Matin blogi

Helluntaista juhannukseen

Perjantai 20.6.2014 klo 21:00 - Matti Kuusela

Eilisessä blogissa puhuimme jo Neitsyt Marian merkityksestä helluntaina. Journal for Star Wisdom jatkaa, miten hänen siunatusta sielustaan lähtevät tulikipinät olivat Kristuksen kosmisen Minä olen -olemuksen sielullistuneita ilmennyksiä. Tämä maailman ikuinen minä syntyi opetuslapsiin jumalallisen Maria-Sofian puhtaan sydämen kautta, hänen joka seisoi heidän yhteisönsä sydämessä.

Tuosta ensimmäisestä helluntaista alkaen on Kristuksen henki elänyt ihmissieluissa maan päällä. Helluntai oli Kristuksen opetuslasten herääminen unenomaisesta tilasta, minkä seurauksena he yhdistyivät Kristuksen rakkauden prinsiippiin oman sisäisen olemuksensa kokemuksena.

Myös meidän on unenomaisesta tilastamme kohdataksemme aikamme haasteen hereisten sydämien tajunnalla.

Linnunradan sydämen emanaatiot ovat lisääntymässä meidän aikanamme, mikä valmistaa tietä maailmanlaajuiselle helluntaijuhlalle. 

Merkurius

Kun myös Merkurius oli kosmisen helluntain päivänä 19.6. konjunktiossa auringon kanssa kolme astetta Kaksosissa, se rohkaisee meitä elämään sofiaanisessa heräämisessä Kristukselle. Nyt meidän minämme on ottamassa vastaan uutta henkistä ilmoitusta, ja juuri tätä minuuden voimaa vahvistavat Merkurius ja Aurinko Kaksosissa, serafien eli ikirakkaudenhenkien eläinratakuviossa.

Löydämmekö me itsestämme henkisen säteilyn voimaa niin, että pysymme samalla avoimina ottamaan vastaan maailman ääriltä meille virtaavia voimia!

Ja mitä se tarkoittaa?

Jumalallinen sanansaattaja Merkurius oli samaan aikaan ja kutakuinkin samalla linjalla auringon kanssa kuin auringon, maan ja keskusauringon kosmisen helluntain linjaus. Se tarkoittaa, että kosmiset Merkurius-voimat auttavat meitä ymmärtämään.

Oma merkityksensä on edelleen Kaksosilla. Kaksosia vastaava enkelikunta on serafit, korkeimmat alkurakkauden enkelit, jotka ihmisen aisteissa vastaavat minä-aistia. Ihmisellä on todellisuudessa kaksitoista aistia, yksi kutakin eläinradan voimaa kohtaan. Minuuden kokemus on erityisen henkinen aistimus, mutta se on aistimus silti. Myös oman minuutemme kokemus on henkinen tai yliaistinen aistimus.

Meidän aikanamme tämä kosmisen minuuden aivan kuin liekittäminen ja lämmittämin ihmisminuudessa tapahtuu juuri juhannuksen alla. Juhannuksena meidän sielullisuutemme kohoaa korkealle kosmiseen tilaan uudistumaan ja puhdistumaan. Kosmisen helluntain voimat sitä ennen tarjoavat heräämistä ja vahvistusta, niin että me vähitellen opimme ennen juhannusaikaa tulemaan vahvemmiksi henkisessä minässämme, maan piirissä ja kehomme piirissä.

Vähitellen me opimme seuraamaan sielumme mukana kesän henkisiin aurinkokorkeuksiin ja seuraamaan tietoisesti, mitä siellä tapahtuu. Siihen meitä valmistaa helluntain minuuden kehityksen juhla.

jeesus_ikoni_200_keh.jpg

Juhlan merkitys

Esivanhempamme ovat kokeneet voimakkaasti, miten nämä kosmisten voimien sykkeiden juhlakohdat ovat täynnä voimaa, joka meidän on otettava vastaan, ei ainoastaan sisäisesti, vaan näillä erityisillä kohdilla myös fyysisesti. Siksi juhannuksella niin kuin muillakin suurilla juhlilla on ollut oma fyysiset tapahtumansa.

Juhannuksen kohdalla vanhat tanssit, joissa olimme kehollisesti mukana, auttoivat meitä fyysistä ruumistamme myöten avautumaan kiertotähtien liikkeen vaikutuksille ja harmonioihin.

Juhannuksen kukat auttavat meitä kokemaan henkisten aurinkovoimien loisteen sieluissamme.

Kokkotuli auttaa meitä luomaan sisäisen kokemuksen siitä, miten maan päälle laskeutunut minuuden tulielementti voi kohota ylös kohti kosmista tulta ja valoa ja voimaa.

Juhannusnäytelmissä, jotka minuuden lapsuudessani olivat tärkeä osa jokavuotista juhannusjuhlaa Hyvinkään Sveitsissä, olivat kuin rukous, jossa ihmiskunta kohottaa oman todellisuutensa jumalten nähtäväksi ja muunnettavaksi.

Järvenranta tai merenranta puhuu siitä, miten me koemme juhannuksena kohoavamme fyysisaineellisesta maailmasta osittain maan elämänvoimien alueelle, siihen maailmaan, jossa Kristus nyt asuu maan piirissä. Vuorella tai kummulle kohoamisella on sama merkitys: nousemme hieman fyysistä maailmaa korkeammalle, tilaan, jossa ympärillämme onkin ilman tai valon elementtien meri.

Tai sitten Hyvinkäällä, jossa lapsuuteni aikana juhannusta vietettiin syvän lukon pohjalla harjumaassa. Siinä taas tuli juhlalliseksi kokemukseksi se, miten hengen tulivoimat voivat laskeutua aina maan aineellisuuden piiriin saakka.

Ja toki meillä on vielä kesäpäivänseisaus ja vuoden pisin päivä lauantaina. Juhlaa riittää. Lisäksi monet meistä, jotka ovat viettäneet lapsuutensa juhannuksen 24. päivä ja aaton 23. päivä, kokevat edelleenkin todellisen juhannuksen juuri noina päivinä. Sitä eetteristä ajan rytmiä, joka on lapsuudessa asettunut paikoilleen, eivät kalenterimuutoksen aina saa vaihtumaan.

HYVÄÄ JUHANNUSTA!

Rakkaudella
Matti

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: helluntai, Kristus, Maria, minä, minuus, juhannus, juhla, tanssit, Kaksoset, serafit