Matin blogi

Maria Magdaleenan pääsiäisaamu

Sunnuntai 5.4.2015 klo 21:47 - Matti Kuusela

Iloista pääsiäistä!

Lapsuuteni pääsiäisaamuista on jäänyt iloinen muisto. Se soi keltaista valoa, kun äiti oli koristellut keittiömme, joka oli kodin varsinainen käyttöhuona, keltaista loistavilla koristeilla.

Nykyisin koristelu on vähäisempää, mutta tuo lapsuuden keväinen ilokokemus on edelleen helposti saavutettavissa. Muisti on hyvä väline,

Maria Magdaleenan pääsiäisaamun neljä tasoa

Maria Magdaleenan pääsiäisaamusta kertovat kaikki neljä evenkeliumia. Hänen seuralaisensa vaihtelevat, mutta hän itse on mukana jokaisen evankeliumin pääsiäisaamussa, ja viimeisessä eli Johanneksen evankeliumissa huomio kiinnittyy naisista yksiomaan häneen. Magdaleena oli myös se, joka tavallaan aloitti pääsiäisajan voitelemalla keskiviikkona Jeesuksen pään ja jalat. Hän on mukana ristin äärellä ja kerrotaan miten hän varhain sunnuntaiaamuna kulkee Jeesuksen hautapaikalle, auringon noustessa.

Mutta evankeliumeissa on eroa. Jokainen evankeliumi kertoo Marian seuralaisista hieman toisin ja myös hänen kokemuksensa kalliohaudalla eroavat huomattavasti toisistaan. Miten se on mahdollista.

Tiedämme, että jokaisella neljästä evankeliumista on oma näkökulmansa. Matteuksen evankeliumi kuvaa asioita erityisesti fyysiseltä kannalta, Markus eteeriseltä eli elämänvoimien näkökulmasta, Luukas sielulliselta ja lopuksi Johannes varsinaiselta henkiseltä eli minuuden näkökulmasta.

Näistä neljästä eri näkökulmasta seuraa se, että vasta kun yhdistää nämä neljä kuvausta, ne alkavat lähestyä koko todellisuutta. Silti Uusi testamentti on kirjoitettu niin, että saman evankeliumin sisällä ei riitä, että lukee ainoastaan sen, mitä on kirjoitettu, vaan teksti sisältää yllättäviä käänteitä, jotka usein tuntuvat ristiriitaisilta. Siksi lukijan on osattava täyttää itse näiden hyppäysten välit.

Kaiken tämän voi myös yksinkertaistaa; että Uusi testamentti on kirjoitettu niin, että se paljastaa ihmisen tietoisuuden kehittyessä yhä lisää ja lisää. Se on kirjoitettu tuhansia vuosia varten ja jokaiselle vuosituhannelle se kertoo enemmän.

Matteuksen pääsiäisaamu

Matteus kertoo, miten Magdalan Marian ja sen toisen Marian lähestyessä hautaa tapahtui suuri maanjäristys ja heille ilmestyi haudan suulla Herran enkeli, joka oli näöltään niinkuin salama ja hänen vaatteensa olivat valkeat kuin lumi.

Haudan vartijat pelästyivät ja menivät kuin kuolleiksi, mutta enkeli puhutteli Marioita ja pyysi heitä olemaan pelkäämättä. Sitten enkeli kertoi, ettei Jeesus ole siellä.

Maanjäristykset ja luonnonmullistukset ovat Raamatussa aina merkki muodonhengistä, jotka tunnemme myös nimillä elohim tai kreikaksi eksusiai. He ovat myös niitä, joita raamatunsuomennokset nimittävät yleensä Jumalaksi. Heistä yksi on Jehova ja he ovat myös niitä, jotka ovat koko luonnon ja ihmisolemuksen taustalla ja jotka Vanhassa testamentissa ovat usein ilmestyneet salamoiden ja järistysten myötä, aivan kuin tässä. Muodonhengillä on todellakin voima saada maat järkkymään ja siirtää aivan fyysisesti kivi pois haudan suulta.

Markuksen pääsiäisaamu

Markuksen evankeliumin pääsisiäisaamusta voimme odottaa hieman sisäisempää kokemusta, eetterivoimien tasolla. Kun muodonhenget eli elohim ovat avanneet haudan, Mariat pääsevät sisään hautaan. Mutta he näkevät haudan sisällä nuorukaisen istuvan oikealla puolella, pitkään valkeaan vaatteeseen puettuna. Ja he peljästyivät suuresti.

”Nuorukainen” tarkoittaa suurenkeliä. Suurenkelit ovat muodonhengistä seuraava enkelihierarkia ihmiskuntaa kohti. Emil Bock kertoo, miten suurenkelit ovat enkeliolentoja, jotka luovat jatkuvasti uusia alkuja. Siksi me näemme heidät nuorukaisina. Ja nuorukainen Kristuksen haudalla kertoo siitä, miten Kristus tuo maailmaan uuden nuorennusimpulssin.

Vähän kuin kansansadussa tämänkin enkeli kertoo Marioille, että ”hän” ei ole täällä, vaan hän on noussut ylös.

Luukkaan pääsiäisaamu

Luukkaan kertomuksessa naiset menevät hautaan vielä syvemmälle, mutta he eivät löydä sieltä Jeesusta. Se tarkoittaa, että kulkiessaan fyysisesti edemmäs hautaan he samalla etenevät syvemmälle omaan olemkseensa, astraali- eli sieluruumiin kokemukseen saakka.

Ollessaan ymmällään heidän edessään seisoi äkkiä kaksi miestä säteilevissä vaatteissa. Hekin ilmoittavat ettei Jeesus ole täällä, minkä ymmärrämme niin, että se olemustaso, jolla ihmiset nyt voivat Kristuksen tavoittaa, ei ole enää fyysinen maailma ilmestyksineen, ei elämänmaailma mutta ei myöskään sielunmaailma. Mutta täällä naiset ovat kuitenkin jo huomattavasti lähempänä päämäärää: enkelien muistuttaessa he muistivat Jeesuksen sanat, että hänen pitää kolmantena päivänä nouseman ylös.

Nämä miehet säteilevissä vaatteissaan ovat arkkienkeli-ilmestys.

Johanneksen pääsiäisaamu

Johanneksen evankeliumissa Maria Magdaleena kulkee haudalle yksin, kun vielä on pimeä. Se tarkoittaa, että Magdaleena-sielullisuus etenee nyt entistä selvemmin kohti uuden yksilöllisyyden henkistä kokemusta, Minä olen -todellisuutta.

Johanneksen kertomus jatkuu tästä monitahoisempana kuin aikaisemmissa evankeliumeissa. Kun Maria jälleen – kuten aikaisemmissakin evankeliumeissa - havaitsee haudan avoimeksi, hän rientää noutamaan paikalle Pietarin ja Johanneksen. Minä-voima ankkuroituu nyt fyysisen tason toimintaan saakka.

Kun Pietari ja Johannes ovat käyneet haudalla, he lähtevät takaisin, mutta Maria Magdaleena seisoo haudan ulkopuolella, sen edessä ja itkee. Nyt me olemme täysin inhimillisellä ja yksilöllisellä tasolla. Tässä hautakokemuksessa ei enää tunnu olevan mitään sellaista vanhojen hengenilmoitusten kaltaista suuruutta kuin Matteuksen, Markuksen ja Luukkaan evankeliumeissa. Niissä vielä ylimaallinen enkelivalo loistaa ihmisille, mutta nyt Magdaleena yksinkertaisesti on yksin, yksin tunteissaan, ja itkee.

Itkiessään Magdaleena vielä kurkistaa hautaan, ja nyt hän surussaan näkee kaksi enkeliä valkeissa vaatteissa. Enkelit kysyvät häneltä, miksi hän itkee, ja Magdaleenan sielu avautuu nyt keskusteluun enkeleiden kanssa. Hän on yltänyt todelliseen enkeliyhteyteen.

Sitten tapahtuu jotain mielenkiintoista. Marian kerrottua enkeleille, ettei hän tiedä missä hänen Herransa on, hän kääntyy taaksepäin ja näkee uuden hahmon, jota hän ei kuitenkaan tunne. Ja tuo henkilö kysyy häneltä samoin sanoin kuin enkelitkin: Vaimo, mitä itket?

Sanojen yhtäläisyys kertoo nyt meille jotain tärkeää. Se kertoo, että enkelit ja tuo uusi esiin noussut henkilö ovat samaa olemusta, heillä on yhtäläinen viesti. Maria kokee tämän henkilön ensin puutarhuriksi, mutta kun tämä lausuu Marian nimen, tunnistaa hän puhujan Jeesukseksi.

Kristuksen henkiset asut

Koko tämä sarja sisäisiä kokemuksia Herran enkelistä Kristuksen henkiseen yksilöllisyyteen kertoo, miten Kristus on läsnä kaikilla noilla tasoilla. Jeesus on puutarhurin asussa samaa olentoa kuin ne enkelit, joille Maria viimeksi puhui. Nyt Marialle ei enää sanota, että Jeesus ei ole täällä, vaan hän on edennyt sille tasolle, jossa Jeesus on nyt ajanmukaisesti kohdattavissa.

Hautakammiosta ilmestyneet Herran enkeli, nuorukainen ja miehet ovat kaikki Kristuksen olemusta, mutta hän ei minuutena ollut enää niissä läsnä. Vasta enkelikokemus ohjaa Magdaleenan siihen sisäisyyden tilaan, jossa yhteyden Kristukseen saattoi tuona hetkenä saavuttaa.

Niin Magdaleena saa pääsiäisaamuna Kristukselta tehtävän ”mene minun veljieni tykö ja sano heille, että minä menen ylös, minun Isäni tykö ja teidän Isänne tykö, ja minun Jumalani tykö ja teidän Jumalanne tykö.”

Rakkaudella
Matti


maria_magdalene_vasnetsov.jpg

Enkelikunnat

Ihmisen yläpuolella oleva neljä enkelikuntaa:

- Muodonhenget, elohim, usein jumala, Jehova – Herran enkeli (henkis-fyysinen kokemus, Matteus)
- Suurenkelit – nuorukainen (henkis-eteerinen kokemus, Markus)
- Arkkienkelit – kaksi miestä (henkis-sielullinen kokemus, Luukas)
- Enkelit – kaksi enkeliä (henkinen minä-kokemus, Johannes)



Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Maria, Magdaleena, pääsiäinen, Matteus, Markus, Luukas, Johannes, evankeliumit, enkelit, Herran enkeli, nuorukainen

Helluntaista juhannukseen

Perjantai 20.6.2014 klo 21:00 - Matti Kuusela

Eilisessä blogissa puhuimme jo Neitsyt Marian merkityksestä helluntaina. Journal for Star Wisdom jatkaa, miten hänen siunatusta sielustaan lähtevät tulikipinät olivat Kristuksen kosmisen Minä olen -olemuksen sielullistuneita ilmennyksiä. Tämä maailman ikuinen minä syntyi opetuslapsiin jumalallisen Maria-Sofian puhtaan sydämen kautta, hänen joka seisoi heidän yhteisönsä sydämessä.

Tuosta ensimmäisestä helluntaista alkaen on Kristuksen henki elänyt ihmissieluissa maan päällä. Helluntai oli Kristuksen opetuslasten herääminen unenomaisesta tilasta, minkä seurauksena he yhdistyivät Kristuksen rakkauden prinsiippiin oman sisäisen olemuksensa kokemuksena.

Myös meidän on unenomaisesta tilastamme kohdataksemme aikamme haasteen hereisten sydämien tajunnalla.

Linnunradan sydämen emanaatiot ovat lisääntymässä meidän aikanamme, mikä valmistaa tietä maailmanlaajuiselle helluntaijuhlalle. 

Merkurius

Kun myös Merkurius oli kosmisen helluntain päivänä 19.6. konjunktiossa auringon kanssa kolme astetta Kaksosissa, se rohkaisee meitä elämään sofiaanisessa heräämisessä Kristukselle. Nyt meidän minämme on ottamassa vastaan uutta henkistä ilmoitusta, ja juuri tätä minuuden voimaa vahvistavat Merkurius ja Aurinko Kaksosissa, serafien eli ikirakkaudenhenkien eläinratakuviossa.

Löydämmekö me itsestämme henkisen säteilyn voimaa niin, että pysymme samalla avoimina ottamaan vastaan maailman ääriltä meille virtaavia voimia!

Ja mitä se tarkoittaa?

Jumalallinen sanansaattaja Merkurius oli samaan aikaan ja kutakuinkin samalla linjalla auringon kanssa kuin auringon, maan ja keskusauringon kosmisen helluntain linjaus. Se tarkoittaa, että kosmiset Merkurius-voimat auttavat meitä ymmärtämään.

Oma merkityksensä on edelleen Kaksosilla. Kaksosia vastaava enkelikunta on serafit, korkeimmat alkurakkauden enkelit, jotka ihmisen aisteissa vastaavat minä-aistia. Ihmisellä on todellisuudessa kaksitoista aistia, yksi kutakin eläinradan voimaa kohtaan. Minuuden kokemus on erityisen henkinen aistimus, mutta se on aistimus silti. Myös oman minuutemme kokemus on henkinen tai yliaistinen aistimus.

Meidän aikanamme tämä kosmisen minuuden aivan kuin liekittäminen ja lämmittämin ihmisminuudessa tapahtuu juuri juhannuksen alla. Juhannuksena meidän sielullisuutemme kohoaa korkealle kosmiseen tilaan uudistumaan ja puhdistumaan. Kosmisen helluntain voimat sitä ennen tarjoavat heräämistä ja vahvistusta, niin että me vähitellen opimme ennen juhannusaikaa tulemaan vahvemmiksi henkisessä minässämme, maan piirissä ja kehomme piirissä.

Vähitellen me opimme seuraamaan sielumme mukana kesän henkisiin aurinkokorkeuksiin ja seuraamaan tietoisesti, mitä siellä tapahtuu. Siihen meitä valmistaa helluntain minuuden kehityksen juhla.

jeesus_ikoni_200_keh.jpg

Juhlan merkitys

Esivanhempamme ovat kokeneet voimakkaasti, miten nämä kosmisten voimien sykkeiden juhlakohdat ovat täynnä voimaa, joka meidän on otettava vastaan, ei ainoastaan sisäisesti, vaan näillä erityisillä kohdilla myös fyysisesti. Siksi juhannuksella niin kuin muillakin suurilla juhlilla on ollut oma fyysiset tapahtumansa.

Juhannuksen kohdalla vanhat tanssit, joissa olimme kehollisesti mukana, auttoivat meitä fyysistä ruumistamme myöten avautumaan kiertotähtien liikkeen vaikutuksille ja harmonioihin.

Juhannuksen kukat auttavat meitä kokemaan henkisten aurinkovoimien loisteen sieluissamme.

Kokkotuli auttaa meitä luomaan sisäisen kokemuksen siitä, miten maan päälle laskeutunut minuuden tulielementti voi kohota ylös kohti kosmista tulta ja valoa ja voimaa.

Juhannusnäytelmissä, jotka minuuden lapsuudessani olivat tärkeä osa jokavuotista juhannusjuhlaa Hyvinkään Sveitsissä, olivat kuin rukous, jossa ihmiskunta kohottaa oman todellisuutensa jumalten nähtäväksi ja muunnettavaksi.

Järvenranta tai merenranta puhuu siitä, miten me koemme juhannuksena kohoavamme fyysisaineellisesta maailmasta osittain maan elämänvoimien alueelle, siihen maailmaan, jossa Kristus nyt asuu maan piirissä. Vuorella tai kummulle kohoamisella on sama merkitys: nousemme hieman fyysistä maailmaa korkeammalle, tilaan, jossa ympärillämme onkin ilman tai valon elementtien meri.

Tai sitten Hyvinkäällä, jossa lapsuuteni aikana juhannusta vietettiin syvän lukon pohjalla harjumaassa. Siinä taas tuli juhlalliseksi kokemukseksi se, miten hengen tulivoimat voivat laskeutua aina maan aineellisuuden piiriin saakka.

Ja toki meillä on vielä kesäpäivänseisaus ja vuoden pisin päivä lauantaina. Juhlaa riittää. Lisäksi monet meistä, jotka ovat viettäneet lapsuutensa juhannuksen 24. päivä ja aaton 23. päivä, kokevat edelleenkin todellisen juhannuksen juuri noina päivinä. Sitä eetteristä ajan rytmiä, joka on lapsuudessa asettunut paikoilleen, eivät kalenterimuutoksen aina saa vaihtumaan.

HYVÄÄ JUHANNUSTA!

Rakkaudella
Matti

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: helluntai, Kristus, Maria, minä, minuus, juhannus, juhla, tanssit, Kaksoset, serafit

Korkeampi minä ja Sofia

Tiistai 3.6.2014 klo 1:00 - Matti Kuusela

Hei ystävät, olemme jo useampaan kertaan puhuneet Viisaudesta, henkisestä olennosta, jolla aikanaan oli hyvin läheinen yhteys viisaudestaan hyvin tunnettuun kuningas Salomoniin. Ja kun oivallamme, että viisaus vielä Salomonin aikaan koettiin aitona elänänä henkisen olentona, joka esimerkiksi Salomonin sananlaskuissa nimitti itseään todellakin Viisaudeksi isolla alkukirjaimelle, niin tajuamme, että Salomonin viisaus merkitsi hyvin suuressa määrin yhteyttä tähän suureen olentoon.

Salomonin koko arvoitusta hänen läheinen yhteytensä Viisauden henkeen ei suinkaan selitä, mutta sen jälkeen Sofian eli Viisauden oli vetäydyttävä enemmän taka-alalle ihmisten tietoisuudessa. Tuli aika, jolloin miehinnen äly tuli yhä tärkeämmäksi ja naiseuden syväviisauden oli siksi väistyttävä. Älyn suuri opetus ihmiskunnalle oli juuri vapautuminen viisauden kaikkitietävyydestä ja sukeltautuminen yksityisten ihmisten henkilökohtaisen ajattelun ja tietoisuuden aikaan. Kaikista sen hankaluuksista riippumatta tuo patriarkaalisuuden ja mies-tietoisuuden aika opetti ihmistä luottamaan vain omiin kykyihinsä, omaan ajatteluunsa, omaan yksilöllisyyteensä.

Sofian uusi alkusyke

Jotta yksilöllinen tieteelliseen, loogiseen ja materialistiseen ajatteluun ajatteluun johtava kulttuuri oli mahdollinen, oli Viisauden siis astuttavat syrjään. Se johti ihmisen mahdollisuuteen kokea oma vapautensa ja oma henkilökohtainen luovuuteensa. Ja se johti myös kulttuurin ja tiedon sirpaloitumiseen.

Jeesuksen aikan kun ihmiskunta oli kaikkein syvimmällä hengen pimeydessä, aikana jolloin perinteellinen uskonnollisuus ei enää ravinnut sieluja eikä yksilöllinen älyllisyys ollut vielä herännyt, laskettiin ihmiskuntaan uusi hengen virike: valmistettiin kaksitoista aivan erityisesti valittua mieshenkilöä uuden tietoisuuden aloittajiksi. 

Usein ajatellaan, että kaikki nämä kaksitoista Jeesuksen opetuslasta olivat yksinkertaisia kalastajia ja käsityöläisiä, mutta eivät suinkaan kaikki. Aivan kuin Jeesuskaan ei syntyperältään ollut mikään yksinkertainen puuseppä, vaan juutalaisten perinnöllinen kuningas - ja samalla myös ylipappi, sillä hänessä yhtyivät Daavidin poikana sekä Daavidin papillisen että kuninkaallisen linjan virtaukset. Ja tuona aikana juuri syntyperä oli keskeistä, etenkin juutalaisilla.

Mutta enemmän pinnalla olleen miehisen henkisyyden taustalla vallitsi erityinen naisellisen viisauden linja, jota juuri Sofia inspiroi ja ohjasi. Ja Sofia tehtävänä oli kaikessa hiljaisuudessa valmistaa Maria-virtaus tulevan Jeesuksen äidiksi.

Vanhatestamentillisen Sofia-virtauksen hedelmänä syntyy sitten Jeesus-lapsi, ja 33 vuotta myöhemmin Sofian ja Marian yhteistyössä syntyy jotain vielä täysin uutta: Sofia tulee Mariassa niin voimakkaasti läsnäolevaksi, että se antaa näille kahdelletoista opetuslupselle mahdollisuuden ottaa vastaa yksilöllisen hengen voiman.

Eläinradan viisaus

On mahtavaa kokea, miten näiden kahdentoista piirin alkuvoima lähtee aina Eläinradasta saakka, joka on kahdentoista suuren harmonianhengen eli kerubin luomus. Neljä suurinta näistä kerubeista esiintyvät niiden neljän apostolin kautta, joista sitten tulee Uuden testamentin evankeliumien kirjoittajat. Mutta niille, joitka enkelimaailmat kiinnostavat, voimma vielä lisätä: impulssi siihen suureen rakkauden tulen vaikutukseen, joka ilmentyy kerubien eläinratapiirin kautta, lähtee vielä korkeammalta, serafien eli ikirakkaudenhenkien piiristä.

Kahdestatoista apostolista lähtee meidän maailmassamme liikkeelle se hengen tulen virtaus, jonka on tarkoitus valmistaa jokainen ihminen yksilölliseen henkiseen tietoisuuteen. 

Ja kun muistamme, miten Maria Sofia oli kahdentoista piirin keskushenkilönä, se merkitsee, että hän on myös nykyaikana meidän korkeamman minämme kantaja meissä: Sofia, Pyhä henki, Äiti, manas, korkeampi itse... monet henkiset käsitteet sulautuvat yhteen tässä minuuden kehityksessä.

Minuus meille jokaiselle annettuna henkisenä voimana kehittää tietoisuussielua yhä hienostuneempaan ja eettisempään suuntaan, ja tulee hetki, jolloin se on niin valmis, että siihen aivan kuin ylhäältä päin voi laskeutua oman enkelimme avustuksella Sofian viisaus. 

Huomaamme, että tuo viisauden laskeutuminen eli korkeamman itsen aktivoituminen meissä on myös eräänlainen sisäinen avioliitto: tietoisuussielun miehinen prinsiippi kehittyy niin, että se kykenee liittymään Sofian olemukseltaan naiselliseen prinsiippiin.

Sofian harjoitus

Se merkitsee, että kun me hiomme kehitämme tietoisuussieluamme yhä hienostuneemmaksi ja vahvemmaksi hengen tajuajaksi, sen on muodostettava aivan kuin Eläinradan kahdentoista voiman malja, johon uusi viisaus voi laskeutua.

Käytännössä se tarkoittaa, että me voi voimme aina tunnevoimaisesti kuvitella, miten kosmisesti naisellinen Maria Sofia -rakkaus on meidän sydämemme keskuksessa, tai laajemmassa piirissä ollessamme voimme kuvitella tuon rakkaudentäyteisin viisauden piirin keskukseen, sen sydämeksi.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Sofia, Maria, enkeli, tietoisuus, korkeampi itse, Jeesus, Daavid

Maria Sofia

Sunnuntai 1.6.2014 klo 20:43 - Matti Kuusela

Ensimmäisenä helluntaina kahdentoista apostolin piirin keskushenkilö oli Maria. Me tunnemme Maria Jeesuksen äitinä ja gnostilaisessa perinteessä hän on Neitsyt Sofia. Me voimme nimittää häntä Maria Sofiaksi, sillä Marian sielu ja koko olemus oli niin pitkälle kehittynyt ja puhdistunut, että häneen saattoi liittyä kosminen Sofia, maailmanviisaus, se olento joka Salomonin sananlaskuissa esiintyi nimellä Viisaus, ja samoin sama olento, joka Salomo muualla puhuttelee hyvin läheisesti ja rakkaasti.

Marian ja Sofian yhteenliittymisen kautta siis miehisten opetuslasten surussaan muodossaan kahdentoista yhteisöön kautta virtaa naisellinen maailmanviisaus. Vanhat kuvat näyttävät kyyhkyn laskeutuvan Marian ylle ja tulenkielekkeiden opetuslapsille. Sen seurauksena opetuslapsista tulee opettajia, itsenäisen minävoiman ohjaamia opettajia, jotka oman henkisen voimansa pohjalta kykenevät kertomaan siitä mitä he kokivat yhdessä Jeesuksen kanssa.

Maria Sofia oli siis opetuslasten piirin Sydänten sydän, ihmiskunnan sydän. Juutalaisten patriarkaalisen julkisen henkisyyden ohella oli aina vaikuttanut sisempi viisauden ja sydäntietoisuuden virta, ennen kaikkea Jeesuksen äitien ja isoäitien linjassa. Juuri tämä naisisen henkisyyden linja vaikutti erityisen voimakkaasti Luukkaan evankeliumin Jeesuksen syntymisessä. Valentin Tomberg kirjoittaa, että Nasaretilaisen Jeesuksen syntyminen ei ylipäätään olisi ollut mahdollisa ilman että tämä naisellinen Sofia viisaus oli tietoisesti ottamassa häntä vastaan maan päällä.

Neitsyt Maria

Sitten tapahtuu jotain hyvin erikoista.Matteuksen Jeesuksen viisas ja temppelikoulutuksen saanut Maria jatkaa elämäänsä, kun Nasaretin Jeesuksen nuori Maria-äiti kuolee. Mutta Nasaretin Jeesus-äidin olemus liittyy myöhemmin elossa säilyneeseen Mariaan, ja niin tämä nuorentuu ja hänestä käytetään nimeä Neitsyt Maria. Ja sitten häneen liittyy taivaallinen Sofia, joka niin kauan oli seurannut ja valmistanut Jeesuksen elämää.

Katsokaamme vielä, mitä Valentin Tomberg kirjoittaa:

"Puhdas Sofia asuu edelleen henkisten maailmojen korkeuksissa. Nykyaikana hänen ilmestystyötään suojelee Mikael. Arkkienkeli Mikael on kosmisen älyn hallitsija siinä mielessä, että hän ohjaa Sofian koko ilmoitusta niin, että ihmisen tietoisuussielun parhaat voimat voivat ottaa sen vastaan. Mikael luo sillan ihmisen manas-valon ja tietoisuussielun välille virrattamalla tahdon voimaa ajatusilmoituksen moraaliseen sisältöön, Mikael suojelee ajattelun tahdonvoimaa suojellen sitä sillä tavoin varkaudelta, sillä ei ole helppo tuoda vierasta tahtoelementtiä ajatteluun, joka on Mikaelin vahvistamaa."

Neitsyt Mariassa siis Sofia tulee läsnäolevaksi maan päälle, niin että apostolien henkinen herätys voi tapahtua. 

Rakkaudella

Matti

pentecost_sateet.jpg

Useissa ikoneissa Maria-Sofia on apostolien piirin keskushenkilönä. Monasti Marian oikealla puolella edestäpäin katsottuna on Paavali, korostaen näkemystä, että helluntai on ajallisesti jatkuvat tapahtuma. Opetuslapset ovat myös puoliympyrän muodossa niin, että kuvan katsojat voivat kuvitella tulevansa siihen mukaan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Maria, Sofia, helluntai

Taivaaseenastumisen jälkeen

Perjantai 30.5.2014 klo 21:00 - Matti Kuusela

Helatorstain jälkeen apostolit ja Neitsyt Maria viettivät suurimman osan ajastaan yhdessä, hartaudessa ja rukoillen ehtoollisalissa, Ja kun edellisessä blogissa kirjoitin, Jeesus nimitti helatorstain aamuna ennen ehtoollisrakennuksesta tlähtöä Marian uuden yhteisön keskushenkilöksi. Sillä hän jo valmisteli pian tulevaa helluntaita, jossa Marialla oli keskeinen tehtävä.

Pyhä henki on nähty vahvasti naisellisena olemassaolon puolena, vaikka muistan omasta lapsuudestani, että vaikka pyhä henki ei kuulostanut kovin miehekkäältä, ei ollut myöskään mitenkään vahvasti naisellinen luonteeltaan. Muistan edelleen, miten oli melko suuri ajatus, kun tuumiessani miten Pyhän kolminaisuuden miehisyyden ja naiseuden saisi tasapainotetuksi, ja kokeilin siihen Pyhää henkeä naisellisuuden edustajana. Mutta eihän sekään auttanut, sillä silloinkin kolminaisuudessa miehet olisivat vielä johtaneet 2-1.

Silti Euroopassa on vahva perinne nähdä Pyhä henki ikuisen naiseuden edustajana, vaikkei varsinaisesti naisellisena. Pyhän hengen kokeminen Lohduttajana on myös selvästi yhteydessä naisellisuuteen, vaikka tämäkään puoli ei luterilaisessa opetuksessa ole mitenkään ollut esillä. Katolisuudessa tuo tuntuma on selvästi vahvempi.

Isis ja Osiris

Kun puhumme Jeesus Kristuksesta, niin minulle on aivan selvää, etten puhu hänestä mitenkään yhden uskonnon edustajana, vaan henkisenä todellisuutena. Kristus on henkinen olento, joka on tullut tunnetuksi monissa uskonnoissa niin ennen maallista elämäänsä kuin sen jälkeen. Samoin on Marian laita, hänen jota kutsumme Jeesuksen äidiksi ja sitten Neitsyt Mariaksi. Myös on hän on ollut vanhana aikana tunnettu muuallakin kuin juutalaisten keskuudessa.

Egyptiläiset tunsivat Marian Isiksenä ja Kristuksen Osiriksena, mutta he olivat tuttuja kaikkialla maailmassa. Hindulaisilla, buddhalaisilla ja kreikkalaisilla oli heistä omat kokemuksensa ja omat nimensä. He esiintyvät Kalevalassa ja aivan kristillissävyinen Maria ja lapsi -veistos on tunnettu myös eteläisestä Espanjasta ennen ajanlaskumme alkua.

Juhlat

Kaikkialla maailmassa valmisteltiin Kristuksen tuloa maan päälle, ja hänen ohellaan saapui myös maailmanviisaus, Sofia, tähän suurenmoiseen olentoon liittyneenä helluntain tapahtumassa. Vuoden keväisen puolen juhlista joulu on melko helposti ymmärrettävissä, koska fyysinen syntymä on meille kaikille niin tuttu.

Pääsiäinen on vaativampi ja sen tajuaminen vaatii runsaasti ajatustyölä. Silti pääsiäinen keväisenä ylösnuiosemuksen juhlana sopii yhtä hienosti keväiseen luonnnontodellisuuteen kuin joulu talveen. Pääsiäisen ongelma ainakin meille suomalaisille on paljolti siinä, että meidän on vaikeaa todella eläytyä ja mennä mukaan ylösnousemuksen ilon kokemukseen. Joulun sisäisyys on paljon luontevampaa, vaikka ei monelle helppoa sekään.

Helatorstai sen sijaan kallistuu jo niin voimakkaasti näkymättömän henkisyyden puoleen, että sitä varmaan ajatellaan kovin vähän. Alitajuisesti sen sijaan taivaaseen kohoaminen on näyttää olevan yhä voimakkaammin läsnä. Alussa mainittu taivaaseenastumisen ja ylösnousemuksen käsitteiden sekaannus puhuu juuri siitä, miten monissa sieluissa tuntuu elävän vahva kaipuu henkiseen kohoamiseen ja maallisen elämän vaikeuksista vapautumiseen.

Helluntai puolestaan näyttää, miten kaikki on tasapainossa. Noustuaan taivaaseen eli maan näkymättömään eteeriseen piiriin Jeesus heti kymmenen päivän jälkeen oli valmis lähettämään Pyhän hengen takaisin alas, meidän piiriimme fyysisellä tasolla.

Siitä tyhjyydestä, jonka Jeesuksen läheiset kokivat opettajansa lähdettyä ei heissä niinkään syntynyt kaipuuta lähteä pois maan päältä, vaan seurauksena olikin helluntain kehitysihme: ihmispersoonan ja minuuden henkinen vahvistuminen - mikä ei siis merkitse egoismia. Se merkitsee, että opetuslapset olivat jo niin vahvistuneita henkisessä koulutuksessaan, että he kykenivät ottamaan vastaan Marian kautta virtaavan henkisen läsnäolon voiman niin, että se synnytti heissä jokaisessa yksilöllisen henkisen ymmärryksen ja kyvyn opettaa. Ei siis niin, että henkinen voima olisi vain virrannut heidän jokaisen kautta, vaan he kykenivät muodostamaan siitä yksilöllisen henkisen kokemuksen.

Rakkaudella

Matti

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: helatorstai, helluntai, Kristus, opetuslapset, Maria

Helatorstai

Torstai 29.5.2014 klo 16:23 - Matti Kuusela

Helatorstailla ja helluntailla on sama skandinaavinen alku, joka puhuu pyhyydestä, eheydestä ja parantamisesta. Mutta mitä helatorstai tarkoittaa? Se sijaitsee kalenterissa tasan neljäkymmentä päivää pääsiäisestä, ja helluntaihin on siitä matkaa vielä kymmenen päivää. Helluntai on siis viisikymmentä päivää päivää pääsiäisestä, mistä tulee myös sen englanninkielinen nimi pentecost.

Toinen suomessa käytetty nimitys on Kristuksen taivaaseenastumisen päivä. Onneksi suomenkielessä nämä kaksi sanaa, ylösnousemus ja taivaaseenastuminen ovat selvästi erilaisia. Ovathan ne sitä myös englanniksi, resurrection siis ylösnousemus ja ascension taivaaseenastuminen. Jostain syystä ne ovat suomennoksista useimmiten pahasti sekaisin ja niinpä ascension on new age -teksteissä todella usein käännetty ylösnousemukseksi, mikä on todella pahasti väärin.

Tiellä kohti taivaaseenastumista

Kristuksen ylösnousemuksesta taivaaseenastumiseen kesti siis neljäkymmentä päivää, minkä aikana hän oli usein yhteydessä oppilaisiinsa ja opetti heitä. Sinä aikana hän esiintyi puhdistuneessa ja muuntuneessa fyysisessä kehossaan, jota nimitetään myös ylösnousemusruumiiksi.

Tuo keho oli fyysinen, mutta se ei ollut enää fyysisen aineen täyttämä kuten tavalliset ruumiimme, ja siksi se ei myöskään ollut kaikkien havaittavissa. Ylösnousseen Kristuksen näkemiseksi oli jo oltava jossain määrin selvänäköinen, kuten Kristuksen seuraajat ja oppilaat olivat.

Normaalisti ihmisen kuollessa hänen minuutensa yhdessä eetteriruumiin ja astraaliruumiin kanssa irtoaa fyysisestä ruumiista. Silloin fyysisestä ruumiista vapautunut eetteriruumis laajentuu sisäiseen tilaan ihmisen siihenastisten elämäntapahtumien panoraamaksi.

Jeesuksen elämän kohdalla ei tapahtunutkaan samalla tavalla, koska hänen fyysinen kehonsa ei hävinnut minnekään. Tämän uuden ja korkeammin värähtelevän ylösnousemuskehon yhteydessä Kristuksen oli kuitenkin mahdollista vapauttaa vanha Jeesuksen eetterikeho muistoineen ja antaa se opetuslasten yhteiseen käyttöön. Opetuslapsethan olivat jo aikaisemminkin olleet olemuksellista hyvin lähellä Jeesusta.

Tästä eetterikehosta hänen seuraajansa saivat tukea ja lohdustusta ja erityisesti neljä hänen seuraajistaan sai siihen voimakkaan yhteyden: Matteus, Markus, Luukas ja Johannes. Se mitä he myöhemmin kirjoittivat evankeliumeinaan, sen he saivat tästä Jeesuksen Kristuksen eetterikehosta.

Myöhemmin esimerkiksi se, mitä kirkkoisä Augustinus tai Rudolf Steiner saattoivat kirjoittaa Jeesuksen elämän tapahtumista, oli peräisin tästä maan piiriin vaikuttamaan jääneestä Jeesus Kristuksen eetterikehosta, jota voi nimittää myös Ikuiseksi evankeliumiksi, koska se on pystyvästi täällä meidän kanssamme.

Helatorstai

Viimeisinä päivinä ennen helatorstaita Kristus oli lähes taukoamatta opetuslastensa kanssa useimmiten siinä pyhässä salissä, jossa myös viimeinen vanha ja ensimmäinen uusi ehtoollinen olivat tapahtuneet. Hän ruokaili heidän kanssaan, rukoili heidän kanssaan ja opetti heitä.

Helatorstaita edeltävänä päivänä Jeesus ja opetuslapset sekä pyhät naiset olivat kokoontuneina Lasaruksen kotiin Betaniassa. Sieltä he palasivat Jerusalemiin ja pian auringonlaskun jälkeen he saapuivat taloon, jossa heille oli valmistettu illallinen. Mutta sen jälkeen tapahtui vielä toinen rakkauden ateria, jossa Jeesus siunasi leivän ja viinin ja opetti jälleen.

Sen jälkeen hän meni yhdentoinsta apostolin ja Marian kanssa ehtoollissaliin, jossa heidän sanotaan viettäneen pyhää sakramenttia samoin kuin aikaisemmin kiirastorstaina. Toiset opetuslapset ja naiset viipyivät sen aikana rakennuksen muissa osissa rukoillen ja laulaen läpi yön.

Seuraavana aamuna Jeesus nimesi Marian - siis Neitsyt Marian - juhlallisesti apostolien ja seuraajiensa edustajaksi ja keskushenkilöksi.

Helatorstain aamunkoitteesta he lähtivät pyhästä salista. He kävivät useissa kaupungin paikoissa Jeesuksen opettaessa jatkuvasti. Auringon noustessa korkeammalle he kiipesivät Oljymäelle, puolenpäivän tienoilla aina sen huipulle saakka. Heidän kulkiessaan Jeesus säteili yhä enemmän ja enemmän valoa. Sen voima kasvoi ja kasvoi ja tuli lopulta kirkkaammaksi kuin aurinko taivaalla. Ja siellä, opetuslastensa ja paikalle kokoontuneen väkijoukon edessä Jeesus katosi tähän valon kirkkauteen. Ja enkelit ilmestyivät valon säteistä.

Mutta jos sanomme, että Jeesus astui taivaaseen, niin se ei ole koko totuus, sillä tuona hetkenä hän siirtyi maan eetteriseen maailmaan, pysyvästi. Hän itse asiassa tuli lähemmäksi meitä kaikkia. Paljon on tapahtunut hänen olemuksessaan yhteydessä maan, auringon ja kuun voimiin tuosta ajasta lähtien, mutta nyt jo lähes sadan vuoden ajan hän on ollut etenkin henkisesti läsnä. Viimeisen kahdentuhannen vuoden aikana voimme sanoa hänen läsnäolonsa olleen enemmän olemuksellista, voimakasta ja vaikuttavaa kyllä, mutta nyt hänen henkinen läsnäolonsa merkitsee sitä, että meidän on opittava tuntemaan hänet vapaassa henkisyydessämme, ei enää pelkkänä uskona, opetuksena tai voimana.

Rakkaudella

Matti

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: helatorstai, neitsyt Maria, ikuinen evankeliumi; Kristus

Hyvää pääsiäistä!

Sunnuntai 20.4.2014 klo 9:01 - Matti Kuusela

Iloista pääsiäistä kaikille. Nyt kun tätä kirjoitan, alkupääsiäisenä Maria Magdaleena on jo tullut haudalle ja huomannut sen tyhjäksi. Voimakkaassa sisäisessä tilassa hän kuitenkin näkee enkeleitä tyhjässä haudassa. Hänen sisäiset silmänsä ovat avautuneet.

Rytinä haudalla, luonnonilmiöt, vartioivien sotamiesten tajunnanmenetys, kaikki tämä puhuu siitä, että paikalla ovat vaikuttaneet vahvasti Vallat, eli enkelit joilla on niin monta eri nimitystä, usein yksinkertaisesti jumalat, Vanhat testamentin kielellä. Vallat ovat neljäs enkelikunta ihmisestä ylöspäin, ne, jotka ensimmäisinä vaikuttavat suoraan luonnontahtumissa ja niiden muotoutumisessa.

Maan voimat

Kuolemansa jälkeen Kristus on jo käynyt maan syvyyksissä. Äidin luona. Ennen kuolemaa hän kulkee sisäisesti ja samalla hyvin todellisesti koko aurinkokunnan planeettapiirien läpi, kunnes hän viimein saapuu kohtaan, jossa "Se on täytetty". Se on chakrojen kannalta juurichakra, kuun aluetta. Kun "se on täytetty", on kuoleman polttopisteen aika, hetki, jolloin ihmisyys ja jumalallisuus liittyvät täydellisesti toisiinsa, ja uusi matka maan syvyyksiin alkaa. Se ennakoi sitä, miten myös koko ihmiskunta ajan mittaan käy läpi koko maan olemuksen, suunnattomien aikojen kuluessa.

Me vapaudumme maasta, emme kulkemalla siitä pois, vaan kulkemalla sen läpi. Me muunnamme maan omalla olemuksellamme ja omalla työllämme. Tämän nykyisen maan aikana meidän ihmiskuntamme tehtävä on muuntaa maa rakkauden planeetaksi, aivan niin kuin maan edellisen inkarnaation ihmiskunta muunsi maan viisauden planeetaksi, jossa me voimme havaita viisauden vaikutuksen kaikkialla, mihin katsomme. Sen sai aikaan nykyinen enkelikunta.

Nyt siis meidän tehtäväksemme tulee rakkauden voiman elävöittäminen, ja siinä Kristus kulkee meidän edellämme, aivan niin kuin niin monessa muussakin. "Rakastakaa toisianne" -käsky on kuin energeettinen linssi, jonka kautta kosminen rakkaus virtaa maahan saakka. Kun me rakastamme toisiamme, silloin me luomme voimapiirejä, joiden kautta kosmos ja maa kasvavat jälleen yhteen, syntiinlankeemuksen eli maan ja aurinkokunnan aineellistumisen suuren kosmisen avioeron jälkeen.

Niin kuin Minä olen teitä rakastanut

Kristus koki myös ihmisten rakkauden, vahvasti juuri Magdaleenan antaumuksellisuuden kautta, ja luonnollisesti äitinsä Marian kautta hyvin kehittyneen rakkauden, mutta Uusi testamentti korostaa vahvasti minuuden merkityksestä, minästä lähtevää rakkautta: Rakastakaa toisianne, niin kuin Minä olen teitä rakastanut.

Kuka siis on Kristuksen minä? Steiner puhuu siitä, miten Kristus kosmisella tasolla kulkee kehitystä eteenpäin samassa vaiheessa kuin ihmiskunta maallisella tai mikrokosmisella tasolla. Se merkitsee, että meillä kaikille on nyt Kristuksen liityttyä maahan mahdollisuus kohottaa rakkautemme, rakastamisemme tietoiselle tasolle. Vielä Vanhan testamentin aikaan rakkaus ja rakastaminen olivat sidottuja sukuun ja siinä mielessä ihmisessä vaikuttaviin luonnonvoimiin. Nyt Kristuksen kautta me voimme laajentaa rakastamisemme kaikkeen olemassaoloon, minuudestamme käsin.

Vielä voi lisätä: kun Kristus pääsiäistapahtumassa avasi tien Isän taivaallisten voimien piiristä Äidin maan syvyyksien piiriin, on myös meidän minuutemme nyt valmis olemaan Maan ja Taivaan voimien keskipisteenä tai välittäjänä. Aina kun me minuudestamme käsin vapaasti valitsemme rakastaa, me luomme samalla Pojan (ja Tyttären) voimien kautta Isän ja Äidin uutta yhteyttä maailmankaikkeudessa.

Rakkaudella
Matti

1 kommentti . Avainsanat: Pääsiäinen, Kristus, Isä, Äiti, Poika, Maa, Taivas, rakkaus, rakastakaa toisianne, Maria, Magdaleena

Magdaleena ja pääsiäiskeskiviikko

Keskiviikko 16.4.2014 klo 21:28 - Matti Kuusela

Pääsiäiskeskiviikon olemus on erittäin hieno juuri Maria Magdaleenan takia. Magdaleena on hän, joka voitelee Jeesuksen, mikä merkitsee sekä Jeesuksen henkisen tehtävän ja olemuksen tunnistamista että hänen kohtalonsa aavistamista. Ja se merkitsee myös sitä, että Magdaleenalla on harvinainen kyky toimia sen mukaan, minkä hän kokee oikeaksi, silloinkin kun se on kaikkien perinnäistapojen vastaista.

Silloisessa juutalaisessa yhteiskunnassa ei olisi mitenkään ollut mahdollista, että nainen keskeyttää miesten kokoontumisen. Mutta silti Magaleena teki sen. Ja sen lisäksi Magdaleena menee varhain pääsiäisaamuna yksin Jeesuksen haudalle. Sekin on aivan uskomattoman rohkea ja aloitteellinen teko.

Ja sen lisäksi Magdaleena on se "apostolien apostoli", joka se ylösnousseelta Kristukselta käskyn: Mene ja kerro minun veljilleni...

Papit ja opettajat

Tässä mielessä Magdaleenan henkinen merkitys on aivan suunnaton. Mielenkiintoista on mietiskellä, mikä on opetuslasten kahdentoista piirin suhde näihin muihin keskeisiin pääsiäisen toimijoihin. Jeesuksen oppilaista on ristin äärellä vain yksi mies, Johannes, mutta useita naisia. Eri evankeliumeissa naisten lukumäärä vaihtelee, sen mukaan mitä näkökantaa kukin evankeliumi tuo esiin. Evankeliumeissahan esitetään huolellisesti, miten paikalla oli se ja se ja se, mutta silti ei sanota, etteikö siellä olisi ollut muitakin.

Mutta se on varmaa, että Magdaleena oli paikalla, sillä hänet mainitaan kaikissa evankeliumeissa. Kun Johanneksen evankeliumissa mainitaan kolme Mariaa ristin äärellä, se merkitsee, että jokaisella Marialla on aivan erityinen sielullinen tehtävä, Maria Magdaleenalla aistimussielun kantajana.

Eläinratapiiri ja sen keskus

Miehen ovat Kristuksen lähimmäksi muodostuvan apostolipiirin jäseniä, eläinratavoimien edustajia. Mutta helluntaina se voima, jota kutsumme Pyhäksi hengeksi, virtaa heille Jeesuksen Äidin kautta, myös Marian.

Tällä tavoin naisten merkitys on todella suuri. Toisaalta myös miesten puolella on kaksi merkittävää hahmoa, joka osallistuvat vahvasti niin ehtoolliseen kuin ristin tapahtumiin: Joosef Arimatialainen ja Nikkodeemus.  Palaamme heihin huomenna, Ja siirrymme nyt siihen, mitä ihastuttava aikalaisemme Estelle Isaacson kertoo pääsiäiskeskiviikon tapahtumista:

Magdaleena seisoi jälleen varjoissa kaaren takana, veti muutaman kerran syvään henkeä ja puristimary_magdalene.jpg öljyastiaa rintaansa vasten. Sitten hän astui esiin kulman takaa. Hänen äkillinen ilmestymisensä yllätti miehet keskellä heidän keskusteluaan. Magdaleena seisoi hiljaa, mutta täynnä sisäistä tulta. Todellakin, pitkissä punaisissa hiuksissaan ja henkisessä innossaan hän oli kuin tulta! Hän seisoi liikkumatta, odottaen lupaa astua lähemmäksi. Hän ei tosiasiassa ajatellut tarvitsevansa sellaista lupaa, mutta hän oli päättänyt noudattaa vallitsevaa tapaa.
Katsoin Jeesusta. Hän istui pöydän päässä. Hämmästyin siitä, miten voimakkaasti hän ja Magdaleena muistuttivat toisiaan! Jopa Jeesuksen hiukset näyttivät punaisemmilta hänen kommunikoidessaan Magdaleenan kanssa. Hänen ilmeensä oli pehmeä ja lämmin. Magdaleena kumarsi päänsä hänen rakastavan katseensa edessä.
...Jotkut miehistä eivät olleet lainkaan mielissään Magdaleenan äkillisestä ilmaantumisesta, mutta kukaan ei sanonut siitä mitään. Ymmärsin Marian saapuneen saliin täsmälleen oikealla hetkellä, sallimuisen hetkellä jonka tähtitaivaat jo aikakausia sitten olivat järjestäneet. Maria yksinkertaisesti totteli niiden kutsua.
- Tule luokseni, Magdaleena, sanoi Jeesus lämpimästi.
Kävellessään Jeesusta kohti Magdaleenasta tuntui kuin hän olisi kulkenut unessa. Syvä pyhyys vallitsi hänen ympärillään...
Magdaleena avasi öljyastian ja narduksen tuoksu kohosi hänen ympärilleen. Polvistuessaan lattialle hän oli sisäisesti tulessa. Hienotunteisesti hän tarttui Jeesuksen jalkoihin ja otti pois sandaalit. Hän kaatoi öljyä Jeesuksen jaloille pitäessään niitä kädellään. Sitten hän kallitsi väsyneen päänsä Jeesuksen jalkoja vasten ja pesi ne kyynelillään... Hänen jalkansa tuntuivat viileiltä hänen kuumeista otsaansa vasten. Hiuksillaan hän hieroi öljyn Jeesuksen jälkoihin, ja samalla koko ajan pyyhki niistä myös kyyneleitään.
Suuren kunnioituksen tilassa hän siirtyi sitten Jeesuksen taakse ja kaatoi tilkan öljyä hänen päälaelleen - niin paljon että sitä valui myös hänen otsalleen. Silmät suljettuina syvässä keskittymisen tilassa Magdaleena asetti kätensä Jeesuksen pään päälle hänen kyyneleittensä virratessa edelleen vuolaina.
Näin että kuu oli tuona hetkenä lähes täysi. Magdaleena oli taivaista säteilevien voimien linjalla ja hän ohjasi niitä Kristus Jeesuksen kehoon. Samalla hän jollain tavoin ohjasi kruunuchakransa kautta tiettyjä symboleita Jeesuksen ruumiiseen.
Näin nämä symbolit. Ne olivat kultaisia ja loistavia. Ne olivat henkisen kirjoituksen symbolisia avaimia. Taivaalliset olennot toimivat Magdaleenan kautta siunatakseen Jeesusta. Tuolla hetkellä Magdaleena toimi papittarena, henkisten olentojen ohjaamana. Henkisesti katsottuna Maria oli kuin tulinen, loistavan kirkas ruusunpunainen enkeli.

Ja sitten Estellen kirjoitus jatkaa:

Kukaan salissa olevista miehistä ei ymmärtynyt mitä hän teki.Hänen Jeesukselle ohjaamansa symboliset avaimet olivat ylösnousemuskirjoitusta. Ikivanhoina aikoina tuota kirjoitusta oli opetettu Egyptin mysteerikouluissa, mutta Magdaleena käytti sitä uudella tavalla, vaikka hänellä tuona hetkenä ei ollut vielä täyttä ymmärrystä siitä, mitä hän oli tekemässä.
- Estelle Isaacson: Through the Eyes of Mary Magdalene, Book II

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Maria, Magdaleena, Magdalena, pääsiäinen, keskiviikko, voitelu

Sofia

Keskiviikko 29.1.2014 klo 20:58 - Matti Kuusela

Sofia tarkoittaa viisautta. Se esiintyy esimerkiksi sanoissa teosofia, jumalviisaus, tai antroposofia, viisaus ihmisyydestä. Ja se esiintyy myös paljon huomaamattomammin sanassa filosofia, joka merkitsee viisauden rakastamista. Todellakin on ollut aika, jolloin Viisaus koettiin henkiseksi olennoksi, jonka rakastajat nimittivät itseään filosofeiksi.

Nyt me olemme edenneet jo kauas noista ajoista. Juutalainen vanha henkinen tieto kertoo, miten sofia - vaikka nimitys oli toinen - oli ensimmäinen luotu olento. Poika, logos tai sana lähtee jumaluuden piiristä ja luo yhdessä sofian eli viisauden kanssa enkelikunnat, universumit, maailman. Kun kulttuuri muuttuu yhä miehisemmäksi, myös tieto Sofiasta katoaa. 

Kuulu kuningas Salomo kolmisentuhatta vuotta sitten oli yksi suuria Sofia-tietäjiä. Hänen Sananlaskuissaan Sofia esiintyy hyvin monipuolisesti. Sofia kertoo hyvin kalevalaiseen tapaan, miten hän oli mukana maailmaa luotaessa ja myöhemmin hän kertoo itsestään:

Olin läsnä kun hän pani taivaat paikoilleen
ja asetti maanpiirin syvyyksien ylle, 
kun hän korkeuksissa teki taivaan pilvet
ja sai syvyyden lähteen kumpuamaan,
kun hän pani merelle rajat...

Sitten Sofia tulee paljon käytännöllisemmälle tasolle:

Hyvin käy sen, joka minun tietäni kulkee.
kuulkaa neuvojani, niin viisastutte, 
älkää lyökö niitä laimin.
Hyvin käy sen, joka minua kuulee,
päivästä päivään seisoo ovellani,
valppaana odottaa sen kynnyksellä.
Joka minut löytää, löytää elämän,
hänet herra ottaa suosioonsa.

Kolme Mariaa

Voi kokea, miten Kristuksen ristin äärellä Sofian eri laatuja edustavat kolme Mariaa. Keskiajalla ja vielä meidän aikanamme Sofia on läsnä erityisesti ikonitaiteessa. Mutta olennaisesti hän on ollut unohtuneena sen ajan, jolloin ihmiskunta miehisen kulttuurin yksinäisyydessä ei häntä voinut enää löytää. Nyt me olemme vahvistuneet omissa yksilöllisyyksisämme niin paljon, että meidän on jälleen mahdollista ottaa Sofia vastaan itseemme. Sofian naisellinen voima on myös, joka antaa mahdollisuuden todelliseen Kristuksen ymmärtämiseen, todellisena henkisenä olentona.

Nyt Kristuksen toisen tulemisen alettua on alkanut myös Sofian uusi tuleminen. Sofian kautta myös meidän koko tietämisemme uudistuu. Sofia on jumalallisen alkuviisauden olemus, mutta meidän piirissämme hän mahdollistaa tietämisemme kehittyvät viisaudeksi sydänrakkauden lämmössä. Ja silloin me ymmärrämme myös Mikaelin opastuksen uudella tavalla, sisäinen voimana.

1 kommentti . Avainsanat: Sofia, viisaus, Maria, Mikael, Salomo, Kristus

Toinen toistemme tukeminen

Torstai 16.1.2014 klo 11:17 - Matti Kuusela

Hei ystävät,

On ihmeellistä miten päivät kulkevat. Näinä päivinä on paljon tapahtunut ja yksi voimakkaita kokemuksia oli eräs sunnuntai-illan kokoontuminen, jossa koin ihmeen voimakkaasti, mahdollisuutena, sen suuren voiman joka syntyy siitä, että ihmiset todella tukevat toisiaan.

Tuossa kokemuksessa tukeminen tarkoitti minulle ennen kaikkea sitä, että katson jokaista läsnäolijaa sisäisillä silmilläni tahtoen ja suoden hänelle kaikkein parasta, mitä hänen kehityksensä voi antaa. Jo tuosta ajatuksesta tuli ihmeen hieno ja voimallinen tunne. 

Koin myös sen, että on upeaa kun voi turvallisesti astua toisten joukkoon, mutta ennen kaikkea tuo turva kuitenkin pulppuaa omasta henkisyydestä, tai oman henkisyyden kautta. Kun täytän itsensi hyvää tarkoittavalla luottamuksella, hyvät voimat ympärilläni tuntuvat loputtumilta.

Keskinäinen tukeminen

Aivan loogisesti ajatellen toistemme keskinäinen tukeminen kohottaa jokaisen energiatasoja ja mahdollisuuksia, ja etenkin henkisen kasvun mahdollisuuksia ja voimaa. Jos on vaikka kymmenen henkeä, ja jokainen sisäisesti tukee toistaan, niin silloin silloin jokainen saa jo yhdeksän hengen tuen. Ja se on valtavan paljon enemmän kuin se, että joutuisin aina vain yksin tukemaan itseäni.

Jos jokainen kymmenestä tukee itseään, siinä toki vaikuttaa kymmenen voimayksikköä, mutta jos jokainen samalla tukee toisiaan, niin tuo voima lisääntyy moninkertaiseksi. Jo se, että me näemme toisemme eri tavoin kuin itsemme, antaa meille aina jotain sellaista uutta, mitä itse en tajua itsestäni. Ja kun vuorottainen tuki aaltoaa ryhmässä, se luo sellaista valoa ja rakkautta, mihin monet henkiset ystävämme, enkelit ja muut, tulevat mielellään mukaan. 

Tässä on myös hyvä muistaa, että henkisen puolen ystävämme odottavat jatkuvasti tilaisuuksia saada auttaa. Suurenmoisinta heidän apunsa on juuri silloin, kun ihmiset itse lähdemme liikkeelle ja tekevät jotain sellaista, mihin muiden tasojen ystävätä voivat tulla mielellään mukaan. Kyllä he auttavat silloinkin kun me olemme suruissamme tai yksin, mutta silloin myös meidän todellinen vastaanottavaisuutemme on kaventunut. Hädässä me odotamme että avun täytyy tulla juuri tietyllä tavalla, jotta voimme tajuta sen, mutta silloin kun iloisia, luottavaisia, hartaita tai ystävällisiä, me olemme laajasti avoimia ottamaan vastaan ja toimimaan. Se on suuri ilo enkeleille ja luonnonkunnille.

Kolme Johannesta

Kolmen Johanneksen kurssi lauantaina lähestyy.
Se on jälleen yksi noita tilaisuuksia, joissa varmastijohannes_kastaja.jpg avautuu paljon uutta, sekä sisäisissä rakenteissamme että Johanneksen evankeliumin ymmärtämisessä. Johanneksen evankeliumi on yksi todella suuria henkisiä kirjoituksia, se on todellinen henkisen kasvun voima, mutta jokaisen ajan on luotava sille oma ymmärryksensä. Sen henkinen voima voi virrata sieluihimme täydellisesti puhtaasti vasta sitten, kun me myös ymmärrämme, mistä tuo evankeliumi puhuu.

Uudet henkiset ajatukset aivan kuin luovat meille uutta sisäistä järjestystä, johon henkinen tieto ja henkinen voima voi asettua. Kun me ymmärrämme ja saamme uutta henkistä tietoa, me kykenemme kantamaan sisäisyydessämme paljon enemmän, ja samalla ottamaan vastaan enemmän ja monisävyisempää parantavaa voimaa.

Kolmen Johanneksen - apostoli Johannes ja hänen henkilölisyytensä, Johannes Kastaja ja Johannes, Jaakobin veli - sisäinen ja todellinen yhteistyö Jeesuksen ristin äärellä on todella suuri ja merkittävä tapahtuma, jonka selvittämiseen Steiner oli tulossa viimeisessä esitelmässään, mutta hän oli silloin jo niin sairas, ettei hän kyennyt viemään tuota esitelmää loppuun. Näin tämä kysymys on elänyt pitkään ratkaisemattomana ja alkanut selvitä vasta meidän aikanamme. Kolme Mariaa, kolme Johannesta ja Kristus on seitsentähti, jossa on piste keskellä. Ja se on tähti, joka avautuu seitsemäksi. Kurssilla on vielä tilaa, ja olet sydämellisesti tervetullut.

Tämä on aihepiiri, joka kietoutuu moneen merkittävään henkiseen hahmoon, Kainista, Eliaasta ja Hiramista esimerkiksi Christian Rosenkreutsiin ja Rafaeliin. Kun alamme sisäisesti oivaltaa, miten valtavan suuret ihmiskunnalliset voimat kokoontuivat yhteen Jeesuksen ristin äärelle, alamme samalla oivaltaa syvemmin myös Kristuksen toisen tulemisen, ja siinä missä aikaisemmin olemme puhuneet uskonnoista, tulee mukaan jotain aivan uutta ja todella suurta.

6 kommenttia . Avainsanat: keskinäinen tuki, kolme johannesta, apostoli, Johannes, Kastaja, kolme Mariaa

Sisäisen Marian juhla

Lauantai 18.5.2013 klo 19:34 - Matti Kuusela

Lapsuuden helluntaipäivistä tulee voimakkaasti mieleen valkoisina kukkivat tuomet ja niiden tuoksu ja vierailut jonkun sukulaisperheen luona. Toiseksi vahvimpana kohoaa muistiin Aleksis Kiven runo Keinu... heilahda korkeelle keinu..

Edelleenkin koen helluntaissa vahvasti lapsuuden tunnun. Ja eräällä tapaa helluntai liittyykin vahvasti ihmisolemuksen lapsuuteen, minuuden syntymään. Tosin ihmisminuutta eli varsinaisesti henkistä puolta maallisen ihmisen sisäisyydessä on valmisteltu jo pitkään, mutta silti ihminen on ollut minuudessaan vahvasti siduttuna perinteeseen ja sukuun: Minä ja Isä Aabraham olemme yhtä.

Sitten kosminen minä-olento Kristus saapuu maan päälle ja julistaa vahvasti sitä, mitä kaikkea minä on: ylösnousemus ja elämä, maailman valo, hyvä paimen, elämän leipä ... minuus on niin paljon. Kaikki ihmiskehitys maan päällä oikeastaan huipentuu siihen, miten me omasta henkisestä läsnäolostamme, minuudestamme käsin opimme katsomaan kaikkea mitä teemme, Minuuden neulansilmä on se, jonka läpi kaikki kulkee ja missä me yhä enemmän koemme jokaisen tekomme henkisen merkityksen. Jopa kaikkien tekojemme merkitys tulevaisuudelle alkaa meille avautua.

Helluntaiminä

Tämä suuri muutos tapahtuu Golgatan mysteerissä, jossa kaikki henkisyys menee niin uusiksi, että jopa taivas ja maa järkkyvät, niin kuin kerrotaan. Mutta sitten viisikymmentä päivää myöhemmin tapahtuu jotain hyvin ihmeellistä ja salaperäistä.

Jeesus on noussut maan aistimaailman piiristä "taivaaseen", maan elämänvoimien näkymättömään piiriin helatorstaina. Nyt kahdentoista opetuslapsen piirin keskuksena maan päällä ei olekaan Kristus itse, vaan hänen äitinsä, Neitsyt Maria.

Merkittävää Neitsyt Mariassa on, että hänen koko olemuksensa, nimenomaan sielullinen olemus, astraalikeho on täysin puhdas ja tahraton. Miten se on ollut mahdollista, ja miten hänestä nyt on tullut korostetusti "neitsyt" tai armoitettu, johtuu ihmeellisistä henkisistä asioista. Hänessä yhtyy monta suurta maailmankaikkeudeen salaisuutta, mutta yksi niistä on se, että hän samalla kertaa on sekä ikivanhan naisellisen viisauden ja puhtaudenharjoituksen että luonnollisen ja viattoman puhtauden täyttämä.

Maria on sielullisesti niin puhdas, että se pyhän hengen voima, joka alkuhelluntaina lasketaan opetuslasten piiriin, saa heissä aikaan aivan ennenkokemattoman muutoksen. Aikaisemminkin hengen jumalallinen voima oon laskeutunut ihmisten piiriin ja tehnyt heistä merkittäviä opettajia, kuten profeetat juutalaisuuden piirissä. Mutta profeetat opettivat ja julistivat sitä, mitä jumalallinen ilmestys heille antoi välitettäväksi.

Nyt tapahtuu jotain aivan muuta. Kuten Uusi testamentti kertoo, Pyhän hengen virta kulkee jumalallisen tulen muutosvoimana Marian kautta opetuslapsille niin, että se synnyttää ja herättää heissä muutoksen, sellaisen minävoiman, joka antaa heille mahdollisuuden julistaa henkisiä totuuksia oman ymmärryksensä pohjalta.

Nyt ensimmäistä kertaa tapahtuu se, mikä on ominaista juuri apostoleille: he osaavat opettaa sitä, mikä on totuus, vaikka he jokainen tekevät sen täysin yksilöllisesti, oman kokemuksensa pohjalta.

Yhteinen ja yksilöllinen totuus

Se että meillä nyt on mahdollista tavoittaa totuus, että voimme jokainen tavoittaa totuuden oman yksilöllisyytemme kautta, on mahdollista juuri Kristuksen ansiosta. Se on mahdollista siksi, että Kristus on koko ajan läsnä kaiken maallisen tapahtumisen taustalla. Hän on myös se, jonka ansiosta esimerkiksi Buddha ja Krishna ovat mukana samassa totuudessa.

Voi kokea, että jos vaikka kristitty ja buddhalainen tai muu henkisen tien kulkija menevät yksiöllisen olemuksensa ytimeen, sieltä tulee vastaan yhteinen totuus, se Kristus-totuus, josta Kristus sanoi, että rikkaan on vaikeaa tai jopa mahdotonta kulkea neulansilmän läpi. Neulansilmä on tässä se minuuden sisäinen polttopiste, joka asettaa jokaisen ihmisen oman yksilöllisyyden oman maailmankaikkeutensa keskukseen niin, että sen totuus avautuu hänelle.

Tuo mahdollisuus on perustuu juuri Kristuksen kosmisen tai makrokosmisen minän läsnäoloon ja yhdistymiseen ihmisminuuksien kanssa.

Se että tämän Kristuksen jumalallisen makrokosmisen minuuden ja ihmisten mikrokosmisen minuuden yhdistyminen saattoi tapahtua, vaati sen että Kristuksen oli kuljettava kuoleman läpi. Se oli se makrokosmisen minän äärimmäinen yksilöllistyminen, joka ikään kuin sisäkautta liitti Kristusminän yhteyteen jokaisen ihmisminän kanssa. Ja samalla teki hänestä yhdeltä osaltaan ihmisten veljen.

Mutta siihen, että muutama ihminen kykeni ottamaan tämän yksilöllisyyden henkisyyden lahjan vastaan, tarvittiin siis vielä helluntain juhla. Mielenkiintoista siinä on, että sen vastaanottamiseksi, minkä Kristus ihmiskunnalle antoi, tarvittiin juuri naisellisen olemuksen välittämä täydennys, Pyhän hengen tai enkelten läsnäolon välitys ensin näille kahdelletoista Marian kautta.

Voimmeko ymmärtää sen niin, että ottaaksemme todella sisäisesti ja sielullisesta vastaan Kristuksen antamat lahjat, meidän on vahvistettava itsessämme sisäistä yhteyttä Mariaan? Käytännössä se merkitsee ennen kaikkea sitä, että pelkkä äly, ajattelu tai pohdinta ei riitä, vaan me tarvitsemme tunteiden harjoittamista, tunteiden elpymistä.

Meidän on harjoitettava tunteitamme yhdessä sisäisen Marian kanssa!

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kristus, helluntai, Neitsyt, Maria, apostolit

Tiellä tuonelaan

Maanantai 1.4.2013 klo 12:23 - Matti Kuusela

Hei ystävät,

Aivan meidän aikanamme pääsiäisen mysteerit alkavat avautua yhä enemmän. Voimme seuraavassa matkata amerikkalaisen näkijän Estelle Isaacsonin seurassa Jeesuksen matkaa Tuonelaan, maan alisiin piireihin, matkaa joka alkoi välittömästi hänen viimeisen henkäyksensä jälkeen. Ja seuraamme hänen mukanaan, mitä Jeesuksen läheiset kokivat samaan aikaan.

Tällä matkalla maan syvyyksiin oli useita syitä, mutta yksi näistä liittyy jo kosmiseen tasapainoon. Kristus oli pitkään laskeutunut taivaallisista korkeuksista kohti maata. Kuoleman - ja samalla uuden heräämisen - hetkellä matkan oli jatkuttava aivan kuten keinun liike jatkuu sen alimman kohdan jälkeen keinahduksensa toiselle puolelle.

 

Matka Tuonelaan

Estellen kirja Through the Eyes of Mary Magdalene (II) kertoo: Näin kuilun aukeavan. Se oli hyvin pimeä ja se ulottui aina maan ytimeen saakka. Laskeutuessaan hänen kehonsa tuli kuin loistavaksi tähdeksi - liian kirkkaaksi katsoa. Matkalla oli useita tasoja tai tiloja, joiden kautta hän kulki. Näin että mitä syvemmällä nuo kerrokset olivat, sitä pimeämpiä olivat niiden asukkaat. En itse kulkenut noille alueille tällä kertaa, vaan seurasin herran kulkua ulkoapäin. En laskeutunut hänen kanssaan.

Silloin näin aivan kuin maan
yläpuolelta Valon loistavan
porttienmaria_magdaleena_voitelee_jeesuksen_jalat_n_220.jpg läpi maan pinnalle. Nämä portaalit ulottuivat koko matkan aina maan keskukseen saakka. Ja kun herran laskeutuminen oli valmis, kun se ulottui aivan maan keskukseen saakka, valo murtautui näiden portaalien kautta ja loisti kirkkaina valokeiloina avaruuden etäisyyksiin saakka. Näin näitä portteja monessa kohdassa eri puolilla maata, mutta saatoin maantieteellisesti paikantaa vain joitakin portteja Venäjällä ja yhden pohjoisnavalla tai sen lähettyvillä.

Herran laskeutuessa Siunattu äiti ja Magdaleena kokivat hänen matkansa sydämissään. Näin Johannes Sepeteuksenpojan ja Joosef Arimatialaisen kokevan samanlaisia tuntemuksia niissä paikoissa, joihin he olivat vetäytyneet piiloon haavojen voitelun jälkeen. Oli aivan kuin heidän sydäntensä pohjissa olisi tuntunut jonkinlaista vetoa, eräänlaista painovoimaista vetoa - kuin suuri paino olisi vetänyt heidän sydämiään alaspäin.

He tunsivat raskautta ja tiheyttä, aivan kuin olisivat juurtuneet maahan. Ymmärsin, että näin heidän sydämistään tuli Kristuksen  ankkureita hänen matkallaan alaspäin. Tämä raskaus heidän kehoissaan kesti aina sunnuntaiaamun hyvin varhaisiin tunteihin saakka.

He valvoivat läpi yön, keskustelivat toistensa kanssa kokemuksistaan kärsimyksen aikana ja vertasivat muistojaan siitä, mitä oli tapahtunut. Valokupoleita muodostui heidän ylleen. Ja monia enkeleitä auttoi heitä heidän surussaan.

Aina kun huomioni palasi Magdaleenaan, koin miten hän oli vain osittain muiden naisten kanssa, sillä osa hänestä oli edelleen haudassa Jeesuksen kanssa, polvistumassa hänen jalkojensa edessä.

Näin miten Magdaleena edelleenkin polvistuu Jeesuksen jalkojen edessä, ja tulee aina niin tekemään! Näin että haavat Jeesuksen jaloissa olivat kuin ovia taivaan ja maan välillä ja että näiden ovien kautta hän kykeni tuomaan Taivaan alas Maan päälle ja kohottamaan maan ylös taivaaseen. Hän kykeni tuomaan nämä kaksi yhteen kehossaan.

Magdaleena tiesi sen ja siitä syystä olivat Jeesuksen jalat hänelle pyhiä. Jeesus oli näyttänyt Magdaleenalle tien ylös syvyyksistä; ja hän saattoi tehdä sen Magdaleenalle ainoastaan sen takia, että hän oli ottanut itselleen fyysisen kehon ja tullut maan päälle. Hän ymmärsi miltä tuntui olla ihminen.

Ja nyt Magdaleena itse on portinvartija, jossa Taivas ja Maa kohtaavat: hänen jalkojensa edessä, ja meidän jalkojemme edessä.

Rakkaudella

Matti

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kristus, tuonela, matka, Maria, Magdaleena, maan keskipiste

Parantava keskiviikko

Keskiviikko 27.3.2013 klo 22:05 - Matti Kuusela

Tämän päivän täysikuu on erityinen sikäli, että tuo täysikuu on Neitsyessä, eli suoraan vastapäätä aurinkoa, joka nyt on Kalojen merkissä. Juuri tämän kosmisen aseman Rudolf Steiner sanoo olevan parantava konstellaatio, jota tulevaisuuden parantajat tulevat käyttämään. 

Eläinradan Neitsyt-Kalat-linja vastaa aamun ja illan energioiden yhteyttä, jotka ovat tasapainoisia ja parantavia. Niiden välillä ovat enemmän huippukohtia edustavat Jousimies ja Kaksoset, joilla taas on hyvin toisenlainen luonne.

Kun jalkateriä vastaa Kalojen merkki ja Neitsyen aluetta taas on vatsaontelo, voimme nähdä miten tämän täysikuukeskiviikon parantava voima loistaa kuin aurinkona jalkapohjien alta, ja virtaa kehon läpi sylin alueelle, jossa täysikuu ottaa sen vastaan ja heijastaa koko ihmisen olemukseen.

Parantava öljy

Alkuperäisellä pääsiäisviikolla
Maria Magdaleena voiteli
opetuslastenmaria_magdaleena_voitelee_jeesuksen_jalat_n_220.jpg suureksi hämmästykseksi Jeesuksen jalat ja pään, mikä merkitsee sitä, että hän sisäisesti tunnisti Jeesuksen sekä henkiseksi opettajaksi että henkiseksi kuninkaaksi. Hämmästyttäväksi tämän tekee myös se, mitä aluksi voi olla vaikea oivaltaa, että Jeesus syntyperänsä kautta oli juutalaisten sekä kätkössä oleva kuningas että ylipappi. Näin hänessä yhdistyivät papillinen ja kuninkaallinen virtaus sekä maallisella että henkisellä tasolla.

Ihmiskunnan tulevaisuudelle - eli siis meille kaksi vuosituhatta tuon jälkeen - se merkitsee lupaa yhdistää itsessämme sekä vanha kuninkaallisuus että vanha papillisuus, mikä on suuri sisäinen kokemus, kun siihen syventyy.

Edelleen se että voitelun suoritti juuri Magdaleena, merkitsee, että nainen meissä on se, joka tuon voitelun eli Jeesuksen valmistamisen seuraavan päivän koettelumuksia ja kuoleman voittamista varten suorittaa.

Tiedostava nainen

Hyvin yksimielisiä ollaan siitä, että Magdaleena oli paitsi kaunis myös punatukkainen, mikä on usein yhdistetty tuliseen temperamenttiin. Mutta Magdaleena oli lisäksi varakas ja henkisesti sivistynyt. Totta on, että hän joutui taistelemaan ankarasti sekä turhamaisuuden että arvottomuuden tunteiden välillä, mutta hän oli myös liikenainen ja hän oli opiskellut Egyptissä vanhoja mysteereitä ja hän oli erityisesti perehtynyt voiteiden ja öljyjen parantaviin ominaisuuksiin.

Tätä päivää pääsiäisviikossa valaisee hyvin voimakkaasti Maria Magdaleenan olemus, sisäinen nainen meissä jokaisessa, ja hänen intuitionsa johtama pyhä, muutokseen valmistava voitelu.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: täysikuu, Neitsyt, Kalat, parantava, meditaatio, Rudolf, Steiner, Maria, Magdaleena

Jeesus Maan sydämessä

Keskiviikko 30.1.2013 klo 23:41 - Matti Kuusela

Kerroimme viimeksi siitä, miten Maria Magdaleena voidellessaan Jeesuksen jalat ja pään valmisti häntä paitsi omaan hautaansa, myös Maan hautaan, Maan sydämeen, suuren Äidin luo tehtävään matkaan. Tuo Äidin kultainen valtakunta maan sydämessä on myös se kuulu valtakunta, jota idässä nimitetään Shamballaksi.

 

Matka Äidin luo

Laskeutuminen maaäidin luo oli monella tapaa välttämättömyys tuona aikana, jolloin ihmiskunnan elämänvoimat alkoivat olla lopullaan. Yksi näistä suurista asioista oli ylösnousemuskehon elvyttäminen. Tällä matkalle Äidin luon Jeesus lähti heti kuoltuaan ristillä. Ja jatkamme nyt Estelle Isaacsonin kertomuksen mukaan:

Näin Pyhän Äidin auringonkaltaisena maan keskustassa. Hänen päänsä oli kruunattu koristeella, joka oli kuin aurinko. Hän loisti lämmintä, kultaista valoa.

Lukemattomat olennot, joita tuskin pystyn kuvailemaan, reunustivat hänen luokseen johtavaa tietä. He olivat kaikki kokoontuneet tervehtimään Kristusta hänen voitokkaasti saapuessaan Shamballaan. Myös he säteilivät kultaista valoa.

Näin Kristuksen laskeutuvan heidän keskuuteensa heidän laulauessaan taivaallisin äänin, jotka kaikuvat koko maan läpi. Tämä tapahtui heti Kristus Jeesuksen kuoltua ristillä.

Tunsin miten tämä oli kaikkien aikojen tärkein hetki. Koskaan aikaisemmin ei Kristus ollut kulkenut langenneen maan sisuksiin tervehtimään Äitiä! Saatoin tuskin uskoa, miten voitelemalla Hänet Magdaleena - ihmisolento - oli valmistanut häntä tähän hetkeen!

Tultuaan Äidin luo tämä kohotti hänen ylleen hänen ylösnousemuskehonsa. Tietenkin näin sen symbolisella tavalla. Hänestä virtaava valo oli hämmästyttävän loistavaa! Maan keskuksessa hän muuttui kuin loistavaksi tähdeksi. Hänen valonsa syöksyi maan päällä olevista porttikohdista ulos kosmokseen.

Tällaisia maan keskukseen, Shamballaan, johtavia portteja on lukuisia. Paikat, joista Kristuksen ylösnousemuskehon tähti loisti läpi maan pinnan, on tullut hyvin pyhiä. Ne ovat paikkoja, joissa Neitsyt Maria on ilmestynyt.

 

Ylösnousemuskeho

Myös Judit von Halle - ja luonnollisesti Rudolf Steiner - puhuu useissa kirjoissaan tästä ylösnousemuskehosta. Ylösnousemuskeho on ihmisen henkinen tai henkistynyt fyysinen keho, tavallaan fyysisen kehon muotoprinsiippi ilman sitä täyttävää ainetta.

Ihmisen fyysisen kehon henkinen alkumuoto, jota Paavali kutsui vanhaksi Aatamiksi, oli menettänyt aikojen kuluessa menettänyt voimansa ja se oli jo pahasti rappeutunut. Laskautuessaan Äidin luo Kristus elvytti Äidin säilyttämän mallin tästä ikikehosta ja aktivoi sen jokaista ihmistä varten, niin että tämä uusi Aatami on jokaisen ihmisen saavutettavissa.

Kun Kristus ilmesty pääsiäisaamuna Magdaleenalle, hän oli juuri tässä henkistyneessä fyysisessä kehossaan, joka hänen taivaaseen astumiseensa saakka oli täällä maanvoimien piirissä ja hyvin helposti henkisesti kehittyneiden ihmisten havaittavissa.

Nyt kun pääsiäinen on taas lähestymässä, voimme muistella sitä, miten juuri Magdaleena oli ensimmäinen ihminen, joka näki Kristuksen tässä ylösnousemuskehossaan. Ja hän oli myös se ensimmäinen ihminen, joka sai Kristukselta käskyn mennä ja kertoa veljille, että Minä olen ylösnoussut.

 

Minuus ja fyysinen keho

Kuten aina Kristuksen lausuessa Uudessa testamentissa sanan Minä, hän tarkoittaa sillä paitsi itseään myös jokaisen ihmisen minuutta.

Minuus ja fyysinen keho on läheisessä suhteessa toisiinsa. Kun ihmisen fyysisen kehon perusmalli korjaantui Äidin ja Kristuksen toimesta, samalla syntyi myös ihmisen korkeamman minän syntymisen mahdollisuus, ihmisminän ylösnousemus. Yksilölliset ihmisminuudet astuivat perheen, suvun, heimojen ja kansojen piiristä omaan todellisuuteensa, jonka Kristus heille antoi - ja joka varsinaisesti tapahtui helluntaina.

Kun Jeesus siis sanoo Magdaleenalle, että minä olen ylösnoussut, hän tarkoittaa sitä hengen voittoa aineellisuudesta, jossa hänestä on nyt tullut jokaisen ihmisen veli - uskonnoista ja opeista riippumatta.

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Jeesus, Kristus, maan sydän, ylösnousemuskeho, Shamballa, minä, minuus, Estelle, Isaacson, Äiti, Maria, Magdaleena

Maria Magdaleenan suuruus

Tiistai 29.1.2013 klo 9:47 - Matti Kuusela

Pyydän syvästi anteeksi jälleen pitkää hiljaisuutta. Olen mielestäni ahkeroinut kovasti, mutta silti aika on tuntunut liukuvan niin, että tehtävien töiden lista vain kasvaa. Nyt tuntuu, että ihmeellisellä tavalla aika alkaa jälleen asettua kohdalleen. On paljonkin kerrottavaa, mutta aloitan kaikkein keskeisimmästä.

Estelle Isaacsonilta on valmistunut
toinen osa hänen Maria mary_magdalene.jpg 
Magdaleenaa käsittelevästä sarjastaan. Siinä kuvaus Magdaleenan suorittamasta Jeesuksen voitelusta on niin mahtava, että suomennan siitä keskeisimmän osan. Opetuslasten hämmästykseksi Magdaleena voiteli Jeesuksen sekä jalat (ylipappi) että pään (kuningas). Tuo muutaman minuutin tapahtuma meni valtavuudessaan ja syvyydessään ohi opetuslasten tajunnan, mutta katsotaan, mitä Estelle kirjoittaa.

On tärkeää ymmärtää, että Magdaleena ja Jeesus olivat hyvin
läheisiä. Magdaleena oli Jeesuksen läheisin oppilas ja Jeesus oli myös valinnut ja vihkinyt hänet olemaan juuri se henkilö, joka kykenee ihmisenä kantamaan häntä sisäisesti ja tukemaan häntä viimeisinä hetkinä maallisessa kehosa.

 

Magdaleena voitelee Jeesuksen jalat ja pään

Jeesus oli opetuslasten kanssa Betaniassa Simonin talossa. Maria epäröi, mutta hän tiesi että tuo voitelu kuului hänelle, hänen oli se tehtävä. Painaen voiderasiaa rintaansa vasten Magdaleena astuu huoneeseen kesken miesten keskustelun. Hän on hiljaa, mutta täynnä sisäistä tulta. Pitkässä punaisessa tukassaan ja sisäisessä kiihkeydessään hän oli kuin tulta, ja näyssään Estelle järkyttyy huomatessaan, miten samanlaisilta Jeesus ja Magdaleena tuolla hetkellä näyttivät. Jopa Jeesuksen hiukset näyttivät punaisemmilta hänen katsoessaan lempeästi Magdaleenaa, joka kumarsi päänsä Jeesuksen rakastavan katseen edessä.

Estelle kirjoittaa, miten hän ymmärsi Magdaleenan saapuneen paikalle täsmälleen oikealla hetkellä, jonka tähtitaivaat olivat aikojen saatossa jo kauan sitten määränneet.

"Tule luokseni, Magdaleena," Jeesus sanoin lämpimästi. Kulkiessaan Jeesusta kohti Magdaleena tunsi kulkevansa kuin unessa. Syvä pyhyys laskeutui hänen ympärilleen. Kun hän avasi ruukun, tuoksu leijui koko huoneeseen, ja Magdaleena voiteli sekä Jeesuksen jalat että pään syvän liikutuksen tilassa. Silmät suljettuina ja kyynelten virratessa hän asetti kätensä Jeesuksen pään päälle.

 

Kuu melkein täysi

Tuona hetkenä kuu oli jo melkein täysi ja Magdaleena toimi niiden voimien välittäjänä, jotka virtasivat taivaista Jeesuksen kehoon ja jollakin tavalla hän myös välitti symbolimuodossa olevaa informaatiota Jeesuksen kehoon tämän pään päällä olevan valokeskuksen kautta. Tämä kultainen ja loistava henkinen kirjoitus välittyi Jeesukselle taivaallisten olentojen siunauksena, jonka välittäjänä Magdaleena oli kuin liekehtivä ruusunpunainen enkeli.

Kukaan salissa olevista miehistä ei ymmärtänyt mitä hän oli tekemässä. Hänen ohjaamansa avainsymbolit olivat vastaavanlaisia kuin muinaisissa egyptiläisissä mysteereissä, mutta Magdaleena ohjasi niitä uudella tavalla, vaikka hän ei tuolloin täysin ymmärtänytkään kaikkea mitä oli tekemässä.

Voima, joka vaikutti Magdaleenan kautta, oli niin suuri, että hän vaipui lattialle pyhässä liikutuksessa. Jeesus ja Magdaleena siirtyivät yhdessä ajattomuuden tilaan, johon muut läsnäolleet eivät voineet seurata. Niin paljon tapahtui Magdaleenan, Jeesuksen ja tähtimaailmojen välillä, sellaista mitä muut pöydän äärellä olleet eivät voineet kokea.

 

Jumalan hengitys

Estelle kertoo, miten hän näki symbolien loistavan jokaisessa Jeesus Kristuksen valokeskuksessa tai chakrassa. Jumalan hengitys kulki niiden välillä ja miten korkeimmassa chakrassa, kruunuchakrassa soi sana "El", joka tarkoittaa jumalaa. Tuo sointi sai omia sävyjään joka chakrassa ja huipentui palleakeskukseen äänenä, jonka voisi tulkita "Jumala minussa" tai "Jumala siinä, mikä Minä Olen".

Nämä henkiset äänet eivät olleet mitään maallista kieltä, mutta jotkut muistuttivat hepreaa. Ja samalla Estelle näki chakrojen loistavien värien terälehtineen aktivoituvan.

 

Juudas - ja Äiti

Mukana olleille miehille kaikki tämä näytti vain Magdaleenan liioitellulta dramaattisuudelta. mutta Juudas koki kaiken omalla tavallaan voimakkaasti. Hän oli aiemmin pitänytkin Magdaleenasta, mutta nyt hänen demoninsa alkoivat painostaa häntä. Ne herättivät hänessä häpeää ja hämmennystä Magdaleenan voimakkaista tunteista. Hän koki myös, että nyt oli menty liian pitkälle. Hänellä ei ollut aavistustakaan siitä, että Magdaleena voiteli Jeesusta valmistaakseen tätä tuleviin koetuksiin.

Jeesus luonnollisesti tunsi Juudaksen ja muiden ajatukset, ja hän sanoi: "Antakaa Magdaleena olla, se mitä hän tekee minulle, sen hän tekee minun hautaustani varten. Minä hyväksyn hänen voitelunsa. Tästä teosta hänet tullaan muistamaan kautta aikojen."

Jeesuksen sanoilla oli ylimaallinen kaiku hänen näin puhuessaan. Ja kun hän puhui hautauksesta, hän ei tarkoittanut pelkästään oman ruumiinsa laskemista hautaan, vaan hän puhui myös siitä matkasta, jonka hän pian tulisi tekemään Maan keskukseen, Äidin luo, joka pukisi hänet hänen ylösnousemuskehoonsa.

Ja siitä jatkamme.

Rakkaudella
Matti

2 kommenttia . Avainsanat: Jeesus, voitelu, Maria, Magdaleena, Juudas, chakra, chakrat, maan keskus, Äiti

Robertin kurssilla - seitsemän chakraa

Torstai 4.10.2012 klo 9:16 - Matti Kuusela

Hei Enkelimaa-ystävät,

Oli suuri ilo tavata Robert Powell pitkästä aikaa. Hän käynyt Suomessa vain kerran aikaisemmin, lyhyesti vuonna 1996. Silloin Mirjamaija Mikkola oli kutsunut hänet tänne. Mirjamaija, joka nyt on jo siirtynyt elämän rajan toiselle puolelle, oli yksi henkisiä pioneerisieluja, joka 70-luvun tienoilla toimitti tarmokkaasti Biodynaamisen yhdistyksen Demeter-lehteä ansiokkaana kulttuurilehtenä.

Nyt Markku Maula ja hänen puolisonsa Natalia huolehtivat oivallisesti Robertin ja hänen vaimonsa Laquannan vierailusta. Laquannan tapasin nyt ensimmäistä kertaa. Hän on yhdessä Robertin kanssa tehnyt mm. kirjat Eläinradan ja planeettojen eurytmiamuodoista ja henkisyydestä.

 

Alkueurytmiaa

Vaikka kuulin Robertin esitelmiä jo tasan kaksikymmentä vuotta sitten Pohjois-Walesissa, tämä oli kuitenkin ensimmäinen kerta jolloin sain osallistua hänen ohjaamaansa eurytmiaan. Ja se olikin valtaisa kokemus, sillä se osoitti sen, mitä itse olin odottanut jo todella kauan, aina 70-luvun alusta lähtien. Oli ihmeellistä kokea, miten ne odotukset, joita minulla silloin oli, osoittautuivat nyt oikeiksi.

Robertin tapa ohjata eurytmiaa toteutti sen liikkeen pyhyyden ja myös hitauden, jossa on sen liike on mahdollista aidosti kokea. Jossa sen ehtii aidosti kokemaan. Itse asiassa, voi kokea, miten liike syntyy myös omasta kokemuksesta.

Robertin ohjaama eurytmia täytti myös sen toiveen, jota olin ajatellut joskus myös suomalaisena eurytmiana, vähän hitaampana, viipyvämpänä, etsivämpänä. Nyt osoittautui, että sitä ei ole välttämättä ajateltava suomalaisena, vaan aivan yleismaailmallisena ja modernina: miten eurytmiaele on hengehtävä liike, joka elävöittää ja kohentaa eetterikehoa.

 

Planeetoista Isä meidän rukoukseen

Teimme Robertin ohjauksessa sekä Eläinradan että planeettakuvioita. Suurin kokemus itselleni oli Isä meidän -rukouksen eurytmiaeleet, joissa rukouksen ja liikkeen pyhyys tuli niin upeasti esiin ja jossa eleet jäsensivät tuon suuren Kristuksen antaman rukouksen seitsemän suurta pyyntöä niin, että ne ovat nyt hyvin minulle hyvin selkeinä koettavissa.

Vaikka olen lukenut Isä meidän -rukouksen henkisiä tarkasteluja jo vaikka kuinka kauan sitten, se oli kuitenkin pysynyt minulle jossain määrin sulkeutuneena ja vaikeasti hahmottuvana.

Nyt kun teimme rukouksen liikkeet kunkin seitsemän chakran kohdalla, sekä valmistavat ja päätöseleet, kaikki asettui kohdalleen. Nyt olen kokenut todella suureksi iloksi saada tehtä tämän kuin nuorentuneen rukouksen kerran tai pari päivässä, jopa useamminkin.

Tämä rukous elää minussa nyt kokemuksissani niin voimakkaana, että teimme Isän meidän -rukouksen Robertin kehittämillä liikkeillä jo tiistai-illan kurssilla Turussa. Siellä aiheena oli Maria Magdaleena ja Lasarus, ihmiskunnan alkuperheen dramatiikka sekä mysteereiden uudistuminen. Siihen yhteyteen Isä meidän seitsemän suurta pyyntöä sopivat erinomaisesti, kun seitsemän chakran puhdistuminen liittyy niin läheisesti sekä Lasarukseen että hänen tuon elämän sisareensa Magdaleenaan.

 

Kävelyn aurinkokosketus

Toinen suuri kokemus oli eurytminen kävely, jonka Robert liitti maan kultaiseen keskukseen, Shamballaan. Minulle ensimmäinen suuri kokemus eurytmiasta tapahtui aivan 70-luvun alussa, jolloin Nadja Martinoffin johdolla teimme eurytmisen kolmijakoisen kävelyn harjoitusta Steiner-koulun voimistelusalissa - pianomusiikin tahtiin ja auringon loistaessa salin kattoikkunoista.

Nyt aurinko loisti jälleen, mutta se oli maansisäinen aurinko, ja Robert näytti, miten kävelyssä voimme liittää auringon kierron jalan liikkeeseen. Se saattaa kuulostaa yksinkertaiselta, mutta minulle se ei nyt ollut pelkkä mielikuva, vaan todellinen voima, eetterikehossa koettavissa.

Esitelmissään Robert selvensi paljolti niitä teemoja, jotka sisältyvät hänen Pyhä Sofia -kolminaisuus -kirjaansa sekä Plejadien tähtisisaret -kirjaan. Moni sai niille nyt paljon lisää syvyyttä.

 

Haltiain kertomaa

Eilen paketoin ison pinon Helge Salon
Haltiain kertomaa -kirjoja. Nesalo_-_haltiain_kertomaa.jpg ovat nyt siis
postissa, mutta kuinka kävikään, että niitä ei sittenkään ollut tarpeeksi, ja muutama jäi vielä lähettämättä.

Joudun pyytämään vielä tuhannesti anteeksi sitä, että viime päivien ja viikkojen aika on minulla virrannut tavattoman nopeasti, ja enkä edelleenkään ole saanut siirretyksi uudelle ohjelmalle kaikkia äänitallenteita. Siksi olen kovasti myöhässä joidenkin CD-meditaatioden lähettämisessä - anteeksi siis. Teen huomenna kaikki, mitkä pystyn ja lähetän ne saman tien. Loput jäävät sitten ensi viikkoon.

Mutta takaisin Haltiain kertomaan. Kuvat ovat Helgen tyttären tekemiä ja erittäin onnistuneita. Niitä katsoessa virtaa tavattomasti sisäistä energiaa ja informaatiota luonnonolentojen maailmasta.

Tekstiä en ole päässyt lukemaan kokonaisuutena vielä kertaakaan, koska nytkin laitoin postituksiin kaikki kirjat, joita minulla oli. Osa teksteistä oli kuitenkin tuttua tai ainakin tutulta vaikuttavaa. Oli suuri ilo kokea tätä suomalaista luonnonhenkipuhetta, jota olen kovasti kaivannut.

Olen lukenut varmaan parikymmentä - ainakin melkein - saksankielistä luonnonhenkikirjaa, joissa on tavattomasti informaatiota, mutta luonnonhenget ovat läheisessä suhteessa Äiti maahan. Ja kun maan eetteriset ja muutkin energiat vaihtelevat voimakkaasti, myös luonnonhenget ovat temperamentiltaan hyvin erilaisia maaäidin eri alueilla. Siksi yhteys suomalaisten luonnonhenkien maailmaan on meille niin tärkeää.

Rakkaudella
Matti

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Robert Powell, eurytmia, Isä meidän, rukous, luonnonhenget, Helge Salo, Haltiain kertomaa, Turku, Lasarus, Maria, Magdaleena, seitsemän chakraa

Rakkauden sanoja

Perjantai 14.9.2012 klo 20:14 - Matti Kuusela

Hei Enkelimaaystävät,

Eilisiltaisessa Maria Magdaleena ja Lasarus -meditaatioillassa avautui jälleen syviä ihmiskunnan kehityslinjoja. On puhuttu paljon Jeesuksen ja Magdaleenan rakkaudesta, joka on syvä ja voimakas, mutta sen lisäksi Magdaleena ja hänen veljensä Lasaruksen syvällä kiintymyksellä on ihmiskunnallista merkitystä. Nämä kaksi sielua ovat aikaisemmissa inkarnaatioissan edustaneet aivan vastakkaisia henkisiä suuntauksia. Siihen me palaamme syvemmin jälleen Turun meditaatioillassa 2. lokakuuta.

Rakkaus on uuden ihmiskunnallisen vihkimyksen ohella keskeinen aihe Magdaleenan, Lasaruksen ja Jeesuksen välisessä suhteessa. Amerikkalainen uusi kirjoittaja Estelle Isaacsson kertoo, miten nämä kaksi sisarusta olivat Jeesuksen lähimmät ystävät, ja miten tuo ystävyys ylittää maankehityksen rajat.

Estellen kirjasta nousee hyvin esiin, miten Kristus Jeesuksen rakkaus on sellaista, joka vahvistuu ihmisessä tavattoman nopeasti, kun hän oivaltaa alkaa todellisuudessa kokea, miten Kristus asuu jokaisen ihmisen sisäisyydessä.

 

Jumalan valtakunta

Kristus opettaa vallankumouksellisesti, miten jumalan valtakunta ei ole enää synagoogissa, vaan jokaisen ihmisen sisimmässä. Jos ihminen etsii jumalan valtakuntaa, hänen on siis mentävä omaan sydämeensä - henkisessä mielessä hyvin konkreettisesti.

Ja siellä on myös Kristus löydettävissä.

Todellakin, on suurenmoisen tärkeää opetella näkemään Kristus meidän jokaisen sisäisyydessä. Ja kun me sitä opimme, Kristus-rakkaus alkaa täyttää meitä ja loistaa meissä.

 

Harjoituksia

Hyvä rakkauden eri suuntien vahvistamisen harjoitus on käydä voimakkaasti tuntien ja kokien läpi kieliopin opetuksesta tuttua sarjaa:

Minä rakastan
Sinä rakastat
Hän rakastaa
Me rakastammme
Te rakastatte
He rakastavat

Sen jälkeen voi muistaa ja meditoida, että jos sanotaan että Kristus rakasti eniten Magdaleenaa ja Lasarusta (jonka tunnemme myös Johanneksena), se itse asiassa merkitsee, että nämä kaksi pystyivät eniten ottamaan hänen rakkauttaan vastaan.

Sitä on hyvä meditoida, ja sitä, voinka minä avautua ottamaan vastaan rakkautta hieman enemmän, Kristukselta tai keneltä tahansa.

 

Rakkaudella
Matti

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: rakkaus, Kristus, Maria, Magdaleena, Lasarus

Syyskuun tervehdys

Keskiviikko 5.9.2012 klo 2:22 - Matti Kuusela

Tervehdys teille kaikille hyvät ystävät. Lämpimät syyspäivät tuovat uutta voimaa ja turvallisuutta elämään. On ilo tuntea, miten värit ja tuoksut ja lämpö itsessään tuovat uusia kosketuksia elämään ja luontoon. Kesällä ihmissielu avautuu ja kohoaa jopa voimakkaasti irti maasta, mutta syksyllä me palaamme sisäisesti takaisin maan piiriin.

Syysaikana me saamme kokea monia jännittäviä elämyksiä. Tahdomme tehdä ja aloittaa uusia asioita. Joinakin päivinä syksyllä valo elää kosteuden pienen pienissä pisaroissa, mutta toisina päivinä se avaa ihmeellisen voimakkaita näkymiä. Huomaa, miten maisemat näkuvät paljon voimakkaampina ja värikylläisempinä kuin kesällä.

 

Enkelit ja luonnonolennot ovat kanssasi

Silloin kun lehdet alkavat irtaantua
puista ja muuttua punaisiksi,michael_rublev.jpg
oransseiksi tai keltaisiksi, huomaa ihmeellisen ilmiön. Jos silloin avaa silmänsä ilmatilaan puiden ympärillä, voi huomata, miten värit elävät itse ilmassa! Se johtuu siitä, että kevään ja kesän kasvuvoimat imevät pieniä luonnonhenkiä kasvuprosessiin mukaan, ja syksyllä lehtien varistessa ne hetkeksi vapautuvat ja viipyvät itse ilmassa. Luonnonhenget jopa kantavat valoa itsessään. Siksi kirkkaina ja valovoimaisina syyspäivinä voi nähdä, miten valo kimaltaa ja loistaa myös puiden ja lehtien ympärillä.

Syksyn aistikokemukset ovat täynnä monia ihmeitä. Kun arkkienkeli Mikael syysaikana painaa kosmisella voimallaan kesän kosmisen tietoisuuden jälleen maan piiriin, tapahtuu ihmeellisiä asioita, joista monia voi havaita, jos on tietoinen siitä, että enkeleiden ja luonnonhenkien voimat ovat syysaikaan hyvin erilaisia kuin muina vuodenaikoina.

Itse asiassa jokaisen vuodenajan luonnonhenkivoimat ovat aivan omanlaisiaan. Kun huomaamme sen, se rikastaa myös sisäistä elämäämme ja vahvistaa meitä. Vielä enemmän se rikastaa sisäistä elämäämme, jos opimme yhtään vertailemaan sisäisesti syksyn ja kevään, talven ja kesän tunnelmia. On hienoa oppia huomaamaan, miten erilaisia voimia niissä vallitsee.

 

Vuoden kierto

Vuoden kierto on todellakin kiertoa. Kesällä meidän jokaisen tietoisuus ulottuu korkealle kosmisiin etäisyyksiin ja uudistuu siellä. Juuri siksi me haluamme pitää kesällä lomaa ja juuri siksi ajattelu ja suunnittelu on kesällä usein niin vaikeaa, koska merkittävä osa meidän tietoisuusaineksestamme on silloin avaruuden etäisyyksissä. Itse muistan, miten etenkin nuorempana sain todella ponnistella voidakseni kesällä ajatella mitään syksyn töitä.

Syyskauden lopulla enkelit ja luonnonhenget siirtävät ihmisen tietoisuussubstanssi luonnonenergioiden ohella ensin maan päälle ja sitten jopa maan alle. Osa meidän tietoisuudestamme elää talvella todellakin maan ja maaäidin sylissä. Ja osittain siksi meidän kokemuksemme sekä päiväajan että öiden lumikentistä voi olla niin ihmeellisen kosmisen kimaltava, sillä maan yllä tietoisuussubstanssi on talviaikaan niin ohutta, että me voimme nähdä miten lumihiutaleet kimaltavat kuin tähdet auringon- tai kuunvalossa.

Luonto on täynnä ihmeitä kun me vain antaudumme sille. Henkinen tieto auttaa meitä elämään vuodenkulun muutoksien mukana ja löytämään sen ihmeellisiä muutoksia, jotka päivästä päivään tai ainakin viikosta viikkoon paljastavat uusia salaisuuksiaan, kunhan vain osaamme yhtään etsiä niitä.

 

Maria Magdaleena

Kun aikanaan kiinnostuin voimakkaammin Maria Mgdaleenasta, hänestä oli vaikea löytää sellaista informaatiota, jota kaipasin. Muistan hyvin miten pidin hänestä iltatilaisuuden Minä Olen -keskuksen uudessa melkoisen pikkuisessa mutta valkeassa salissa Liisankadun varrella.

Läsnäolon voima oli suuri, mutta sanoja vaatimattomasti. Se oli 90-luvulla ja nyt viimeisten vuosien aikana Magdaleena-tietoisuus tuntuu kasvavan ja kehittyvän jopa kuukausittain. Oli valtavaa kokea, miten juuri Magdaleena sai ensimmäisenä Kristukselta käskyn: Mene ja kerro minun opetuslapsilleni...

Nyt Maria Magdaleena alkaa ilmentyä valtavana henkisenä olentona, ihmiskunnan suuren alkuperheen jäsenenä, jolla on hyvin merkittävä tehtävä Kristuksen kanssa ihmiskunnan opettajana, ja nimenomaan vihkimysopettajana.

Viimeksi Turussa Magdaleena -illassa avautui voimakas rohkeuden opetus. Se liittyy juuri meneillään olevaan Leijonan sydänaikaan siten, että sydänvoimien elpyminen ihmiskunnassa vaatii paitsi tunnetta, myös rohkeutta. Ja se vaatii rohkeutta ainakin kahdella tavalla. Tarvitsemme rohkeutta omien tunteittemme kokemiseen. Tarvitsemme rohkeutta heikkojen puolustamiseen.

Nämä kaksi kulkevat yhdessä. Jos me kiellämme omat syvemmät tunteemme, eivät tunteet ohjaa meitä oikeisiin tekojen sen paremmin lasten kuin eläintenkään suojelussa tai koulu- ja mahdollisesti työpaikkakiusaamiseen puuttumisessa.

Jännittävää nähdä ja kokea, millaiseksi ensi torstain Maria Magdaleena -iltamme muodostuu ja mitä uusia energioita ja opetuksia meitä odottaa Galleria Ajaartissa!

Rakkaudella
Matti

2 kommenttia . Avainsanat: vuodenajat, arkkienkeli, mikael, syksyn, värit, valo, luonnonhenget, enkelit, Maria, Magdaleena, rohkeus, heikkojen puolustaminen, tunteet, tunteiden kokeminen

Maria Magdaleena Kristuksen opetuslapsena

Lauantai 25.8.2012 klo 12:54 - Matti Kuusela

On ihmeellistä ajatella, miten Maria Magdaleenan tie on avautunut viimeistä runsaan kymmenen vuoden aikana. Kun pidin silloin kauan sitten ensimmäisen tilaisuuteni rakkaasta Magdaleenasta Minä Olen -keskuksen salissa, joka silloin sijaitsi Liisankadun varrella, oli ilmassa suuria odotuksen voimia.

Kuten joskus käy, voimatmaria_magdaleena_voitelee_jeesuksen_jalat_n_220.jpg
olivat sinä päivänä niin suuret,
että ainoa viime hetken
valmistuminen johon kykenin
päivällä - vaikka olin varannut siihen hyvää aikaa - oli mennä päiväunille. Niin sitten sain illalla vain vähän sanoja esiin, mutta ainakin minulle tunnelma ja voima olivat valtavat. Itse asiassa tunnelma oli paljon samankaltainen kuin toisessa silloin pitämässäni illassa Plejadeista eli Seulasista, niiden henkisistä voimista.

Voin hyvin kuvitella, miten Plejadien tähtineidot kulkevat paljossa Maria Magdaleenan rinnalla.

 

Magdaleena Turussa

Kiitos teille kaikille, jotka olette olleet mukana Maria Magdaleenan tutkimuksen tiellä. Olemme kulkeneet jo hienon matkan. Tänä kesänä on uudeksi näkijäksi noussut amerikkalainen Estelle Isaacson, joka kertoo Marian elämästä valtavan elävästi, tunteikkaasti ja samalla havainnollisesti.

Estelle valottaa Marian etsintää ja epäilyksiä, hänen viehtymystään Egyptiin ja hänen siellä suorittamiaan mysteeriopintoja. Hän kertoo Magdaleenasta liikenaisena sekä hänen kiinnostuksestaan voiteiden ja hajusteiden parantavaan käyttöön.

Hän kertoo kauniin Madaleenan julkkielämästä tämän Magdalan linnassa, hänen epäilyksistään ja siitä miten hänen sisarensa Martta suurin ponnistuksin saa Marian kuuntelemaan opettajaansa Jeesusta, joka oli jo koko sisarusparven lapsuudenystävä. Martta, Maria Magdaleena ja Lasarus olivat kaikki sisaruksia.

Kaikkein tärkeimmässä puhumme nyt alkusyksynä sekä Turussa ensi viikolla 29.8. sekä Helsingissä 6.9. puhumme Maria Magdaleenan tiestä valtavien takaiskujen, epäilysten ja henkisen arvottomuuden tunteiden kautta yhdeksi Jeesusta seuraavista Pyhistä naisista, sitten hänen opetuslapsekseen ja lopulta hänen henkilökohtaiseksi oppilaakseen.

Mitä oli puhdistuminen seitsemästä demonista, ja miten tullaan siihen, miten Magdaleena lopultakin jo hyvin varhain saa tietoa suuresta tulevaisuuden tehtävästään Kristuksen rinnalla - mutta miten vaikea hänen on sitä uskoa. Niinkuin Lasaruksella oli omat vaikeutensa henkisellä tiellään evankeliumin kirjoittajaksi, niin myös Marialla oli.

Mutta nämä kokemukset olivat niitä, joita Magdaleenan oli käytävä läpi voidakseen tulla olennoksi, joka voi auttaa kaikkia olentoja omalla henkisellä tiellään, ja samoin oppiakseen näkemään maailmaa enemmän tavallisen ihmisen näkökulmasta.

Tämä on kutsu tulla mukaan Turkuun tai Helsinkiin Maria Mahdaleena -kurssille, rakkaan Magdaleenan energioiden ja henkisen opetuksen auttamiseksi, mutta ennen kaikkea myös oman itsesi takia.

 

 

Kurssit ovat Turussa 29.8. ja Helsingissä 6.9.

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Maria, Magdaleena, Kristus, ihmiskunnan, opettaja, johdattaja

Olympialaisista

Maanantai 13.8.2012 klo 21:04 - Matti Kuusela

Olette varmaan huomanneet, että kesäni on mennyt tavallista hiljaisemmissa merkeissä. Alkavaan syksyyn tulee jälleen mahtavia teemoja, joista aivan ensimmäisenä on mielessäni jälleen Maria Magdaleena. Amerikkalainen näkijä Estelle Isaacson on nyt vuosien empimisen jälkeen aloittanut kirjasarjan, jossa hän kertoo Magdaleenaa koskevista visioistaan, jotka ovat aivan upeita. Kauan odottamani näkemys Maria Magdaleenasta ihmiskunnan ohjaajana Kristuksen luo omien kokemustensa pohjalta, saa jälleen uutta vahvistusta. Lisäksi Estellen kirja on myös tunneravinnoltaan merkittävä. Magdaleena-iltoja olen suunnittelemassa ainakin Helsinkiin ja Turkuun, ja ehkäpä on aika tulla jälleen myös Tampereelle.

 

Olympialaiset

Olen katsellut näitä olympialaisia televisiosta varmaan enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Katselu on jäänyt viikonlopun iltoihin, mutta se on hyvin riittänyt. Suomalaisten menestys on yksi niitä suuria kysymyksiä, joita ainakin julkinen sana on pitänyt esillä. Sen ymmärtää, että lehdistön täytyy pitää yllä omaa dramatiikkaansa, mutta suomalaisen urheilujohdon mitaliodotukset ja erityisesti yhden olympiakomitean jäsenen - en muista nimeä - puheet alisuorittajista karskahtavat pahasti korvaani.

Olympialaisten yksi suuria tehtäviä nykyaikaisija kisoja perustettaessa oli nimenomaan osallistuminen ja urheilevan nuorison mahdollisuus kohdata toisiaan. Kehon ja hengen ykseyden edistäminen oli olympialaisten suuria ideoita, mutta siihen liittyi voimakkaasti myös rauhantyö: mahdollisuus kilpailla urheilukentillä sotakenttien sijaan. Nyt kun islamilaiset maan ovat tulossa yhä enemmän mukaan, urheilullisella rauhantyöllä on jälleen merkittäviä mahdollisuuksia.

Selvää on, että suomalaisten mahdollisuudet mitaleihin pienenevät sitä mukaa kun uusia maita tulee mukaan, mutta jotain meidän urheilupolitiikassamme on pahasti pielessä. Urheilujohtajilta pitäisi tulla huomattavasti enemmän henkistä kannustusta ja rohkaisua. Nykyinen tyyli, jossa urheilujohtajat arvostelevat monia urheilijoita alisuorittajiksi, kuulostaa niin pahalta kuin vain olla voi.

Lisäksi sillä jaetaan urheilijat kahteen kastiin, hyväksyttyihin ja vähemmän hyväksyttyihin, vaikka jokaiselle pitäisi olla selvää, että jokaista onnistujaa kohti on väistämättä myös niitä, jotka onnistuvat heikommin. Jotkut yksinkertaisesti eivät voi ylittää itseään ilman että joillakin toisilla tulokset kisojen valtavassa paineessa jäävät normaalia kilpailutasoa heikommiksi.

Onneksi on uusia ja pienempiä lajeja, joissa paineet eivät ole niin kovia kuin yleisurheilussa. Lähetän kiitokseni kaikilla olympiakisoissa urheilleille!

 

Pienet maat

Joillakin pienillä mailla tuntee olevat hyvä kilpailuvire. Aivan mahtava esimerkki tietysti oli miesten keihään voittaja, mutta myös meitä pienemmästä Virosta on monissa kisoissa ollut huomattavan paljon osallistujia useissa lajeissa. Nyt kiinnitti huomiota Liettuan runsas osallistuminen. Oikein ihmetteli miten sieltä voi löytyä niin runsaasti aivan huippu-urheilijoita finaaleihin saakka. Mitalitilastossa Liettua ei tosin pärjännyt, mutta sen ulkopuolella hienosti.

Ja mitä varsinaisesti ajattelen? Materialistinen mitalien laskeminen ja vaatiminen urheilijoilta ei käy laatuun, sillä urheilun on hyvä pitää vapaan henkisen elämän piirissä, riippumatta siitä, miten paljon rahaa kukin saa tai ei saa.

Kannustetaan sen sijaan kaikkia olympialais- ja muita arvokisaurheilijoita uskomaan omiin mahdollisuuksiinsa. Voittaminen on edelleenkin hengen voittoa ruumiista - ja monet uudet voitot ovat tulleet juuri uusilla asenteilla, kuten nyt purjelautailun ja purjehtimisen mitalit. Urheilun voi ottaa huipputasollakin hauskana ja silti tehdä kaikkensa, ja vähän enemmänkin.

 

Doping-ongelma

Yksi suuri ongelma on doping. Vaikka en ole siinä suinkaan mikään asiantuntija, niin minusta on aivan selvää, että erittäin suurilta osilta voittajat käyttävät kiellettyjä aineita. Tietenkin siitä kertoo jo se, miten monet urheilijat ja jopa mitalistit jäävät siitä kiinni.

En oikein tiedä, pitäisikö tätä edes sanoa, mutta sanotaan nyt kuitenkin. On tietenkin hyvä, että Suomessa dopingin käyttöä on pystytty vähentämään, mutta huomiota kiinnittää se, että etenkin voimalajeissa monet mitalistit ovat aiemmin jääneet kiinni kiellettyjen aineiden käytöstä, ja sitten he rangaistuksen kärsittyään jatkavat jälleen uraansa aina olympiakultaan saakka. Suomessa kiiinnijääneet ura päättyy totaalisesti, aina kuolemaan saakka.

Toisin sanoen tätä kuolemanvakavuutta voisi vähän keventää ja tuoda tilalle sellaista iloa ja liikkumisen henkeä, jolla voitetaan muiden maiden kemiallinen kehitys.

 

Voittaminen

Voittamisen psykologiaa kannattaa miettiä aivan tosissaan. Voittaminen on aivan oma sisäinen tilansa, joka on joillekin harvoille luontainen, mutta useimmille muille ei. Lisäksi meidän kollektiivinen energiamme Suomessa ei mitenkään tue voittamista.

Voittamisessa on ainakin kaksi suurta ongelmaa:

- En uskalla voittaa.

- Voitan, mutta se ei teekään minua onnelliseksi.

Onhan niitä voittamisen kysymyksiä muitakin, mutta hyvä henkinen ilmapiiri olisi sellainen, joka kannustaa voittamista sallittuna ilmiönä jokaiselle. Muistat varmaan, että uskonnollisessa kielenkäytössä on olemassa kilvoittelu. Teen parhaani, mutta en tee sitä toisten kustannuksella, ja vaikka pyrin olemaan niin hyvä kuin suinkin, sallin myös toisten olla niin hyviä kuin mahdollista ja kannustan heitä siinä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Maria, Magdaleena, Estelle Isaacson, olympialaiset, doping

Vanhemmat kirjoitukset »