Matin blogi

Vuorisaarna ja köyhyyden keskitie

Sunnuntai 19.7.2015 klo 18:59 - Matti Kuusela

Edellisessä Vuorisaarna-blogissa puhuimme kolmesta ensimmäisesti autuaaksijulistuksesta, jotka liittyvät siihen, mitä Kristus lausee ihmisistä maan suolana. Ongelmahan on siinä, että näiden lauseiden ymmärtämiseksi me emme voi jäädä kiinni sanoihin ja niiden suomennoksiin. Meidän on mentävä sanojen taakse, etsittävä niiden merkitys aikamme parhaan henkisyyden mukaan ja sitten luotava sanat uudelleen.

IMG_0034_korjattu.jpg

Se on mahdollista siksi, että Uusi testamentti ei näytäkään olevan vain teksti, joka on luotu kauan sitten, vaan se on eräässä mielessä henkisesti koko ajan elävä todellisuus. Sitä ei nähdäkseni voi ymmärtää kuin nykyhetken kaikkein parhaan ymmärryksen kautta. Se kreikankieli, jolla Uusi testamentti on kirjoitettu, näyttää olevan luotu niin, että se herää kirkkaimpaan henkisyyteensä vasta silloin, kun ihminen itse sitä lukiessaan etsii siitä parasta ja korkeinta.

Se tarkoittaa, että jos aidosti etsii ehkä hieman lapsenomaiseen tapaan lohdutusta, sitä on mahdollista saada, mutta jos hieman epäillen lähtee sitä lukemaan, niin löytää ehkä vain uskontoa sen ulkoisessa mielessä. Mutta jos etsii sellaista puhdasta henkeä, joka ylittää kristillisyyden rajallisena uskontona, silloin se on mahdollista löytää.

Kun Hesse aikoinaan kirjoitti Lasihelmipelistä, niin ehkä Uutta testamenttia voi verrata siihen. Jokainen sana on kuin lasihelmi tai jalokivi, joka voi loistaa mitä upeimpia henkisiä todellisuuksia, jos ihminen sen omalla parhaalla ja totuudellisimmalla tietoisuudellaan valaisee. Mutta Uuden testamentin käsitteiden lasihelmet ovat eläviä. Ne loistavat ja ovat täynnä henkistä voimaa.

Henkinen köyhyys

Ensimmäiset kolme lausetta, jotka edessäni olevan käännöksen mukaan puhuvat hengellisestä köyhyydestä, murheellisista ja hiljaisista, tarkoittavat todellisuudessa jotain aivan muuta.

Kuvittele, miten Jeesus on opetuslapsineen kohonnut vuoren huipulle eli henkiseen maailmaan. Kun hän siellä opettaa, niin siinä ei ole mitään köyhää, murheellista eikä hiljaista. Jumalallinen voima läpäisee ihmisyyden kuvan ja osoittaa, millä tavoin opetuslapset voivat auttaa sitä ”suurta kansan paljoutta”, joka Kristus näki. Ja se tarkoittaa koko ihmiskuntaa.

Opetuslapset saivat kokea, miten uuden ihmiskunnan on mahdollista maan päälle tulleen Kristuksen avulla vapauttaa itsensä sellaiseen sisäisen köyhyyden tilaan, jossa jumalan valtakunta eli henkinen maailma voi häntä lähestyä.

Nyt voi huomata, että ahaa, puhdas meditaatiohan on juuri tällainen tila!

Mutta tärkeää on, että tätä köyhyyttä ei voi manipuloida. Jumalan kanssa ei voi käydä kauppaa. Et voi teeskennellä hengen köyhyyttä kuvitellen, että saat sen nojalla suuria hengen lahjoja. Oikea hengen köyhyys tai puhtaus tarkoittaa sitä, että sinulla ei ole mitään taka-ajatuksia.

Jokin innostus, jokin syy toki on oltava, jokin kaipaus, jonka pohjalta voi lähteä liikkeelle. Se voi olla myös jokin tragedia tai onnettomuus, joka antaa sysäyksen.

Oman käsitykseni mukaan tähän aitoon henkiseen puhtauteen ei pääse myöskään ankaran sisäisen kurin avulla. Se voi onnistua jollekin, mutta silloin hänelle tuon oman kurinalaisuuden hyödyntämisen täytyy olla jollakin tavoin luonnollista, jo aikaisemmissa inkarnaatioissa hankittua ja työstettyä.

Köyhyyden tai puhtauden on oltava tasapainoa. Se ei voi jäädä jälkeen kehityksestä ja ajan virrasta, vaan se on liikettä, se on aktiivinen sisäinen tila ja samalla tasapainoinen. Sen on oltava epäitsekäs, ulkoisessa mielessä itsetön, mutta silti se tarvitsee oman minuuden täyden läsnäolon. Sen takia suuret henkiset totuudet ovat eräänlaisia paradokseja: ne ovat kahden vastakkaiset totuuden välillä olevia totuuksia. Ne ovat puhtaan minuuden läsnäoloa maan dualistisen jännitteen keskipisteessä, keskitiellä.

Keskitie on ihmisminuuden tie

Tällä tavoin ymmärrettynä Kristuksen keskitie ei ole vain passiivinen polku kahden vaaran välillä, vaan se on jatkuvan minä-läsnäoloisen luovuuden tila. Vaikka on opiskellut paljon, ei opista voi pitää kiinni juuri sillä hetkellä kun varsinainen toiminta tapahtuu. Kun jousiampuja laukaisee nuolensa tai tenniksenpelaaja lähettää pallon matkaan, hänellä voi olla takanaan tuhansien tuntien harjoitus, mutta juuri tuolla ratkaisevalla hetkellä hänen on tietoisuudessaan unohdettava kaikki, mitä hän on oppinut: hänen on tultava köyhäksi voidakseen saavuttaa täydellisyyden, kosketuksen ”jumalan valtakuntaan”.

Tällaista yhtä ainoaa Vuorisaarnan elävien käsitteiden lasihelmipelin hetkeä voi kuvailla maallisessa todellisuudessa äärettömän monella eri tavalla. Kaikki voivat olla oikeita, ja se mitä meiltä odotetaan, on kyetä vähitellen pääsemään sanoista käsitteisiin. Voidakseen todella ymmärtää Uuden testamentin kaltaista henkistä kirjoitusta on toki ensin käytettävä apuneuvoja, mutta kun alkaa löytää uusia oivalluksia, voi vähitellen alkaa kulkea kohti sitä keskuspistettä, josta avautuu tie kaikkiin mahdollisiin suuntiin.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vuorisaarna, Kristus, köyhyys, meditaatio

Minuuden olemus

Tiistai 14.7.2015 klo 11:37 - Matti Kuusela

Ihmisen minuus on ihmeellinen asia, koska me emme voi nähdä sitä. Meillä ei ole mitään keinoa havaita ihmisen minuutta tavallisin aistein. Siksi onkin sanottu, että minuuden kokemus on ihmisen ensimmäisen ja myös suurin varsinainen henkinen tai yliaistinen havainto.

Me voimme kokea minuuden vain sen toiminnan kautta. Kuka se on joka ajattelee, tuntee, valitsee, arvottaa yhden ajatuksen paremmaksi kuin toisen? Se on juuri ihmisen minä.

Totta on, että me kyllä samaistumme fyysiseen kehoomme, tunteisiimme ja ajatuksiimme. Me samaistumme jopa siihen mistä pidämme ja mikä meille on tärkeää. Me voimme vahvistaa itseyttämme tai yhtettämme johonkin ryhmään pukeutumisella, puhetavalla, musiikkimieltymyksillä ja monella muulla keinolla. Mutta mikään niistä ei ole meidän varsinainen minämme.

26899720_s.jpg

Ego

Kreikan sana ego tarkoittaa alunperin juuri minää, mutta nykyään se on muuttunut tarkoittamaan alempaa minää. Tällaista alempaa minää voi pitää sielunvoimien tiivistymänä tai jopa kovettumana. 

On täysin luonnollista, että meille kehittyy tiettyjä mieltymyksiä. Teen mielelläni joitakin asioita yhä uudelleen ja kartan toisia. Se on aivan oikein, kunhan en menee äärimmäisyyksiin. Jos päätän, että vain yksi tapa tehdä jokin asia on oikein ja muuta tavat ovat vääriä, silloin olen juuri luonut itselleni illuusion. Sielunvoimani ovat asettuneet tiettyyn tilaan, ja samaistun tuohon tilaan niin, että alan sitoa oman itsetuntoni siihen. Kuvittelen, että on jotain hyvin arvokasta tehdä juuri tiettyä asiaa tai toimia aina tietyllä tavalla.

Kehitys vai kiinnijäänti

Tässäkin on hieno ero kehityksen ja kiinnijäämisen välillä. Voin kehittää jotain taitoani vuodesta toiseen, mutta en silti jää siihen kiinni. Silloin se on edistystä ja kehitystä. Voin lopettaa sen, vaihtaa johonkin toiseen, uudistaa tekniikkaa, luoda uusia näkökulmia. Silloin minuuteni toimii ja kehittyyä

Minuus voi erehtyä niin monella tavalla. Virolainen lääkäri Luule Viilma korosti aikoinaan, miten vahingolla on kuvitella olevansa hyvä ihminen, ja vielä pahempaa on yrittää olla vielä parempi ihminen kuin on.

Tuo hyvyyden kokemus on juuri kiinnijäämistä. Huomaa, että onkin vaikeampaa luonnehtia sitä, mikä on aidosti hyvää, millainen on aidosti hyvä ihminen.

Ainakin yhdellä tavalla sitä voi lähestyä. Hyvä ihminen on sellainen, joka katsoo avoimesti, joustavasti, vapaasti, myötämielisesti jokaista ihmistä, olentoa ja tilannetta, jonka hän kohtaa. Hän eläytyy itse tilanteeseen. Hän antaa tilanteen itse kertoa, mitä sille tehdä.

Tietenkään tilanteet eivät osaa sitä kertoa, mutta ihmeellisellä tavalla silloin syntyy kuin vuoropuhelu tuon tilanteen ja vapaan ihmisminän välille: kun ihminen on valmis ottamaan avoimesti vastaan sen, mitä hänelle virtaa eri tilanteista, voi todella sanoa, että maailmaa puhuu. Ihminen aivan kuin kokoaa juuri minuuteensa yhteen sen, mitä hänelle avautuva maailma - puhuu. 

Niin, ihmisen minuudessa tai sen kautta vaikuttaa parhaimmillaan läsnäoleva henki, jolla on kyky lähestyä maailmaa niin, että se alkaa puhua hänelle.

Sanan läsnäolo

Mehän tiedämme, että Uusi testamentti korostaa voimakkaasti puheen osuutta maailman luomisessa. Se tarkoittaa, että maailma on kuin hidastunutta tai pysähtynyttä puhetta. Ja kun meidän henkemme kohtaa vapaasti ja rakkaudellisesti maailman, se vapauttaa luonnon puheen.

Maailman kehittyessä ja aineellistuessa sen luovat voimat ovat hiljalleen köyhtyneet. Ihmeellisellä tavalla maan päällä luonto vielä elää, toisin kuin esimerkiksi Marsin pinnalla, jossa voi havaita muinaisen toiminnan jälkiä, mutta nyt jo kuolleessa muodossa.

Käytännössä se tarkoittaa, että juuri ihmisen tehtävä on luonnon pelastaminen. Ei ole olemassa mitään muuta olentoluokkaa kuin ihmiset, jotka on valmistettu siihen tehtävään.

Meillä on fyysisiä ja sielullisia voimia ja kykyjä, meillä on erilaisia elämänvoimien ominaisuuksia, joita voimme oppia käyttämään, mutta se varsinainen salaperäinen henkinen voima meissä, se joka voi kohottaa maailman uuteen luomisen vaiheeseen, on juuri meidän jokaisen yksilöllisessä minässä.

Uudessa testamentissa Jeesus painottaa usein sitä, miten meidän on saatava minuutemme eli valomme loistamaan voidaksemme suorittaa oman osuutemme. Koska minuus on juuri läsnäolon henkinen voima, sitä voi lähestyä oikeastaan vain yhdellä tavalla: antamalla minälle yhä enemmän vaikutusmahdollisuuksia elämässämme.

Henkinen kasvu

Koska minä on yksilöllinen, se vahvistuu oikealla tavalla vain niin, että minä teen parhaani. Kun toimin kaikissa mahdollisissa tilanteissa mahdollisimman oikein, sillä minun minuuteni vahvistuu ja alkaa loistaa.

Minä kehittyy oikein vapaassa ja tasapainoisessa vuorovaikutuksessa maailman kanssa. Me olemme saaneet tämän maailman harjoituskentäksemme siksi, että meillä on täällä mahdollisuus tehdä kaikki mahdolliset yksilölliset virheet. Voimme koota liikaa itsellemme, voimme antaa liikaa itseltämme pois...

Se keskitie, josta Kristus puhui, on jatkuvaa tasapainon etsimistä itsen ja maailman välillä, tai alemman ja korkeamman itsen välillä.

Harjoittelun tekee vaativaksi se, että meillä on niin monta sisäistä tasoa, joilla me elämme samanaikaisesti. Kuten aiempien blogieni Vuorisaarnatarkasteluista ilmenee, meillä on nykyisessä kehitysvaiheessamme kuusi perustasoa, joista meidän on pidettävä huolta.

Ja niiden lisäksi tulee paljon muuta. Nykymaailmassa minuus on meidän tärkein jumallahjamme, jota meillä on lupa kehittää. Ja jota maailmankaikkeus odottaa meidän kehittävän. Minuuden kehitys on samalla vahvistumista ja herkistymistä. Se on aina vastakohtien välillä.

Minä olen

Kristus antaa kyllä vihjeitä siitä, mitä minä on. Minä olen... totuus, esimerkiksi. Mutta minä ei ole valmis totuus, se ei ole tulevaisuuden totuus, vaan jotta minä voi olla totuus, sen on oltava totta juuri tässä, täysin yksilöllisesti, täysin objektiivisesti, samanaikaisesti. 

Juuri tuossa yksilöllisyyden ja maailman vuoropuhelussa minuus kehittyy maailmaa rakentavaksi voimaksi, kun se oppii olemaan se kirkas hengenpiste tai hengenvoima, jonka kautta maailma voi virrata sisään ja ulos. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: minä, minuus, Kristus, henkinen kehitys, ego

Vuorisaarna ja Kristus-aura

Torstai 18.6.2015 klo 21:15 - Matti Kuusela

Vaikka Vuorisaarna tapahtuikin syksyllä, siinä on jotain hyvin juhannuksenomaista: nousu vuorelle ja suuren henkisen opetuksen vastaanottaminen.

Mutta tosiasiassa Vuorisaarna tapahtuu syksyllä. Matteuksen evenkaliumi antaa vaikutelman, että Vuorisaarna tapahtuu suhteellisen pian Jordanin kästeen jälkeen. Robert Powellin kronologian mukaan Jordanin kaste on 23. syyskuuta vuonna 29 ja Vuorisaarna 28 marraskuuta, mutta vasta seuraavana vuonna 30. Aurinko on silloin Jousimiehessä, mikä kertoo Vuorisaarnan tulevaisuuteen tähtäävästä merkityksestä.

Ja syysaika puhuu siitä, miten henkinen voima ja viisaus laskeutuvat kosmoksesta maan piiriin. Samalla ihmisyyden voimat vahvistuvat ja katsovat maasta kohti kosmosta.

Kristuksen läsnäolo

Matteuksen evankeliumi on kuitenkin rakennettu niin, että Vuorisaarna tulee hyvin pian Jordanenin kasteen ja kiusausten jälkeen. Mehän tiedämme monista kirjoituksista, Rudolf Steinerilta ja esimerkiksi nunna Katariina von Emmerickiltä, että Jeesus oli hyvin vaikuttava ihmisolento. Hän parantaa ja auttaa ja opettaa, ja ihmiset seuraavat häntä.

Ennen ensimmäisten opetuslasten kutsumista tapahtui kuitenkin jotain kummallista. Jeesus sai kuulla, että Johannes Kastaja oli vangittu, ja sen takia hän siirtyi Galileaan, Kapernaumiin Genetsaretin järven rannalle.

Siellä Jeesus alkaa julistaa: Kääntykää, sillä taivasten valtakunta on tullut lähelle! Tuo kääntykää-sana ei täysin tee alkuperäiselle lauseelle oikeutta, sillä kreikan alkukielinen sana alkaa alulla meta. Se tarkoittaa kohoamista korkeampaan näkemykseen.

Näin voimme ymmärtää tuon lauseen merkitsevän: Katsokaa, maan päälle on tullut voima, joka antaa teille mahdollisuuden löytää itsestänne voima liittyä henkiseen maailmaan.

Se tietenkin tarkoittaa, että tuo ihmisiä henkisesti vahvistava voima on juuri Kristuksen läheisyys, hänen auransa ja voimansa nyt maan piirissä.

Johannes Kastaja

Erikoista tuossa on se, että juuri Matteuksen edellinen luku kertoo, että Johannes Kastaja julisti Juudean autiomaassa: Kääntykää, sillä taivasten valtakunta on tullut lähelle!

Sanat ovat täsmälleen samat! 

Nyt tämä voi merkitä ainoastaan sitä, että Johanneksen henkinen olemus tai hänen auransa on siirtynyt Jeesuksen yhteyteen. Tällä yhteydellä Matteus kertoo, että ennen kuin Jeesus voi kutsua opetuslapsensa, Johannes Kastajen henkinen olemus on liittynyt häneen.

Oikeastaan juuri Johannes hänessä julistaa näitä sanoja. Ja vasta yhteistyö Johanneksen kanssa antaa Kristukselle mahdollisuuden koota ympärilleen tuo kahdentoista piiri.

Ja kun mietimme asiaa, huomaamme että tähän saakka Jeesus onkin toiminut enemmän yksin. Mutta Johannes Kastaja on eri maata. Evankeliumit antavat parissakin kohdassa ymmärtää, että Johannes on itse asiassa Elias-sielu, juutalaisten kansanhenki.

Kastettuaan Jeesuksen Jordanilla Johannes tuntee valtavaa vatoa tätä Kristus Jeesus -olentoa kohtaan. Hänen oma tehtävänsä aineellisessa kehossa on suoritettu. Hänen henkinen olemuksensa kääntyy niin voimakkaasti Kristus Jeesuksen puoleen, että hänen oma fyysinen olemuksensa jää suojattomaksi. Hänet ensin vangitaan ja lopulta surmataan.

Johanneksen fyysisen olemuksen vangitseminen oli se merkki, jonka seurauksena Kristuksen toiminta astuu uuteen vaiheeseen. Nyt hänen olemuksessaan on mukana juutalaisten kansanhenki, samoin Jahven antama lupaus kahdestatoista tähtivoimasta todellistuu juuri Johanneksen kautta: nyt Jeesuksen valtava henkinen aurinkoaura jäsentyy israelin henkisyyteen niin, että se voi kutsua puoleensa nuo kaksitoista, joita jo monien maallisten elämien ajan oli valmisteltu tähän tehtävään.

Johanneksen henkinen apu auttaa Kristusta näkemään myös kansan tilanteen uusin silmin: Nähdessään kansanjoukut... kirjoittaa Matteus. Hän tarkoittaa, että Kristus näki nyt kaiken uudella, paljon konkreettisemmalla tavalla. Ja se kohottaa hänet opetuslastensa kanssa vuorelle. Vuori on tässä nimenomaan kohoaminen henkiselle tasolle. Siihen liittyi mahdollisesti myös nousu fyysiselle vuorelle, mutta henkinen vuori on nyt ensisijainen.

Myös Johannekselle siirtyminen Juudean autiomaasta ja sen vuorista aurinkoisen ja hedelmällisen Galilean vuorelle merkitsee, että työ yksinäisenä julistajana autiomaan kuunvoimien piirissä on ohi, ja fyysisestä ruumiista vapautumisen jälkeen alkaa uusi vaihe Galilean henkisten aurinkovoimien parissa, yhteisössä.

Rudolf Steiner on erityisesti maininnut, että Johannes Kastajasta tulee opetuslasten ryhmäsielu, mutta sen merkityksen kokee kunnolla vasta sitten, kun oivaltaa, miten vahvasti hän liittyy itse Jeesuksen olemukseen.

Opetus vuorella

Henkisellä vuorella ovat nyt siis Jeesus-Johannes ja opetuslapset. Matteuksen mukaan Jeesus istuu, mikä merkitsee, että hän ei varsinaisesti käytä millaista julistavaa voimaa, vaan hänen henkinen auransa, Kristus-aura ilmaisee itsensä opetuslasten piirille. Kristus-aura ilmaisee henkisellä tasolla koko sen suunnitelman, jota Kristus on tullut toteuttamaan mään päälle.

Vuorisaarnan autuuslauseissa opetuslapsille tässä henkisessä tilassa kerrotaan ensin, mitä tapahtuu ihmisen kaikille yhdeksälle olemuspuolelle. Ja erityisesti kerrotaan dynaamisesti, sen kannalta, mitä ihmisen tulee tehdä. Kristus on koko ajan mukana toimijana, mutta ihmisen on täytettävä oma osuutensa yhdessä Kristuksen kanssa.

Ja autuus-lauseiden jälkeen jälkeen alkaa tuo valtaisa opetus, jossa Kristus kertoo ihmiskunnalle tulleesta uudesta minä-voimasta:

"Minä sanon teille: ellette te noudata Jumalan tahtoa paljon paremmin kuin lainopettajat ja fariseukset, te ette pääse jumalan valtakuntaan."

Tämä on aivan uskomattoman monitahoinen, voimakas ja käänteentekevä lause. Sehän tarkoittaa, että nyt yksityisen ihmisen on hengen tietä kulkiessaan kuunnelta ensi sijassa omaa sisintään, omaatuntoaan, sydäntään. Lause kertoo, että yhteyttä henkiseen maailmaan ei voi saada pelkästään noudattamalla uskollisesti käskyjä ja opetuksia, vaan voiman liittyä henkiseen maailmaan voi saada ainoastaan oppimalla toimimaan yksilöllisesti paljon paremmin kuin kirjoituksissa opetetaan!

Rakkaudella Matti

12915434_s.jpg

Jatkoa

- Jos tämä kirjoitus kiinnosti sinua, olet tervetullut keskiviikkoiseen henkiseen workshopiin. Siellä jatkamme eteenpäin näiden kysymysten parissa.

- Nettikaupassa on nyt useampia Vuorisaarna-aiheisia CD-meditaatioita, joiden avulla voit myös jatkaa syventymistä Vuorisaarnaan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vuorisaarna, Kristus

Henkinen workshop - Vuorisaarnan ohjeet

Torstai 11.6.2015 klo 10:09 - Matti Kuusela

Henkisestä workshopistamme keskiviikkoiltaisin on tullut viikon työn kohokohta. On mukava saada kiitoksia illan jälkeen, mutta mukavaa on myös illan aloittaminen, koska joka kerta on tullut niin loistavia kysymyksiä, joiden vastaamiseen on saanut käyttää runsaasti aikaa.

Ja mitä sitten ovat loistavat kysymykset? Todellisia, aitoja. Sellaisia joita joku tahtoo kysyä. Kevätkauden aikana olen yhä syvemmin ymmärtänyt, miten tärkeää on käsitellä uudelleen asioita, jotka ovat olleet jo aikaisemmiin esillä. Kun sama asia tulee uudesta näkökulmasta tai jopa vain eri aikana esiin uudelleen, se saa myös uuden muodon. Se paljastaa itsestään uusia puolia. Se elää.

Miten se on mahdollista. Tuon kiinnostavuuden ja koskettavuuden täytyy olla yhteydessä siihen, että kaikki ovat valmiita muuttumaan ja kehittymään ja oppimaan uutta. 

erzengel_michael.jpg

Vuorisaarnan syvyys

Minulle on ollut aikamoinen kokemus se, että juuri Vuorisaarnasta on tullut niin mahtava aihe. Se avaa ihmisenä olemisesta ja ihmisenä kehittymisestä yhä uusia näkymiä. Ja nyt kun olemme sitä käsitelleet jo puolisen vuotta, alkaa tajuta, että avautuu vielä aivan kokonainen uusi maailma, kun siihen liittää Isä meidän -rukouksen, joka itse asiassa on osa Vuorisaarnaa.

Minulta on usein kysytty, voiko workshopiin vielä tulla mukaan. Vastaus on, että ehdottomasti. Idea on siinä, että henkinen tieto ei ole torni, josta rakennetaan mahdollisimman korkea. Ne jotka ovat jo olleet kauemmin mukana, ovat saaneet mahdollisuuden työstää jo monia asioita, mutta jokainen uusi tulija tuo mukaan mahdollisuuden soveltaa ja kehittää sitä, mitä on aikaisemmin käsitelty.

Jokaisen uuden mukaantulijan myötä tieto uudistuu ja sille avautuu uusia mahdolllisuuksia, uusia syvyyksiä.

Viime kerroilla meitä on ollut yleensä kuudesta kahdeksaan, mutta näin kesän tullessa monet ovat matkoilla ja on hyvää tilaa tulla mukaan.

Autuuksien muistilista

Jokainen Vuorisaarnan alun "autuuksista" on valtaisan syvä, mutta lauseet ovat myös ytimeltään niin selkeitä ja kirkkaita, että niistä voi hyvin laatia erilaisia muistilistoja, jotka eivät lainkaan vähennä alkuperäisten lauseiden pyhyyttä.

Tässä versio, joka syntyy juuri nyt:

1. Fyysisen elämän alueella opi olemaan aina avoin uudelle. Opi olemaan aina hengen kosketukselle. Nopea tietäminen ei kehityksen kannalta ole niin tärkeää, vaan se että me luomme itsessämme tilaa ottaa vastaan ja käsitellä enemmän eri tasoita informaatiota.

2. Samoin elämänvoimien alueella ole valmis kokemaan, tuntemaan ja ottamaan vastaan kaikki ne tuntemukset, joita elämä sinulle antaa. Sillä kaikki se, mitä kohtaat, on myös sinä. Se on sinun toinen, salaperäisempi puolesi, johon opit liittymään kokemalla auliisti kaikki tunteesi. Uusi testamentti kutsuu sitä "murehtimiseksi": se on oikeassa mielessä vuorovaikutusta ja yhteistyötä sisäisten tuntemusten kanssa.

3. Varsinaisella sielullisella alueella opi ohjaamaan kokemuksiasi. Sekin on tasapainoisen vuorovaikutuksen ja yhteistyön opiskelua kaikkien sisäisten virikkeittesi kanssa. Et yksipuolisesti määrää vanhan kokemuksen pohjalta, mitä nyt tulee ajatella tai tuntea, mutta et möskään antaudu hallitsemattomasti voimille joita sisäisyydessäsi viriää. Opit "maltillisesti" tutkimaan, mitä sisäisyydessäsi kohoaa esiin.

4. Kuin solisevana purona löydä sisäinen suhde maailmanhenkisyyteen. Anna sen ravita itseäsi. Etsi aina yhteyttä maailman perustana olevaan oikeamielisyyteen. Se valmistaa sisäistä maaperääsi uudelle kasvulle.

6. Tajua miten olet maailmassa oleva vapaa ihminen, vapaa olento. Sinun minääsi ei rajoita mikään olosuhde. Saat itse valita, millaisiessa vuorovaikutuksessa olet maailman kanssa. Se mitä annat, sitä sinulle annetaan. Siksi olet myös vapaa antamaan anteeksi niin itsellesi kuin muille. Silloin kehityksen voimat virtaavat vapaasti ja kaikki pääsevät eteenpäin. Jos yksikin jää jälkeen, kokonaisuuden vauhti hidastuu. Siksi jokainen on rakkautemme ja tukemme arvoinen.

7. Kun on tajunnut tuon vapauden periaatteen, huomaa että seuraava merkittävä askel itsen ja maailman yhteistyössä on oman sydämen puhdistuminen. Kun luottaa sydänvoimaansa, sen kykyyn selviytyä kaikista tilanteista, se alkaa puhdistua ja vahvistua. Sillä tavoin meistä alkaa tulla henkisten ystäviemme työtovereita ja heidän maailmansa alkaa avautua meille.

Puhtaan sydämen portti

Siinä määrin kuin me olemme kulkeneet tuon puhtaan sydämen portin läpi ja työskennelleet omien sisäisten voimien kanssa, meissä kehittyy tulevaisuudessa aivan uusia voimia, jotka vaikuttavat meisä ulospäin, toisille ihmisille, toisille olennoille.

Tällä hetkellä me olemme edenneet tuohon seitsemänteen vaiheeseen saakka. Yksi aivan keskeisiä asioita, joita kevään aikana on avautunut, on se että vaikka näillä seitsemällä on ajallinen järjestys, niin meidän on koko ajan kehitettävä ja uudistettava niitä kaikkia.

Kun pääsemme pykälänkin eteenpäin yhdellä alueella, meidän on päivitettävä sen mukaan kaikki seitsemän.

Nyt voi helposti ajatella, että tuossa on paljon tekemistä. Mutta tosiasia on, että Kristus nimitti näitä ohjeita ilosanomaksi, joka riemuitseminen arvoinen.

Olen ymmärtänyt sen niin, että Kristus on itse mukana näistä jokaisessa, ja se voima joka taas virtaa jokaisen vaiheen kautta, joka elävöittää ja ohjaa käytännössä, on se, jota uskonnollisesti on nimitetty Pyhäksi hengeksi tai lohduttajaksi. Voimme myös sanoa, että se on enkelitoimintaa.

Kun tutkimme Uutta testamenttia, on tärkeää muistaa, että kun sen kuvaamat asiat tapahtuivat, ei ollut mitään erityistä uskontoa. Uuden testamentin koko henkinen opetus oli puhdasta, vapaata ja tarkoitettu koko ihmiskunnalle. On hyvä palata tähän ajatukseen aina, jos alkaa kokea jonkin sanan tai ilmaisun rajoittavalla tavalla uskonnolliseksi.

Yksi näkökulma siihen, mitä Kristus tarkoitti ilosanomalla, oli se että se mitä hän opetti ja mitä hän on täällä tekemässä meidän kanssamme, on kaikkia ihmisiä ja kaikkia uskontoja varten.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vuorisaarna, Kristus, henkinen, workshop

Kristuksen kanssa - Vuorisaarna

Perjantai 5.6.2015 klo 12:28 - Matti Kuusela

Meidän kevätkauden suuri tehtävämme, Vuorisaarna, avautui tosi upeasti. Nyt ensimmäistä kertaa todella oivaltaa, miten käsittämättömän tarkkaa kirjoitusta Raamatun monet osat ja etenkin Uusi testamentti on.

Vuorisaarnan autuaaksijulistusten yhdeksän lausetta käyvät läpi ihmiskunnan koko kehitystä, vaihe vaiheelta. Kirjoitus on niin tarkkaa, että sitä voi seurata yhä uusilta näkökulmilta ja aina se toimii ja antaa yhä syventävää tietoa.

Luonnollisesti ensin on tehtävä se työ, että vapautuu kaikista niistä yksinkertaistuksista, joita uskonnolliset tai tieteelliset käsitykset ovat Uuteen testamenttiin liittäneet. Se on ihmeen haastava tehtävä: vasta nyt koen itsekin päässeeni tilanteeseen, että voin katsella Uuden testamentin tekstejä aivan vapaasti.

Maa ja aurinkokunta

Mennään jälleen aivan Vuorisaarnan alkuun. Jeesus on tullut kiusaustensa jälkeen Galileaan, tuohon aurinkoiseen maahan, jota Genetsaretin järvi tuo oman siunauksensa. Tämä on maisema, jossa voi alkaa julistaa taivasten valtakunnan läheisyyttä.

Mitä taivasten valtakunta sitten on? Ensisijassa se tarkoittaa meidän aurinkomme ja aurinkokuntamme henkisyyttä, sitä henkistä rakennetta ja niitä henkisiä olentoja, jotka ovat olleet mukana luomassa omaa aurinkokuntaamme.

Kun me puhumme ihmiskunnan ja maan henkisestä kehityksestä, niin itse asiassa koko ajan on kysymys myös auringosta ja koko aurinkokunnasta. Toki me voimme tarkastella maata auringosta ja planeetoista erillään, mutta heti kun tahdomme nähdä asiat vähän syvemmin ja laajemmin, niin kaikki planeetat ovat mukana.

Auringon ja jokaisen planeetan kehitysvoimat kietoutuvat yhteen myös maan kehityksessä, samoin ihmisen kehityksessä. Ihminen muotoutuu ja elää koko aurinkokunnan voimista.

Kristus ja maa

Tiedämme, että ennen maan päälle tuloaan Kristuksen asuinpaikka oli aurinko, auringon henkinen olemus. Maan päälle tullessaan hän laskeutuu huomattavasti karkeampien energioiden piirii. On vain ajateltava, miten valtavana hänen on täytynyt kokea henkisen tehtävänsä merkitys tullessaan kohottamaan maan energiat uudelle tasolle.

Sen voi nähdä myös niin, että auringon luojavoimat näkivät, miten maa ja sen ihmiskunta on nyt tosin luotu, mutta yhä laajenevan vanhan luomisen vääjäämättmyys vie niitä yhä etäämmälle kohti aineellisuutta ja erillisyyttä, kohti tuhoa.

Siksi jonkun oli lähdettävä maahan tuomaan sille uusi henkinen suunta.

Tämän tehtävän Kristus otti itselleen. Ja nyt hän on ihmisasussa Kapernaumissa, Genetsaretin järven rannalla.

Kun hän julistaa, että taivasten valtakunta on tullut lähelle, niin hän itse asiassa kertoo itsestään. Taivasten valtakunta on lähellä, koska hän itse on täällä. Jeesuksen kaikissa puheissa on erityistä se, että hän ei vain kerro jostain, vaan kaikessa mitä hän kertoo, hän itse on mukana. Hän on itse mukana ja tekijänä kaikissa opetuksissaan.

Suuret kansanjoukot alkoivat seurata Jeesusta hänen kulkiessaan Galileassa, parantaessaan ja opettaessaan ilosanomaa. Aivan, Matteus puhuu ilosanomasta ja se on myös sanan evankeliumi alkuperäinen merkitys: ilosanoma.

Ilo tarkoittaa tässä siis sitä, että taivasten valtakunta eli luovat henkiset voimat ovat Kristuksen myötä tulleet maanpiiriin ja ihmisten käyttöön. Opetuksissaan hän kertoo siitä ja parantaessaan hän näyttää miten nämä voimat toimivat.

Uudet voimat

Mutta sitten eräänä päivänä sanotaan että hän "näkee" kansanjoukot. Tietysti hän nähnyt nämä ihmiset joka päivä, joten tässä tuolla näkemisellä on erityinen henkinen merkitys. Hän näkee henkisesti, miten eksynyttä ihmiskunta on, ja miten henkinen opetus on kohotettava aivan uudelle tasolle.

Hän nousee saman tien vuorelle. Vuori tarkoittaa korkeaa henkistä tilaa, mutta kuten Jeesuksen toiminnassa usein, sisäinen tila ja ulkoinen tila yhtyvät. Mahdollisesti hän siis nousee myös fyysiselle vuorelle kohotessaan sisäisesti henkiseen todellisuuteen.

Mielenkiintoisesti sanotaan, että hän istuutui - ja opetuslapset tulivat hänen luokseen. Muistammehan, että Vuorisaarnan kuvauksessa ei ole mitään keskusteluja. Opetuslapset eivät ihmettele mitään, he eivät kysele mitään, eikä mitään mainita myöskään kansanjoukoista opetuksen aikana.

Ilmeistä onkin, että opetuslapset tulivat tähän Jeesuksen ensimmäiseen korkeaan opetukseen mukaan sisäisillä tasoilla. Jeesus istuutui ja opetuslapset tulivat hänen luokseen. Vain sisäisillä tasoilla henkisessä maailmassa oli mahdollista, että opetuslapset kykenivät ottamaan tämän vastaan tämän äärimmäisen korkean opetuksen, joka käsittelee koko ihmiskunnan tulevaitta, aivan viimeiseen vaiheeseen saakka.

Kristuksen aurinkovoima

Kristus aurinko-olentona on liittynyt maalliseen kehoon. Kristus on vielä aivan kolmivuotisen toimintansa alussa. Se merkitsee, että henkisten aurinkovoimien valtavuus on vielä hänen ympärillään mahtavana aurinkoaurana. Hänen ei tarvitse käyttää voimaa, ei julistaa kovalla äänellä, vaan hän istuu, opetuslapset ympärillään. Ja hän näyttää opetuslapsille tässä henkisessä tilassa, mikä on se uusi opetus, joka hänen kauttaan on tullut maailmaan.

Mehän muistamme, miten monen monta kertaa Uusi testamentti myöhemmin huomauttaa, ett opetuslapset eivät ymmärtäneet. Silloin he olivat maallisen tietoisuuden tilassa. Nyt he olivat mukana henkisessä kokemuksessa, henkisessä maailmassa, ja siellä he ymmärsivät.

Luultavasti tämän opetuksen sisältö alkaa palata heidän normaalitajuntaansa vasta sen helluntain pyhän hengen kokemuksen jälkeen, jolloin tulee heidän oma vuoronsa ryhtyä toimintaan.

Puhuessaan ihmisen autuuslauseissa ihmisen kehityksen yhdeksästä vaiheesta Kristus kuvaa siis omaa toimintaansa, mutta samalla hän kertoo, miten ihmisten on tehtävä voidakseen olla osallisia tässä kehityksessä.

Vapaaehtoisuus ja oivallus

Tähän ihmisen ja Kristuksen väliseen yhteisyyteen sisältyy suuri ja merkittävä asia. Varsinainen ilosanoma tarkoittaa sitä, että kun ilmoitus Kristuksen läsnäolosta oli annettu, henkiset maailmat odottivat että ihmiset ryhtyvät vapaaehtoisesti kulkemaan heille Vuorisaarnassa ensin henkisesti näytettyä kehitystietä - kohti taivasten valtakuntia.

Se oli opetus, joka kertoo, millä tavoin ihmiskunnan piiriin laskeutuneen Kristuksen ja ihmisten yhteistoiminta tapahtuu.

Mutta ihmiset ryhtyivätkin suurelta osin kiistelemään siitä, tapahtuuko pelastuminen ihmisen voimin vai Kristuksen voimin. Ja kuitenkin ratkaisu on niin selkeä, yksinkertainen ja kaunis. Kristus näyttää, miten ihmisen on kehityksessään käytettävä parhaita voimiaan voidakseen tulla autetuksi. Se on se kehitystie, jota henkiset maailmat ihmisiltä odottavat. Se on se ilosanoma, jossa kehitys tapahtuu vapaaehtoisuuden, oman oivalluksen, vapauden, rakkauden ja luovuuden kautta.

Tosin on sitten toinen tie, joka on se, että kun Kristus on täällä nyt kanssamme, hän kyllä tavalla tai toisella huolehtii siitä, että kaikki jotenkuten selviävät eteenpäin kehitysvaiheesta toiseen. Mutta jokainen ihminen, joka kulkee kehitystietään vapaaehtoisesti ja kuuntelee omaa oivallustaan, on mitä tärkein. Se on meidän suuri mahdollisuutemme tuottaa iloa henkisille maailmoille.

rosenkrantz_kristus.jpg

1 kommentti . Avainsanat: Vuorisaarna, Kristus, Valentin Tomberg

Suomen juuret ja tulevaisuus

Maanantai 20.4.2015 klo 23:40 - Matti Kuusela

Kuvasimme muutama kuukausi sitten, miten Suomella on kaksi mahtavaa voimajuurta. Toinen niistä tulee vesireittiä Atlantilta Pohjanmeren, Tanskan salmien ja Itämeren kautta Suomea ympäröiviin lahtiin.

Toinen yhtä mahtava juuri kulkee koilliseen ikivanhaa jokireittiä Mustalle merelle, Bysanttiin ja sieltä Välimerelle saakka. Tämä energiavirta, jota Steiner kutsuu myös sielunrungoksi, yltää aina Golgatalle saakka.

Niinkuin Britanniaan suuntautuvassa reitissä vaihtelevat meret ja kapeikot, niin myös kaakkoisessa enemmän maankautta kulkevalla reitillä vaihtelevat erilaiset energia-aallot.

Pohjoisessa meillä on oma perustava sielunkolminaisuutemme, jossa kolme Kalevalan sankareina esiintyvät kolme varsinaisesti eri-ikäistä sielunvoimaa esiintyvät rinnakkain ja yhteistyössä. Suomen kansan eräänlaista ikuisuusluonnetta kuvaa hyvin se, miten Väinämöinen, Ilmarinen ja Lemminkäinen ovat kukin omalla tavallaan mukana Sammon valmistelussa ja ryöstössä. Se kuvaa suomalaisen eetterikehon rakentamista pitkien ajanjaksojen aikana.

Mutta tämä kolminainen sielullisuus, jossa varsinaista minä-kulttuuria edeltävä ihminen kokee itsensä näiden kolmen sankarin kokonaisuudeksi, ei voi jatkua loputtomiin. Siksi etelästä vaeltavat ikivanhoille suomalaisalueille slaavilaiset kansat, jotka sulautuvat suomalaisiin kansoihin suhteellisen kivuttomasti. Slaavit kantavat itsessään Steinerin mukaan jo hämärää luonnonomaista yhtenäissielua, jonka tehtävänä on suomalaisen sielunkolminaisuuden sammuttaminen. Kristus on nimittäin tulossa maan päälle, ja hänen vastaanottamisekseen ihmisen on kehitettävä itsessään sielun yhteinäisyyttä.

Tätä slaavilaista yhteinäissielua valaisee ensin Golgatan mysteerin vaikutus, mutta sitten tuo keskus siirtyy enemmän kreikkalais-bysanttilaiseen suuntaan tai Konstantinopoliiin, jonka kautta Kristus-valo loistaa slaavilaisille kansoille.

Golgatan Kristus-säteilyn vastaanottamiseksi slaaveja oli kuitenkin ensin valmistettava, ja se valmistus tapahtuu Mustanmeren alueella sijaitsevan suuren vihityn Skytianoksen mysteerikeskuksesta.

Kun tämä slaavien yhtenäissielu, jota valaistaan sekä Konstantinopolin suunnasta toiselta puolelta ja toiselta puolelta Skytianoksen mysteerikeskuksesta, tulee kosketuksiin suomalaisen sielullisuuden kanssa, syntyy vuorovaikutusta, virtausta, eräänlainen sielunrunko, jonka kautta nämä eri sisäiset ja henkiset voimat vaikuttavat toisiinsa. Tätä sielunrunkoa edustaa maallisella tasolla Suomenlahdelta Bysanttiin kulkeva jokireitistö.

Nämä korkeammat säteilyt aiheuttavat sen, ettei tämä sielunrunko jää vain luonnonykseydeksi, vaan siinä syttyy tietoisuus yhteydestä jumalhenkiseen elämään.

Steinerin mukaan suomalaisissa huomaa helposti taipumuksen kolminaisuuden mukaiseen tarkasteluun. Tätä suomalaisten pohjoista kosmisuutta tulee siis sammuttamaan slaavilainen elementti, mutta siihen sisältyy muutakin.

Steiner kuvaa, miten suomalaiset kokivat kolminaisuustietoisuuttaan sammuttavana vaikutuksena myös germaanis-pohjoismaisten kansojen pyrkimyksen minä-tietoisuuteen.

Hän kertoo, miten sana r-u-o-t-s-i kuvaa äänteiltään täysin tätä vaikutusta. R-r-r kuvaa sitä mikä on pelottavaa ja u-u-o-o taas sitä, mikä tulvii yli. Sen tarttumista ihmiseen ilmentää t-äänne ja sen painautumista ihmissieluun taas kuvaa s ja kokemus huipentuu pyrkimykseen kohti i-äänettä, ihmisminuuden kokemusta.

Tässä yhteydessä on kiintoisaa huomata, miten tärkeää meille suomalaisille on liittää muiden kielten sanojen loppuun i: post-i, tall-i. Meidän omassa minä-sanassamme i on pehmeästi m:n ja n:n välissä turvassa, mutta tallissa ja postissa me mielellämme koemme niiden kosmisen identiteetin, johon ne kohoaat loppu-i:n myötä.

Ruotsit ja ryssät

Ennen niin laajalle levinneet suomalaiset kokivat siis omaa tietoisuuttaan uhkaavan kaakosta slaavilaisen luonnonsieluisuuden ja lounaasta germaanis-skandinaavisen minuuspyrkimyksen. Kumpaankin sopivat samat äänteet, ja niin syntyivät niiden kuvaukseksi ruotsi ja ryssä.

Jos katsomme tarkemmin näitä kahta sanaa, niin ruotsissa on vahva t ja i, minä-voiman vaikutus. Ryssä-sanassa taas pelottava yhteinäissieluisuus virtaa enemmän luonnonomaisena kaksinkertaisena s-äänteenä ja päättyen avoimeen ja tunnustelevaan, hiemen epämääräiseen ä:hän.

Näiden kahden r-voiman välissä nykyinen Suomi pieneni pienenemistään päätyen omalle niemelleen kahden Itämeren lahden väliin.

Suomi

Jos Suomi olisi jo tehnyt tehtävänsä, niin kansamme oli jo hävinnyt, mutta koska olemme edelleen olemassa, voimma päätellä, että meillä on vielä merkittävä tehtävä tulevaisuudessa. Siitä tehtävästä ovat monet näkijät puhuneet, mutta mainittakoon se nyt siltä pohjalta, joka perustuu tähän kuvaukseemme.

Suomen tehtävä on kehittää tulevaisuudessa sellaista minä-voimaa, jossa sanan Suom-i minuuden i kohoaa täyteen kosmiseen voimaansa maan ja taivaan välillä, mutta Kristuksen läsnäolon täyttämänä ja yhteydessä uudistuvaan sielunkolminaisuuteen, joka tulee heijastamaan yhä voimakkaammin sekä ihmishengen että jumalallisen hengon kolminaisuutta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomi, tehtävä, Bysantti, kolminaisuus, Kristus, Skytianos

Kristus ja suomalaisuus

Lauantai 18.4.2015 klo 17:00 - Matti Kuusela

Dornachissa pitämissään Kalevala-esitelmissä Steinerilla tulee esiin aivan erityinen herkkyys ja koskettavuus, jonka vasta nyt alan kunnolla tajuta. Tulee vaikutelma, että kun Steiner sisäisesti katsoo Suomea, niin hänelle tulee mukaan joku aivan erityinen henki, jolla on läheinen yhteys Kristuksen kanssa.

Steiner antoi suuren merkityksen sille, että Kalevalan lopussa Kristus astuu kehityksen mukaan Marjatan pojan muodossa. Ja kun Marjatan poika kasvaa, Väinämöinen astuu syrjään. Kun lukee tarkkaan Steineria tässä kohden, niin hän kertoo, että suomalaisten henkisenä tehtävänä oli juuri suorittaa tämä valmistus: ottaa Kristuksen ykseysvaikutus vastaan sielun kolminaisuuden pohjalle.

Tämä kolminaisuus oli jotain erityistä. Muutkin kansat ovat kehittäneet aistimussielua, ymmärryssielua ja tietoisuussielua, mutta yleensä vain yhtä niistä, peräkkäin tai rinnakkain, niiden eri sävyissä. Mutta piti olla yksi kansa, jossa ne kaikki esiintyvät yhdessä ja sopusoinnussa keskenään. Ja suomalaiset olivat juuri se kansa.

Näiden ihmisen kolmen sielunvoiman tuli siis esiintyä kuin samassa veneessä. Ja se tulee esiin konkreettisesti juuri samporetkellä, jolla nämä kolmen sielunvoiman sankarit, Väinämöinen, Ilmarinen ja Lemminkäinen todellakin lähtevät retkellä pohjolaan samassa veneessä. Vene tarkoittaa myyteissä ja saduissa ihmisen eetterikehoa, ja tämä kuva siis tarkoittaa, että nämä voimat todellakin asuttuvat nyt samaan ihmiseen; kolminaisuus, joka on jumalallisen kolminaisuuden heijastusta ihmisessä.

Kristinuskon valmistus

Sanoin, lausuu Steiner, että Kalevalassa on suurenmoisella tavalla ilmaistu, kuin Suomen kansan olli suoritettava tämä valmistus – sillä tavalla, että Kalevan loppuun on merkittävällä tavalla otettu mukaan Golgatan mysteeri.

Kun Steiner sitten kuvaa, miten Kristuksen astuessa esiin Kalevalan lopussa Väinämöinen jättää maan, se ilmentää miten se alkuperäinen suuruus, se merkityksellisyys, joka on tullut Eurooppaan suomalaisuuden kautta, on kristinuskon valmistusta. Ja tuon kristinuskon suomalaisuus ottaa vastaan kuin viestinä ulkoapäin.

Tähän on lisättävä, että se kristinusko, josta Steiner nyt puhuu, ei tarkoita mitään uskontoa suppeassa mielessä, vaan sitä miten ihmiskunta valmistautuu ottamaan vastaan koko uuden ja kohottavan vaikutuksen koko maan ja ihmiskunnan kehitykseen. Osa tästä Kristuksen omaksumisesta muodostuu kristillisiksi uskonnoiksi, mutta ei mitenkään rajoitu vain niihin.

Todellakin, Steiner antaa ymmärtää, että koko Suomen kansan vanha kehitys oli kristinuskon valmista tavalla, jossa se astuu kansaan, jossa sitä odottaa vanha kosmis-henkinen pyhää kolminaisuutta vastaava jumalhenkisyyden heijastus.

Tämä Kristuksen vastaanottamista valmisteleva sielunkolminaisuus on niin suuri asia, että kun mietin kuka sitä kantava henki on voinut olla, tai on edelleenkin, niin vain yksi henkinen olento tulee mieleen, hän jonka intialaiset tuntevat Krishnana.

Mistään muualta en löydä sellaista Kristuksen tuloa valmistelevaa herkkää, valoisaa ja musikaalista rakkautta ja tasapainoisuutta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kalevala, Steiner, Suomi, Kristus, Krishna

Suomi - kolminaisuudesta ykseyteen

Perjantai 17.4.2015 klo 11:33 - Matti Kuusela

Suomenmatkojensa jälkeen Rudolf Steiner piti Sveitsissä kolme esitelmää Kalevalasta ja suomalaisista. Ne ovat niin syvällisiä, niiden ajatustapa on niin liikkuvalla tavalla todellisuutta koskettavaa, että vuosikymmenienkään aikana niiden todelliseen merkitykseen ei ole päästä sisälle. Pinnallisemmalla tasolla se kuitenkin onnistuu.

Voimme ottaa esimerkiksi vaikka seuraavan lauseen: ”Syvällisemmällä tavalla Kalevala ilmaisee, että Suomen kansan suuruus perustuu siihen, että se oikeastaan valmistaa ykseyttä kolminaisuudessa, valmistaa kolminaisuuden sammuttamisen kautta sen ykseyden vastaanottamista, joka ei enää ole vain inhimillistä ykseyttä, vaan jumalallista ykseyttä, jossa elää Golgatan mysteerin jumalallinen sankari.”

Kun luki näitä lauseita ensimmäisiä kertoja (tuo oli omaa suomennostani kauan sitten), niin niihin suhtautui ajatuksina. Nyt alkaa vähitellen kokea niitä syviä tuntemuksia, joita Steinerilla näitä luodessaan on ollut. Ne eivät todellakaan ole vain ajatusta, vaan ne ovat maailmankehityksen ja ihmiskehityksen sisäistä seuraamista, sen sisäistä tahtomista.

Sielun kolminaisuus - Väinämöinen

Mistä Steiner siis tuossa lauseessa puhuu? Suomen kansan erityisyys on ollut, että me olemme sielunkehityksessämme eläneet samanaikaisesti kolmea suurta kehitysvaihetta, jotka muilla kansoilla ovat esiintyneet luonnostaan peräkkäin.

Meidän sielunkokemuksessamme elää jopa se, miten henkiset mahdit ovat noita kolmea sielunvoimaa kehittäneet luonnonvoimien ja luonnonviisauden pohjalta. Ja kun me sanomme luonnonviisaus, niin meidän on itse asiassa katsottava luonnon taakse niihin suuriin enkeliolentoihin ja heidän jälkeläisiinsä, jotka ovat luonnon taustalla.

Näiden jumalolentojen luomina syntyi maan piiriin kolme suurta sankariolentoa, jotka eräällä tavalla olivat suuria elementaarisia olentoja, henkisiä olentoja, sankareita. On todella sääli, ettei Steiner puhunut näiden kolmen olennon suhteesta enkelihierarkioihin, sillä se olisi todella kiintoisaa.

Meidän on siis tyydyttävä siihen, että maan piirissä vaikutti kolme suurta olentoa, joita voimme pitää ihmiskehityksen sankareina: Väinämöinen, Ilmarinen ja Lemminkäinen.

Väinä tarkoittaa jokea tai virtaa, ja Väinämöinen elää suuren kosmisen veden viisausvirrassa. Henkisenä elementtinä vesi on mukana myös avaruuden etäisyyksissä, ja jos ajattelemme vanhoja egyptiläisiä, niin heille Niili oli oman galaksimme, Linnunradan ilmentymä maan päällä.

Väinämöinen ei kuitenkaan luonut arkkitehtonisia temppeleitä kuten egyptiläiset, vaan Väinämöisen elementti oli sana, laulu, puhe, musiikki. Luulen kuitenkin, että meillä Suomessakin Väinämöisen laulun temppeli on olemassa. Se ei ole yhtä näyttävää ja ilmeistä kuin Egyptissä. Se on kauan ollut unohduksissa, mutta se on nousemassa nyt uudelleen tietoisuuteen. Väinämöistietoisuuden temppeli on pyhien kivipaasien kokonaisuus kokonaisuus, joka yltää kautta koko Suomen.

Vasta aivan viime vuosina näitä pyhiä paasia on alettu tutkia ja löytää. Ja vaikka menneet sukupolvet ovat niitä runsain mitoin tuhonneet, kuten nykyisetkin metsäkoneineen, niin niitä on runsaasti jäljellä, suorastaan hämmästyttävän paljon. Niiden tunnistaminen on vain odottanut aikaa, jolloin eteerinen tietoisuus alkaa jälleen elää ihmisessä – Kristuksen toisen tulemisen myötä.

orion_nebula.jpg

Kalevalan naiset

Väinämöinen on olento, joka sisäisessä maailmassa rakensi ihmisen vanhinta, vielä hyvin kosmista sielunvoimaa. Sitten tulee Ilmarinen, joka ilman elementin avulla luo hengityksen ja sydämensykkeen harmoniaan perustuvaa kulttuuria. Ja kolmanneksi tulee nuori Lemminkäinen, jossa tuli on siirtynyt Väinämöisen luonnonhenkisyydestä ensin Ilmarisen pajaan ja nyt hänessä itsessään hänen omaan sydämeensä, omaan sisäisyyteensä.

Lemminkäinen on ihminen, joka omasta itsestään käsin luo toimintansa perusteet. Kalevalassa tuo itsenäisyys on vielä kehittymätöntä, mutta voimme hyvin kuvitella, miten juuri Lemminkäisen tulisielulle meidän aikamme sisäinen kehitystavoite, sydämen puhtaus, on todellinen haaste.

Mutta erityisesti monet naiset, jotka ensimmäistä kertaa ovat itse tarttuneet Kalevalaan ja todella lukeneet sitä, ovat suureksi hämmästyksekseen huomanneet, miten näiden miehisten sankareiden ohella naisilla on Kalevalassa erittäin merkittävä asema. Sankarit kysyvät äideiltään ja vaimoiltaan neuvoja, jopa lupaa lähteä sotimaan. Ja yhtälailla Väinämöinen, Ilmarinen ja Lemminkäinen saavat henkiset kehitysohjeensa Louhelta ja hänen tyttäreltään, Pohjanneidolta.

Kalevalan ymmärtämisessä miessankareiden tehtävien tajuaminen on vielä lähellä nykytietoisuutta, mutta Kalevalan naisten ymmärtäminen on seuraava syvempi askel, joka vie tajuntaamme syvemmälle kohti elämänmaailmaa, maailmankokonaisviisautta.

Korkeampaan ykseyteen

Tuossa lainaamassamme Steinerin lauseessa kaikki tämä on taustalla. Nyt voima, jota Steiner nimittää yhtenäissieluksi, on peittänyt meillä suomalaisillakin Kalevalan kolminaisuuden, mutta se on hyvin lähellä pinnan alla.

Ja kun katsomme Steinerin lausetta vielä tarkemmin, niin hän sanoo suomalaisten valmistavan tämän yhtenäissielun kautta korkeamman, jumalallisen ykseyden valmistamista, sellaisen jossa elää Golgatan mysteerin jumalallinen sankari.

Steiner siis ilmoittaa suomalaisten valmistelevan sellaista sielunykseyttä, jossa Kristus voi elää.

Mutta myös meidän aikanamme olen kuullut useamman henkisesti avoimen ihmisen kertoneen eri tavoin kokemuksistaan, että Suomen ilmapiirissä elää nyt jotain samaa, minkä me sisäisesti olemme kokeneet aikaisemmin Israelin tai Jerusalemin tehtäväksi.

Steinerin lainauksen mukaan voimme siis valmistaa ja valmistautua sen ykseyden vastaanottamiseen, joka ei ole enää vain ihmisykseyttä, vaan jumalallista ykseyttä.



Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Rudolf Steiner, Suomi, Kalevala, naiset, Väinämöinen, ykseys, Kristus

Kuilu ja uudistuminen

Keskiviikko 15.4.2015 klo 0:53 - Matti Kuusela

Viikonlopun seminaarissa Yesayahu ben Aharon puhui aluksi keski-iän kuilusta. Tuo asiahan on monesta suunnasta tuttu, mutta hämmästyttävää on, miten vuosikymmeniä mietitty kysymys saattaa äkkiä saada aivan uusia syvyyksiä toisen esittämänä.

Jossain muodossa elämänkriisi tulee kaiketi jokaiselle jossain elämänvaiheessa. Rudolf Grosse puhui 70-luvulla kolmesta kriisistä, kolmesta erityyppisestä kokemuksesta siitä, miten on menettänyt kaiken, ei ole enää mitään.

Tästä Grossen esitelmästä on minulle ollut kaikkina näinä aikoina kovasti hyötyä: menettämisen kokemus tai kokemukset suorastaan kuuluvat ihmiselämään. Ne ovat meidän uudistumisen mahdollisuuksiamme ja samalla ne ovat mitä voimakkaimpia Kristus-yhteyden lähteitä.

Kuilun kokemus

Yesayahu puhui tästä kriisistä nimenomaan kuiluna, ja tajusin miten kuilun voi kokea todellakin niin, että menettää vanhan otteensa aikaisempaan elämään. Putoaa tyhjän päälle... Ja nousee uudistuneena ja voimistuneena ylös!

Jotta tuo uusi ylösnousemus tapahtuu varmemmin, ei varmaan haittaa että sitä osaa odottaa. Joillekin menettämisen kokemus on niin suuri, että siinä ei tietäminen auta, mutta useimmiten siitä on varmasti apua. Ehkä tärkeintä on tietää, että kun suuressa kriisissä suostuu asettumaan takaisin itseensä, niin apua tulee. Jopa välittömästi. Ja se on apua, joka kykenee voittamaan kaikki esteet. Maailmankaikkeudelle ei mikään ole mahdotonta.

Mutta kuilu ei ole vain kuilu yksin, vaan kuilun kokemukseen sisältyy kolme vaihetta: laskeutuminen tai suistuminen, itse kuilu ja sitten ylösnouseminen, kohoaminen jälleen ylös, kulkeminen taas eteenpäin.

Ben Aharon liitti näihin vaiheisiin kolme vanhaa ruusuristiläissäettä:

Ex Deo nascimus – Jumalasta synnymme
In Christo morimur – Kristuksessa kuolemme
Per Spiritum Sanctum reviviscimus – Pyhän hengen voimasta nousemme

Nämä kolme pyhää lausetta ovat mahtava Kristus-meditaatio.

Kun tätä kuilussa käyntiä miettii, huomaa miten tärkeää siinä on muuntuminen. Elämän alkuperäiset syntyvoimat loppuvat, niiden idea ei enää kanna, vaan ihminen vajoaa. Ja jotta uusi kohoaminen on todellinen uudistus, on tärkeää antautua muuntumiselle.

Se on kohta, jossa kuoleman voimat ja syntymän voimat kohtaavat toisensa. Syntyminen ja kuoleminen kietoutuvat yhteen uudistavana tapahtumana.

Uudistuminen

Kun me opimme elämään yhä enemmän tässä uuden syntymisen tapahtumassa, jopa päivittäin ja hetkittäin, niin silloin mennyt todella muuntuu uudeksi joka hetki. Ei pelkästään aika muutu, vaan menneisyyden voimat, opit, tapahtumat ja kokemukset muuttuvat maagisella tavalla uudeksi voimaksi. Se mikä on ollut aikaisemmin ajatusta ja kokemusta, säteilee nyt ihmisestä uutena kehitysvoimana.

Kalevalassa tämä sielundraama menee niin pitkälle, että Kullervo kadottaa yhteyden vanhempiinsa ja jopa omaan sieluunsa sisaren muodossa - ja työntää miekan sydämeensä.

Uudessa testamentissa käänteentekevä kriisi Golgatalla on niin syvä, että sen uudistusvaikutus ottaa mukaansa koko maan ja ihmiskunnan.

Sentähden Kristus on meidän edelläkulkijamme kaikissa kriiseissä. Se mahdollistaa meissä kuoleman ja syntymän voimien jatkuvan yhteistoiminnan niin, että se uusiutuminen, joka meille ennen tapahtui lähinnä kuoleman jälkeisessä olemassaolossa, voi nyt tapahtua yhä enemmän jo meidän maallisen elämämme aikana. Ja silloin kuoleman jälkeisessä tilassa meidän silmämme voivat avautua aivan uudella tavalla. Ei ainoastaan maallinen elämä uudistu, vaan myös henkinen.

Rakkaudella
Matti

kristuksen_kasvot_steiner_veistos.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuilu, ylösnousemus, Kristus

Vedestä viiniksi

Torstai 9.4.2015 klo 23:56 - Matti Kuusela

Viiniin teema virtaa voimakkaana Uudessa testamentissa. Muistamme varmaan kaikki, että uutta viiniä ei panna vanhaan leiliin. Viini on mukana ehtoollisen asettamisessa ja sitten hyvin voimakkaasti Kaanan häissä: Kristus muuttaa veden viiniksi!

Luonnossa vesi muuttuu viiniksi, kun aurinko kypsentää köynnösten rypäleet. Viinin alkoholiprosessi ei tässä nyt ole olennaista, vaan se, että Kristuksen olemuksen kautta Auringon henkinen voima on tullut maan päälle. Etenkin kolmivuotisen toimintansa alussa Kristuksen aurinkovoimat ovat vielä voimakkaasti hänen olemuksessaan.

Johanneksen ja Matteuksen aurinkovoimat

Kun tarkastelemme Johanneksen ja Matteuksen evankeliumeja rinnakkain, huomaamme että Kaanaan häät ovat Johanneksella vastaavassa kohdalla Jeesuksen toiminnan alussa kuin Matteuksella Vuorisaarna.

Johanneksella veden muuttuminen viiniksi on yhteisöllinen elämän mysteeri, henkinen tapahtuma. Ihmisten keskuuteen tulee uusi henkinen voima vanhan sukuvirtauksen sijaan.

Matteuksella taas autuuslauseiden jälkeen Jeesus puhuu opetuslapsilleen siitä, miten ennen on opetettu tietyllä tavalla, mutta minä sanon teille... Siinä Jeesus kertoo järkevästi, miten vanhat käskyt merkitsivät. Nyt ne eivät ole enää ylimaallisia käskyjä, vaan Jeesus vetoaa kuulijoittensa ymmärrykseen.

Se on yksi osa evankeliumien ilosanomaa: ihmisellä on nyt itsellään henkinen kyky päättää omasta elämästään ja arvioida mikä on oikein. Hänen ei enää tarvitsee seurata ulkoista lakia, vaan omaa sisäistä lakiaan.

Lain olemus

Se laki, josta Jeesus puhui, ei ole aivan samaa kuin laki meidän aikanamme. Se koettiin silloin jotenkin elävmpänä ja todempana kuin se, miksi me nyt lain koemme. 

Kun Jeesus Vuorisaarnassa sanoo, että hän tullut lakia kumoamaan, niin se ei ole pelkästään abstraksi väite, vaan jotain hyvin suurta ja merkittävää. Laki oli jotain, mikä virtasi jumalolennoilta kautta koko luomakunnan: sen huipentuma on se, että ihminen itse omassa minuudessaan, omassa henkisessä voimassaan, ottaa lain omakseen. Jokainen yksilöllisesti.

Ensin Kristus tuo tuon koko luomakunnan kautta virtaavan lain ytimen oman olemuksensa kautta ihmisten piiriin, ja häneltä kyky lain ymmärtämiseen laajentuu jokaiselle ihmiselle. Se on mahtava vallankumous, mutta samalla lain toteutuminen. Vanha laki on tehnyt tehtävänsä, kun se alkaa loistaa jokaisen ihmisitsen voimana. Näin Kristus täyttää lain.

Veden muuttuminen viiniksi

Ja samalla vesi muuttuu viiniksi. Vedellä on kyky muistaa, se muistaa uskollisesti luonnon antaman ohjeistuksen, mutta ihmisminuudella on nyt kyky ohjeistaa vesi uudella tavalla omasta henkisestä voimastaan käsin. Se on yksi merkitys veden muuttumiselle viiniksi. Se on tuliprosessi.

Uuden yksilöllisen tulen on alettava loistaa ja lämmitää jokaisessa ihmisessä. Ei enää riitä, että me olemme vain haaleaa vettä, joka uskollisesti virtaa menneisyyden ja perinteiden mukaan. Nyt jokainen ihmissielu on kutsuttu mukaan luomaan uutta todellisuuta.

vuorisaarna_barker.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vuorisaarna, Johannes, Matteus, Kaanaan häät, Jeesus, Kristus, vesi, viini

Vuorisaarna - opastus henkisen tien kulkijoille

Perjantai 3.4.2015 klo 0:24 - Matti Kuusela

Hyvää Pääsiäistä!

Vuorisaarnasta tuli ihmeen suuri seikkailu, joka jatkuu edelleenkin. Tulin vasta tällä viikolla katsoneeksi Emil Bockin laajasta Das Evangelium -kirjasta, mitä hän Vuorisaarnasta kirjoittaa. Huomasin toki, että oli lukenut näitä sivuja jo aikaisemminkin, mutta vasta nyt se alkoi selvästi avautua.

Mutta ensiksi, Emil Bock oli yksi Kristiyhteisön perustajia, Rudolf Steinerin oppilas ja teologian lisensiaatti, joka kirjoitti suuren määrän kirjoja, erityisesti Raamatun tarkasteluja ja Jeesuksen elämää käsitteleviä teoksia.

Opetusta opetuslapsille

Viimeistään Bockin kirjaa lukiessa kävi täysin selväksi, että Vuorisaarna ei ollut opetusta suoraan kansalle, vaan opetuslapsille. Jeesus on juuri kutsunut opetuslapsensa ympärilleen. Hän katsoo suurta kansanjoukkoa, joka on kerääntynyt Galileassa hänen luokseen - ja hän nousee vuorelle, istuutuu opetuslastensa keskelle ja alkaa opettaa heitä. Hän kokee syvästi, miten kansa tarvitsee uusia ohjaajia.

Vuorisaarnan lopussa on lause, jossa kerrotaan, miten kansa koki Jeesuksen opetuksen, mutta palataan siihen myöhemmin.

Bock myös korostaa, ettei Vuorisaarna ole moraaliopetusta vaan jotain aivan muuta. Hän ottaa esimerkiksi tuon tuon tunnetun kohdan, jossa Jeesus kehottaa kääntämään toisenkin posken. Ja antamaan takkinsa.

On melkoisen selvää, että fyysisessä maailmassa ei voi elää tuon opetuksen mukaan, ellei joku todellinen pyhimys siihen kykene. Katsotaanpa: vuorelle nousu tarkoittaa kohoamista lähelle henkistä maailmaan. Jeesuksen ympärillä istuvat opetuslapset kohoavat sisäisesti korkeampaan tilaan. He kokevat Kristuksen aurinko-eetteriolemuksen kantavan heidän tietoisuuttaan. He ovat sisäisessä maailmassa, jossa he kokevat luonnollisesti, mitä toisenkin posken kääntäminen tarkoittaa - energiatasolla.

Papit tai healerit

Sisäisessä kuvanomaisessa tietoisuudessa on helppo ymmärtää, mistä on kysymys. Bock näkee siinä sielunhoitajana toimivan papin, ja itselleni tulee enemmän mieleen omat kokemukseni hoitajana tai parantajana: otan vastaan sen mitä minulle annetaan koettavaksi. Se on myös tila, jota mielelläni kutsun henkisen tien kulkijan asenteeksi: luotan siihen, että tulen toimen kaiken sen kanssa, mitä sisäisen voiman tasolla tai eetteritasolla kohtaan.

Mielelläni kutsun tuota asennetta myös henkisen tien kulkijan elämänasenteeksi. Siihen soveltuu täysin myös se, että jos joku vielä minulta takin, voin antaa paidankin - koska tiedän että saan jälleen takaisin lahjoittamani elämänvoimat tai sielulliset voimat.

Maan suola, ihmisten valo

Bock kiteyttää myös kauniisti, miten autuuslauseiden jälkeen tulevat Jeesuksen sanat, te olette maan suola ja te olette ihmisten valo, asettuvat kohdalleen.

Suola on yhteydessä siihen, miten kolmessa ensimmäisessä lauseessa ihminen kehittää ja työstää oman kehollisuutensa kolmea tasoa kirkkaammaksi. Se kirkastaa myös koko maan olemusta kohti sitä tulevaisuuden tilaa, jossa maasta jälleen tulee loistava ja läpinäkyvä, kaukaisessa tulevaisuudessa.

Valo taas on sitä sielullista voimaa, joka alkaa loistaa meidän kehittäessämme sielullisia voimiamme kolmen seuraavan autuuden mukaisesti.

Ja henkinen valo ja suola yhdessä rakentavat sitä kalliolla olevaa taloa, josta Jeesus puhuu Vuorisaarnan loppupuolella. Ja kaikki nämä yhdessä luovat aikanaan sen Uuden Jerusalemin, jossa sekä ihmiskunta että maa ovat yhdessä kirkastuneet loistavaksi hengeksi, jossa jalokivien värit ja henkiset soinnin sädehtivät.

Rakkaudella Matti

- Jos tämä kirjoitus herätti sinussa kysymyksiä, niin olen kirjoittanut Vuorisaarnasta useita blogeja viimeisen neljän kuukauden aikana. Niistä löydät vastauksia moniin kysymyksiin, mutta sarja jatkuu, sillä uusia kysymyksiä ja vastauksia avautuu jatkuvasti!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vuorisaarna, Jeesus, suola, valo, Kristus, tietoisuus, opetuslapset, vuori

Riemusta rakkauteen

Torstai 26.3.2015 klo 18:05 - Matti Kuusela

Hei ystävät,

Viikonvaihde jo lähenee ja monenlaisia on esillä. Vuorisaarna on edelleen päällimmäisenä ja osa minusta tuntuu työskentelevän sen kanssa koko ajan. Vuorisaarnan idea on kirkastunut ja sen alussa olevat autuus-lauseet selkenevät edelleen. Ne ovat ilmeisesti suurin ja kirkkain ihmiskunnan kehityssuunnitelma, mikä milloinkaan on kirjoitettu.

Missään muualla ei ole kirjoitettu ihmiskehityksen lainalaisuuksista niin selkeästi ja kirkkaasti, noin kymmenellä lauseella.

Vahva vaikutelmani on, että Vuorisaarnan voikin ymmärtää vain käyttämällä korkeinta tämän hetken ymmärrystä. Sitä ei voi ymmärtää katsomalla menneisyyteen, vaan se on jotain sellaista, mikä toimii vain silloin kun ihmisen henkinen minä-olemus loistaa kaikkein kauneimmillaan.

Ja sillä tavoin sen merkitys myös avautuu jokaiselle ajalle omalla tavallaan. Lauseiden selkeä ja kaunis kreikankieli soi aivan kuin vanha Apollon lyyra: jokainen kielenhelähdys kertoo samasta jumalallisesta voimasta, ja silti jokainen ihminen kokee sen omalla tavallaan.

Johannes Kastaja

Yksi Matteuksen evankeliumin alun koskettavia kohtia on se, että miten Johannes Kastajan henkinen voima siirtyy Kristuksen käyttöön. Evankeliumin alussa kerrotaan, miten Johannes kehottaa ihmisiä mielenmuutokseen ja kertoo, että taivaan valtakunta on lähellä.

Ja sitten hyvin lyhyesti kerrotaan, miten Jordanin kasteen jälkeen Johannes vangitaan ja sen jälkeen Jeesus alkaa itse julistaa samaa mielenmuutosta, lähes samoilla sanoilla.

Kun mietin tuota, niin kävi selväksi, että se voi kertoa vain siitä, että Johanneksen tehtävä fyysisessä kehossa tuli Kristuksen kasteen jälkeen valmiiksi ja hänen varsinainen henkinen olemuksensa siirtyikin Jeesuksen ympärille. 

Olihan Jeesus jo opettanut ja parantanut aikaisemminkin, mutta hänen toimintansa varsinainen suuri aika näyttää alkavan tästä Johanneksen mukaantulosta. Ilmeisesti Johannes-olemus on juuri se, joka pystyy liittämään Kristus-opetuksen ja -voiman juutalaisen kansan olemukseen niin, että opetus puhuttelee yhä laajempia joukkoja. Toimihan Johannes Kastaja aikaisemmin tunnetusti Eliaana, juutalaisten kansansielun henkilöitymänä.

Johannes Kastaja sai valmiiksi tehtävänsä Kristuksen airueena fyysisenä henkilönä. Nyt hän siirtyy auttamaan erityisesti opetuslasten ryhmää Jeesuksen ympärillä. Kun hän aikaisemmin toimi juutalaisten kansansieluna, hän nyt toimii Kristuksen apuna opetuslasten kahdentoista piirin yhdistävänä voimana.

Mielen vallankumous

Suomalaisessa Uudessa testamentissa Johanneksen ja sitten Jeesuksen kehotuslause kuuluu: "Kääntykää, sillä taivasten valtakunta on tullut lähelle."

Sana kääntykää on joskus myös muodossa katukaa. Sen kreikkalainen alkusana on kuitenkin metanoeite. Kun mietin, mistä tässä oikein pitäisi kääntyä ja mitä katua, niin ensiksi kiinnitti huomiota sanan alku meta. Se on sama kuin metafysiikassa - tarkastellaan fyysiikkaa korkeammalta taholta. Nous taas tarkoittanee henkeä. Se siis merkitsee mielen kohottamista hengen korkeampaan tarkasteluun.

Ja se oli tuona aikana täysin uutta ja vallankumouksellista. Satoja ja jopa tuhansia vuosia henkinen opetus oli aina kehottanut kuuliaisuuteen jumalan käskyjä kohtaan. Mitään omaa filosofointia ei tarvittu, sille ei ollut mitään sijaa. Jumalan välittämien käskyjen seuraaminen riitti.

Mutta nyt tulee opettaja, joka kohottaa ihmisiä ottamaan käyttöön oman ymmärryksensä, metahenkisyyden. Se ollut jotain täysin tavatonta. Emmehän me vieläkään ole omaksuneet kuin pieneltä osin tuon kehotuksen siirtyä jumalan käskyjen toteuttamisesta niin omakohtaisen oivaltamiseen.

Kääntyminen ja ilosanoma

Sinänsä verbi kääntykää ei ole aivan väärin, sillä aikaisemmin ihmiskunnan kehitys oli tuohon saakka noudattanut laskevaa linjaa hengestä maan päälle, kohti aineellisuutta ja erillisyyttä. Nyt Jeesus tuli kääntämään tuon suunnan, maasta jälleen kohti henkeä.

Eikä katuminenkaan tässä mielessä ole aivan väärin, jos sen ymmärtää juuri tuon suunnanmuutoksen toisena puolena. Mutta Jeesuksen varsinainen viesti on siis valoisa: kohotkaa sisäisesti uudelle, yksilölliselle tasolle!

Ja pian autuuslauseiden jälkeen Jeesus vielä täydentää tätä viestiä: Iloitkaa ja riemuitkaa, sillä palkka jonka te taivaissa saatte, on suuri. Jos tästä ilosanomasta ylipäätään on saarnattu, niin se on käsitetty hieman väärin. Kun kärsitte täällä maan päällä, saatte palkinnon taivaassa.

Mutta niin Jeesus ei suinkaan sano, vaan tuo iloitseminen ja riemuitseminen on selkeästi tarkoitettu tapahtuvaksi juuri nyt, juuri tässä hetkessä, maanpäällisessä elämässä. Ja syy tähän iloon on se, että taivasten valtakunta on lähellä.

Sen voimme ymmärtää niin, että Jeesus itse maan päälle tullessaan tuo henkisen maailman ihmisten läheisyyteen niin, että jokaisella ihmisellä on mahdollisuus saavuttaa siihen yhteys. Se on se ilosanoma, jota myös sana evankeliumi tarkoittaa!

Ehkä aina joku jossain on oivaltunut tuon ilosanoman aivan käytännöllisen merkityksen: Kristus kehottaa seuraajiaan - ja koska hän selvästi ilmoittaa tulleensa kaikkia ihmisiä varten - hän kehottaa siis kaikkia maailman ihmisiä omaksumaan henkisen tien läheisyyden ilon ja riemun elämäänsä!

Tuo ohje on ilmoitettu jo kaksituhatta vuotta sitten, joten viimeistään nyt on hyvä hetki alkaa kuunnella sitä, ja aloittaa kääntyminen kohti ilon ja riemuitsemisen perusasennetta.

Ilosta rakkauteen

Evankeliumien loppupuolella Jeesus tiivistää kaiken rakastamisen ohjeeseen. 

Uskon että muutkin kuin minä ovat huomanneet, että vaikka rakkauden pystyisi vielä aatteena hyväksymään, se on käytännössä aikamoisen vaikeaa, ainakin suhteessa todellisiin tai kuviteltuihin vihamiehiin.

Mutta kun me alammekin henkisen tien tai Kristus-tien tai ihmisyyden tien harjoituksen ilosta, niin siihen onkin paljon helpompi liittää myös rakkaus.

Näyttää siltä, että Uusi testamentti kuvaa ihmiskehitystä huomattavasti tarkemmin kuin olemme yleensä kuvitelleet.

Rakkaudella
Matti

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vuorisaarna, Kristus, Jeesus, Johannes, Kastaja, Matteuksen evankeliumi

Isän ja Äidin rakkaus

Perjantai 13.3.2015 klo 14:00 - Matti Kuusela

Olemme päässeet Vuorisaarnan tarkastelussamme siihen saakka, missä Jeesus muuttaa vanhan rakastamisen ja vihaamisen ohjeen uudeksi. Hän huomauttaa, miten on opetettu rakastamaan lähimmäisiä ja vihaamaan vihamiehiä. 

Sitten tulee jälleen tuo uusi opetus. Mutta minä sanon teille: rakastakaa vihamiehiänne ja rukoilkaa vainoojienne puolesta. Tuon sananmukaisesti ennenkuulemattoman ajatuksen on täytynyt olla todella hämmästyttävä. Kaksituhatta vuotta on kulunut. Asumme periaatteessa kristillisessä maassa, ja esimerkiksi lehdistö, ulkoministeriö ja puolustusministeriö ovat antaneet ymmärtää, että nyt naapurivaltion päämiehen vihaaminen on hieno juttu.

Ihmiskunta on hämmästyttävän hidas oppimaan. Uusi testamentti on ollut periaatteessa kaikkien ulottuvilla jo satoja vuosia ja edelleen se vanhatestamentillinen opetus, jonka Kristus korvasi uudella, saattaa olla voimassa julkisessa elämässä.

Kysymys on siitä, että rakkauden todellisuus on suurempi kuin vihan todellisuus.

Jeesus jatkaa Matteuksen mukaan: Jos te tervehditte vain ystäviänne, mitä erinomaista siinä on? 

Isän rakkaus

Ja Kristus painottaa edelleen: Olkaa siis täydellisiä, niin kuin teidän taivaallinen isänne on täydellinen.

Tällä kohtaa tajusin, että Kristus tuo esiin aivan uuden nimityksen jumalalle. Hän todellakin puhuu nyt Isästä, kreikaksi pater, eikä käytä vanhoja jumal- tai enkelihierarkisia nimityksiä, kuten Vanhassa testamentissa käytettiin.

Kun ajattelee tuota kreikkalaista pater auton o ouranios, niin siitä nousee esiin, että hän todellakin puhuu teidän isästänne. Se ei ole kovin kaukana ajatuksesta isä itsessänne. Hän todellakin tuo henkisen isyyden aivan ihmisten lähelle ja eikö hän jossain puhukin itsensä ja ihmisten yhteisestä isästä, tai ehkä vielä paremmin isällisyydestä, isällisyydestä olemassaolon perustan kautta läpi kaikkien enkelihierarkioiden.

Sana, jota Kristus tässä tässä käyttää, ei siis ole jumala, vaan se on todellakin isä, sana joka ei käsittääkseni esiinny Vanhassa testamentissa lainkaan. Tämä isänne taivaissa on jotain, mikä ei vanhatestamentilliseen tapaan katso vain ylhäältä alas, vaan hän toimii yhteistyössä ihmiskunnan kanssa: palkitsee, tietää, vastaa ihmiskunnan tekoihin.

Äidin rakkaus

Kun me puhumme Isän rakkaudesta, meidän aikamme ihminen ajattelee väistämättä myös Äidin rakkautta. Uuden testamentin valtavassa kudonnassa Äiti ei kuitenkaan tule esiin vielä Vuorisaarnassa, vaan hän on mukana salaperäisellä tavalla vasta Golgatan ristillä, jossa Kristus lausuu vaikeasti ymmärrettävät sanansa; Äiti, katso poikaasi, ja Poika, katso Äitiäsi. 

Vaikka emme noita sanoja täysin ymmärtäisikään, niin selväksi kuitenkin tulee, että Isän ja Pojan ohella on nyt myös Äiti, vaikka hänen todellinen palaamisensa kestää vielä kauan. Sen kuitenkin voimme huomata, että Äidin saapuminen henkiseen kokemusmaailmaamme edellyttää jälleen avautumista tunteille.

Sisäinen ääni sanoo, että ne henkiset opit, joissa ei ole tilaa ensin äidille ja sitten myös tyttärelle, kovettuvat ja vanhenevat väistämättä. Henkisten ajatusten ja kokemusten on uudistuttava, ja siinä me tarvitsemme Isän ja Pojan lisäksi myös Äitiä ja Tytärtä.

Siitä taivaallisesta kolminaisuudesta, johon Äiti ja Tytär kuuluvat, voit lukea lisää suomentamastani Robert Powellin kirjasta Pyhä Sofia -kolminaisuus.

Niinkuin jo aikaisemmin olemme maininneet, moni uusi henkinen Kristus-opetus on tullut tietoisuuteemme jo 1900-luvulla new age -opetusten kautta. Muistan miten silloin tuntui tehdä meditaatioita, joissa oli mukana sekä miehiset että naisiset olumusosat.

On sanottu, että kun Jeesus opetti meitä löytämään Isän rakkauden ensimmäisen tulemisensa aikaan, niin nyt hänen toisen tulemisensa suuri opetus on sisäisen Äidin rakkauden löytäminen.

1 kommentti . Avainsanat: Vuorisaarna, Kristus, Jeesus

Minän puhetta Vuorisaarnassa

Keskiviikko 11.3.2015 klo 14:00 - Matti Kuusela

Tiedämme useistakin lähteistä, että Jeesus oli merkittävä henkilö jo aikaisemminkin, mutta Jordanin kasteessa hänen olemukseensa liittyy jotain uutta. Tuo uusi joutuu nyt kohtaamaan maisen todellisuuden ensimmäisen kerran ja läpäisemään myös maisen elämän suuret peruskoetukset. Niitä nimitämme kiusauksiksi.

Sen jälkeen hänen edelläkävijänsä Johannes Kastaja vangitaan, mutta voimme ymmärtää vangituksi tulemisen merkitsevän myös sitä, että Johannes menettää henkisen voimansa fyysisessä kehossaan ja Jeesus itse alkaa julistaa, että henkinen maailma on nyt lähellä ihmisiä.

Pian sen jälkeen alkaa Galileassa vuorella hänen ensimmäinen suuri opetuksensa, jossa Jeesus ilmoittaa ihmiskunnan uuden tulevaisuuden tien kaikkien yhdeksän olemuspuolen kannalta. Tuo autuus-osa päättyy siihen, että Jeesus ilmoittaa: Iloitkaa ja riemuitkaa, sillä palkka, jonka te taivaissa saatte, on suuri.

Ja hän lisää, että te olette maan suola, ja te olette maailman valo. Jos elämä joskus tuntuu merkityksettömältä, näitä sanoja on hyvä muistella ja meditoida. Niissä on ihmeellinen voima.

Laeista yksilölliseen tietoon

Sen jälkeen Jeesus ilmoittaa ettei tullut kumoamaan lakeja vaan täyttämään ne. Ja hämmästyttävästi hän antaa ymmärtää, että lain täyttymys tapahtuu minän sanojen kautta. Aikaisemmin oli olennaista ollut jumalan sana ja sen noudattaminen. Nyt sen tilalle tulevat "Minä sanon teille..." lauseet.

Jumalan sanojen pyhyys ja luomisvoima on tulossa ihmissanojen ulottuville!

Myös pääsy taivasten valtakunnan tai henkisen maailman yhteyteen avautuu nyt kaikille ihmisille, ei enää vain erikseen vihityille, sillä Kristus itse on se vihkimys, joka ihmiskunnalle nyt annetaan.

On kuitenkin yksi ehto, ensimmäinen: teidän on noudatettava jumalan tahtoa paremmin kuin lainopettajat ja fariseukset. On mahtavaa, miten Jeesus tässä kääntää vanhan auktoriteettisuhteen päälaelleen. Kuka tahansa voi oman sisäisen henkisen tajunsa pohjalla päästä henkiseen maailmaan, paremmin kuin ennen fariseukset ja lainopettajat.

Sovi veljesi kanssa

Nyt "minä sanon teille" -opetus jatkuu ja Jeesus todellakin selittää henkisiä lakeja ihmisille. Ennen ne oli julistettu ja poltettu lain tauluihin, nyt Jeesus vetoaa suoraan ihmisten omaan ymmärrykseen. Siinä on jotain samaa kuin puoli vuosituhatta aiemmin Buddhan opetuksissa.

Jeesus kehottaa sopimaan veljen tai vastapuolen kanssa. Hän kehottaa olemaan himoamatta naista hänet nähdessään, hän kehottaa olemaan vannomatta lainkaan.

Tässä tulee ihmeellinen tunne, että siinä missä Jeesus esiintyi kuin kuninkaana ja kaikkivoipana autuuksia julistaessaan, hän nyt näyttää kuin esimerkkinä, miten minäolento itse voi arvioida samoja asioita, jotka aikaisemmin esiintyivät kymmenessä käskyssä.

Näiden lauseilla saattaa olla jokin sisäinen järjestys, joka avautuu myöhemmin, mutta näin ensimmäisellä tarkastelulla sitä on vaikea havaita. Jeesus esimerkiksi kehottaa puhumaan selkeästi ja rehellisesti, joka kyllä tai ei. Enempi on pahasta.

Kun luen näitä lauseita, minulla on koko ajan sisäinen visio siitä, miten Jeesus nyt katselee maailmaa ja ihmiskuntaa vuorelta vielä täydessä aurinkotietoisuudessa. Vähitellen tuo valtava henkisyys on supistuva kohti Golgatan mysteeriä, mutta hän vielä katselee ihmisten elämää maanpäällisen hengen korkeuksista.

Siksi ohjeissa tulee myös asioita, jotka voivat käytännössä olla mahdollisia vasta tulevaisuudessa: Älä tee pahalle vastarintaa.

Hämmästyttävää kyllä, jos jälleen kysymme, missä tätä ohjetta parhaiten nykyaikana noudetaan, niin jälleen vastaus on, new age -piireissä. Uuden ajan tietoisuudelle on ominaista, että jokainen, joka siihen kykenee, saa vapaasti esittää omaa opetustaan. Päästäkseen esiin hänen ei tarvitse kiistää toisia opetuksia, vaan hän mittansa on yksi siinä, miten hän tuo oman opetuksensa esiin.

Tämän oivaltaminen oli suuri kokemus, toteuttamisesta puhumattakaan. Olen itse kasvanut ja kokenut vielä niin voimakkaasti aikakauden, jolloin totuuden aksioomana oli: jos minä olen oikeassa, niin muiden on oltava väärässä. Tai, jos meidän yhteisömme on oikeassa, muiden yhteisöjen on oltava väärässä.

Tämä maailmankokemus on kuitenkin selvästi muuttumassa. Hyväksymisestä, myötätunnosta ja rakkaudesta on tulossa yhä tärkeämpiä. Myös dualismista eli vastakkainasettelusta vapautuminen on new agen keskeisiä ihanteita.

Puolustautumisen ja hyökkäämisen sijaan itse koetun totuuden esittämiseen pääseminen on omankin kokemukseni mukaan joskus uskomattoman vaikeaa. 

Fyysinen ja henkiset maailmat

Kuten autuus-lauseista opimme, ihmisellä tulee olemaan yhdeksän olemuspuolta, joista hän tällä hetkellä kehittää aktiivisesti vasta kuudetta. Sen hyvettä nimitimme puhdassydämisyydeksi.

Jeesus itse osoitti, että viimeistein hetkien lähestyessä hänen oli mahdollista olla puolustautumatta ja hyökkäämättä. Mutta hänelle se oli mahdollista, koska hänessä oli valmiina ne korkeammat olemuspuolet, joita me ihmiset olemme vasta kehittämässä. Siksi näyttää siltä, että näiden Minä sanon teille -lauseiden arvioinnissa ihmisen on itse käytettävä parasta ihmisarviointiaan löytääkseen sen tien, joka hänelle sopii juuri siinä tilanteessa.

Minä sanon teille -lauseet eivät enää ole lakeja, vaan ne ovat Kristuksen puhetta ihmisymmärrykselle. Siksi ymmärtääksemme niitä meidän on käytettävä parasta ymmärrystämme. Ja se on sallittua. Jos yritämme ymmärtää niitä toteltavina lakeina, ne kääntyvät heti vastakohdikseen. Tarkoitus on että ihmisen yhä vapaampi ja yhä rakastavampi minä arvioi nyt itse mitä hän sanoo, mitä minä sanoo.

Korkeammilla tasoilla ja energiatasoilla voimme jo hyvin alkaa ymmärtää pahan vastustamattomuuden merkityksen. Fyysisellä tasolla se voi tulla täysin mahdolliseksi vasta kaukaisessa tulevaisuudessa. Toki voimme pyrkiä siihen jo nyt.

Rakasta vihamiehiäsi

Seuraava opetus on puhdasta henkistä loistoa: rakasta vihamiehiäsi ja rukoile vainoojiesi puolesta!

Tällä kohden voi miettiä, rakastanko minä todella kaikkia läheisiäni. Keitä muita minä mahdollisesti rakastan, keiden puolesta olen aidosti rukoillut?

Nyt on huomattava, että rukoileminen vihamiesten puolesta ei tarkoita, että rukoilen että hän muuttuisi sellaiseksi, kuin minä haluan tai minun mielestäni olisi oikein. Ei, vaan se tarkoittaa, että sydämeni on todella puhdas. Rukoilen tämän ihmisen puolesta, jopa viholliseni puolesta ilman mitään omia vaateita!

1 kommentti . Avainsanat: Vuorisaarna, Jeesus, Kristus, Minä sanon teille,

Minä sanon teille... Vuorisaarnan uusi opetus

Tiistai 10.3.2015 klo 13:58 - Matti Kuusela

"Noihin aikoihin Johannes Kastaja tuli ja alkoi julistaa Juudean autiomaassa: 'Kääntykää, sillä taivaan valtakunta on tullut lähelle!'"

Autiomaa tarkoittaa henkisesti tilaa, jossa tosin on runsaasti sisältöä, mutta se on elottomassa muodossa. Johanneksen kehoitus kääntyä tarkoittaa syvää mielenmuutosta ja havahtumista. Ja jos ajattelemme tarkemmin, mistä juutalaiset voisivat kääntyä. Heidän koko olemassaolonsa päätehtävä on ollut fyysisen kehon valmistaminen Kristukselle. Sitä he ovat kansana valmistelleen jo parintuhannen vuoden ajan Aabrahamista lähtien, ja jos lähdemme Zarathustrasta, niin omistautui tuolle työlle jo tuhansia vuosia aikaisemmin.

Ja kun oletamme, että Johannes tiesi mistä puhui - hänhän oli aikaisemmin Elia, juutalaisten kansallisprofeetta tai myös kansansielu - niin voimme oivaltaa, miten Elia-sielu nyt Johanneksena, Kristuksen edelläkävijänä, tietää henkisesti että Kristus on jo läsnä, ja siksi mielensuunta on muutettava Kristuksen odotuksesta hänen läsnäolonsa kokemiseen.

Taivaitten valtakunta viittaa tietysti Kristuksen tuloon, mutta myös paljon enempään kuin vain hänen henkiseen läsnäoloonsa. Se viittaa siis siihen, että taivaitten valtakunta on tullut lähelle. On aivan kuin suuri esirippuolisi auennut: taivaitten valtakunta ei ole enää vain harvojen valittujen saavutettavissa vihkimyksen kautta, vaan maan päälle tulleen Kristuksen henkisen voiman avulla jokaiselle ihmiselle on avautunut mahdollisuus päästä yhteyteen henkisen maailman kanssa.,

Jeesuksen julistus

Hämmästyttävää on, että kun Jeesus kiusaustensa jälkeen sai kuulla, että Johannes oli vangittu, hän siirtyi Galileaan ja alkoi siellä julistaa täsmälleen samaa opetusta kuin Johannes: "Kääntykää, sillä taivasten valtakunta on tullut lähelle!"

Alkutekstin kreikkalainen sana kääntymiselle tai katumiselle on metanoeite. Sitä on erikielisissä raamatuissa käännetty katukaa, muuttakaa mielenne, kääntykää. Jos katsoo itse kreikan sanaa, niin sen alku meta tarkoittaa ylempää tai kattavampaa näkökulmaa tai siihen kohoamista. Näin ollen Jeesuksen kehoitus siis tarkoittaa meidän kielellämme lähinnä: Kohottakaa tietoisuutenne, sillä henkinen todellisuus on tullut lähelle."

Kun nyt kaksituhatta vuotta myöhemmin kuulostelemme tuota opetusta, ja kysymme, miksi se kuulostaa niin tutulta, missä me olemme sen kuulleet, niin vastaus on: new age -tietoisuuden piirissä on puhuttu ja opetettu juuri tuota, jopa aivan samoilla sanoilla.

Kakstuhatta vuotta on kulunut valmisteluun, ja huomaamme, että Jeesuksen kehotus lopultakin soi maailmassa, uuden ajan henkisyydessä.

Emme tässä nyt kuitenkaan keskustele enempää uuden ja esimerkiksi kristillisten kirkkokuntien suhteista, vaan palaamme kappaleemme alkuun. Jostain englanninkielisestä tekstistä sattui silmiini lause, että Jeesus tuossa lauseessa toistaa Johannes Kastajan sanoman.

Toki, mutta se ei ole mitenkään tapahtuman idea, vaan se, että nyt kun Johannes on jo suorittanut oman tehtävänsä, hän on kastanut Jeesuksen Jordanilla ja hänet on vangittu, toisin sanoen hänen tehtävänsä fyysisessä ruumiissa on suoritettu, hänen valtava henkisyytensä siirtyy Jeesuksen käyttöön.

Joskus kauan sitten olemme jo puhuneet siitä, miten Jeesus syntyperänsä puolesta oli sekä juutalaisten kuningas (Matteus) että ylipappi (Luukas). Nyt hänen henkiseen olemukseen liittyy mukaan myös juutalaisten kansansielun ja korkeimman profeetan olemus Johannekselta.

Vasta sen jälkeen Jeesus voi sanoa, että hän on tullut toteuttamaan lain. Hänellä on omassa olemuksessaan lain kuninkaallinen, papillinen ja profeetallinen perusta.

Sitäkin ihmeellisemmältä tuntuu, kun hän tuon lain toteuttamisen lupauksen jälkeen jatkaa välittömästi: "Minä sanon teille..."

Hän ei siis perustakaan noille auktoriteeteille sitä mitä puhuu, vaan hän tuo puheensa lähteeksi aivan jotain uutta: Minä, minuus.

Ensimmäinen näistä suurista Minä sanon teille -lauseista kuuluu kokonaisuudessaan: "Minä sanon teille: ellette te noudata Jumalan tahtoa paljon paremmin kuin lainopettajat ja fariseukset, te ette pääse taivasten valtakuntaan."

Tie hengen maailmaan

Tällä yhdellä lauseella Jeesus kumoaa kaikki vanhat auktoriteetit. Lainopettajien ja fariseusten opetuksilla ei päästä lähemmäksi tulleen henkisen maailman yhteyteen, vaan jokaisen henkisen todellisuuden yhteyttä kaipaavan ihmisen on toteuttava jumalan tahtoa paremmin kuin he.

Ja samalla tuohon yhteen ainoaan lauseeseen sisältyy toteumus, että jokaisella ihmisellä on nyt mahdollisuus päästä yhteyteen henkisen todellisuuden kanssa. Ei kuuntelemmalla vanhoja auktoriteetteja, vaan sen avulla, mikä on uusi henkinen voima maailmassa, minä. Minä sanon teille. Se minä on myös jokaisessa ihmisessä.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vuorisaarna, Kristus, Jeesus, Johannas Kastaja

Kohti puhdassydämisyyttä

Perjantai 27.2.2015 klo 18:53 - Matti Kuusela

Vuorisaarnan kuvaus päättyy Matteuksen evankeliumissa sanoihin, joissa kerrotaan että kansanjoukot olivat hämmästyksissään Jeesuksen opetuksista. He kokivat, että Jeesus puhui asioista, jotka hän tunsi. Se ei ollut vain selostusta, vaan ”hän opetti niin kuin se, jolle on annettu valta.” Kansa koki, että Jeesus puhui asioista, jotka hän tunsi henkilökohtaisesti.

Matteuksen ”vallaksi” suomennettu kreikan sana on eksousias, joka on myös enkelihierarkian nimi. Sanalla Vallat tarkoitetaan niitä samoja enkeleitä tai jumalia , jotka Ensimmäisen Mooseksenkirjan alussa päättävät luoda ihmisen ja joista yksi on Jehova. Heitä kuvataan myös nimellä elohim.

Lause siis tarkoittaa, että kansa koki Jeesuksen puhuvan ensin ”autuuksista” ja sitten vanhojen käskyjen merkityksestä samalla vallalla ja voimalla kuin Jehova oli puhunut niistä Moosekselle noin tuhat vuotta aikaisemmin. Sen on täytynyt olla valtava kokemus.

Kristus ja Jehova

Yksi syy, minkä tähden monet raamatunkohdat ovat meidän aikanamme vaikeita ymmärtää, on se, että henkiset olennot esiintyvät niissä erilaisissa yhteyksissä toisiinsa. Nykyään me odotamme, että sama yksilöllisyys esiintyy aina samalla tavalla ja samoissa yhteyksissä. Raamatussa niin ei kuitenkaan ole, vaan esimerkiksi Jeesus tai Kristus, tai Jeesus Kristus, esiintyi useilta erilaisilta näkökannoilta.

Ajatelkaamme Vuorisaarnan yhteyttä siihen, miten Mooses otti Siinain vuorella vastaan Jumalan kymmenen käskyä. Näillä kahdella tapahtumalla on yhteistä jo se, että kumpikin tapahtuu vuorella, lähellä jumalaa tai henkistä maailmaa. Ja kummassakin annetaan juutalaisille tai ihmiskunnalle uusi ajanmukainen henkinen opetus.

Aikaisemmin kuvittelin, että Siinain jumala oli yksiselitteisesti Jehova, mutta myöhemmin aloin oivaltaa, että Jehovan taustalla oli Kristuksen opetus. Kun nyt luin jälleen Vuorisaarnaa, jossa Jeesus autuuksien jälkeen palaa Kymmenen käskyn opetuksiin ja esittää ne uudella tavalla, ei enää käskyinä vaan selostaen niiden merkitystä, niin asia käy selväksi. Jo kymmenen käskyä olivat lähtöisin Kristukselta itseltään, mutta hänen on esitettävä ne Jehovan kautta.

Vuorisaarnan aikaan Kristus on tullut maan päälle, ihmisten keskuuteen, ja nyt hän kykenee esittämään käskyt uudella tavalla, ihmisten tasolla. Ja silloin ihmiset kokevat, että hänessä on sama elohim- eli luojajumalien tai Jehovan voima kuin siinä tapahtumassa, jossa käskyt aikanaan annettiin.

Mielenkiintoista on sitten se, että juutalaiset tunnistivat tämän saman henkisen voiman runsaan tuhannen vuoden takaa.

Vallat – elohim - muodonhenget

Rudolf Steiner käytti Valloista tai elohim-olennoista nimitystä muodonhenget. Yksi heistä, joka siirtyi vaikuttamaan auringosta kuuhun, oli Jehova.

Muodonhenget ovat niitä, jotka ovat luonnon taustalla olevia voimia. He muotoavat luonnon ja kaikki olennot, ja Raamatussa he ovat aina läsnä silloin, kun luonnonvoimat järkkyvät, kun myrskyää, salamoi tai maa järisee. Silloin ukkosti ja salamoi, kun käskyt annettiin ensimmäisen kerran.

Mooseksen saadessa käskynsä vuorella oli juuri tällainen suuri luonnonmyrsky, mutta ihmeellistä on, että Vuorisaarnan aikana mitään myrskyä ei ole, vaan luonto tuntuu esiintyvän ihmeellisessä rauhassa. Kristuksen aurinko-olemus loistaa rauhaa maan päälle. Nyt hän on itse paikalla. Nyt hän ei enää ilmesty Jehovan kautta. Hän kertoo tulleensa täyttämään lain, ei kumoamaan sitä.

Ihmiskehityksen uusi suunnitelma

Palatkaamme jälleen Vuorisaarnan alkuun, jossa Kristus kertoo ihmiskehityksen uudesta suunnitelmasta yhdeksäntasoisena kokonaisuutena. Siinä jokainen taso vastaa yhtä ihmisolemuksen tasoa. Näistä yhdeksästä vaiheesta me olemme hengentieteen mukaan kulkemassa nyt vasta kuudetta, joten puuhaa meillä riittää tulevaisuudessakin.

Ohjelman kuudes lause kuuluu Uuden testamentin suomennoksessamme: ”Autuaita ovat puhdassydämiset, sillä he saavat nähdä jumalan.”

Tämä on siis meitä varten: kun puhdistamme sydämemme, niin henkinen katseemme avautuu!

Tästä henkisestä puhdistumisesta on varmaan monella sisäinen kokemus. Tärkeää siinä on kuitenkin oivaltaa, että puhdistumisen merkitys on vanhatestamentillisissa ja uusitestementillisissa uskonnoissa hyvin erilainen. Vanhoissa uskonnoissa todella puhdistettiin itseä niin erilaisin henkisin menetelmin kuin rituaalisilla pesuilla ja puhdistusmenoilla.

Nyt puhdistuminen tarkoittaa Kristuksen avulla koettua sisäistä voimaa. Puhtaus on ennen kaikkea sitä, miten me toimimme. Se sisäinen asenne, se on henkilökohtaista elämää ja toimintaa. Sen pohjalta lauseen voi kirjoittaa esimerkiksi:

Puhdistakaa sydämenne oman henkenne voimasta, Kristusta etsiessänne, niin sisäiset silmänne avautuvat.

Vuorisaarnan opastukset

Koko sarjan ensimmäinen ohje kuuluu, että ne joilla on hengen nälkä, saavat nyt oman itsensä kautta tyydytyksen. Hengen kerjäläinen ilmentää vastapainoa sille rikkaalle miehelle, joka ei kyennyt kulkemaan neulansilmän kautta tai astumaan taivasten valtakuntaan.

Saadakseen todellista tietoa on ihmisen kyettävä ensin vapautumaan vanhasta.

Toinen ohje kuuluu, että meidän on kuunneltava tunteitamme, meidän on hyväksyttävä niin murheemme kuin ilommekin. Meidän on tunnettava tunteemme, jotta me niiden kautta kulkea siihen täyttymykseen, jota evankeliumissa kuvataan lohdutukseksi.

Ensimmäinen kohta oli fyysistä tasoa varten, toinen eetterikehoa eli elämänvoimakeholle. Kolmas lause kertoo astraaliruumiin kehityksestä: maltilliset perivät maan. Se tarkoittaa, että ihmisen on opittava itse hallitsemaan omia sisäisiä voimiaan kyetäkseen suorittamaan loppuun maan antaman koulutuksen, toteuttaakseen maan kehitystarkoituksen.

Vanhurskauden arvoitus

Neljännessä lauseessa etenemme varsinaiselle sielulliselle tasolle. Ensimmäistä sielun kehitysvaihetta nimitetään aistimus- tai tuntosieluksi. Se on vielä hyvin kosminen sielunalue. Sitä kehittivät varsinaisesti muinaiset egyptiläiset, jotka rakensivat pyramidinsa ja temppelinsä kosmisten mittasuhteiden ja tähtivoimien mukaan. He kokivat ne vielä suoraan sielussaan. Kalevalassa tätä kehitysvaihetta edustaa Väinämöinen.

Meidän Raamatussamme neljännen lauseen keskeinen käsite on vanhurskaus, erikoinen sana, josta ainakin minulle tulee mieleen Aabrahamin suhde jumalaan, mutta siihenpä se jääkin. Lause kuitenkin lupaa, että ne, joilla on vanhurskauden nälkä ja jano, tulevat ravituiksi.

Edessäni olevassa englantilaisessa käännöksessä sana on kuitenkin oikeamielisyys tai oikeudenmukaisuus. Kun muuttaa vanhurskauden tilalle oikeudenmukaisuuden, niin lause selvenee välittömästi: ne joilla on oikeudenmukaisuuden nälkä ja jano, he saavat... niin, mitä he saavat? Heidät ravitaan, he saavat täyttymyksen.

Käsittääkseni se tarkoittaa, että ne joilla on syvä kosminen oikeudenmukaisuuden taju ja tarve, he myös täyttyvät kosmisille jumalvoimilla.

Vanha vanhurskaus tai jumalmielisyys tarkoitti sitä, että jumala palkitsi ihmisen. Nyt Kristuksen aikana meidän on tunnusteltava tätä ajatusta vielä hieman pidemmälle. Kristuksen kautta maailmanviisaus on muuttunut. Se on kehittynyt eteenpäin niin, että emme voi enää henkisessä tiedossamme tyytyä siihen mitä on ollut, vaan nyt maan piirissä läsnäolevan Kristuksen kautta myös maanviisaus on jatkuvassa kehitystilassa. Siksi uusi ja sisäisesti ravitseva henkisyys meissä voi olla vain sellaista, jossa me koemme maailman kaikkein korkeimman oivaltamamme viisauden mukaisesti.

Armahtaminen

Viidennessä lauseessa me tulemme yhä lähemmäksi nykyajan henkistä opetusta: ne, jotka armahtavat, ne armahdetaan.

Se tarkoittaa, että katseemme suuntautuu jumalmaailmasta yhä enemmän toisiin ihmisiin ja maailmaan ympärillemme. Aivan kuin me vasta tällä kohden tulisimme todella läsnäoleviksi tässä maailmassa. Tulemme nyt ensi kertaa täysikasvuiseksi siinä mielessä, että voimme tehdä itsenäisiä päätöksiä. Armahtaessamme me otamme vastuun itsellemme, teemme jotain mikä aikaisemmin kuului vain jumalalle. Ja se on mahdollista juuri Kristuksen kautta. Kristus minussa antaa minulla todellisen mahdollisuuden antaa anteeksi.

Rudolf Steinerin mukaan tämä merkitsee, että ihminen nyt saa mahdollisuuden oppia, että maailma vastaa hänelle samalla tavalla kuin hän suhtautuu maailmaan. Sen mitä teet maailmalle tai toisille ihmisille, se palaa sinulle takaisin. Tässä huomaa myös, että tämä omien tekojen ja maailman tekojen vastaavuus ei toimi mekaanisena fyysisen maailman lakina, vaan se on maailman sisäisemmän tason lainomaisuus, jonka oikea ymmärtäminen edellyttää myös oikeaa mielenlaatua.

Tässä armahtamisen ja anteeksiannon rinnalle kuuluvat myös hyveet. Ne kertovat asenteista, jotka ovat sopusointuisessa suhteessa maailman kanssa.

Puhdassydämisyys

Näin olemme tulleet kuudennen lauseen puhdassydämisyyteen ja nykyaikaan saakka. Kuudes lause lupaa, että sydämeltään puhtaat saavat nähdä jumalan.

Käytännössä puhdassydämisyys on sitä, että kielteiset värähtelyt eivät jää kiinni sydämiimme. Se ei Kristuksen mielessä ole sitä, että me suljemme ulkopuolelle kaikki epämieluisat tuntemukset, vaan puhdassydämisyys on sitä, että me otamme vastaan kaiken mitä maailma meille tarjoaa, ja sydämme säilyvät puhtaina siitä huolimatta.

Rakkaudella

Matti



Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vuorisaarna, Kristus, Rudolf Steiner, vallat, elohim, Jehova, nykyaika, oikeamielisyys, vanhurskaus

Vuorisaarnan opetusohjelma

Maanantai 23.2.2015 klo 21:23 - Matti Kuusela

Hei ystävät, Vuorisaarnan alkua voi pitää evankeliumien sisällysluettelona. Vuorisaarna kertoo siitä, miten ihmisen olemuksen yhdeksän tasoa tulevat kehittymään meidän uutena aikanamme Kristuksen vaikutuksesta.

Aivan olennaisen tärkeää on myös ymmärtää, että vanha kiista siitä, kumman teot vaikuttavat enemmän, Kristuksen vain ihmisen, on täysin vanhanaikainen. Vanhan testamentin uskonnollisuudessa tuollaista olisi voinut kysyä, mutta meidän aikanamme kysymys on yhteisroiminnasta. Kristus tekee kaiken sen minkä voi, ja loppu jää meidän huoleksemme. Se on niin yksinkertaista.

Mutta meidän kannaltamme se loppu, on aina alku. Meidän on oltava aktiivisia: meidän on todellakin pelastettava itse itsemme, koska kukaan muu ei sitä tee. Kristus on tehnyt ja tekee koko ajan oman osuutensa.

kristus_s.jpg

Kristuksen tietoisuus

Voi olla hyvä koettaa asettua hetkeksi Kristuksen asemaan. Siinä missä meillä on maallinen tietoisuus, hänen tietoisuutensa on kosmista. Hän on esimerkiksi täysin tietoinen siitä, miten meidän elämämme kullakin on sujunut eri inkarnaatioissa tähän saakka. Hän näkee selvästi, miten meidän kunkin on tehtävä tulevissa elämissämme saavuttaaksemme tasapainon omissa kehitysvoimissamme.

Hän näkee miten maanvoimat ja planeettavoimat ja kiintotähtivoimat vaikuttavat. Ja hän elää meidän kosmisena veljenämme, ja tämä on mielenkiintoista: hän on tavallaan itse samassa minäkehityksen vaiheessa kuin me ihmiset, mutta kosmisessa mittakaavassa.

Kuvitellaan, että me olemme kansakoulussa käymässä läpi tiettyä kehitysohjelmaa. Kristus käy läpi samaa kehitystä, mutta yliopisto- tai jatko-opiskelijatasolla.

Hän ei määrää meitä, vaan hän kulkee meidän edellämme, tai toisella tavalla katsottuna yhtä jalkaa meidän kanssamme.

Koska Kristus siis kulkee samassa tahdissa meidän kanssamme, mutta valtavasti korkeammalla tasolla, hän kykenee kertomaan meille jo ennalta kaikista tulevista opintovuosistamme, mikä on niiden jokaisen olennainen kehitystehtävä.

Vuorisaarnan opetusohjelma

Se on Vuorisaarnan alku. Sitä tarkoittavat autuudet. Te suoriudutte hienosti fyysisen kehon tasosta, kun olette avoimia kaikille uudelle tiedolle. Sillä tavoin te saatte perusymmärryksen siitä, miten kaikki toimii.

Toisen opetuksen idea on, että kun te hyväksytte ja käytte rauhassa läpi kaikki tunteenne ja tuntemuksenne, silloin ne kaikki tulevat työstetyiksi ja voitte olla onnellisia ja tyytyväisiä.

Kolmanneksi teidän on oltava maltillisia. Oppikaa ohjaamaan omia sisäisiä voimianne, niin saatte käytyä koulunne loppuun ja saatte hyvän todistuksen.

Tämä oli kaikki tavallaan ulkoista. Nyt katsomme sisäisiä voimianne. Etsikää itsestänne aina sellainen sisäinen asenne, että olette innostuneita ja avoimia kaikelle mitä kohtaatte. Silloin teidän voimamme pysyvät vireessä ja kykenette oppimaan kaiken mitä ikinä tarvitsette. Kun te olette tällä tavoin avoimia ja innostuneita ja kiinnostuneita, niin mitä te opiskeletta ja kohtaatte, ravitsee teitä.

Huomatkaa, että niin tärkeitä kuin aidot lapsenomaiset ihmisyyden voimat ovatkin teidän kasvussanne, niin te olette myös osaltanne aikuisia: teidän on ymmärrettävä vastuunne maailmanhenkisyyden suhteen. Se merkitsee, että aikuisina te ja maailma toimitte vuorovaikutuksessa keskenänne. Olette kuulleet esimerkiksi anteeksiannosta. Maailma toimii jokaiselle ikäänkuin hänen omana henkisenä peilikuvanaan. Kun esimerkiksi annat anteeksi lähimmäisillesi, kuten olen opettanut, maailma antaa anteeksi ja vapauttaa sinut. Sama pätee kaikkiin niin ominaisuuksiin, joita on kutsuttu hyveiksi. Jokainen hyve, jota noudatat on suora enkelivoima, joka virtaa sinulle takaisin. Kun sinä armahdat, sinut armahdetaan. Se toimii kaikilla elämänalueilla.

Kaikki nämä ovat valmistusta siihen, että voit elää elämääsi puhtain sydämin. Kun olet työstänyt ja vapauttanut sisäisesti kaikki vanhat jännitykset, sinua lähestyy aika, jossa aivankuin valmistut ylioppilaskirjoituksiin. Alat nähdä millä tavoin asiat sulautuvat yhteen, millä tavoin se mitä olet opiskellut, liittyy siihen mitä maailmassa tapahtuu. Se tarkoittaa, että kun olet oppinut läksysi niin, että alat nähdä näiden opetusten taakse, kaikki avautuu sinulle uudessa valossa, alat nähdä Jumalan, kuten Vuorisaarna sanoo. Tämä on se taso, jolla me nyt työskentelemme, ja siksi sen merkitys, mitä Jumalan näkeminen todellisuudessa on, on vielä useimmille verhottu.

Silloin kun ihminen saavuttaa puhdassydämisyyden, vasta silloin hänestä voi alkaa kehittyä maailmassa todellinen rauhantekijä. Jo nyt te voitte harjoitella tuota seuraavan luokan tehtävää, valmistautua ja pyrkiä siihen, mutta ymmärrätte, että todellinen rauhatekijä voi olla vasta silloin, kun kaikissa asioissa kykenee luottamaan täydellisesti oman sydämensä puhtauteen ja puolueettomuuteen.

Tämän jälkeen on vielä kaksi luokkaa, mutta niitä ei todellisuudessa voi vielä ymmärtää. Niistä voi saada jonkinlaisen aavistuksen niin, että niissä rauhantekijän viisaus muuttuu ensin elämäksi ja sitten todellisuudeksi. Siksi näissä kahdessa viimeisessä Vuorisaarnan ohjeessa sanotaan, että ihminen tulee vainotuksi: hän siirtyy omasta yksilöllisestä elämästään koko ihmiskunnan ja maan elämään, ja pääsee kohtaamaan ne kaikkine hyvine ja raskaine puolineen.

Kristuksen kuva

Jotta me voimme todella ymmärtää edellisen, tajusin että meidän on muutetteva sisäistä Kristus-kuvaamme niin, että se vastaa tätä opetusta. Yllä oleva kuvasta Steiner sanoi, että juuri tuollaisena hän näki Kristuksen. Se on selkeästi hyvin moderni kuva, siinä ei ole vanhan ajan painolastia.

Rakkaudella
Matti

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vuorisaarna, Vuorisaanen merkitys, Rudolf Steiner, Kristus

Vuorisaarnan suuret opetukset

Torstai 19.2.2015 klo 10:06 - Matti Kuusela

On ihmeellistä, miten Vuorisaarnan avautuminen tapahtuu hitaasti, kohta kohdalta. Se on aivan kuin katsoisi kukan avautumista hidastetulta videolta, terälehti terälehdeltä.

Kuvitellaan vielä, miten Jeesus kauniissa ja aurinkoisessa Galileassa nousee vuorelle, istuutuu ja alkaa opettaa opetuslapsiaan ja kansaa. Tämä on hänen ensimmäinen opetuksensa Matteuksen evankeliumissa, hänen ohjelmajulistuksensa uudesta opista ja aikojen muutoksesta.

Toki kreikkalaiset olivat jo aloittaneet filosofian harjoituksen, mutta juutalaisilla vallitsi edelleen vanha syvä vakaumus siitä, että aitoa henkistä tietoa on saatavissa vain jumalilta, Jahvelta. Se oli mahdollista vihkimyksessä, uutta tietoa oli mahdollista saada profeetoilta, jotka tosin olivat vaienneet Johannes Kastajaa lukuunottamatta. Luultavasti myös divinaation tie oli jo tuohon aikaan sulkeutunut, eli menetelmä, jossa jumala antaa papeille viestinsä kirjain kirjaimelta.

Samoin ennen Golgataa henkinen yhteys jumalaan oli mahdollista lähinnä yöaikaan, yötietoisuudessa. Niin Nikodeemuksestakin kerrotaan, miten hän tuli Jeesuksen luo yöllä. Se tarkoittaa että Jeesus keskusteli tämän juutalaisten vihityn kanssa yön henkisessä tilassa.

Vuorella

Nyt Jeesus siis opettaa täydessä päivänvalossa, vuorella, lähellä aurinkoa. Hän opettaa myös kansalle, mikä ilmeisesti oli ennenkuulumatonta. Opetuslapset ja kansa kuulevat ensimmäisinä, että ajat ovat muuttuneet. Vanha mysteeritie on kuljettu loppuun ja nyt ihmisen on mahdollista saada itse, itsessään, oman minuutensa kautta kaikki se, mitä hän ennen sai mysteereissä ja niihin perustuvissa henkisissä toimituksissa.

Nyt alkoi aika, jolloin jokaisen ihmisen on mahdollista tavoittaa henkinen maailma omassa itsessään, omassa sydämessään. Siitä kertoo ensimmäinen Vuorisaarnan autuuslause. Ja kun puhutaan autuudesta, niin sa tarkoittaa, että ihminen voi siis saada omaa tietään saman ja enemmänkin kuin aikaisemmin mysteeritietä.

Ja vaikka muistamme, että Vuorisaarnan lyhyiden autuuslauseiden suomennokset ovat puutteellisia, niin silti me voimme sieltä kuin sanojen takaa etsiä totuutta, sellaista totuutta joka soi sieluissamme.

Todella ymmärtää

Mutta miten vaativaa meidän on edelläänkään ymmärtää ja luottaa siihen, että Kristuksen julistus todella pitää paikkansa. Sehän merkitsee, että myös sitä, että meidän ainoa totuuden kriteerimme löytyy meistä itsestämme, omasta sisäisyydestämme.

Ja se tarkoittaa, että henkisen tien kulkija ei voi koskaan hyväksyä mitään väitettä, ei ainoatakaan, ennen kuin hän on sen itse sisimmässään todentanut. Se on oikeastaan juuri se kohta, josta varsinainen henkinen koulutus voi alkaa.

Päästäksemme edes lähelle alkua meidän on jollakin tavalla herättävä, niin että kohoamme irti arjen ajatuksista ja oivallamme jonkin suuremman olevaisuuden.

Voi kulkea monien teiden kautta ennen kuin alkaa ymmärtää, miten merkittäviä ovat ne monet vanhat henkiset opetukset, joiden on jo luullut vanhentuneen: hyveet, totuus, kauneus, moraalisuus... Jossain vaiheessa alkaa kokea, että ne eivät olekaan vain sanoja, vaan ne ovat läsnäolevia henkisiä voimia.

Käsitteiden elävöityminen

Kun ajatukset alkavat ikäänkuin hidastua ja elävöityä, kun alkaa kokea niiden voiman ja tunteen, niin samalla alkaa lähestyä autuuksien toista lausetta. Se lupaa lohdutusta niille, jota murehtivat.

Tämän voi helposti sivuuttaa. Mutta miten usein ihmiset murehtivat, miten usein itse murehtii jotain? Ja heti ohjelmansa toisessa kohdassa Kristus lupaa jokaiselle lohdutuksen - itsensä kautta. Se sana vain on jätetty suomennoksissa pois.

Se "itse" tarkoittaa jokaista ihmistä. Ja se tarkoittaa samalla Kristuksen itseä, jonka kautta tämä uusi yhteys maailmaan on mahdollinen, että kärsivät saavat omassa itsessään lohdutuksen tuskaansa, kun he etsivät Kristuksen myötä itselleen uutta totuutta.

Tuo on hämmästyttävän suuri lause. Nyt ihmettelen, että vaikka olen niin pitkään näidenkin lauseiden kautta kulkenut, niin en ole aikaisemmin tajunnut, että tuon lohdutuksen saamisen voi ja saa käsittää läsnäolevana todellisuutena.

Harjoitus

Mieleeni kohoaa nyt harjoitus. Muistele miten olet joskus aikaisemmin kärsinyt, surrut, tuntenut ahdistusta, pelkoa tai muuta vastaavaa. Muistele nyt miten tuo tila on päättynyt. Tai ellei se ole, niin kuvittele miten se voisi päättyä.

Ehkä juuri tällä kohtaa mahdollista päästä vanhasta ja enemmän tai vähemmän tyhjästä ajattelusta sellaiseen uuteen sisäiseen kosketukseen, joka voi antaa sen yhteyden ja voiman, jota Matteuksen suomennos nimittää lohdutukseksi.

4 kommenttia . Avainsanat: Vuorisaarna, Rudolf Steiner, Kristus, lohdutus, totuus

Vuorisaarnan viesti

Tiistai 10.2.2015 klo 22:29 - Matti Kuusela

Hämmästyttävästi Vuorisaarnan autuaiksi julistusten ymmärtäminen on ollut yksi viime vuosien vaativimpia projekteja. Olen palannut siihen yhä uudelleen, ja aina sen kokonaisuus tahtoo kadota. 

Paljon Vuosisaarnan merkityksestä toki saa irti, kun ottaa siitä esille vain lauseiden ensimmäiset osat: autuaita ovat hengellisesti köyhät, autuaita ovat surevat... mutta katsotaan jälleen näiden yhdeksän lauseen merkitystä ja kuten niin usein, käyttäkäämme apuna Steinerin esitelmiä. Tällä kertaa Matteuksen evankeliumi -esitelmäsarjasta.

Vuorisaarnan kieli

Kun Vuorisaarnaa lähtee miettimään, niin aivan ensimmäiseksi on otettava huomioon, että näiden julistusten käännökset ovat puutteellisia. Se ei varsinaisesti ole kenenkään syy, sillä silloin kun suuria henkisiä käänteitä kiteytetään lauseiksi, on niiden merkitys ymmärrettävä, jotta käännös voi onnistua.

Vuorisaarna sijaitsee ensimmäisen evankeliumin aivan alussa, heti kiusausten jälkeen ensimmäisenä varsinaisena opetuksena, voi hyvin lähteä siitä, että se sisältää Kristuksen koko työskentelyn alkutahdit, suunnitelman, ohjelman. 

Jeesuksen perässä kulkee Galileassa suuri kansanjoukko. Kun Jeesus katsoo kaikkia näitä ihmisiä, hän nousee vuorelle. Opetuslapset tulevat hänen ympärilleen ja Jeesus istuutuu opettamaan. 

Vuorisaarnaa kuvaavissa maalauksissa Jeesus yleensä seisoo kansanjoukkojen keskellä, mutta on aivan eri asia istua ja opettaa kuin julistaa seisaallaan. Kun istuu ja puhuu, silloin puhuu niin että ihmiset ymmärtäisivät. Seisaallaan julistettaessa taas pyritään saamaan ihmiset vakuuttuneiksi. Silloin käytetään voimaa.

Ensimmäinen autuus

Heti alkuun lause "Autuaita ovat hengessään köyhät..." tuntuu vieraalta. Jeesus on koonnut oppilaansa yhteen vuorelle, hengen läheisyyteen, ja hän tahtoo kertoa heille, mitä hän on opettamassa. Sen tulee olla jotain dynaamista, jotain sellaista mikä on ja mikä kantaa kauas ihmiskunnan tulevaisuuteen.

Se mikä vastakohtana Vanhan testamentin ajalle tulee luonnehtimaan ihmiskunnan kehitystä, ei mitenkään voi olla vain autuasta. Sen täytyy olla sellaista, mikä kantaa ihmisen yksilöllistä kehitystä eteenpäin. Sopivaa yhtä sanaa tuohon ei kyllä löydy, mutta voimme alustavasti sanoa: Onnellisiksi ja tyytyväiseksi voivat itsensä nyt ja tulevaisuudessa kokea ihmiset, jotka... nyt ovat henkisesti köyhiä.

Tässä köyhyys tarkoittaa samaa asiaa, joka tulee myöhemmin esiin rikkaan nuorukaisen kohtalla. Tämä nuorukainen, eli Lasarus, oli rikas maallisestikin, mutta erityisen rikas on hän oli henkisesti. Kristuksen mukaan oli kuitenkin tultu aikaan, jolloin vanha perinnöllinen mysteeriviisaus ei enää toimi, vaan siitä on luovuttava voidakseen ottaa vastaan uutta tietoa.

Ja mistä tuo uusi tieto tulee? Vanhoissa mysteereissä ja Vanhan testamentin aikaan ihmisen minuus oli vielä rakentunut niin, että se oli tavalla tai toisella siirrettävä syrjään, jotta jumalallisen viisauden vastaanottaminen oli mahdollista. Siksi profeetat välittivät kuninkaille viestejä, siksi käytettiin erilaisia henkisten viestien vastaanottomenetelmiä ja siksi myös mysteerien vihkimyksissä kokelaan minuus siirrettiin syrjään varsinaiseksi vihkimysajaksi.

Nyt uusi aika, uusi opetus merkitsee sitä, että ihminen itse oman hengenkipinänsä, oman minuutensa kautta tulee kykeneväksi ottamaan vastaan ja luomaan totuutta.

Itse!

Kun katsoo alkuperäistä kreikkalaista tekstiä, niin siellä on sana autoon, joka on sama sana kuin meidän "autossamme". Alunperin sana oli automobiili, joka tarkoitti "itse liikkuvaa". Nyt siitä on jäänyt jäljelle vain tuo "itse". 

Näin lause voidaan kääntää esimerkiksi näin:

Onnellisia saavat olla ne, jotka ovat hengen suhteen köyhiä, sillä he saavat itsessään kokea taivasten valtakunnan.

Tuo itse-sana on säännönmukaisesti aina jätetty pois, koska ei vanhojen kirkollisten näkemysten mukaan ei ole ollut mitenkään suositeltavaa rohkaista ihmisiä omakohtaiseen henkiseen tietoon tai henkiseen ylpeyteen. Saattaa olla niinkin, että todella ei ole ymmärretty sitä Kristuksen tuomaa valtavaa muutosta, että ihminen itse, eli ihminen oman minuutensa kautta voi alkaa tavoittaa henkisiä totuuksia.

Ja voidakseen ottaa vastaan ja tosiasiassa luoda uutta totuutta ihmisen on välttämättä oltava köyhä, sillä vain köyhän mielessä on vapaata tilaa uudelle. Toki on mahdollista olla viisas ja tietäväinen, mutta silloinkin on pystyttävä siirtymään sisäisen köyhyyden tilaan tavoittaakseen uusia henkisiä oivalluksia.

Autoon ei tässä julistuksessa merkitse vain itsessään, vaan myös itse tai itsensä kautta, oman toimintansa kautta.

Taivasten valtakunta

Loppu onkin jo helppoa. Kun sanotaan, että heidän on taivasten valtakunta, niin se tarkoittaa henkistä tietoa taivaallisista valtakunnista.

Niillä ihmisillä, jotka pystyvät puhdistamaan sielunsa vanhasta ja muiden jakamasta tiedosta, jotka itse luovat uudelleen tai uuden tiedon, heillä on nyt uutena aikana mahdollisuus päästä yhteyteen taivaallisia valtakuntia koskevat henkisen tiedon kanssa. He saavat olla onnellisia tai ainakin tyytyväisiä.

Tämä oli ensimmäinen taso niistä yhdeksestä, joista Jeesus kertoi oppilailleen, ei siis vielä kansalle. Sen jälkeen seuraa vielä se, mitä Kristuksen uusi oppi merkitsee seuraaville ihmisen olemuspuolelle, kun oletamme että tämä ensimmäinen julistus koski fyysistä tasoa tai fyysistä kehoa.

vuorisaarna_cosimo_rosselli.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kristus, vuorisaarna

Puhdassydämisyys

Torstai 29.1.2015 klo 11:03 - Matti Kuusela

Vuorisaarnan asema evankeliumeissa on vaikuttava jo asen aseman vuoksi. Se sijaitsee ensimmäisen eli Matteuksen evankeliumin alussa, heti Kristuksen toiminnan alettua kiusausten jälkeen.

Vuorisaarna on saanut nimensä juuri siitä, että Jeesus on kiivennyt vuorelle ja antaa sieltä ensimmäiset suuret opetuksensa. Matteuksen evankeliumin erityisyys on se, että sen näkökulma on fyysinen ruumis, tai itse ihmisyys. Vuorisaarnassa tämä Jeesus kohoaa vuorelle eli henkisen tiedon korkeuteen ja esittää ohjelmansa ihmisen tulevasta kehityksestä, joka on oleva minäkehitystä, minän tai minuuden kehitystä.

vuorisaarna_cosimo_rosselli.jpg

Autuudet

Varsinaiset Vuorisaarnan ydin ovat autuaaksijulistukset, kuten evankeliumissa kerrotaan, mutta autuus ei ole kovin hyvä suomennos. Kun Jeesus kertoo, miten autuaita ovat hengessään köyhät, se tarkoittaa, että vanhan testamentin ja vanhojen mysteereiden aika on ohi. 

Vanha jumalallinen tieto tuli ihmiselle vihkimyksen, näkyjen, opetusten tai profeettojen kautta, aina niin, että silloisen ihmisminuuden oli enemmän tai vähemmän astuttava syrjään, jotta ihminen saattoi ottaa tuon opetuksen vastaan.

Nyt uusi opetus tapahtuu minuuden kautta. Kristus tuo maan päälle henkisen tai makrokosmisen minän, mikä antaa mahdollisuuden siihen, että oikean henkisyyden perusta ei enää ole opetuksissa, vaan jokaisella ihmisellä on oma ainutlaatuinen kykynsä oivaltaa mikä on totta ja oikein.

Eikä mitään muuta totuuden kriteeriä enää ole olemassa kuin se, minkä ihminen itsessään kokee oikeaksi. Voihan toki sanoa, että jotkut on totuuksia, jotka ovat ihmisestä riippumattomia, kuten matemaattiset totuudet. Totta, mutta silti ihmisen on nekin hyväksyttävä totuudeksi, itse. 

Köyhyyden autuus tässä tarkoittaa sitä, että ihmisen on oltava vapaa ottamaan vastaan uutta ja tunnustelemaan sen totuus omassa ajattelussaan ja omassa sydämessään, oman minänsä voimin.

Tuosta voi hyvin huomata, että autuus on liian passiivinen sana kuvaamaan sitä ihmisen tiedon ja totuuden omakohtaista kokemusta, josta tässä on kysymys. Mutta enpä minäkään keksi siihen parempaa sanaa. Voisi ehkä sanoa, että kysymys on sisäisen aktiivisen tasapainoisesta ja jatkuvasti kehittyvästä tilasta.

Tällaisessa tilassa voivat olla ihmiset, jotka eivät tukeudu vain vanhaan, vaan ovat valmiit joka hetki kulkemaan eteenpäin.

Viides kulttuurikausi

Rudolf Steinerin mukaan me elämme nyt viidettä atlantiksenjälkeistä kulttuurikautta, jonka sisäisenä tehtävänä on tietoisuussielun kehittäminen. Kun katsomme asetamme rinnakkain yhdeksänosaisen ihmisolemuksen ja yhdeksään autuutta, huomaamme että tietoisuussielu on ihmisen kuudes olemusosa. Ja vastaavasti kuudes autuuslause kuuluu: Autuaita ovat puhdassydämiset...

Tämä on mielenkiitoista: tietoisuussielun hyve tai päämäärä tässä on siis puhdassydämisyys.

Kun me ajattelemme käsitettä tietoisuussielu, niin siitä tulee ainakin minulle vanhastaan vaikutelma jostain hyvin tiiviistä ajatuksesta, joka ohenee ja ohenee... Ja josta voi myös tulla aika ankara ja pakotta.

Mutta jos tietoisuussielun päämääränä on puhdassydämisyys, niin se ei voi olla vain ajattelu vanhassa mielessä, vaan sen on otettava huomaansa koko ihmisolemus tuntemuksineen ja tahtoineen.

Ihmisen on opittava tulemaan tietoiseksi koko sisäisestä elämästään. Eikä siinäkään tietoisuus voi tarkoittaa vain ohutta ajatustietoisuutta, vaan jotain paljon runsaampaa, jotain runsaampaa. Koen koko sielunelämäni runsauden.

Siinä mielessä kuvaavampi sana tietoisuussielulle voisi olla kokonaisuussielu tai kokonaissielu. Myös runsaussielu kuulostaa tällä kohden hauskalta ja kannustavalta nimitykseltä.

Kun Steiner vielä yllättävänkin tuntuisesti on maininnut tietoisuussielun kehityksen perusvireeksi hartauden, niin huomaamme olevamme alueella, joka kulkee aivan toiseen suuntaan kuin nykykulttuurin päälinja.

Suhtauden hartaudella kaikkiin kokemuksiini niin, että sydämestäni tulee puhdas.

Hartaus

Tähän hartauteen liittyy nykytietoisuudelle suuri sudenkuoppa. Miten helposti käsitämmekään sen niin, että oikein suhtautua hartaasti kaikkeen sellaiseen, minkä itse kokee hyväksi. Mutta siitähän ei ole kyse, vaan siitä, että suhtautuu hartaasti, myötätunttoisesti ja rakasti kaikkiin kokemuksiinsa!

Vain sitä voi täysin ymmärtää, mitä rakastaa. Vain silloin voi saada todellista, viisaudeksi kehittyvää tietoa, kun tutkii kohdettaan täysin puhtaalla sydämellä.

Seuraava autuus kehittyy sitten tämän puhdassydämisyyden pohjalta niin, että se ei jää vain sisäiseksi toiminnaksi, vaan se muuttuu toiminnaksi.

Rakkaudella
Matti

Kuva Vuorisaarnasta: Cosimo Rosselli

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kristus, Jeesus, Vuorisaarna, Matteuksen evankeliumi, autuudet, tietoisuussielu

« Uudemmat kirjoituksetVanhemmat kirjoitukset »