakkauden ja toiminnan välistä yhteyttä uudella ja kauniisti sanottuna raikkaalla pohjalla.

Rakkaudella
Matti

Lefebvren kaunis maalaus Totuus hämmästytti minut jälleen. Tajuan että oma kokemukseni totuudesta on pohjimmiltaan jotain jäykkää, kuivahkoa, enemmän miehekästä ja kulmikasta. Ja tässä on kuva totuudesta, joka on kaunis, elävä, tasapainoinen ja olemukseksellisesti naisellinen!



Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Jeesus, Vuorisaarna, oikeudenmukaisuus

Kuusi uutta käskyä

Maanantai 7.9.2015 klo 21:00 - Matti Kuusela

Kun Jeesus on Vuorisaarnassa ilmoittanut omaksi tehtäväkseen lain täyttämisen, seuraa mielenkiintoinen jakso, jossa hän uudistaa Vanhan testamentin kymmenen käskyä, jotka oli ilmoitettu Mooseksen kautta.

Kaikissa näissä käskyissä on sama selkeä rakenne. Jeesus kertoo ensin, että te olette kuulleet sanotuksi tai teille on sanottu, ja sen jälkeen hän jatkaa painokkaasti: Mutta minä sanon teille. Kuten jo usein olemme todenneet, Uudessa testamentissa minä-sanalla on Jeesuksen lausumana aivan erityinen merkitys. Se tarkoittaa sitä Kristus-minää, joka tulee nyt jokaisen ihmis-minän tueksi. Jokaisella ihmis-minällä tulee olemaan vastaava kyky kuin Kristus-minällä.

Mikael-ikkuna_piirros.jpg

1

Ensimmäinen näistä uusista käskyistä alkaa: Jokainen joka vihastuu veljeensä, on ansainnut oikeuden tuomion. Tämä käsky kohoaa vanhan ”älä tapa” -käskyn pohjalta.

Tämä käsky antaa ymmärtää, että kaikki toinen toisensa tuomitseminen on väärin. Jos vihastuu tai sanoo toiselle, että hän on tyhjänpäiväinen tai hullu, se vastaa sisäisissä maailmoissa tappamista.

Emil Bock, jonka laajaa teosta Das Evangelium olemme jo paljon käyttäneet hyväksi, huomauttaa, että tämä käsky kehottaa vapautumaan auktoriteeteista tai auktoriteettikristinuskosta, kuten hän tarkentaa.

Tässä muistuu mieleen myös se, miten Rudolf Steiner huomauttaa Henkisen tiedon tie -kirjassa hyvin painokkaasti, että henkinen opettaja ei milloinkaan asetu vastustamaan toisen ihmisen vapaata tahtoa.

Tässä tulemmekin syvään pedagogiseen kysymykseen: miten me kasvatamme lasta estämättä hänen tahtonsa virtaa? Siihen on Steinerin kirjoissa ja esitelmässä runsaasti vastauksia, mutta jatkakaamme nyt eteenpäin näiden uusien käskyjen kanssa. Uuden testamentin esittämä vastaus tähän kysymykseen aikuisten välillä on sopiminen.

2.

Kun aikaisemmin on kielletty tekemästä aviorikosta, Jeesus kiteyttää nyt tämän käskyn lausumalla, että jokainen joka katsoo naista himoiten häntä, on jo sydämessään tehnyt huorin hänen kanssaan.

Tässä ei kuitenkaan puhuta naimisissa olevasta naisesta, vaan naisesta yleensä. Kun lisäksi muistamme, että sakramenteissa avioliittoon vihkiminen vastaa ihmisen korkeampaa minää, niin voimme alkaa aavistaa, että puhe ei olekaan pelkästään maallisesta käyttäytymisestä, vaan sielullisista tapahtumista.

Kansansaduissa mies tarkoittaa aina henkeä ja nainen sielua, olipa kyse sitten miehistä tai naisista. Näin ajatellen ymmärrämme, että ihmisen hengen on aina pysyttävä itsenäisenä ja vapaana. Sielulliset pyyteet eivät saa sitä hallita.

Näin voimme ymmärtää, että tähän käskyyn kuuluva rankalta kuulostava esimerkki, jos oikea kätesi viettelee sinua, repäise se pois, kuuluu sisäiseen todellisuuteen. Yksinkertaisesti sivuutan ja työnnän syrjään sellaiset mielikuvat, jotka eivät palvele oman henkeni tarkoituksia.

Emil Bock puhuu tässä vapautumisesta egoistisesta sielullisuudesta, tai kristillisyyden vapauttamisesta egoistisesta kristillisyydestä.

3.

Myös kolmas uusi käsky liittyy miehen ja vaimon eli henkisten ja sielullisten viettelysten väliseen suhteeseen. Mehän tiedämme että nämä viettelykset ovat meidän sisäisen vapautemme hinta. Sen sisäisen voiman, joka antaa meille vapauden ja tiedon mahdollisuuden, on karmallisesti oltava vastuussa myös siitä, mikä voi johtaa meitä harhaan.

Kun tässä vanha käsky kuului, että jokaisen joka hylkää vaimonsa, on annettava tälle erokirja, tulee uusi minä-voimien käsky muotoon: Jokainen joka hylkää vaimonsa muun kuin huoruuden tähden, saattaa hänet tekemään huorin...

Tämä on edellisen käskyn käänteinen puoli. Sellaisen sielullisen voiman, joka viekottelee ihmistä pois oikealta tieltä, saa hylätä, kuten edellisessä käskyssä selostettiin, ja siitä pitääkin luopua. Mutta sellainen sielullinen voima, eli hyvä vaimo, jonka on itselleen valinnut ja omaksunut, sitä ei pidä hylätä mistään syystä. Yksinkertaisesti ilmaistuna se merkitsee, että ihmisen on pysyttävä uskollisen ihanteilleen!

Tällainen lause saattaa olla helppo lukea, mutta jos oikein alamme miettiä, mitä ihanteita olemme kokeneet oikeiksi, ja miten olemme käytännössä pitäneet näistä ihanteista kiinni ja toteuttaneet niitä, niin alkaa tajuta miten suuresta asiasta on kysymys. Jokainen ihanne on kuin vaimo, jonka kanssa meidän on opittava elämään sopusoinnussa. Ja voimme jatkaa: Mitä ikinä tapahtuukin, en hylkää voimoani tai puolisoani! Pidän kaikissa tilanteissa kiinni niistä ihanteista tai hyveistä, jotka olen kokenut oikeiksi.

4.

Neljäs käsky lähtee huomautuksesta, että ennen kiellettiin vannomasta väärin, mutta uusi minä-ihmisen käsky kuuluu: älkää ensinkään vannoko.

Tämä on hyvin selkeä ja yksinkertainen käsky. Se merkitsee, että puhutaan niin kuin asiat ovat. Jokainen kertoo sen miten itse asiat näkee, yrittämällä milläänn tavalla vakuuttaa toista ihmistä puolelleen.

Tämä on myös käsky, joka sellaisenaan lopettaisi monet riidat. Meidän ei tarvitse kiistellä siitä kuka on oikeassa, vaan sopia keskenämme. Meidän on kuunneltava toinen toisiamme. Meidän on hyvä ilmaista itseämme puhtaasti, juuri sellaisina kuin olemme, ja nimenomaan itse olemme.

Bock kuvaa tätä vapautumisena maagisesta kristinuskosta. Se voi olla esimerkiksi sitä, että perustelemme puheitamme sillä että jumala tahtoo niin tai näin.

5.

Viides käsky on tunnettu ja paljon ihmetystä herättänyt: Älkää tehkö pahalle vastarintaa. Se on tuo käsky, joka jatkuu: jos joku lyö sinua oikealle poskelle, käännä hänelle toinenkin.

Tässäkin on selvää, että emme puhu fyysisestä vaan sisäisestä todellisuudesta. Jotta henkiset käskyt olisivat oikeita, niiden on oltava sellaisia, joiden noudattaminen on mahdollista todellisessa elämässä.

Tähän käskyyn Jeesus antaakin hyvän selvennyksen: Anna sille, joka sinulta anoo, äläkä käännä selkääsi sille, joka sinulta lainaa pyytää.

Tämän käskyn sisältö on yksinkertaisesti se, että meidän on autettava toisiamme. Se on toistemme hoitamisen käsky. Emme sulje ikäviä asioita ulkopuolellemme, emme suojaudu omaan tyytyväisyyteemme, vaan teemme sen, mikä meille on mahdollista. Pyrimme kulkemaan toistemme myötä ja auttamaan. Pyrimme kohtaamaan jokaisen ihmisen ihmisenä.

6.

Kuudes ja viimeinen käsky tiivistää ja kirkastaa kaiken lauseeseen: Rakastakaa vihollisianne ja rukoilkaa niiden puolesta, jotka teitä vainoavat.

Tämän käskyn suuruudeen ymmärtää jokainen, kun ajattelee, mitä se todella tarkoittaa. On helppoa ja yksinkertaista rakastaa meille läheisiä ihmisiä – niin ajattelee, vaikka tosiasiassa joutuu joskus huomaamaan, ettei sekään aina niin helppoa ole.

Mutta vastustajien, vihollisten tai väärää politiikkaa johtavien rakastaminen ja heidän puolestaan rukoileminen. Se on hyvin todellinen koetinkivi. Sen tekemiseksi voi joutua pitkäänkin miettimään, onko se oikein. Enkö edistäkin pahaa rakastamalla niitä, jotka minun mielestäni ovat väärällä tiellä.

Tämä on niin suuri kysymys, että sen miettimiseen voi rauhassa käyttääkin aikaa, jopa vuosia. Sen sisäistäminen, että tullakseni todelliseksi Kristus-minä-ihmiseksi minun on rakastettava kaikkia ihmisiä, kaikkia olentoja maan päällä, on teko. Kun sen on oivaltanut, on saavuttanut paljon. Ja sitten tulee vielä tämän ajatuksen sisäinen toteuttaminen.

Kuusi käskyä

Luonnollisesti muistamme, että julkisen toimintansa lopuksi, kiirastorstain iltana uuden ehtoollisen asettamisen jälkeen Kristus tiivistää koko opetuksensa yhteen käskyyn, joka on identtinen tämän kuudennen kanssa: rakastakaa toisianne niin kuin minä olen teitä rakastanut.

Mutta jotta voi päästä Vanhan testamentin kymmenestä käskystä yhteen, on ensin kuljettava näiden kuuden kautta. Ne ovat sydäntietoisuuden käskyjä, jotka on hallittava jotta yksi voi tulla todelliseksi.

Kuva. Piirros Rudolf Steinerin Johannestalon punaisesta ikkunasta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Käskyt, Vuorisaarna, Jeesus, Kristus

Kohti minän viittä käskyä

Perjantai 4.9.2015 klo 12:34 - Matti Kuusela

Mehän tiedämme, että Mooseksen Vanhan testamentin alussa on ilmoitettu Herralta saamat kymmenen käskyä. Sitten evankeliumien lopussa Jeesus tiivistää kaikki käskynsä yhteen: Rakastakaa toisianne niin kuin minä olen teitä opettanut.

Siinä hyppäys kymmenestä yhteen on melkoisen suuri ja samalla tuntuu, että jotain asioita jää käsittelemättä. Mutta nyt kun olen jo valmistautumassa ensi viikon henkiseen workshopiin ja luin taas Vuorisaarnaa, huomasin että siellä Jeesus antaa uudistetut viisi käskyä. Nyt meillä on siis hieno sarja kymmenen, viisi ja yksi. Ja se toimii hienosti. 

Varsinaisen toimintansa alussa Jeesus siis uudistaa käskyt viideksi ja tiivistää ne sitten Golgataa edeltävänä kiirastorstain iltana yhdeksi.

5th_seal2.jpg

Uudet käskyt

Vuorisaarnassa autuuksien jälkeen seuraava suurempi jakso alkaa sillä, että Jeesus alkaa yhtäkkiä puhua minä-muodossa. Siihen saakka hän on puhunut yleisesti ihmisen kehityksestä, mutta nyt hän lausuu aivan yllättäen, niin painokkaasti että maailma tuntuu järähtävän: Älkää luulko, että MINÄ olen tullut lakia tai profeettoje kumoamaan...

Sitten hän selostaa, miten vanha laki pysyy edelleen voimassa, mutta hän lisää siihen edelleenkin yllävän voimakkaasti: "MINÄ sanon teille: ellette te noudata Jumalan tahtoa paljon paremmin kuin lainopettajat ja fariseukset, te ette pääse jumalan valtakuntaan."

Mitä tämä oikein tarkoittaa?

Se tarkoittaa, että vanhat Herran antamat käskyt uudistuvat. Vanhat pysyvät edelleen voimassa, mutta silti ne uudistuvat sillä tavoin, että niitä ei enää anna ulkopuolella oleva Herra Siinain vuorella, vaan nyt tällä tällä Galilean vuorella Jeesus julistaa, että MINÄ on se, joka antaa uudet käskyt, uudet ohjeet.

Kun Jeesus sanoo "minä", se tarkoittaa Uudessa testamentissa aina jokaisen ihmisen minää! Nyt meissä jokaisessa on sisimmässämme se minä-voima, joka päivittää ja täydentää aikaisemmat Herran määräykset.

Siirtyminen uuteen lakiin

Tämä siirros uusiin ohjeisiin on todella järisyttävä. Kun juutalaisten piti aikaisemmin tehdä kaikki jumalan ohjeiden mukaan, tulee ohjeiden antajaksi nyt uusi minä-voima. Se tarkoittaa, että tämä minä-voima on korkeampi kuin vanha laki, koska Jeesus korostaa, että noudattamalla vain vanhoja, ulkoapäin annettuja ohjeita ei voi enää päästä jumalan valtakuntaan.

Nyt on noudatettava jumalan tahtoa paljon paremmin kuin lainopettajat ja fariseukset. Ihmisen on ajateltava ja toimittava yksilöllisesti voidakseen tulla vanhaa henkistä opetusta paremmaksi.

Se on aivan valtava muutos, jota vielä meidän aikanammekin on vaikea oikein tajuta.

Tämän jälkeen seuraa viiden Minä sanon -ohjeen sarja. Ne alkavat aina sanoilla "Teille on opetettu" ja sen jälkeen tulee Jeesuksen oma täydennys "Mutta minä sanon..." Se siis tarkoittaa, että minuus jokaisessa ihmisessä tulee aikanaan voimaan sen sanoa.

Rakkaudella
Matti

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kymmenen käskyä, viisi käskyä, yksi käsky, vuorisaarna, Jeesus, Kristus

Agape ja rakastaminen

Torstai 7.5.2015 klo 17:42 - Matti Kuusela

Jos lähdetään siitä, että me elämme pohjimmiltaan kristillisessä maassa, niin meidän uskonnollisesti ja henkisesti kaikkein keskeisin ohje kuuluu: Rakastakaa toisianne niin kuin minä olen teitä rakastanut.

Se on se "yksi käsky", johon Kristus tiivistää koko opetuksensa ja toimintansa ehtoollisiltana. Se on siitä erikoinen suuruskonnon peruskäsky, että sitä ei juuri opeteta, sitä ei noudateta, eikä sitä oikein voi ymmärtääkään. 

On totta, että väkivaltaisuus on jatkuvasti vähentynyt ja toisten ihmisten hyväksyminen on lisääntynyt, mutta se tapahtuu syvemmällä tasolla.

Rakastaminen

Henkisessä workshopissa tämä kysymys rakastamisesta tuli taas esille ja tarkistin, mitä sanaa Jeesus siinä oikeastaan käyttää. Ja aivan oikein: tässä keskeisessä käskyssään Jeesus todellakin kreikankielen versiona käyttää agape-sanaa, mikä tarkoittaa rakkauden henkistä tasoa.

Kun meillä suomessa on vain yksi rakastaa-sana, se aiheuttaa todellisia ongelmia. Kuvittele, että Jeesuksen ohjeen mukaisesti sanoisin täysin tuntemattomalle ihmisjoukolle: Minä rakastan teitä!

Ei se onnistu. Suomen rakastaa-verbi on niin jyreä, että sitä voi tositilanteessa käyttää ainoastaan silloin, kun kysymys täysin henkilökohtaisesti rakastamisesta. Jos voi toki sanoa kevyesti puhtaasti tunnepohjalta, että minä rakastan teitä, jos joku ryhmä on tehnyt jotain erikoisen kohottavaa. Mutta silloin tuohon lausumaan täytyy olla erityinen syy ja sen täytyy tapahtua erityisessä tilanteessa.

Jeesus taas tarkoittaa ohjeellaan selvästi kaikkien lähimmäisten, kaikkien ihmisten ja oikeastaan kaikkien olentojen rakastamista.

Lempiä vai armastaa

Mietin pitkään sopivaa korviketta rakastamiselle agape-sanan suomennokseksi. Enpä löytänyt yhtään. Lempiä on aivan liian romattinen. Viron armastaa tulee lähemmäksi, mutta kyllä siinäkin on hyvin henkilökohtaisen armastuksen sävy.

Eipä sitten jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin agapee itse. Vanhaan tyyliin olisi helppo muodostaa siitä agapeerata. Minä agapeeraan kaikkia ihmisiä. Aika hyvä, mutta eihän tuo muoto enää toimi.

Modernia olisi sanoa agapoida. Siinä on kuitenkin liian ajallinen tai hetkellinen sävy.

En keksinyt mitään muuta ratkaisua kuin käyttää suoraan agapeeta: minä agapeen, sinä agapeet, hän agapee, me agapeemme...

Oudolta se ensin kuulostaa, mutta on varmaan hullumpaakin tullut vastaan. Ja keskeisintä tuossa sanassa ei olekaan sen lausuminen ääneen, vaan sen käyttö sisäisessä keskustelussa oman itsensä kanssa. Ja siinä se toimii ihmeen hyvin.

Minä agapeen

Kun käytän "minä agapeen sinua" tai "minä agapeen teitä" sisäisesti jotain tiettyä tai kuviteltua ihmistän tai ryhmää kohti, niin siistä tulee ihmeen hyvä ja tasapainoinen tunnelma.

Agapee-sanaa voi käyttää suomeksi. Se toimii. Tätä sanaa voi todellakin käyttää meditatiivis-rukouksenomaisesti ja oman sisäisen tahdon julistuksena.

Agapointia tai agapeerausta pystyy ihmeen hyvin käyttämään ihmisten lisäksi myös kansoihin, ryhmiin, virkamiehiin. Se luo vapaan lämpimän ja koskettavan tilan. Se avaa yhteyden. Sen käyttö ei tunnut huonolta myöskään mahdollisten ikävien ihmisten tai ryhmien suhteen.

Voimme jättää rakastamisen vapaasti niille alueille joissa se toimii, ja ryhtyä käyttämään agapeeta silloin kun kysymys on henkisestä rakkaudesta kaikkia ihmisiä tai olentoja kohtaan. Ja jos joku keksii enemmän suomalaisen muodon agapeemisen sijaan, niin sitä parempi.

Joku voi sanoa, että voihan joku todella rakastaa kaikkia ihmisiä, ja suon sen mielelläni sille, jolle se on mahdollista. Uskon kuitenkin että meiltä kestää vielä kauan päästä sille tasolle. Siihen saakka voimme siis hyvin käyttää agapeeta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: rakastaa, Jeesus, agape

Vedestä viiniksi

Torstai 9.4.2015 klo 23:56 - Matti Kuusela

Viiniin teema virtaa voimakkaana Uudessa testamentissa. Muistamme varmaan kaikki, että uutta viiniä ei panna vanhaan leiliin. Viini on mukana ehtoollisen asettamisessa ja sitten hyvin voimakkaasti Kaanan häissä: Kristus muuttaa veden viiniksi!

Luonnossa vesi muuttuu viiniksi, kun aurinko kypsentää köynnösten rypäleet. Viinin alkoholiprosessi ei tässä nyt ole olennaista, vaan se, että Kristuksen olemuksen kautta Auringon henkinen voima on tullut maan päälle. Etenkin kolmivuotisen toimintansa alussa Kristuksen aurinkovoimat ovat vielä voimakkaasti hänen olemuksessaan.

Johanneksen ja Matteuksen aurinkovoimat

Kun tarkastelemme Johanneksen ja Matteuksen evankeliumeja rinnakkain, huomaamme että Kaanaan häät ovat Johanneksella vastaavassa kohdalla Jeesuksen toiminnan alussa kuin Matteuksella Vuorisaarna.

Johanneksella veden muuttuminen viiniksi on yhteisöllinen elämän mysteeri, henkinen tapahtuma. Ihmisten keskuuteen tulee uusi henkinen voima vanhan sukuvirtauksen sijaan.

Matteuksella taas autuuslauseiden jälkeen Jeesus puhuu opetuslapsilleen siitä, miten ennen on opetettu tietyllä tavalla, mutta minä sanon teille... Siinä Jeesus kertoo järkevästi, miten vanhat käskyt merkitsivät. Nyt ne eivät ole enää ylimaallisia käskyjä, vaan Jeesus vetoaa kuulijoittensa ymmärrykseen.

Se on yksi osa evankeliumien ilosanomaa: ihmisellä on nyt itsellään henkinen kyky päättää omasta elämästään ja arvioida mikä on oikein. Hänen ei enää tarvitsee seurata ulkoista lakia, vaan omaa sisäistä lakiaan.

Lain olemus

Se laki, josta Jeesus puhui, ei ole aivan samaa kuin laki meidän aikanamme. Se koettiin silloin jotenkin elävmpänä ja todempana kuin se, miksi me nyt lain koemme. 

Kun Jeesus Vuorisaarnassa sanoo, että hän tullut lakia kumoamaan, niin se ei ole pelkästään abstraksi väite, vaan jotain hyvin suurta ja merkittävää. Laki oli jotain, mikä virtasi jumalolennoilta kautta koko luomakunnan: sen huipentuma on se, että ihminen itse omassa minuudessaan, omassa henkisessä voimassaan, ottaa lain omakseen. Jokainen yksilöllisesti.

Ensin Kristus tuo tuon koko luomakunnan kautta virtaavan lain ytimen oman olemuksensa kautta ihmisten piiriin, ja häneltä kyky lain ymmärtämiseen laajentuu jokaiselle ihmiselle. Se on mahtava vallankumous, mutta samalla lain toteutuminen. Vanha laki on tehnyt tehtävänsä, kun se alkaa loistaa jokaisen ihmisitsen voimana. Näin Kristus täyttää lain.

Veden muuttuminen viiniksi

Ja samalla vesi muuttuu viiniksi. Vedellä on kyky muistaa, se muistaa uskollisesti luonnon antaman ohjeistuksen, mutta ihmisminuudella on nyt kyky ohjeistaa vesi uudella tavalla omasta henkisestä voimastaan käsin. Se on yksi merkitys veden muuttumiselle viiniksi. Se on tuliprosessi.

Uuden yksilöllisen tulen on alettava loistaa ja lämmitää jokaisessa ihmisessä. Ei enää riitä, että me olemme vain haaleaa vettä, joka uskollisesti virtaa menneisyyden ja perinteiden mukaan. Nyt jokainen ihmissielu on kutsuttu mukaan luomaan uutta todellisuuta.

vuorisaarna_barker.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vuorisaarna, Johannes, Matteus, Kaanaan häät, Jeesus, Kristus, vesi, viini

Vuorisaarna - opastus henkisen tien kulkijoille

Perjantai 3.4.2015 klo 0:24 - Matti Kuusela

Hyvää Pääsiäistä!

Vuorisaarnasta tuli ihmeen suuri seikkailu, joka jatkuu edelleenkin. Tulin vasta tällä viikolla katsoneeksi Emil Bockin laajasta Das Evangelium -kirjasta, mitä hän Vuorisaarnasta kirjoittaa. Huomasin toki, että oli lukenut näitä sivuja jo aikaisemminkin, mutta vasta nyt se alkoi selvästi avautua.

Mutta ensiksi, Emil Bock oli yksi Kristiyhteisön perustajia, Rudolf Steinerin oppilas ja teologian lisensiaatti, joka kirjoitti suuren määrän kirjoja, erityisesti Raamatun tarkasteluja ja Jeesuksen elämää käsitteleviä teoksia.

Opetusta opetuslapsille

Viimeistään Bockin kirjaa lukiessa kävi täysin selväksi, että Vuorisaarna ei ollut opetusta suoraan kansalle, vaan opetuslapsille. Jeesus on juuri kutsunut opetuslapsensa ympärilleen. Hän katsoo suurta kansanjoukkoa, joka on kerääntynyt Galileassa hänen luokseen - ja hän nousee vuorelle, istuutuu opetuslastensa keskelle ja alkaa opettaa heitä. Hän kokee syvästi, miten kansa tarvitsee uusia ohjaajia.

Vuorisaarnan lopussa on lause, jossa kerrotaan, miten kansa koki Jeesuksen opetuksen, mutta palataan siihen myöhemmin.

Bock myös korostaa, ettei Vuorisaarna ole moraaliopetusta vaan jotain aivan muuta. Hän ottaa esimerkiksi tuon tuon tunnetun kohdan, jossa Jeesus kehottaa kääntämään toisenkin posken. Ja antamaan takkinsa.

On melkoisen selvää, että fyysisessä maailmassa ei voi elää tuon opetuksen mukaan, ellei joku todellinen pyhimys siihen kykene. Katsotaanpa: vuorelle nousu tarkoittaa kohoamista lähelle henkistä maailmaan. Jeesuksen ympärillä istuvat opetuslapset kohoavat sisäisesti korkeampaan tilaan. He kokevat Kristuksen aurinko-eetteriolemuksen kantavan heidän tietoisuuttaan. He ovat sisäisessä maailmassa, jossa he kokevat luonnollisesti, mitä toisenkin posken kääntäminen tarkoittaa - energiatasolla.

Papit tai healerit

Sisäisessä kuvanomaisessa tietoisuudessa on helppo ymmärtää, mistä on kysymys. Bock näkee siinä sielunhoitajana toimivan papin, ja itselleni tulee enemmän mieleen omat kokemukseni hoitajana tai parantajana: otan vastaan sen mitä minulle annetaan koettavaksi. Se on myös tila, jota mielelläni kutsun henkisen tien kulkijan asenteeksi: luotan siihen, että tulen toimen kaiken sen kanssa, mitä sisäisen voiman tasolla tai eetteritasolla kohtaan.

Mielelläni kutsun tuota asennetta myös henkisen tien kulkijan elämänasenteeksi. Siihen soveltuu täysin myös se, että jos joku vielä minulta takin, voin antaa paidankin - koska tiedän että saan jälleen takaisin lahjoittamani elämänvoimat tai sielulliset voimat.

Maan suola, ihmisten valo

Bock kiteyttää myös kauniisti, miten autuuslauseiden jälkeen tulevat Jeesuksen sanat, te olette maan suola ja te olette ihmisten valo, asettuvat kohdalleen.

Suola on yhteydessä siihen, miten kolmessa ensimmäisessä lauseessa ihminen kehittää ja työstää oman kehollisuutensa kolmea tasoa kirkkaammaksi. Se kirkastaa myös koko maan olemusta kohti sitä tulevaisuuden tilaa, jossa maasta jälleen tulee loistava ja läpinäkyvä, kaukaisessa tulevaisuudessa.

Valo taas on sitä sielullista voimaa, joka alkaa loistaa meidän kehittäessämme sielullisia voimiamme kolmen seuraavan autuuden mukaisesti.

Ja henkinen valo ja suola yhdessä rakentavat sitä kalliolla olevaa taloa, josta Jeesus puhuu Vuorisaarnan loppupuolella. Ja kaikki nämä yhdessä luovat aikanaan sen Uuden Jerusalemin, jossa sekä ihmiskunta että maa ovat yhdessä kirkastuneet loistavaksi hengeksi, jossa jalokivien värit ja henkiset soinnin sädehtivät.

Rakkaudella Matti

- Jos tämä kirjoitus herätti sinussa kysymyksiä, niin olen kirjoittanut Vuorisaarnasta useita blogeja viimeisen neljän kuukauden aikana. Niistä löydät vastauksia moniin kysymyksiin, mutta sarja jatkuu, sillä uusia kysymyksiä ja vastauksia avautuu jatkuvasti!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vuorisaarna, Jeesus, suola, valo, Kristus, tietoisuus, opetuslapset, vuori

Riemusta rakkauteen

Torstai 26.3.2015 klo 18:05 - Matti Kuusela

Hei ystävät,

Viikonvaihde jo lähenee ja monenlaisia on esillä. Vuorisaarna on edelleen päällimmäisenä ja osa minusta tuntuu työskentelevän sen kanssa koko ajan. Vuorisaarnan idea on kirkastunut ja sen alussa olevat autuus-lauseet selkenevät edelleen. Ne ovat ilmeisesti suurin ja kirkkain ihmiskunnan kehityssuunnitelma, mikä milloinkaan on kirjoitettu.

Missään muualla ei ole kirjoitettu ihmiskehityksen lainalaisuuksista niin selkeästi ja kirkkaasti, noin kymmenellä lauseella.

Vahva vaikutelmani on, että Vuorisaarnan voikin ymmärtää vain käyttämällä korkeinta tämän hetken ymmärrystä. Sitä ei voi ymmärtää katsomalla menneisyyteen, vaan se on jotain sellaista, mikä toimii vain silloin kun ihmisen henkinen minä-olemus loistaa kaikkein kauneimmillaan.

Ja sillä tavoin sen merkitys myös avautuu jokaiselle ajalle omalla tavallaan. Lauseiden selkeä ja kaunis kreikankieli soi aivan kuin vanha Apollon lyyra: jokainen kielenhelähdys kertoo samasta jumalallisesta voimasta, ja silti jokainen ihminen kokee sen omalla tavallaan.

Johannes Kastaja

Yksi Matteuksen evankeliumin alun koskettavia kohtia on se, että miten Johannes Kastajan henkinen voima siirtyy Kristuksen käyttöön. Evankeliumin alussa kerrotaan, miten Johannes kehottaa ihmisiä mielenmuutokseen ja kertoo, että taivaan valtakunta on lähellä.

Ja sitten hyvin lyhyesti kerrotaan, miten Jordanin kasteen jälkeen Johannes vangitaan ja sen jälkeen Jeesus alkaa itse julistaa samaa mielenmuutosta, lähes samoilla sanoilla.

Kun mietin tuota, niin kävi selväksi, että se voi kertoa vain siitä, että Johanneksen tehtävä fyysisessä kehossa tuli Kristuksen kasteen jälkeen valmiiksi ja hänen varsinainen henkinen olemuksensa siirtyikin Jeesuksen ympärille. 

Olihan Jeesus jo opettanut ja parantanut aikaisemminkin, mutta hänen toimintansa varsinainen suuri aika näyttää alkavan tästä Johanneksen mukaantulosta. Ilmeisesti Johannes-olemus on juuri se, joka pystyy liittämään Kristus-opetuksen ja -voiman juutalaisen kansan olemukseen niin, että opetus puhuttelee yhä laajempia joukkoja. Toimihan Johannes Kastaja aikaisemmin tunnetusti Eliaana, juutalaisten kansansielun henkilöitymänä.

Johannes Kastaja sai valmiiksi tehtävänsä Kristuksen airueena fyysisenä henkilönä. Nyt hän siirtyy auttamaan erityisesti opetuslasten ryhmää Jeesuksen ympärillä. Kun hän aikaisemmin toimi juutalaisten kansansieluna, hän nyt toimii Kristuksen apuna opetuslasten kahdentoista piirin yhdistävänä voimana.

Mielen vallankumous

Suomalaisessa Uudessa testamentissa Johanneksen ja sitten Jeesuksen kehotuslause kuuluu: "Kääntykää, sillä taivasten valtakunta on tullut lähelle."

Sana kääntykää on joskus myös muodossa katukaa. Sen kreikkalainen alkusana on kuitenkin metanoeite. Kun mietin, mistä tässä oikein pitäisi kääntyä ja mitä katua, niin ensiksi kiinnitti huomiota sanan alku meta. Se on sama kuin metafysiikassa - tarkastellaan fyysiikkaa korkeammalta taholta. Nous taas tarkoittanee henkeä. Se siis merkitsee mielen kohottamista hengen korkeampaan tarkasteluun.

Ja se oli tuona aikana täysin uutta ja vallankumouksellista. Satoja ja jopa tuhansia vuosia henkinen opetus oli aina kehottanut kuuliaisuuteen jumalan käskyjä kohtaan. Mitään omaa filosofointia ei tarvittu, sille ei ollut mitään sijaa. Jumalan välittämien käskyjen seuraaminen riitti.

Mutta nyt tulee opettaja, joka kohottaa ihmisiä ottamaan käyttöön oman ymmärryksensä, metahenkisyyden. Se ollut jotain täysin tavatonta. Emmehän me vieläkään ole omaksuneet kuin pieneltä osin tuon kehotuksen siirtyä jumalan käskyjen toteuttamisesta niin omakohtaisen oivaltamiseen.

Kääntyminen ja ilosanoma

Sinänsä verbi kääntykää ei ole aivan väärin, sillä aikaisemmin ihmiskunnan kehitys oli tuohon saakka noudattanut laskevaa linjaa hengestä maan päälle, kohti aineellisuutta ja erillisyyttä. Nyt Jeesus tuli kääntämään tuon suunnan, maasta jälleen kohti henkeä.

Eikä katuminenkaan tässä mielessä ole aivan väärin, jos sen ymmärtää juuri tuon suunnanmuutoksen toisena puolena. Mutta Jeesuksen varsinainen viesti on siis valoisa: kohotkaa sisäisesti uudelle, yksilölliselle tasolle!

Ja pian autuuslauseiden jälkeen Jeesus vielä täydentää tätä viestiä: Iloitkaa ja riemuitkaa, sillä palkka jonka te taivaissa saatte, on suuri. Jos tästä ilosanomasta ylipäätään on saarnattu, niin se on käsitetty hieman väärin. Kun kärsitte täällä maan päällä, saatte palkinnon taivaassa.

Mutta niin Jeesus ei suinkaan sano, vaan tuo iloitseminen ja riemuitseminen on selkeästi tarkoitettu tapahtuvaksi juuri nyt, juuri tässä hetkessä, maanpäällisessä elämässä. Ja syy tähän iloon on se, että taivasten valtakunta on lähellä.

Sen voimme ymmärtää niin, että Jeesus itse maan päälle tullessaan tuo henkisen maailman ihmisten läheisyyteen niin, että jokaisella ihmisellä on mahdollisuus saavuttaa siihen yhteys. Se on se ilosanoma, jota myös sana evankeliumi tarkoittaa!

Ehkä aina joku jossain on oivaltunut tuon ilosanoman aivan käytännöllisen merkityksen: Kristus kehottaa seuraajiaan - ja koska hän selvästi ilmoittaa tulleensa kaikkia ihmisiä varten - hän kehottaa siis kaikkia maailman ihmisiä omaksumaan henkisen tien läheisyyden ilon ja riemun elämäänsä!

Tuo ohje on ilmoitettu jo kaksituhatta vuotta sitten, joten viimeistään nyt on hyvä hetki alkaa kuunnella sitä, ja aloittaa kääntyminen kohti ilon ja riemuitsemisen perusasennetta.

Ilosta rakkauteen

Evankeliumien loppupuolella Jeesus tiivistää kaiken rakastamisen ohjeeseen. 

Uskon että muutkin kuin minä ovat huomanneet, että vaikka rakkauden pystyisi vielä aatteena hyväksymään, se on käytännössä aikamoisen vaikeaa, ainakin suhteessa todellisiin tai kuviteltuihin vihamiehiin.

Mutta kun me alammekin henkisen tien tai Kristus-tien tai ihmisyyden tien harjoituksen ilosta, niin siihen onkin paljon helpompi liittää myös rakkaus.

Näyttää siltä, että Uusi testamentti kuvaa ihmiskehitystä huomattavasti tarkemmin kuin olemme yleensä kuvitelleet.

Rakkaudella
Matti

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vuorisaarna, Kristus, Jeesus, Johannes, Kastaja, Matteuksen evankeliumi

Isän ja Äidin rakkaus

Perjantai 13.3.2015 klo 14:00 - Matti Kuusela

Olemme päässeet Vuorisaarnan tarkastelussamme siihen saakka, missä Jeesus muuttaa vanhan rakastamisen ja vihaamisen ohjeen uudeksi. Hän huomauttaa, miten on opetettu rakastamaan lähimmäisiä ja vihaamaan vihamiehiä. 

Sitten tulee jälleen tuo uusi opetus. Mutta minä sanon teille: rakastakaa vihamiehiänne ja rukoilkaa vainoojienne puolesta. Tuon sananmukaisesti ennenkuulemattoman ajatuksen on täytynyt olla todella hämmästyttävä. Kaksituhatta vuotta on kulunut. Asumme periaatteessa kristillisessä maassa, ja esimerkiksi lehdistö, ulkoministeriö ja puolustusministeriö ovat antaneet ymmärtää, että nyt naapurivaltion päämiehen vihaaminen on hieno juttu.

Ihmiskunta on hämmästyttävän hidas oppimaan. Uusi testamentti on ollut periaatteessa kaikkien ulottuvilla jo satoja vuosia ja edelleen se vanhatestamentillinen opetus, jonka Kristus korvasi uudella, saattaa olla voimassa julkisessa elämässä.

Kysymys on siitä, että rakkauden todellisuus on suurempi kuin vihan todellisuus.

Jeesus jatkaa Matteuksen mukaan: Jos te tervehditte vain ystäviänne, mitä erinomaista siinä on? 

Isän rakkaus

Ja Kristus painottaa edelleen: Olkaa siis täydellisiä, niin kuin teidän taivaallinen isänne on täydellinen.

Tällä kohtaa tajusin, että Kristus tuo esiin aivan uuden nimityksen jumalalle. Hän todellakin puhuu nyt Isästä, kreikaksi pater, eikä käytä vanhoja jumal- tai enkelihierarkisia nimityksiä, kuten Vanhassa testamentissa käytettiin.

Kun ajattelee tuota kreikkalaista pater auton o ouranios, niin siitä nousee esiin, että hän todellakin puhuu teidän isästänne. Se ei ole kovin kaukana ajatuksesta isä itsessänne. Hän todellakin tuo henkisen isyyden aivan ihmisten lähelle ja eikö hän jossain puhukin itsensä ja ihmisten yhteisestä isästä, tai ehkä vielä paremmin isällisyydestä, isällisyydestä olemassaolon perustan kautta läpi kaikkien enkelihierarkioiden.

Sana, jota Kristus tässä tässä käyttää, ei siis ole jumala, vaan se on todellakin isä, sana joka ei käsittääkseni esiinny Vanhassa testamentissa lainkaan. Tämä isänne taivaissa on jotain, mikä ei vanhatestamentilliseen tapaan katso vain ylhäältä alas, vaan hän toimii yhteistyössä ihmiskunnan kanssa: palkitsee, tietää, vastaa ihmiskunnan tekoihin.

Äidin rakkaus

Kun me puhumme Isän rakkaudesta, meidän aikamme ihminen ajattelee väistämättä myös Äidin rakkautta. Uuden testamentin valtavassa kudonnassa Äiti ei kuitenkaan tule esiin vielä Vuorisaarnassa, vaan hän on mukana salaperäisellä tavalla vasta Golgatan ristillä, jossa Kristus lausuu vaikeasti ymmärrettävät sanansa; Äiti, katso poikaasi, ja Poika, katso Äitiäsi. 

Vaikka emme noita sanoja täysin ymmärtäisikään, niin selväksi kuitenkin tulee, että Isän ja Pojan ohella on nyt myös Äiti, vaikka hänen todellinen palaamisensa kestää vielä kauan. Sen kuitenkin voimme huomata, että Äidin saapuminen henkiseen kokemusmaailmaamme edellyttää jälleen avautumista tunteille.

Sisäinen ääni sanoo, että ne henkiset opit, joissa ei ole tilaa ensin äidille ja sitten myös tyttärelle, kovettuvat ja vanhenevat väistämättä. Henkisten ajatusten ja kokemusten on uudistuttava, ja siinä me tarvitsemme Isän ja Pojan lisäksi myös Äitiä ja Tytärtä.

Siitä taivaallisesta kolminaisuudesta, johon Äiti ja Tytär kuuluvat, voit lukea lisää suomentamastani Robert Powellin kirjasta Pyhä Sofia -kolminaisuus.

Niinkuin jo aikaisemmin olemme maininneet, moni uusi henkinen Kristus-opetus on tullut tietoisuuteemme jo 1900-luvulla new age -opetusten kautta. Muistan miten silloin tuntui tehdä meditaatioita, joissa oli mukana sekä miehiset että naisiset olumusosat.

On sanottu, että kun Jeesus opetti meitä löytämään Isän rakkauden ensimmäisen tulemisensa aikaan, niin nyt hänen toisen tulemisensa suuri opetus on sisäisen Äidin rakkauden löytäminen.

1 kommentti . Avainsanat: Vuorisaarna, Kristus, Jeesus

Minän puhetta Vuorisaarnassa

Keskiviikko 11.3.2015 klo 14:00 - Matti Kuusela

Tiedämme useistakin lähteistä, että Jeesus oli merkittävä henkilö jo aikaisemminkin, mutta Jordanin kasteessa hänen olemukseensa liittyy jotain uutta. Tuo uusi joutuu nyt kohtaamaan maisen todellisuuden ensimmäisen kerran ja läpäisemään myös maisen elämän suuret peruskoetukset. Niitä nimitämme kiusauksiksi.

Sen jälkeen hänen edelläkävijänsä Johannes Kastaja vangitaan, mutta voimme ymmärtää vangituksi tulemisen merkitsevän myös sitä, että Johannes menettää henkisen voimansa fyysisessä kehossaan ja Jeesus itse alkaa julistaa, että henkinen maailma on nyt lähellä ihmisiä.

Pian sen jälkeen alkaa Galileassa vuorella hänen ensimmäinen suuri opetuksensa, jossa Jeesus ilmoittaa ihmiskunnan uuden tulevaisuuden tien kaikkien yhdeksän olemuspuolen kannalta. Tuo autuus-osa päättyy siihen, että Jeesus ilmoittaa: Iloitkaa ja riemuitkaa, sillä palkka, jonka te taivaissa saatte, on suuri.

Ja hän lisää, että te olette maan suola, ja te olette maailman valo. Jos elämä joskus tuntuu merkityksettömältä, näitä sanoja on hyvä muistella ja meditoida. Niissä on ihmeellinen voima.

Laeista yksilölliseen tietoon

Sen jälkeen Jeesus ilmoittaa ettei tullut kumoamaan lakeja vaan täyttämään ne. Ja hämmästyttävästi hän antaa ymmärtää, että lain täyttymys tapahtuu minän sanojen kautta. Aikaisemmin oli olennaista ollut jumalan sana ja sen noudattaminen. Nyt sen tilalle tulevat "Minä sanon teille..." lauseet.

Jumalan sanojen pyhyys ja luomisvoima on tulossa ihmissanojen ulottuville!

Myös pääsy taivasten valtakunnan tai henkisen maailman yhteyteen avautuu nyt kaikille ihmisille, ei enää vain erikseen vihityille, sillä Kristus itse on se vihkimys, joka ihmiskunnalle nyt annetaan.

On kuitenkin yksi ehto, ensimmäinen: teidän on noudatettava jumalan tahtoa paremmin kuin lainopettajat ja fariseukset. On mahtavaa, miten Jeesus tässä kääntää vanhan auktoriteettisuhteen päälaelleen. Kuka tahansa voi oman sisäisen henkisen tajunsa pohjalla päästä henkiseen maailmaan, paremmin kuin ennen fariseukset ja lainopettajat.

Sovi veljesi kanssa

Nyt "minä sanon teille" -opetus jatkuu ja Jeesus todellakin selittää henkisiä lakeja ihmisille. Ennen ne oli julistettu ja poltettu lain tauluihin, nyt Jeesus vetoaa suoraan ihmisten omaan ymmärrykseen. Siinä on jotain samaa kuin puoli vuosituhatta aiemmin Buddhan opetuksissa.

Jeesus kehottaa sopimaan veljen tai vastapuolen kanssa. Hän kehottaa olemaan himoamatta naista hänet nähdessään, hän kehottaa olemaan vannomatta lainkaan.

Tässä tulee ihmeellinen tunne, että siinä missä Jeesus esiintyi kuin kuninkaana ja kaikkivoipana autuuksia julistaessaan, hän nyt näyttää kuin esimerkkinä, miten minäolento itse voi arvioida samoja asioita, jotka aikaisemmin esiintyivät kymmenessä käskyssä.

Näiden lauseilla saattaa olla jokin sisäinen järjestys, joka avautuu myöhemmin, mutta näin ensimmäisellä tarkastelulla sitä on vaikea havaita. Jeesus esimerkiksi kehottaa puhumaan selkeästi ja rehellisesti, joka kyllä tai ei. Enempi on pahasta.

Kun luen näitä lauseita, minulla on koko ajan sisäinen visio siitä, miten Jeesus nyt katselee maailmaa ja ihmiskuntaa vuorelta vielä täydessä aurinkotietoisuudessa. Vähitellen tuo valtava henkisyys on supistuva kohti Golgatan mysteeriä, mutta hän vielä katselee ihmisten elämää maanpäällisen hengen korkeuksista.

Siksi ohjeissa tulee myös asioita, jotka voivat käytännössä olla mahdollisia vasta tulevaisuudessa: Älä tee pahalle vastarintaa.

Hämmästyttävää kyllä, jos jälleen kysymme, missä tätä ohjetta parhaiten nykyaikana noudetaan, niin jälleen vastaus on, new age -piireissä. Uuden ajan tietoisuudelle on ominaista, että jokainen, joka siihen kykenee, saa vapaasti esittää omaa opetustaan. Päästäkseen esiin hänen ei tarvitse kiistää toisia opetuksia, vaan hän mittansa on yksi siinä, miten hän tuo oman opetuksensa esiin.

Tämän oivaltaminen oli suuri kokemus, toteuttamisesta puhumattakaan. Olen itse kasvanut ja kokenut vielä niin voimakkaasti aikakauden, jolloin totuuden aksioomana oli: jos minä olen oikeassa, niin muiden on oltava väärässä. Tai, jos meidän yhteisömme on oikeassa, muiden yhteisöjen on oltava väärässä.

Tämä maailmankokemus on kuitenkin selvästi muuttumassa. Hyväksymisestä, myötätunnosta ja rakkaudesta on tulossa yhä tärkeämpiä. Myös dualismista eli vastakkainasettelusta vapautuminen on new agen keskeisiä ihanteita.

Puolustautumisen ja hyökkäämisen sijaan itse koetun totuuden esittämiseen pääseminen on omankin kokemukseni mukaan joskus uskomattoman vaikeaa. 

Fyysinen ja henkiset maailmat

Kuten autuus-lauseista opimme, ihmisellä tulee olemaan yhdeksän olemuspuolta, joista hän tällä hetkellä kehittää aktiivisesti vasta kuudetta. Sen hyvettä nimitimme puhdassydämisyydeksi.

Jeesus itse osoitti, että viimeistein hetkien lähestyessä hänen oli mahdollista olla puolustautumatta ja hyökkäämättä. Mutta hänelle se oli mahdollista, koska hänessä oli valmiina ne korkeammat olemuspuolet, joita me ihmiset olemme vasta kehittämässä. Siksi näyttää siltä, että näiden Minä sanon teille -lauseiden arvioinnissa ihmisen on itse käytettävä parasta ihmisarviointiaan löytääkseen sen tien, joka hänelle sopii juuri siinä tilanteessa.

Minä sanon teille -lauseet eivät enää ole lakeja, vaan ne ovat Kristuksen puhetta ihmisymmärrykselle. Siksi ymmärtääksemme niitä meidän on käytettävä parasta ymmärrystämme. Ja se on sallittua. Jos yritämme ymmärtää niitä toteltavina lakeina, ne kääntyvät heti vastakohdikseen. Tarkoitus on että ihmisen yhä vapaampi ja yhä rakastavampi minä arvioi nyt itse mitä hän sanoo, mitä minä sanoo.

Korkeammilla tasoilla ja energiatasoilla voimme jo hyvin alkaa ymmärtää pahan vastustamattomuuden merkityksen. Fyysisellä tasolla se voi tulla täysin mahdolliseksi vasta kaukaisessa tulevaisuudessa. Toki voimme pyrkiä siihen jo nyt.

Rakasta vihamiehiäsi

Seuraava opetus on puhdasta henkistä loistoa: rakasta vihamiehiäsi ja rukoile vainoojiesi puolesta!

Tällä kohden voi miettiä, rakastanko minä todella kaikkia läheisiäni. Keitä muita minä mahdollisesti rakastan, keiden puolesta olen aidosti rukoillut?

Nyt on huomattava, että rukoileminen vihamiesten puolesta ei tarkoita, että rukoilen että hän muuttuisi sellaiseksi, kuin minä haluan tai minun mielestäni olisi oikein. Ei, vaan se tarkoittaa, että sydämeni on todella puhdas. Rukoilen tämän ihmisen puolesta, jopa viholliseni puolesta ilman mitään omia vaateita!

1 kommentti . Avainsanat: Vuorisaarna, Jeesus, Kristus, Minä sanon teille,

Minä sanon teille... Vuorisaarnan uusi opetus

Tiistai 10.3.2015 klo 13:58 - Matti Kuusela

"Noihin aikoihin Johannes Kastaja tuli ja alkoi julistaa Juudean autiomaassa: 'Kääntykää, sillä taivaan valtakunta on tullut lähelle!'"

Autiomaa tarkoittaa henkisesti tilaa, jossa tosin on runsaasti sisältöä, mutta se on elottomassa muodossa. Johanneksen kehoitus kääntyä tarkoittaa syvää mielenmuutosta ja havahtumista. Ja jos ajattelemme tarkemmin, mistä juutalaiset voisivat kääntyä. Heidän koko olemassaolonsa päätehtävä on ollut fyysisen kehon valmistaminen Kristukselle. Sitä he ovat kansana valmistelleen jo parintuhannen vuoden ajan Aabrahamista lähtien, ja jos lähdemme Zarathustrasta, niin omistautui tuolle työlle jo tuhansia vuosia aikaisemmin.

Ja kun oletamme, että Johannes tiesi mistä puhui - hänhän oli aikaisemmin Elia, juutalaisten kansallisprofeetta tai myös kansansielu - niin voimme oivaltaa, miten Elia-sielu nyt Johanneksena, Kristuksen edelläkävijänä, tietää henkisesti että Kristus on jo läsnä, ja siksi mielensuunta on muutettava Kristuksen odotuksesta hänen läsnäolonsa kokemiseen.

Taivaitten valtakunta viittaa tietysti Kristuksen tuloon, mutta myös paljon enempään kuin vain hänen henkiseen läsnäoloonsa. Se viittaa siis siihen, että taivaitten valtakunta on tullut lähelle. On aivan kuin suuri esirippuolisi auennut: taivaitten valtakunta ei ole enää vain harvojen valittujen saavutettavissa vihkimyksen kautta, vaan maan päälle tulleen Kristuksen henkisen voiman avulla jokaiselle ihmiselle on avautunut mahdollisuus päästä yhteyteen henkisen maailman kanssa.,

Jeesuksen julistus

Hämmästyttävää on, että kun Jeesus kiusaustensa jälkeen sai kuulla, että Johannes oli vangittu, hän siirtyi Galileaan ja alkoi siellä julistaa täsmälleen samaa opetusta kuin Johannes: "Kääntykää, sillä taivasten valtakunta on tullut lähelle!"

Alkutekstin kreikkalainen sana kääntymiselle tai katumiselle on metanoeite. Sitä on erikielisissä raamatuissa käännetty katukaa, muuttakaa mielenne, kääntykää. Jos katsoo itse kreikan sanaa, niin sen alku meta tarkoittaa ylempää tai kattavampaa näkökulmaa tai siihen kohoamista. Näin ollen Jeesuksen kehoitus siis tarkoittaa meidän kielellämme lähinnä: Kohottakaa tietoisuutenne, sillä henkinen todellisuus on tullut lähelle."

Kun nyt kaksituhatta vuotta myöhemmin kuulostelemme tuota opetusta, ja kysymme, miksi se kuulostaa niin tutulta, missä me olemme sen kuulleet, niin vastaus on: new age -tietoisuuden piirissä on puhuttu ja opetettu juuri tuota, jopa aivan samoilla sanoilla.

Kakstuhatta vuotta on kulunut valmisteluun, ja huomaamme, että Jeesuksen kehotus lopultakin soi maailmassa, uuden ajan henkisyydessä.

Emme tässä nyt kuitenkaan keskustele enempää uuden ja esimerkiksi kristillisten kirkkokuntien suhteista, vaan palaamme kappaleemme alkuun. Jostain englanninkielisestä tekstistä sattui silmiini lause, että Jeesus tuossa lauseessa toistaa Johannes Kastajan sanoman.

Toki, mutta se ei ole mitenkään tapahtuman idea, vaan se, että nyt kun Johannes on jo suorittanut oman tehtävänsä, hän on kastanut Jeesuksen Jordanilla ja hänet on vangittu, toisin sanoen hänen tehtävänsä fyysisessä ruumiissa on suoritettu, hänen valtava henkisyytensä siirtyy Jeesuksen käyttöön.

Joskus kauan sitten olemme jo puhuneet siitä, miten Jeesus syntyperänsä puolesta oli sekä juutalaisten kuningas (Matteus) että ylipappi (Luukas). Nyt hänen henkiseen olemukseen liittyy mukaan myös juutalaisten kansansielun ja korkeimman profeetan olemus Johannekselta.

Vasta sen jälkeen Jeesus voi sanoa, että hän on tullut toteuttamaan lain. Hänellä on omassa olemuksessaan lain kuninkaallinen, papillinen ja profeetallinen perusta.

Sitäkin ihmeellisemmältä tuntuu, kun hän tuon lain toteuttamisen lupauksen jälkeen jatkaa välittömästi: "Minä sanon teille..."

Hän ei siis perustakaan noille auktoriteeteille sitä mitä puhuu, vaan hän tuo puheensa lähteeksi aivan jotain uutta: Minä, minuus.

Ensimmäinen näistä suurista Minä sanon teille -lauseista kuuluu kokonaisuudessaan: "Minä sanon teille: ellette te noudata Jumalan tahtoa paljon paremmin kuin lainopettajat ja fariseukset, te ette pääse taivasten valtakuntaan."

Tie hengen maailmaan

Tällä yhdellä lauseella Jeesus kumoaa kaikki vanhat auktoriteetit. Lainopettajien ja fariseusten opetuksilla ei päästä lähemmäksi tulleen henkisen maailman yhteyteen, vaan jokaisen henkisen todellisuuden yhteyttä kaipaavan ihmisen on toteuttava jumalan tahtoa paremmin kuin he.

Ja samalla tuohon yhteen ainoaan lauseeseen sisältyy toteumus, että jokaisella ihmisellä on nyt mahdollisuus päästä yhteyteen henkisen todellisuuden kanssa. Ei kuuntelemmalla vanhoja auktoriteetteja, vaan sen avulla, mikä on uusi henkinen voima maailmassa, minä. Minä sanon teille. Se minä on myös jokaisessa ihmisessä.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vuorisaarna, Kristus, Jeesus, Johannas Kastaja

Puhdassydämisyys

Torstai 29.1.2015 klo 11:03 - Matti Kuusela

Vuorisaarnan asema evankeliumeissa on vaikuttava jo asen aseman vuoksi. Se sijaitsee ensimmäisen eli Matteuksen evankeliumin alussa, heti Kristuksen toiminnan alettua kiusausten jälkeen.

Vuorisaarna on saanut nimensä juuri siitä, että Jeesus on kiivennyt vuorelle ja antaa sieltä ensimmäiset suuret opetuksensa. Matteuksen evankeliumin erityisyys on se, että sen näkökulma on fyysinen ruumis, tai itse ihmisyys. Vuorisaarnassa tämä Jeesus kohoaa vuorelle eli henkisen tiedon korkeuteen ja esittää ohjelmansa ihmisen tulevasta kehityksestä, joka on oleva minäkehitystä, minän tai minuuden kehitystä.

vuorisaarna_cosimo_rosselli.jpg

Autuudet

Varsinaiset Vuorisaarnan ydin ovat autuaaksijulistukset, kuten evankeliumissa kerrotaan, mutta autuus ei ole kovin hyvä suomennos. Kun Jeesus kertoo, miten autuaita ovat hengessään köyhät, se tarkoittaa, että vanhan testamentin ja vanhojen mysteereiden aika on ohi. 

Vanha jumalallinen tieto tuli ihmiselle vihkimyksen, näkyjen, opetusten tai profeettojen kautta, aina niin, että silloisen ihmisminuuden oli enemmän tai vähemmän astuttava syrjään, jotta ihminen saattoi ottaa tuon opetuksen vastaan.

Nyt uusi opetus tapahtuu minuuden kautta. Kristus tuo maan päälle henkisen tai makrokosmisen minän, mikä antaa mahdollisuuden siihen, että oikean henkisyyden perusta ei enää ole opetuksissa, vaan jokaisella ihmisellä on oma ainutlaatuinen kykynsä oivaltaa mikä on totta ja oikein.

Eikä mitään muuta totuuden kriteeriä enää ole olemassa kuin se, minkä ihminen itsessään kokee oikeaksi. Voihan toki sanoa, että jotkut on totuuksia, jotka ovat ihmisestä riippumattomia, kuten matemaattiset totuudet. Totta, mutta silti ihmisen on nekin hyväksyttävä totuudeksi, itse. 

Köyhyyden autuus tässä tarkoittaa sitä, että ihmisen on oltava vapaa ottamaan vastaan uutta ja tunnustelemaan sen totuus omassa ajattelussaan ja omassa sydämessään, oman minänsä voimin.

Tuosta voi hyvin huomata, että autuus on liian passiivinen sana kuvaamaan sitä ihmisen tiedon ja totuuden omakohtaista kokemusta, josta tässä on kysymys. Mutta enpä minäkään keksi siihen parempaa sanaa. Voisi ehkä sanoa, että kysymys on sisäisen aktiivisen tasapainoisesta ja jatkuvasti kehittyvästä tilasta.

Tällaisessa tilassa voivat olla ihmiset, jotka eivät tukeudu vain vanhaan, vaan ovat valmiit joka hetki kulkemaan eteenpäin.

Viides kulttuurikausi

Rudolf Steinerin mukaan me elämme nyt viidettä atlantiksenjälkeistä kulttuurikautta, jonka sisäisenä tehtävänä on tietoisuussielun kehittäminen. Kun katsomme asetamme rinnakkain yhdeksänosaisen ihmisolemuksen ja yhdeksään autuutta, huomaamme että tietoisuussielu on ihmisen kuudes olemusosa. Ja vastaavasti kuudes autuuslause kuuluu: Autuaita ovat puhdassydämiset...

Tämä on mielenkiitoista: tietoisuussielun hyve tai päämäärä tässä on siis puhdassydämisyys.

Kun me ajattelemme käsitettä tietoisuussielu, niin siitä tulee ainakin minulle vanhastaan vaikutelma jostain hyvin tiiviistä ajatuksesta, joka ohenee ja ohenee... Ja josta voi myös tulla aika ankara ja pakotta.

Mutta jos tietoisuussielun päämääränä on puhdassydämisyys, niin se ei voi olla vain ajattelu vanhassa mielessä, vaan sen on otettava huomaansa koko ihmisolemus tuntemuksineen ja tahtoineen.

Ihmisen on opittava tulemaan tietoiseksi koko sisäisestä elämästään. Eikä siinäkään tietoisuus voi tarkoittaa vain ohutta ajatustietoisuutta, vaan jotain paljon runsaampaa, jotain runsaampaa. Koen koko sielunelämäni runsauden.

Siinä mielessä kuvaavampi sana tietoisuussielulle voisi olla kokonaisuussielu tai kokonaissielu. Myös runsaussielu kuulostaa tällä kohden hauskalta ja kannustavalta nimitykseltä.

Kun Steiner vielä yllättävänkin tuntuisesti on maininnut tietoisuussielun kehityksen perusvireeksi hartauden, niin huomaamme olevamme alueella, joka kulkee aivan toiseen suuntaan kuin nykykulttuurin päälinja.

Suhtauden hartaudella kaikkiin kokemuksiini niin, että sydämestäni tulee puhdas.

Hartaus

Tähän hartauteen liittyy nykytietoisuudelle suuri sudenkuoppa. Miten helposti käsitämmekään sen niin, että oikein suhtautua hartaasti kaikkeen sellaiseen, minkä itse kokee hyväksi. Mutta siitähän ei ole kyse, vaan siitä, että suhtautuu hartaasti, myötätunttoisesti ja rakasti kaikkiin kokemuksiinsa!

Vain sitä voi täysin ymmärtää, mitä rakastaa. Vain silloin voi saada todellista, viisaudeksi kehittyvää tietoa, kun tutkii kohdettaan täysin puhtaalla sydämellä.

Seuraava autuus kehittyy sitten tämän puhdassydämisyyden pohjalta niin, että se ei jää vain sisäiseksi toiminnaksi, vaan se muuttuu toiminnaksi.

Rakkaudella
Matti

Kuva Vuorisaarnasta: Cosimo Rosselli

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kristus, Jeesus, Vuorisaarna, Matteuksen evankeliumi, autuudet, tietoisuussielu

Vuorisaarnan alkuperä ja ihmisen karma

Torstai 5.6.2014 klo 21:00 - Matti Kuusela

Hei rakkaat ystävät,

Mitä enemmän olen perehtynyt Jeesukseen ja kaikkeen häneen liittyvään enemmän tai vähemmän henkiseen tietoon, sitä enemmän nousee ainakin kaksi, ehkä kolme piirrettä esiin.

Ensimmäinen on se, että me tiedämme hänestä paljon enemmän kuin usein kuvitellaan. Olen saanut sen vaikutelman, että mukavampaa ja helpompaa sanoa, että me emme tiedä, kuin todella tutkia ja sisäistää kaikkea sitä aineistoa, jota on saatavilla.

Toinen piirre on se, että Jeesus ei suinkaan ollut tietämätön eikä yksinkertainen puuseppä. Siitä kertoo jo hänen kaksitoistavuotiaana Jerusalemin temppelissä antamansa opetus, joka sai kaikki kuulijat, myös kirjanoppineet ja fariseukset ja monien eri alojen asiantuntijat hämmennyksiin. Hän selosti myös juutalaisten perimmäistapojen ja kirjoitusten henkistä alkuperää, joka tuohon aikaan oli jo suurelta osin unohtunut.

Ja kolmas on se, että Jeesus ei ollut vain opettaja, vaan hänen kauttaan virtasi henkinen voima. Se tarkoittaa, että kun hän puhui jostain aiheesta, sitä vastaava henkinen voima ja todellisuus virtasi samalla hänen kauttaan, ei vain hänen sen hetkisille kuulijoilleen, vaan ilmeisesti koko maan piiriin.

Lopuksi Jeesuksen elämässä opetus vaimenee kokonaan, ja kaikki keskittyy tekoon: kuolema ristillä ja ylösnousemus olivat puhdas tahdon ja rakkauden teko.

Kun alkaa ymmärtää tätä henkisen läsnäolon, opetuksen ja teon välistä muuntumista, se helpottaa myös sen ymmärtämistä, miten Uuden testamentin tapahtumat voivat olla meditaation tai rukouksen kohteena.

Mutta katsotaan nyt, mitä muun muassa jo tiedämme Jeesuksen elämästä ja toiminnasta Vuorisaarnan aikaan.

Vuorisaarnan tapahtumia

Toimintansa ensimmäisenä vuonna, meidän ajanlaskumme mukaan vuonna 30, tiistaina marraskuun 28. päivänä Jeesus purjehti opetuslasten kanssa yli Genetsaretin järven. Astuttuaan veneestä ja nousivat lähellä Beetsaidaa ja Juliusta olevalle vuorelle, jolle oli kokoontunut runsaasti ihmisiä kuuntelemaan Jeesuksen opetusta.

Täällä tapahtui Vuorisaarna, josta kertovat sekä Matteus että Luukas. Tämä saarna kesti noin neljätoista päivää, mutta sen päätöksen Jeesus antoi vasta kolme kuukautta myöhemmin. Aluksi Jeesus kertoi ensimmäisestä julistuksesta, mikä kesti koko päivän.

"Autuaita ovat henkisesti köyhät, sillä heidän on taivasten valtakunta."

Seuraavana päivänä, keskiviikkona, Jeesus puhui toisesta julistuksesta. Läsnä oli viisi pyhää naista, muun muassa Neitsyt Maria, Maria Kleofas ja Nainin Maroni, sekä ne kaksitoista opetuslasta, joista myöhemmin tuli apostoleita. Saarnan jälkeen Jeesus opetti erikseen opetuslapsia, kuten Matteus kertoo evankeliuminsa 5. luvussa, 14-20. 

"Autuaita ovat murheelliset, sillä he saavat lohdutuksen."

Torstaina Jeesus jatkoi toisen julistuksen käsittelyä ja selitti monia profeettojen opetuksia.

Perjantaina Jeesus puhui kolmannesta julistuksesta. Mutta koska sapatti oli tulossa, hän lähti aikaisin ja purjehti Kapernaumiin. Siellä hän opetti lähellä Eteläporttia olevassa talossa, jonka Pietari oli vuokrannut. Täällä tapahtui myös halvaantuneen parantaminen, mistä sekä Markus 2, 1-2, Luukas 5, 17-26 että Matteus 9, 1-9 kertovat.

"Autuaita ovat hiljaiset, sillä he saavat periä maan."

Sen jälkeen Jeesus meni synagoogaan, jossa hän sai opettaa ilman keskeytyksiä. Myös Jairus, jonka tyttären Salomen Jeesus oli herättänyt kuolleista, oli siellä. Jeesuksen ollessa lähdössä Jairus lähestyi häntä ja pyysi apua, sillä Salome oli jälleen kuolemaisillaan. Jeesus lupasi auttaa, mutta heidän ollessaan matkalla tuli tieto Salomen kuolemasta.

Silti he jatkoivat ja tässä yhteydessä tapahtui myös Kesarean filippiläisen Enuen parantaminen. Hän oli leskirouva, joka oli kärsinyt kärsinyt verenvuodosta kaksitoista vuotta, kuten sekä Matteus 9, 20-22, Markus 5, 25-34 että Luukas 8, 43-48 kertovat. 

Kun Jeesus oli päässyt Jairuksen kotiin, hän herätti Salomen jälleen kuolemasta, mistä sekä Matteus, Markus että Luukas kertovat. Lähdettyään talosta häntä lähestyi Kapernaumin kaduilla kaksi sokeaa miestä, jotka hän paransi, Matteus 9, 27-30. Sen jälkeen Jeesus paransi riivatun Joas Fariseuksen, Matteus 9, 32-34.

Ja katsotaan vielä koko ensimmäinen viikko Robert A. Powellin mahtava kirjan Chronicle of the Living Christ eli Elävän Kristuksen kronikka mukaan:

Lauantaina eli sapattina Jeesus vieraili sadanpäämies Corneliuksen luona. Sieltä hän meni Jairuksen luo ja kehotti Salomea seuraamaan Jumalan sanaa. Sapatin päättyessä hän opetti synagoogassa. Fariseukset lähtivät varhain, ja Jeesus jatkoi opetusta opetuslapsille, kuten Matteus kertoo 5, 27-37. Sitten fariseukset palasivat takaisin mukanaan mies, jonka käsi oli kuivettunut. Hänet Jeesus paransi.

Sunnuntaina Jeesus opetti jälleen Eteläportin lähellä olevassa talossa ja jatkoi Vuorisaarnan julistuksien opetusta.  Kuulijoiden joukossa oli Lea. Hän oli sen Enuen käly, jonka Jeesus oli parantanut kaksi päivää aikaisemmin. Kun Jeesus oli lausumassa kuudetta julistusta, "Siunattuja ovat puhdassydämiset, sillä he saavat nähdä Jumalan", Maria ja neljä muuta pyhää naista saapuivat paikalle. Silloin Lea huusi: "Siunattu olkoon kohtu joka sinua kantoi, ja rinnat joita sinä imit!" 

"Autuaita ovat puhdassydämiset, sillä he saavat nähdä Jumalan."

Jeesus vastasi: "Siunattuja ovat paremminkin ne, jotka kuulevat Jumalan sanan ja pitäytyvät siinä!" Luukas 11, 27-28. Myöhemmin Jeesus opetti järven rannalta olevasta veneestä. Silloin hän lausui sanat, jotka Luukas mainitsee 9. luvussa 59-62. Sen jälkeen hän purjehti Suuren Korazinin alueelle.

Maanantaina Jeesus jatkoi jälleen vuorisaarnaa alkuperäisellä vuorella, neljännestä julistuksesta. Siellä hän antoi kahdelletoista voiman karkoittaa epäpuhtaita henkiä ja illalla hän siirtyi Magdalaan, jossa hän paransi muutamia riivattuja. Samoin tekivät Pietari, Andreas, Jaakob ja Johannes.

"Autuaita ovat ne, jotka isoavat ja janoavat vanhurskautta, sillä heidät ravitaan."

Jeesuksen elämää

Minusta on kiehtovaa lukea, miten intensiivistä Jeesuksen elämä oli, jatkuvaa parantamista, opettamista ja siirtymistä paikasta toiseen. Kiehtovaa on myös miettiä, miten tieto Jeesuksen opetustilaisuuksista on kulkenut ihmisille ennen internetin ja painettujen ohjelmalehtisten aikaa.

Me siis tunnemme nykyään Jeesuksen elämäntapahtumat päivän tarkkuudella. On aika hämmästyttävää huomata, miten vähän se kuitenkaan kiinnostaa edes ammattilaisia. Ehkä kysymys on ainakin osittain siitä, että on niin paljon mukavampaa olla tietämättä.

Ja kuitenkin, totuuden ja viisauden rakkauden tulisi henkisellä tiellä olla aivan keskeisenä pyrkimyksenä. Uskaltaaksemme tietää me tarvitsemme rakkautta. Rakkauden avulla tieto kehittyy viisaudeksi. Ja viisaudesta kehittyy todellinen uusi rakkaus, se joka aikanaan loistaa maasta ja ihmiskunnasta maailmankaikkeuteen.

vuorisaarna_2_cosimo_rosselli.jpg

Henkisen opetuksen kaiku

Ja kuten aikaisemmin oli puhetta Tombergin mukaan, Jeesus opetti nyt maan päällä sellaista, mikä aikaisemmin oli kuultavissa ainoastaan henkisessä maailmassa, kuoleman jälkeen, tai vielä osuvammin, ennen syntymää.

Sehän selvittää paljon, sillä kuten varmasti moni on todennut, Vuorisaarnan opetusta ei ole mitenkään helppo ymmärtää maallisen logiikan mukaan. Mutta jos ajattelee, että nuo julistusten mahtavat lauseet kaikuvatkin alkuperäisesti henkisessä maailmassa ihmisen karman opetuksena, silloin ne saavat aivan uuden merkityksen, joka ulottuu yli yksittäisten maallisten elämien.

Rakkaudella

Matti

Oheisessa Vuorisaarna-maanlauksessa Cosimo Rosselli saa hyvin esiin sen, miten Kristuksen opetus ja vaikutus ei virtaa ainoastaan älyllisen tai edes tunnepohjaisen puheen kautta, vaan koko olemuksen välittävänä voimana, joka ulottuu aina fyysiseen kehoon saakka.

4 kommenttia . Avainsanat: Jeesus, Jeesuksen elämä, vuorisaarna, Jairuksen tytär, Robert A. Powell, Chronicle of the Living Christ, karma

Korkeampi minä ja Sofia

Tiistai 3.6.2014 klo 1:00 - Matti Kuusela

Hei ystävät, olemme jo useampaan kertaan puhuneet Viisaudesta, henkisestä olennosta, jolla aikanaan oli hyvin läheinen yhteys viisaudestaan hyvin tunnettuun kuningas Salomoniin. Ja kun oivallamme, että viisaus vielä Salomonin aikaan koettiin aitona elänänä henkisen olentona, joka esimerkiksi Salomonin sananlaskuissa nimitti itseään todellakin Viisaudeksi isolla alkukirjaimelle, niin tajuamme, että Salomonin viisaus merkitsi hyvin suuressa määrin yhteyttä tähän suureen olentoon.

Salomonin koko arvoitusta hänen läheinen yhteytensä Viisauden henkeen ei suinkaan selitä, mutta sen jälkeen Sofian eli Viisauden oli vetäydyttävä enemmän taka-alalle ihmisten tietoisuudessa. Tuli aika, jolloin miehinnen äly tuli yhä tärkeämmäksi ja naiseuden syväviisauden oli siksi väistyttävä. Älyn suuri opetus ihmiskunnalle oli juuri vapautuminen viisauden kaikkitietävyydestä ja sukeltautuminen yksityisten ihmisten henkilökohtaisen ajattelun ja tietoisuuden aikaan. Kaikista sen hankaluuksista riippumatta tuo patriarkaalisuuden ja mies-tietoisuuden aika opetti ihmistä luottamaan vain omiin kykyihinsä, omaan ajatteluunsa, omaan yksilöllisyyteensä.

Sofian uusi alkusyke

Jotta yksilöllinen tieteelliseen, loogiseen ja materialistiseen ajatteluun ajatteluun johtava kulttuuri oli mahdollinen, oli Viisauden siis astuttavat syrjään. Se johti ihmisen mahdollisuuteen kokea oma vapautensa ja oma henkilökohtainen luovuuteensa. Ja se johti myös kulttuurin ja tiedon sirpaloitumiseen.

Jeesuksen aikan kun ihmiskunta oli kaikkein syvimmällä hengen pimeydessä, aikana jolloin perinteellinen uskonnollisuus ei enää ravinnut sieluja eikä yksilöllinen älyllisyys ollut vielä herännyt, laskettiin ihmiskuntaan uusi hengen virike: valmistettiin kaksitoista aivan erityisesti valittua mieshenkilöä uuden tietoisuuden aloittajiksi. 

Usein ajatellaan, että kaikki nämä kaksitoista Jeesuksen opetuslasta olivat yksinkertaisia kalastajia ja käsityöläisiä, mutta eivät suinkaan kaikki. Aivan kuin Jeesuskaan ei syntyperältään ollut mikään yksinkertainen puuseppä, vaan juutalaisten perinnöllinen kuningas - ja samalla myös ylipappi, sillä hänessä yhtyivät Daavidin poikana sekä Daavidin papillisen että kuninkaallisen linjan virtaukset. Ja tuona aikana juuri syntyperä oli keskeistä, etenkin juutalaisilla.

Mutta enemmän pinnalla olleen miehisen henkisyyden taustalla vallitsi erityinen naisellisen viisauden linja, jota juuri Sofia inspiroi ja ohjasi. Ja Sofia tehtävänä oli kaikessa hiljaisuudessa valmistaa Maria-virtaus tulevan Jeesuksen äidiksi.

Vanhatestamentillisen Sofia-virtauksen hedelmänä syntyy sitten Jeesus-lapsi, ja 33 vuotta myöhemmin Sofian ja Marian yhteistyössä syntyy jotain vielä täysin uutta: Sofia tulee Mariassa niin voimakkaasti läsnäolevaksi, että se antaa näille kahdelletoista opetuslupselle mahdollisuuden ottaa vastaa yksilöllisen hengen voiman.

Eläinradan viisaus

On mahtavaa kokea, miten näiden kahdentoista piirin alkuvoima lähtee aina Eläinradasta saakka, joka on kahdentoista suuren harmonianhengen eli kerubin luomus. Neljä suurinta näistä kerubeista esiintyvät niiden neljän apostolin kautta, joista sitten tulee Uuden testamentin evankeliumien kirjoittajat. Mutta niille, joitka enkelimaailmat kiinnostavat, voimma vielä lisätä: impulssi siihen suureen rakkauden tulen vaikutukseen, joka ilmentyy kerubien eläinratapiirin kautta, lähtee vielä korkeammalta, serafien eli ikirakkaudenhenkien piiristä.

Kahdestatoista apostolista lähtee meidän maailmassamme liikkeelle se hengen tulen virtaus, jonka on tarkoitus valmistaa jokainen ihminen yksilölliseen henkiseen tietoisuuteen. 

Ja kun muistamme, miten Maria Sofia oli kahdentoista piirin keskushenkilönä, se merkitsee, että hän on myös nykyaikana meidän korkeamman minämme kantaja meissä: Sofia, Pyhä henki, Äiti, manas, korkeampi itse... monet henkiset käsitteet sulautuvat yhteen tässä minuuden kehityksessä.

Minuus meille jokaiselle annettuna henkisenä voimana kehittää tietoisuussielua yhä hienostuneempaan ja eettisempään suuntaan, ja tulee hetki, jolloin se on niin valmis, että siihen aivan kuin ylhäältä päin voi laskeutua oman enkelimme avustuksella Sofian viisaus. 

Huomaamme, että tuo viisauden laskeutuminen eli korkeamman itsen aktivoituminen meissä on myös eräänlainen sisäinen avioliitto: tietoisuussielun miehinen prinsiippi kehittyy niin, että se kykenee liittymään Sofian olemukseltaan naiselliseen prinsiippiin.

Sofian harjoitus

Se merkitsee, että kun me hiomme kehitämme tietoisuussieluamme yhä hienostuneemmaksi ja vahvemmaksi hengen tajuajaksi, sen on muodostettava aivan kuin Eläinradan kahdentoista voiman malja, johon uusi viisaus voi laskeutua.

Käytännössä se tarkoittaa, että me voi voimme aina tunnevoimaisesti kuvitella, miten kosmisesti naisellinen Maria Sofia -rakkaus on meidän sydämemme keskuksessa, tai laajemmassa piirissä ollessamme voimme kuvitella tuon rakkaudentäyteisin viisauden piirin keskukseen, sen sydämeksi.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Sofia, Maria, enkeli, tietoisuus, korkeampi itse, Jeesus, Daavid

Loppiaismietelmiä

Maanantai 6.1.2014 klo 19:32 - Matti Kuusela

Loppiainen alkaa olla lopuillaan. Vielä voi mielessään vahvistaa, miten jouluajan pyhät vuorokaudet heijastuvat koko vuoden kahteentoista kuukauteen ja kolmeentoista kuunkiertoon. Nykyisinhän kuun mukaisia kuukausia ei enää juuri lasketa, mutta ainakin vielä 1800-luvun Britannian laivastossa maksettiin palkkoja lunaaristen kuukausien mukaisesti, mikä tarkoittaa siis aitoa kuu-kuukautta.

Jouluaatto on siis Luukkaan evankeliumin Jeesus-lapsen syntymäjuhla ja loppiainen Matteuksen evankeliumin Jeesus-lapsen, vaikka meillä yleensä liitetään nämä molemmat juhlat samoihin päiviin. Henkisissä piireissän Luukkaan Jeesus-lasta nimitetään myös nataaniseksi Jeesukseksi, koska hän polveutuu kuningas Daavidista tämän pojan Naatanin kautta. Matteuksen lasta taas nimitetään myös salomoniseksi Jeesus-lapseksi, koska myös hän on Daavidin poika, mutta tämän pojan Salomonin kautta.

Evankeliumeissa melko piilossa oleva asia on, että kumpikin poika on korkeaa sukua, nataanilainen Jeesus syntyperältään juutalaisten ylipappi ja salomonilainen Jeesus juutalaisten perinnöllinen kuningas.  

Jeesus-lasten syntymäpäivät

Mielenkiintoista tässä perinteessä on, että nykyinen jouluaatto ja loppiainen eivät kuitenkaan ole Jeesus-lasten oikeat syntymäpäivät, vaan Luukkaan lapsi syntyi aikaisemmin ja Matteuksen evenkeliumin kuninkaallinen lapsi vuodenkulussa myöhemmin. Oikeat päivämäärät ovat nykyisen ajanlaskumme 6. ja 7. päivän välinen yö joulukuussa vuonna 2 eKr. Luukkaan evankeliumin lapselle, jota paimenet kumarsivat, ja 5.3. vuonna 6 eKr. Matteuksen evankeliumin lapselle. Siitä, mitä sitten tapahtuu, niin että myöhemmin on vain yksi Jeesus, olemme puhuneet usein Astrosofisen kalenterin teksteissä, ja siihen palaamme täällä blogissakin myöhemmin, mutta nyt kiintoisaa on se, että jonkin viisaan henkisen johdatuksen perusteella nämä syntymäpäivät ja niitä yhdistävät pyhät päivät ja yöt on todellakin asetettu paikoilleen myöhemmin.

Elämänvoimien maailmassa nämä syntymäpäivät ovat kuitenkin nykyisillä paikoillaan hyvin todellisia ja ne muodostavat todella kauniin ja voimakkaan numerollisen kokonaisuuden. Lukujen yhteydessä on aina hyvä muistaa, että vaikka meillä annetaan esimerkiksi joitakin päivämääriä kosmisten ja henkisten tosiasioiden mukaan, vasta meidän ihmisten osanotto tekee niistä sisällöllisesti todellisia ja todella merkittäviä. Siksi juhlat ovat erityisen tärkeitä elämänvoimien maailmassa. Siellä niillä on ensiarvoise tärkeä ja välitön vaikutus. Luonnonhengille ne ovat suorastaan dramaattisen todellisia.

Nyt kun meillä Suomessa jälleen halutaan vähentää arkipyhiä, niin on hyvä tiedostaa, että loppiaisen nykyinen päivämäärä koko jouluajan lukujärjestelmässä on todella tärkeä. Siksi loppiaista ei missään tapauksessa pidä muuttaa esimerkiksi johonkin viikonloppuun, koska silloin tuo elämänvoimien tai eetterinen todellisuus, jota juhla-ajat kantavat ja vahvistavat, joutuu epäjärjestykseen. Loppiaisen päivämäärä on pidettävä ennallaan, mutta toinen asia sitten on, pitääkö sen olla kokonaan vapaapäivä. 

Loppiaisen henkiseen tiedostamiseen ei nyt kuitenkaan valtavan pitkää aikaa mene, ja jos järjestetään vaikka loppiaisnäytelmiä, niin voihan niitä järjestää viikonloppuna jos työpäivän ilta tuntuu liian ahtaalta. Loppiainen sinänsä on syytä pitää perinteellisellä paikallaan. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: loppiainen, Jeesus-lapsi, syntymäaika, Jeesuksen syntymäpäivä

Loppiainen

Sunnuntai 5.1.2014 klo 8:18 - Matti Kuusela

Jouluajan loppua nimitetään kansanomaisesti loppiaiseksi, mutta sillä on myös huomattavasti syvempi merkitys. Jouluaaton ja loppiaisen välille avautuu maan kosmisen uudistumisen aika, jolloin maan henki käy läpi yhteyden kaikkiin luonnonkuntiin ja kaikkiin niihin enkelikuntiin, jotka ovat suorassa yhteydessä ihmiskunnan kehitykseen.

Nyt loppiaisaaton sunnuntaina me olemme edenneet jo serafien eli ikirakkauden henkien päivään saakka. Serafit ovat korkein enkelikunta, joiden luomisen elementti on pyhää tulta, lämpöä, rakkautta. Serafit ovat kuin meidän olemassaolomme taustalla oleva alttarituli tai vanhana kuvana jumalan ympärillä oleva kuoro, joka laulaa hänen ikuista ylistystään. Kirjoitan blogin loppuun vielä luettelon näistä päivistä niin että voit tutkia niitä tarkemmin. Hyvä idea on kirjoittaa ne valmiiksi ensi jouluajan kalenteriin, jolloin sinun on helppo seurata niitä päivä päivältä.

Kolmen kuninkaan päivä

Meillä Suomessa vietetään yleensä samana päivänä, jouluaattona, sekä paimenten kumartaman Jeesuksen että kuninkaiden kumartaman Jeesus-lapsen syntymäpäivää. Eteläisemmissä katolisissa maissa kuninkaiden joulu on kuitenkin loppiainen. Suomessa ainakin Kristiyhteisön piirissä esitetään Paimennäytelmää joulun alla ja Kolmen kuninkaan näytelmää loppiaisena.

Jouluaaton Jeesus-lapsi syntyi Beetlehemissä köyhille nasaretilaisille vanhemmille. Hänen syntymäpaikkansa oli ikivanhassa luolassa, maanpinnan alapuolella. Jouluaikana se maan henkisyys, joka kesällä vaikuttaa korkealla maan yläpuolella, laskeutuu maan sisäisyyteen, niin että voimme hyvällä syllä sanoa kesän koittavan hetken aikaa maan sisäisyydessä. Silloin myös henkiset aurinkovoimat vaikuttavat maan sisällä, mahdollistaen niin kivikunnan kuin kasvikunnan ja eläinkunnankiin uudistumisen.

Jouluaaton juhla ja Luukkaan evankeliumin Jeesus-lapsen syntymä yltää kauas ihmiskunnan alkuhistoriaan. Luukas luettelee Jeesuksen esi-isät aina Aatamiin ja jumalaan saakka. Mehän luemme jouluevankeliumin aina Luukkaalta, mutta kolmen kuninkaan joulun apostoli on Matteus. Ja Matteus kertoo Jeesuksen sukupuun toiseen suuntaan. Hän aloittaa Aabrahamista ja päätyy Jeesus-lapseen. Ja jos tarkemmin tutkimme, huomaamme, että Aabrahamin ja Daavidin välillä poikien sukupuut ovat samat, mutta Daavista alkaen ne eroavat. Luukkaan evankeliumin linja jatkuu Daavista hänen pappispoikansa Naatanin kautta, Matteuksen evankeliumissa kuningaspojan Salomonin kautta. Näin käy ilmi, että Luukkaan evankeliumin Jeesuksessa ilmenee papillinen henkinen virike, siinä missä loppiainen kohoaa vahvemmin ihmisen kuninkuuteen ja sen myötä persoonalliseen voimaan.

Kun jouluaattoyönä siis syntyy ihmisen sielunlapsi, syntyy loppiaisena enemmän ihmisen minävoimainen, ihmisen sisäistä kuninkaallisuutta edustava lapsi. Ja tällä kohtaa heti huomaamme, miten kuninkaallisuudessa on egoismin vaara, niin juuri tuon loppiaislapsen kehdon äärelle vaeltaa kolme kuningasta, jotka suuressa viisaudessaan tarjoavat lapselle tietoisuuden kullan, tunteen suitsukkeen ja tahdon mirhamin uhrit.

Ja mitä se merkitsee? Luukkaan evankeliumin sielunlapsi herättää ihmisessä antaumuksen, jonka perusteella hänen on mahdollista tarjoita korkeimmat sielunkykynsä korkeamman voiman käyttöön, sen ihmiskehityksen korkeamman voiman, joka Matteuksen evankeliumissa ilmentyy Jeesus-lapsena.

Henkistä taustaa

Henkinen tieto osaa kertoa paljonkin näiden kahden Jeesus-lapsen taustoista. Matteuksen Jeesus on jälleensyntyneenä sama olento, jonka tunnumme jo vanhasta persialaisuudesta Zaratustrana, suurena tietäjänä, joka kaikissa elämissään oli jo vielä kosmisessa todellisuudessa vaikuttavan Kristuksen, aurinkohengen palvelija. Hän ihminen, joka oli vuosisatoja ja vuosituhansia tutkinut Kristuksen tekoja tähtimaailman kautta, ja hänen henkisiä oppilaitaan olivat ne kolme kuningasta, jotka nyt ihmisyyden kolmen kehitysvirran edustajina tulivat Beetlehemiin kumartamaan vanhaa, jälleen syntynyttä kuningastaan.

Näissä kolmessa kuninkaassa havaitsemme myös selvän yhteyden oman Kalevalamme sankareihin, Väinämöiseen, Ilmariseen ja Lemminkäiseen, joissa kohtaamme samat kehitysvoimat toiselta suunnalta katsottuna.

Kun loppiaisen kolmen kuninkaan joulu on vahvasti ihmisen henkisen kehityksen juhla, niin jouluaatto on enemmän ihmiskuntaan liittyvän jumalallisen kehityksen juhla. Siinä missä me voimme tunnistaa kuninkaiden Jeesus-lapsessa korkean inhimillisen tietäjän, Zaratustran, jolla on taustallaan suuri määrä mahtavia inkarnaatioita, me voimme tunnistaa Luukkaan evankeliumin lapsessa sielun, jolla ei ole taustallaan ainoatakaan fyysistä inkarnaatiota tätä ennen.

Sen sielun, joka tähän Jeesus Nasaretilaisen kehoon astuu, ensimmäiseen fyysiseen elämäänsä, me tunnemme parhaiten Krishnana, jumalallisena olentona, jota vanha intialaisuus edelleenkiin niin rakastaa, ja joka epäilemättä on muissa kulttuureissa tunnettu monilla muilla nimillä. Toinen suuri tuntemamme henkinen olento, joka on vahvasti mukana Luukkaan Jeesuksen syntymässä on Buddha, joka sielukehon myötä myös enkelit laulavan kehon paimenille suuren rauhan sanomaa.

Kristus ja Jeesus-lapset

Myöhemmin meillä on vain yksi Jeesus-lapsi ja vielä myöhemmin häneen liittyy kosminen Kristus niin, että puhumme Jeesus Kristuksesta tai Kristus Jeesuksesta. Mutta Kristus, enkelikunnat ja suuri joukko henkisiä ystäviämme on mukana kummankin Jeesus-lapsen syntymässä jo alusta saakka.

Mitä Kolmen kuninkaan joulu meille sitten erityisesti kertoo: pyhitä ajatuksesi, tunteesi ja tahtosi ihmiskunnan korkeimmalle voimalle, jonka tunnemme Kristuksena - tai jonka itse voit kokea omalla tavallasi, nimistä riippumatta. Kristus on se henkinen olento, joka on ottanut tehtäväkseen liittää meidän sisäisen työmme tulokset koko maailmankaikkeuden kehitykseen yhdessä enkelikuntien kanssa.

Ja kuten voimme huomata, kaikkiin näihin asioihin liittyy monia muita suuria kysymyksiä. Niistä voimme jatkaa ja olen iloinen, jos liität tähän kommenttina omat kysymyksesi tai huomiosi.

Ja nuo henkiset kunnat, joiden läpi suuri maan henkisyys virtaa jouluaatosta loppiaiseen, ovat:

Kivikunta
Kasvikunta
Eläinkunta
Ihmiskunta
Enkelit
Arkkienkelit
Suurenkelit
Muodonhenget eli Vallat
Liikkeenhenget eli Voimat tai Hyveet
Viisaudenhenget eli Herruudet
Tahdonhenget eli Valtaistuimet
Harmonianhenget eli kerubit
Ikirakkaudenhenget eli serafit

Rakkaudella
Matti

4 kommenttia . Avainsanat: joulu, jouluaatto, loppiainen, Jeesus, Jeesus-lapsi, uudistuminen, Kalevala, Zarathustra

Isän kädet - ja Luukkaan evankeliumi

Tiistai 19.11.2013 klo 0:30

Rudolf Steinerin Luukkaan evankeliumista pitämän esitelmäsarjan viimeisen esitelmän lopussa on joitakin kappaleita, joita tahdon lainata. Steiner lainaa erästä Kristuksen ristillä lausumaa lausetta ja jatkaa siitä:

"Näin kaikuivat ristiltä rakkauden, uskon ja toivon sanat tämän evankeliumin mukaan, jossa kerrotaan miten ennen erillään kulkeneet virtaukset yhtyivät Jeesus Nasaretilaisen sielussa. Se mikä ennen annettiin ihmisille viisautena, virtasi heihin nyt sielunvoimana, suurena Kristus-ihanteena."

Yksin jo näissä kahdessa lauseessa on valtava sisältö. Ennen erillään kulkeneet virtaukset tarkoittavat henkisiä voimia, jotka liittyivät laajalti Jeesuksen olemukseen Kristuksen vastaanottamiseksi ihmiskehoon. Ja sehän merkitsee, että nämä voimat, jotka kokoontuivat Jeesus Kristuksen elämään eri suunnilta, jatkoivat taas omiin suuntiinsa Kristuksen maallisen elämän jälkeen, tosin nyt Kristuksen muuntamina, mutta kuitenkin.

Näitä suuria henkisiä olentoja, jotka olivat mukana, ovat esimerkiksi Buddha, Krishna ja Zarathustra sekä lisäksi mahtavia enkelivoimia. Ja tämä merkitsee, että vaikka kristisuskosta tuli se uskonto, joka otti erityisesti Kristuksen teon ja opetuksen kantaakseen, niin Kristuksen henkis-sielullinen olemus on Golgatan jälkeen mukana myös niissä uskonnoissa, joissa vaikuttavat esimerkiksi Krishna ja Buddha.

Ja tämän huomion suuri merkitys on, että uskontojen ei tarvitse taistella toisiaan vastaan, koska Kristuksen kosminen olemus vaikuttaa niissä totuuden voimana - vaikka ihmiset eivät sitä vielä kovin ansiokkaasti pystykään toteuttamaan. Mutta se on mahdollisuus ja verso, joka on olemassa ja joka koko ajan kehittyy.

Ja se muistuttaa meistä suurista sanoista, joka kuului taivaasta paimenille: Rauha ihmisille, joilla on hyvä tahto. Steinerin mukaan nämä sanat kaikuivat ihmiskunnalle juuri Buddhan kautta.

Rakkauden meissä on kovasti kasvettava voidaksemme tämän kaiken todella syvästi oivaltaa, kokea ja ymmärtää.

Kristuksen sielu

Edellisessä lainauksessa kerrotaan vielä, että nuo virtaukset yhtyivät Kristus Jeesuksen sielussa. On siis kerran jo ollut ihminen, joka on omaan sieluunsa koonnut, jonka omassa sielussa ovat vaikuttaneet nämä vanhan maailman suuret henkiset virtaukset niin, että niiden yhteistoiminnassa on voinut kehittyä sellainen ihmisolento, joka on ne kaikki yhdistänyt itsessään. Ja hänen olemukseensa astui kosminen Kristus.

Ne ristillä lausutut sanat, joista mainitsimme, olivat:

"Isä, sinun käsiisi minä annan henkeni."

Kun näiden rauhan ajatusten kohottamana nyt ajattelee näitä sanoja, niin voi huomata miten muuttuvat. Niiden merkitys kasvaa kuoleman dramaattisuudesta uudeksi yhteydeksi, yhteydeksi Isän kanssa. Kristuksen sielu, Kristuksen henki, tosin kulkee kuolemaan Golgatan ristillä, mutta hän antaa henkensä suoraan Isän käsiin, ja se on suunnattoman kaunis ja eheä ajatus, kaunis tapahtuma.

Kristus-sielu, joka on vastaanottanut ja omaksunut itseensä ihmiskunnan syvimmät kokemukset niin hyvässä kuin pahassakin, aivankuin valmistuu niin, että hän voi antaa tuon kaiken Isän käsiin. Ja koska Kristus kulkee meidän edellämme, se on myös meidän jokaisen tulevaisuuden tehtävä: omaksua sieluumme ja henkeemme ihmiskunnan olemus - ja antaa se sitten lopulta Isän käsiin.

5 kommenttia . Avainsanat: Isä, Luukkaan evankeliumi, Rudolf Steiner, Kristus, Jeesus, rauha

Terveisiä Jeesus - Kristus -kurssilta

Sunnuntai 17.11.2013 klo 16:17 - Matti Kuusela

Kiitos teille kaikille jotka olivat mukana lauantain Jeesus - Kristus -kurssilla, joko fyysisesti tai hengessä mukana. Kurssin energiat tuntuvat edelleen voimakkaina ja koin että paljon tapahtui sisäisesti. Uskon että kurssi avasi paljon uusia sisäisiä ovia.

Käsittelimme useita sellaisia aiheita, jotka eivät ole yleisesti tiedossa, mutta tuo yleisen tiedon puute sinänsä ole esimerkiksi Uuden testamentin vika, paremminkin nykyisen ajattelun, joka pyrkii henkisesti yksinkertaiseen tietoon ja olettaa, että silloin kun joku asia ei ole helposti ymmärrettävissä, niin vika on Uudessa testamentissa.

Mutta Uusi testamentti näyttää olevan kirjoitettu, ei suorana historiakertomuksena, vaan niin että useat keskeiset opetukset ovat niiden asioiden välillä jotka kerrotaan. Henkiset opetukset ovat siellä usein kuin hyppyjä, joiden seuraaminen on vapaaehtoista.

Miksi tällaisia hyppyjä siellä sitten. Yksi syy nähdäkseni on se, että Uusi testamentti halusi alunperin varjella lukijoitaan siltä, mihin myöhempi uskonnollisuus kuitenkin on ajatunut: pelkältä uskomiselta, mikä väistämättä johtaa auktoriteettiuskoon. Uusi testamentti näyttää luottavan lukijoittensa kykyyn luoda itse se henkinen näkemys, jolla esimerkiksi selvitetään se ongelma, että Matteuksen ja Luukkaan evankeliumit antavat Jeesus-lapsilleen aivan eri sukupuut Daavidista lähtien.

Myönnän, että vaatii sisäistä rohkeutta liittyä siiheen ainoaan ratkaisuun, joka on aivan iilmeinen: oli kaksi Jeesus-lasta! Se on tietenkin vallankumouksillista, mutta se selvittää myös monia ongelmia, esimerkiksi kysymyksen Jeesuksen vanhemmista: katsoimme erästä Rafaelin maalausta, jossa esittää Joosefin ja Marian kihlausta taustanaan Jerusalemin temppeli. Nämä ovat aivan eri Maria ja Joosef kuin vaatimattomammissa oloissa eläneet Nasaretin kaksitoistavuotias näiden kahden lapsen välillä tapahtuu sisäinen yhtyminen niin, että sen jälkeen on olemassa vain yksi Jeesus, jossa liittyvät toisiinsa sekä juutalaiset kuninkaallinen että papillinen, maallinen että henkinen virtaus.

Nyt Uusi testamentti jättää tilaa suurelle hyppäykselle, joka johtaa tämän Jeesuksen Jordanin kasteelle, jossa hänen olemukseensa liitty kosminen Kristus ja hänestä tulee Jeesus Kristus, tai Kristus Jeesus, miten vain tahdommekin painottaa.

Itselleni suuri oivallus viimeisinä päivinä on ollut se, että juuri tämä Jeesus, kahdentoista iästä kolmeenkymmeneen, on meille kaikille sen ihmisen henkinen malli, joka sitten ottaa Kristuksen vastaan maalliseen elämään. Vaikka siis kosminen Kristus liittyy häneen lopullisesti vasta Jordanin kasteessa, nin hänessä ja hänen elämässään ovat mukana kaikki ihmiskunnan kehitystä ohjaavat keskeiset henkiset voimat ja olennot, joista puhuimme, kuten israelilaisten jumala, Buddha, Krishna, Zarathusta ja runsaasti muuta.

Olen kokenut että meditaatiossa tai rukouksessa juuri tämä Jeesus - mielellään uskonnollisista yksinkertaistuksista vapautettuna - on erinomaisen hyvä kohda meditaatiolle tai rukoukselle!  Pyydänpä kokeilemaan.

Näiden kahden yhdessä ystäväni Markku Maulan kanssa pitämiemme kurssin perusteella on nyt selvää että me jatkamme yhteistyötä ja tätä henkisten kurssien sarjaa. Seuraava kurssi ensi vuoden alkupuolella, tammikuun lopulla luultavasti, tulee käsittelemään kolmen Johanneksen kysymystä. Uusi testamentti ja monet eteläiset, etenkin katoliset kulttuurit ovat painottaneet kolmen Marian merkitystä ristin äärellä, mutta miten on miehinen puoli? Kolmen Johanneksen kysymyksessä perehdymme useihin ihmiskunnan keskeisiin henkisiin virtauksiin, jotka kulkevat Golgatan kautta, ja jokaisen ihmissielun kautta. Olet sydämellisesti tervetullut mukaan tähän keskeiseen työhön, joka tekee vähitellen Uuden testamentin ymmärrettäväksi ihmiskunnalle, mutta joka selkeyttää myös meidän jokaisen sielunelämää.

Rakkaudella
Matti

 

Lisälukemista

Rudolf Steiner: Viides evankeliumi

Judit von Halle: Ja ellei hän olisi ylösnoussut...

Nämä ovat saatavilla Enkelimana nettikaupasta. Steinerin Luukkaan evankeliumi kuuluu samaan sarjaan, mutta tarkistan onko siitä nyt painosta. Jos on, otan myös sen nettikauppaan mukaan.

Tätä aihetta käsittelevät monet cd-meditaationi eri suunnilta, periaatteessa kaikki joiden nimissä esiintyy Kristus, Buddha, Zarathustra, Jeesus... Kaikki Plejadi-meditaatiot luovat sisäistä pohjaa etenkin Luukkaan evenkaliumin ja sen Jeesuksen ymmärtämiselle.

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Jeesus, Kristus, Uusi testamentti

Vanhemmat kirjoitukset »