Matin blogi

Pääsiäisviikko

Tiistai 15.4.2014 klo 1:35 - Matti Kuusela

Terveisiä maanantai-illan enkelikurssilta. Oli hienoa saada eri puolilta Suomea viestejä siitä, miten monet ovat hengessä mukana kurssissamme. Kun meillä ei aikaisemmin ole ollut tällaista jatkuvaa enkelikurssia, olen nyt hämmästyksekseni huomannut, miten paljon tietoa liittyy enkeleihin ja heidän suhteeseensa ihmisiin, aivan jo perustasolla.

Mielessä alkaa väikkyä ajatus, että tämä kurssi voisi ollakin jatkuva, sillä enkelitietoa on runsaasti myös tämän Rudolf Steinerin esitelmäsarjaan perustuvan kurssin jälkeen. Tällä hetkellä kuitenkin suurin kysymys on, miten esittää ihmisten ja enkeleiden yhteydet niin, että tiedosta tulee mahdollisimman käyttökelpoista, ja harjoituksista kiinnostavia ja antoisia.

Enkelikurssi, johon liittyvät myös luonnonhenget ja luonnonkunnat, kosmisista yhteyksistä puhumattakaan - niihinkin tulemme pian - jatkuu nyt 28, huhtikuuta alkaen kotonani Länsi.Pasilassa. Ja mukaan pääsee edelleen.

Lorna Byrnen uusi kirja

Lorna Byrneltä on ilmestynyt uusi enkelikirja, tosin vasta englanniksi nimeltä Love from Heaven. Ostin kirjan juuri tänään ja suomennoskin on tekeillä.

Ehdin lukea kirjasta vasta muutaman sivun. Heti alusta Lorna lähtee hyvin liikkeelle: me olemme kaikki puhdasta rakkautta. Minusta on aina ollut mukava lukea Lornan kirjoja, koska niissä kaikki on aina niin selkeää. Ja kun hän on aina nähnyt enkeleitä, ihmisenkaltaisessa hahmossa, aivan lapsuudesta saakka, niin myös hänen kertomansa on rentouttavaa

Usein myös ihmettelen sitä, miten mahtava projekti henkiseltä maailmalta on ollut luoda tämä tilanne, jossa aito enkelinäkijä kertoo omista kokemuksistaan, ilman teorioita. Toki käytännön paineet ovat vaikuttaneet häneenkin. Esimerkiksi "jumala" jossakin hänen kirjassaan tarkoittaa Kristusta, ja jälleensyntymisen, joka minulle on itsestäänselvä asia, hän esittää poikkeuksellisena tapahtumana. Mutta silti Lornan kirjojen yleisvaikutelma on puhdas ja konstailematon, eikä se ole myöskään ylitunteellinen. Lorna osaa palauttaa meidät myös maan pinnalle.

Puhuttuaan rakkauden kaikkivoipaisuudesta Lorna kirjoittaa heti toisella sivulla, että ihmiset usein ajattelevat rakkauden olevan pelkkää suloisuutta ja valoa, mutta totuus on, että rakkaus tekee usein myös kipeää.

Ja niinhän se on. Mutta henkisen kasvun myötä kipukin muuttuu.

Pääsiäisviikko

Miten yllättäen pääsiäinen jälleen tuleekaan. Siitä huolimatta että sitä on Steinerin viikkolauseissa jo vahvasti ennakoitu, se on todella jo tällä viikolla: olla mukana tunteineen on aivan eri asia kuin vain tietää. Lapsilla ainakin ennenvanhaan oli kuitenkin toisin: silloin juhlien lähestymisen tieto oli vahvasti tahdonvoimaista.

Pääsiäisviikoissa olen pitkään elänyt vahvasti planeettojen myötä. Pääsiäisen lähestyessä viikonpäivien planeettayhteydet saavat aivan uudenlaisen voiman ja tuoreuden.

Eilinen maanantai oli kuun päivä, käänne, auringon heijastus.

Tiistaina tulevat mukaan Marsin taistelun voimat: Kristuksen ja hänen vastustajiensa taistelu alkaa siirtyä pinnalta syvemmälle, alueille, joilta ei enää ole paluuta.

Keskiviikkona Merkuriuksen voimien päivänä Magdaleena voitelee Jeesuksen: se on hänen lopullinen tunnistuksensa ja tunnustuksensa kuninkaana ja ylipappina, ja samalla valmistus kohti kuolemaa.

Torstain mahtavien Jupitervoimien myötä tapahtuvat ehtoolliset: viimeinen vanhan liiton ehtoollinen, jonka Jeesus sitten muuntaa ensimmäiseksi uudeksi ehtoolliseksi.

Sen jälkeen kuljetaan yön pimeyden kautta vanhaan rakkauden jumalattaren, Venuksen perjantaihin, päivään, jossa rakkaus saa aivan uuden täyttymyksen, uuden sisällön.

Pääsiäisaurinko

Sitten tulee Saturnuksen lauantai ja aurinkopäivä sunnuntain pääsiäisaamu. Kristuksen ja ylösnousemuksen kautta maan ja auringon yhteydestä tulee todellinen. Kun ajattelee aurinkokuntamme rakennetta, niin maa on suunnilleen aurinkoa ympäröivien planeettakehien keskivaiheilla. Siinä missä Saturnuksen kuoleman rajavoimat ovat koskettaneet maata, syntyy nyt Kristuksen aurinkohenget kautta auringon ja maan todellinen uusi yhteys. 

Auringon henkinen piiri ulottuu maahan saakka, ja ylösnousemuksen yhteydessä tuo aurinkovoimien ja maanvoimien uusi yhteys todellistuu, Kristuksen ihmisyyden kautta. Chakroina ajatellen sydänchakrassa maa ja aurinko kohtaavat ja luovat uuden tulevaisuuden perustan.

2 kommenttia . Avainsanat: Lorna Byrne, pääsiäisviikko, Kristus, sydänchakra, maa, aurinko

Henkisen minuuden juhla

Perjantai 25.3.2011 klo 18:56 - Matti Kuusela

Kun vasen käsi on kääreessä, tulee kummallisia lyöntivirheitä jos keskittyminen vähänkään herpaantuu. Mutta kirjoitetaan silti, sillä tulevan viikonvaihteen energiat ovat todella mahtavat ja suurenmoiset. Aluksi pieni sivuvaihde:

Biodynaamisen Kylvö- ja korjuukalenterin mukaan istutusaika päättyi tänä aamuna klo 4 (seuraava alkaa 10.4.). Lauantaina on hedelmäpäivä, mikä lupaa miellyttävää säätä, mutta toisaalta Kuu on noususolmussa ja lisäksi on maanjäristys- ja myrskytaipumusta. Hedelmäpäivät jatkuvat maanantai-aamuun saakka. Mikäli oikein ymmärrän, hedelmäpäivät ovat sellaisia, jossa kasvua säätelevä Kuu on lämpömerkissä, tällä kertaa Jousimiehessä. Ainakin Jousimiehen merkissä syntyneet voivat nyt odottaa uusia ja hedelmällisiä ideoita.

 

Astrosofinen kalenteri -
Venus, Neptunus, Maan sisäiset energiat

Astrosofinen kalenteri puolestaan kertoo viikonvaihteen Venuksen ja Neptunuksen konjunktiosta, eli Venuksen rakkauden voimat ja Neptunuksen tunnevoimat vahvistavat toisiaan. Neptunus kykenee kohottamaan voimansa korkeiden ihanteiden ja ideoiden luomiseen ja Venuksen rakkaudenvoimat voivat ohjata meitä oman karmallisen ryhmämme löytämiseen.

Tuntuu hassunkuriselta kirjoittaa tätä, kun koko ajan kirjoitan oikeastaan siitä mitä tänään jo tapahtui. Itse olen syntynyt Jousimiehen merkeissä ja juuri tänään syttyi Seija Aallon ja Seppo Ilkan kanssa idea järjestää juhannukseen mennessä kurssi, jossa käsittelemme maan sisäisten energioiden kanssa työskentelemistä. Nyt nimittäin näyttää siltä, että tällä alueella työskentelyyn - minkä me yleisesti ottaen valotyöntekijöinä olemme autuaasti unohtaneet katsoessamme enemmän ylöspäin - on todellinen kiire.

On nimittäin niin, että jos me työskentelemme henkisesti vain ylöspäin, niin nykyaikana se luo maansisäisissä voimakerroksissa vastaenergioita, jotka ovat vaarassa alkaa purkautua. Tämä on uusi asia, sillä aikaisemmin ihmiskunnan ei ole niin tarvinnut välittää siitä, mitä maan sisässä tapahtuu. Mutta nyt meidän henkistymisemme rinnalla myös meidän vastuumme kasvaa jatkuvasti.

Suosittelen, että luet vielä tämän viikonlopun Astrosofisen tekstin (linkki vasemman palstan päävalikossa). Siinä on hieman toisin sanoin kerrottu, miten Venuksen ja Neptunuksen yhteys on sama, joka vallitsi aikoinaan Kaanaan häissä.

Nuo häät olivat Kristuksen aurinkovoimien juhlaa hänen toimintansa alussa, jossa hänen "aikansa ei vielä ollut tullut" - tai tarkemmin jossa "minun" aika ei ollut vielä tullut. Se tarkoittaa, että Kristuksen kosmiset minävoimat, hänen aurinkovoimansa vaikuttivat vielä silloin vapaasti ja muunsivat viisauden veden hengen tulivoimien avulla elämän viiniksi.

 

Henkinen viini - Kanaan häät

Henkisessä viinissä ei pääosassa ole alkoholi,
vaan auringon henkinenkaanaan_haat.jpg minävoima, joka
kypsyttää veden, kohottaa sen passiivisen ja mukautuvan viisauden luovaksi aurinkovoimaksi.

Kaanaan häät olivat uuden Kristus-yhteisön syntyjuhla, joka toisaalta ennakoi "minun" ajan tulemista, eli sitä miten jokainen ihminen on itse - omassa minuudessaan - vastuullinen omasta henkisyydestään. Toisaalta se ennakoi tulevaa kuudennen kulttuurikauden eli Vesimiehen ajan koittoa, jolloin yksilöllistymisen läpikäyneestä ihmisminuudesta tulee uusi henkinen me-minuus.

Tämä me-minuus on suuri tulevaisuuden mysteeri, jota nyt jo monet ihmissielut ja ryhmät kantavat kohti meidän kaikkien yhteistä tulevaisuutta. Se on puhtaan minuuden yhteisöllisyyttä: jokainen on puhtaasti minä, ja samalla puhtaasti mukana siinä, mitä me olemme kaikki yhdessä. Henkinen Minä olen ja Me olemme sulautuvat yhteen.

Oleellista tässä impulssissa nykymuodossaan on se, että se ei ole uskontoa eikä oppia eikä yhdistystyötä, vaan jokaisesta mukana olevasta ihmissydämestä vapaasti virtaavaa toimintaa ja elämää, jonka kohteena on "me".

 

Minuuden viini ja henkinen me-tietoisuus

Tässä henkisen viinin kypsymisessä ihmisessä on siis kysymys minävoimasta. Kaanaan häissä, juuri ennen uuden henkis-maallisen ihmisminuuden syntymistä, Kristuksen aurinkovomat kypsyttivät veden viiniksi ruukuissa ihmisen ulkopuolella.

Nyt ihmisen on (sisäisten Kristusvoimien tuella) kypsytettävä oma viininsä omalla tulellaan. Se merkitsee, että meidän on jokaisen tultava täysin yksilöllisiksi - saadaksemme veremme puhdistetuksi. Sillä meidän veremme ja etenkin sen lämpö on meissä se elementti, jossa minä asuu, johon minuus inkarnoituu.

Meille tuo veren lämpö on annettu ennalta minävoimamme perustaksi. Nyt meidän on se itse puhdistettava tulemalla todellisiksi yksilöiksi. Silloin sisäisen lapsen viattomuus ja elävyys ja kauneudentaju tasapainottavat minuuden yksilöllisen voiman.

Rakkaus ja viisaus, Kristus ja Sofia, Tuli ja Vesi ovat tasapainossa.

Henkisessä me-tietoisuudessa kukaan ei rajoita toista ihmistä, vaan kaikki tukevat toistensa henkistymistä ja yksilöllistymistä - ja iloitsevat siitä. Se on Rakastakaa toisianne niin kuin itseänne -ilmoituksen kaunis sanoma, joka ohjaa meitä kauas tulevaisuuteen.

 

Lorna Byrne

Tämän viikonvaihteen henkisen juhlan huipentumaksi koen Lorna Byrnen enkelitilaisuuden Kulttuurialolla lauantaina klo 14 alkaen. Tuntuu että koko Suomen enkelit ja luonnonolennot ovat siitä innoissaan.

Koen että tässä Lornan irlantilaisen ja meidän suomalaisen henkisyytemme kohtaamisessa on jotakin erityisen pyhää, joka liittyy nyt heräävän kevään voimiin ja joka uudelleen vahvistuu helluntaitunnelmissa kevään vaihduttua kesäksi.

Tästä voit lukea Lornan kirjoituksen Pyhästä Patrickista. Koen että siinä kerrotaan jotain sellaisesta henkisestä tulivoimasta, joka täydentää sitä mikä meille Suomessa on niin voimakkaana kymmenien tuhansien järviemme vesielementin neitoviisaudessa.

 

Rakkaudella
Matti

Tätä viestiä saa jakaa eteenpäin.
Ja hei, ellet ole jo tilannut, tilaa Enkelimaaviestit Enkelimaa.fi -sivuilta.

2 kommenttia . Avainsanat: Lorna Byrne, minuus, me, Vesimiehen aika, Kaanaan häät, uusi yhteisö, uusi yhteisöllisyys, maan sisäiset energiat, minä olen, Kristus, Neptunuksen ja Venuksen konjunktio

Lorna Byrne Kulttuuritalolla - Suomen kansallisenkeli - meditaatiokutsu

Torstai 17.2.2011 klo 10:40 - Matti Kuusela

Tarkistin juuri: Lorna Byrnen Helsingin tilaisuuteen on saatavilla vielä lippuja Kulttuuritalon yläkatsomosta. Hinta on näkyy olevan 26 euroa ja kympillä lisää saa simultaanikuulokkeet korvilleen, jos oma englanti tuntuu epävarmalta. Lippuja löytyy osoitteesta liput.fi.

Tästä tilaisuudesta, johon olen itsekin menossa Sinikan kanssa, minulla on hyvin lämmin tuntu. Sellainen, että enkelit ja tietysti Jumala (jolla nimellä Lorna kutsuu Kristusta) ovat voimakkaasti läsnä. Oikein lämpimästi suosittelen mukaantuloa tuolloin lauantaina 26. maaliskuuta.

Vaikka paikkoja on enää vain yläkatsomoon, niin Kulttuuritalon sali on kuitenkin niin pieni, että etäisyys ei ole pidempi kuin jonkun suuremman hallin eturiveiltä. Ja olen aivan varma, että enkelit ottavat jokaisen mukaan, istumapaikastariippumatta :)

 

Yhteismeditaatiokutsu

Ja vaikka ei itse pääsisikään mukaan Helsinkiin, voi aina
meditoida mukana omallalornabyrne2090.jpg paikkakunnallaan. Ei olisi lainkaan hassumpi idea koota silloin lauantaina 26.3. klo 14 ryhmää ja hiljentyä yhdessä enkeleiden läsnäololle Lornan ja kaikkien meidän kanssa, jotka olemme Kulttuuritalolla, ja kaikkien kanssa, jotka osallistuvat omilta paikkakunniltaan. Kokoontumisen enkeliläsnäolo tuntuu jo nyt olevan niin voimakas, että sen kanssa voi jo seurustalla sisäisesti, yksin tai ryhmissä.

 

Suomen kansallisenkeli

Minulla on tähän vielä yksi ajatus. Lorna puhuu Portaat taivaaseen kirjassaan kansallisenkeleistä, jotka "työskentelevät erityisen ahkerasti auttaakseen ihmisiä ja erityisesti johtajia löytämään ongelmiinsa ratkaisuja..." Lornan mukaan kansallisenkelit - kansanhenget - pyrkivät luomaan jokaiselle kansalle sellaiset olosuhteet, jossa ihmiset voivat työskennellä vapauden ja oikeudenmukaisuuden ilmapiirissä, jossa lapset voivat olla lapsia ja jossa vanhemmat voivat itse seurata valitsemaansa uskontoa - tai henkistä suuntaa.

Lorna jatkaa, että kansojen enkelit pyrkivät takaamaan, että kansojen johtajat ovat oikeudenmukaisia ja että heillä on sydämellään kansan paras. Nyt on hyvä  aika kutsua mukaan myös Suomen kansanenkeli tuohon 26.3. klo 14 tapahtumaan!

Enkelityöskentelyn suuri salaisuus on kantaa enkeleille omat ajatuksensa niin myötätuntoisesti ja rakastavasti kuin osaa. On aivan ok kertoa enkeleille vaikeuksistaan sillä tavoin kuin ne kokee, mutta mitä enemmän kykenemme itse kohottamaan asioita rakkauden ja myötätunnon piiriin, sitä suuremman avun me annamme enkeleille, jotka todella haluavat työskennellä kanssamme ja auttaa meitä. Mutta nykyaikana heidän on kaikissa normaalitilanteissa odotettava meidän aloitteitamme, ja silloin he voivat tulla mukaan siihen työhön, jota he niin hartaasti odottavat voivansa tehdä.

 

Kutsu enkeleitä elämääsi

Ohjelman mukaan Lornan aiheita ovat oppia kutsua enkeleitä elämäänsä, miten elää yhteydessä omien enkeleitten kanssa ja miten vastaanottaa enkeleitten viestejä.

Nyt enkelit näyttävät vielä kaunista kuvaa siitä, miten kaikki me, jotka tahdomme olla mukana, voimme jo ennakolta vaihtaa informaatiota ja olla sisäisessä yhteydessä toistemme enkeleiden välityksellä. Se auttaa enkeleitä luomaan mahdollisimman paljon hyviä kanavia valmiiksi jo ennalta.

Miten luoda tuo yhteys? Se on juuri helppoa. Sulje silmäsi, hymyile kevyesti ja tunne olemuksessasi sisäinen kosketus enkeleiden maailmaan. Se voi tapahtua sydämen seudulla, mutta yhtä hyvin muuallakin, ja riittää vaikka löytäisit tai kuvittelisit miten pienenkin enkelitunteen tahansa.

Rakkaudella
Matti


18 kommenttia . Avainsanat: Lorna Byrne, liput, enkelit, kansanenkeli, Suomen kansallisenkeli, yhteys enkeleihin, Portaat taivaaseen, Suomen henkisyys, yhteismeditaatiokutsu

Lorna Byrne ja ajatuksia Kristuksesta

Keskiviikko 16.2.2011 klo 2:42

Odotellessamme irlantilaisen "Enkeleitä hiuksissani" Lorna Byrnen puhetilaisuutta Kulttuuritalolla maaliskuussa voimme mietiskellä hänen kirjojaan. Hänen ensimmäinen enkelikirjansa sai todellakin tuntumaan siltä kuin enkelit olisivat aivan lähellä, aktiivisina ja iloisina ja toimeliaina, hiuksissa. Olen nyt hiljalleen lukenut englanniksi hänen toista kirjaansa Portaat taivaaseen ja ihmetellyt sitä, miten hienosti hänen elämänsä enkeliprojekti on valmisteltu ja toteutettu.

Kuin huomaamatta hän tuo esiin mitä korkeimpia ja tärkeimpiä näköaloja. Enkeli Mikael paljastuu vähitellen arkkienkeli Mikaeliksi. Jumala, josta hän puhuu, paljastuu vähitellen Kristukseksi, ja kaikki ne kysymykset, joita hän itse enkeleille tuossa kirjassaan hyvin vilpittämällä ja yksinkertaisella tavalla esittää, rakentavat eteenpäin aivan hämmästyttävää henkisen kokemuksen kokonaisuutta, kuvaa enkeleistä, henkisyydestä ja Kristuksesta sillä tavoin, että se on käytännössä kaikkien ihmisen ja kaikkien uskontojen ymmärrettävissä.

Kun Lorna nyt toisen teoksen lopussa on selittänyt, miten Jumala pyysi nimittämään häntä itseään juuri Jumalaksi, onkin kiintoisaa palata takaisin ensimmäiseen kirjaan ja katsoa miten Lorna häntä siellä kuvaa - paitsi että minulla ei olekaan tässä tuota kirjaa. Joka tapauksessa Lorna kuvaa kohtaamaansa Jumalaa loistavana ja ihmeellisenä nuorena miehenä. Tuo kuvaus kannattaa itse lukea Enkeleitä hiuksissani -kirjasta. Luulen, että tuo kirja on nyt todella tärkeä paitsi meille ihmisille, myös enkeleille itselleen, ja tietenkin Kristukselle, eli tässä Jumalalle. Enkelit tarvitsevat sitä, että me tiedämme heistä. Myös Kristus tarvitsee.

Nyt joku voisi sanoa, että Kristus on jumala, ei hän meitä tarvitse. Ja muistankin joskus kuulleeni lauseen, ettei Kristus tarvitisisi meitä, mutta me tarvitsemme Kristusta. Mutta ei asia ole lainkaan niin: ollessaan täällä Kristus tarvitsee meitä suureen työhönsä, ollessaan täällä Kristus tarvitsee meitä myös itseään varten, olen siitä aivan vakuuttunut.

Myös tuo, että me tarvitsemme Kristusta, ei kuulosta oikelta. Se kuulostaa itsekkäältä. Kristus on jo täällä, ja hän on luvannut olla kanssamme. Se tarve on jo täytetty. Meidän on löydettävä hänet. Se on tärkeää.

Monet hienot henkiset kirjoittajat ja tutkijat ovat korostaneet, miten henkilökohtainen Kristus-kokemus on, ja miten omalla tavallaan jokainen hänet näkee ja kokee. Myös tuo on asia, jota kannattaa miettiä.

 

Kristus Palestiinassa

Jo aikoinaan Palestiinassa Kristuksen kohtaaminen fyysisessä kehossa oli jotain hyvin erityistä. Getseman yössä valtaa pitävien oli pitänyt lahjoa Juudas osoittamaan kuka apostolien piiiristä tämä suuri opettaja oli. Jos sotilaan olisivat itse kyenneet hänet tunnistamaan, ei mitään Juudaksen suudelmaa olisi tarvittu.

Meidän on siis ajateltava, että kosmisen Kristus-olennon aurinkovoima tai hengen voima oli niin suuri, että opetuslapset hänen lähipiirissään oli kaikki tuon voiman valaisemia, kaikki näyttivät ulkopuolisilta yhdennäköisiltä. Valo heidän eetterikehoissaan loisti ja vaikutti niin yhdenmukaisena, että ulkopuolisen oli mahdotonta erottaa opetuslasten ja opettajan henkilöllisyyksiä toisistaan.

Toinen ajatus, joka myös on esitetty, on juuri tuo Kristuksen yksilöllinen esittyminen: hän näyttäytyy jokaiselle yksilöllisellä tavalla. Jo silloin. Hänen hengen läsnäolonsa ja rakkautensa oli niin suuri, että luultavasti myös se teki hänen käytännöllisen tunnistamisensa mahdottomaksi. Ehkä häntä oli vaikea erottaa siksi, että ihminen näkikin enemmän itsensä hänen valossaan.

90-luvun alkupuolella luin mielenkiintoisen kirjasarjan amerikkalaisesta etsijästä ja tutkijasta, joka matkusti usein Intiassa etsimässä sen aitoa henkisyyttä. Hän onnistui myös rakentamaan kameran, jolla hän saattoi valokuvata menneisyyttä (aivan oikein, minusta se ei ole niin ihmeellistä). Hän kuvasi useita Jeesuksen elämän kohtauksia, mutta ongelma oli, että hänkään ei kyennyt kuvista erottamaan Kristusta hänen opetuslapsistaan.

Tämä kamera ja sen kuvat olivat hyvin dokumentoituja, ja hän kävi näyttämässä niitä myös paaville. Mutta hänen kuoltuaan kukaan ei enää löytänyt mistään tuota kameraa sen paremmin kuin kuviakaan.

 

Kristuksen kolme olomuotoa

Papeille pitämissään esitelmissä Steiner puhuu siitä, miten Kristuksella on ikäänkuin kolme olomuotoa maanpäällisessä hahmossaan: Kristus, Elävä Sana ja Kuningas.

Todellakin. Nykyisin kun halutaan tehdä Kristus ymmärrettäväksi, puhutaan joskus yksinkertaisesta miehestä Nasaretista, mutta niin ei ole millään lailla. Mikään hänessä ei ole yksinkertaista. Voi muistaa vaikka sitä, miten hän poikana temppelissä selitti fariseuksille ja saddukeuksille pyhiä kirjoituksia, ja kaikki olivat täysin hämmästyneitä ja ihmeissään. Ei ihmeissään pelkästään siitä, että nuori poika ymmärsi noita kirjoituksia, joiden tuntemus tuohon aikaan oli heikko kansan parissa, eikä ihmeissään siitä mahdottomasti asiasta, että poika osasi tulkita niitä, vaan siitä, että tuo poika selitti ne sellaisella tavalla, että papit kokivat hänen todella tietävän mistä puhuu. Siihen he eivät itse kyenneet - he olivat omistaneet elämänsä noiden kirjoitusten tutkimiseen.

Tuohon aikaan temppelit olivat paitsi hengellisen elämän, myös muun kulttuurin ja tieteen keskuksia. Nunna Katariina Emmerick kertoo, miten Jeesus keskusteli täysin suvereenisti sen ajan huippulääkäreiden kanssa ja opetti heille ihmiskehon toimintaa, kauppiaiden kanssa hän keskusteli ulkomaankaupasta ja eri valuutoista, kulttuuri-ihmisten kanssa kreikkalaisten tapojen rappauttavasta vaikutusta kansan henkisyyteen.

Mutta puhuessaan toisesta tulemisestaan pilvissä eli eetterimaailmassa Kristus korostaa sitä, miten hän lähestyy ihmisiä veljenä. Ja se on suuri asia. Minulta on kestänyt pitkään alkaa hyväksyä itsessäni se, että jos katson Kristukseen, minun ei tarvitse katsoa ylöspäin, Kuninkaanseen, vaan Veljeen.

Yksi Kristuksen suuruuden ilmennys on, että kun evankeliumit kertovat hänestä, koskaan ei enää hänen tietämystään mainita missään. Se on nuoruuden ohimennyt vaihe. Nyt olennaista on se, miten hänestä säteili rakkauden ja valon voima, joka paransi ihmisiä ja rakensi uudelleen ihmiskehon temppelin kolmessa päivässä. Hänessä siis oli tai vaikutti kaikki se, mitä ihmiskehon henkiseen uudelleenrakentumiseen tarvittiin.

Tätä sama yksinkertainen selkeys tulee esiin Byrnen teoksissa. Kaikki tapahtuu niin kuin tapahtuu. Kaikki on itse tapahtumissa, puheessa, ajatuksissa.

4 kommenttia . Avainsanat: Lorna Byrne, Kristus, Portaat taivaaseen, Enkeleitä hiuksissani, Jumala

Enkeleiden kanssa - Lorna Byrne

Keskiviikko 8.12.2010 klo 0:22 - Matti Kuusela

Lueskelen juuri irlantilaisen Lorna Byrnen toista enkelikirjaa. Hänen ensimmäinen enkelikirjansa Enkeleitä hiuksissani on siis jo suomennettu, ja sitä lukiessa pääsee niin voimakkaaseen enkelitunnelmaan, että todella tulee pitkäksi aikaa tunne enkeleistä hiuksissa.

Toinen kirja Portaita taivaaseen on vielä suomentamatta, mutta suosittelen sitä lämpimästi kaikille, joilta englannin lukeminen sujuu ja jotka haluavat päästä lähemmäksi sitä maailmaa, jossa enkelit ja ihmiset kommunikoivat keskenään.

Ymmärtääkseni koskaa aikaisemmin ei ole ilmestynyt kirjaa, joka niin laajasti ja kauniisti kuvaisi ihmisten ja enkelien välistä yhteyttä kuin tämä.

Lornalla on muutama läheinen enkeli, jotka pitävät häneen yhteyttä, neuvovat, lohduttavat ja opettavat. On hyvin kiintoisaa kokea arkkienkeli Mikael yhtenä heistä. Kirjassa hän on vain enkeli Mikael, aivan kuten toisetkin enkelit, joiden arvoa tai tehtäviä ei muissa toimissa korosteta.

Oman suojelusenkelin tehtävästä saa kirjaa lukemalla oikein hyvän käytännön kuvan. Erittäin kiintoisa on esimerkiksi kuvaus Lornan nuorimman tyttären Meganin Ensimmäisestä kommuniosta, joka katolisilla näyttää tapahtuvan seitsenvuotiaana. Tässä kohtauksessa on hyvin kauniisti ja seikkaperäisesti kuvattu tapahtumaan osallistuvia eri enkeleitä.

En ole kirjassa vielä puolessa välissäkään, mutta sen voin hyvällä omallatunnolla sanoa, että se on hyvin opettavainen. Myös vähemmän dramaattinen kuin ensimmäinen kirja, koska tässä Lornan elämä on asettunut jo huomattavasti rauhallisempiin uomiin.

Toivottavasti kirjan suomennos ilmestyy pian.

Mutta joka enkeleitä haluaa kokea, hiihto tai kävely lumisessa metsässä tyynellä ilmalla heti lumisateen jälkeen on jotain aivan ihmeellistä. Ei oikein voi uskoa miten sen tunnelma ja energia voi olla vielä vahvempaa kuin voimakkaimmat muistot.

Sydämen tie

Seuraava kirjani tuleekin olemaan nimeltään Sydämen tie - kuusi henkistä perusharjoitusta. Maria Magdaleena jää vielä hieman odottamaan, ja tämä harjoituskirja tulee ensin. Sen aihe on kovin tärkeä, aivan keskeisen merkityksellinen, sillä olen nyt (lopultakin!) ymmärtänyt, miten tärkeä on ajattelun elävöitymisen rooli henkisessä kokemisessa ja yleensä oman elämän ymmärtämisessä.

Normaali ajattelumme on sillä lailla urautunutta ja kovettunutta, että silloin kun meidän pitäisi tehdä sisäisyydessämme tilaa uusille kokemuksille, henkisille oivalluksille tai hartaille tunteille, meidän ajattelumme tunkeekin etualalle kuin norsu posliinikauppaan.

Tässä kirjassa kuvaan, tosin vanhan kunnon Rudolf Steinerin avulla, mutta itse mietittynä, miten ajattelua voi helposti jumpata uuteen joustavampaan ja sopetuvampaan muotoon, niin että sen tulokset alkavat tuntua lähes välittömästi.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Enkelit, Lorna Byrne, Stairways to Heaven, Sydämen tie, seuraava kirja