Matin blogi

Loppiaisviesti

Perjantai 6.1.2017 klo 10:23 - Matti Kuusela

Kolme kuningasta

Hei ystävät,

Jouluajan kolmetoista päivää alkavat olla ohi, ja loppiainen merkitsee niiden päättymistä. Siinä missä jouluaatosta alkoi Luukkaan evankeliumin lapsen aika, olemme nyt Matteuksen joulun lapsen päivässä. Tämä on sen tapahtuman muistojuhla, jossa kolme kuningasta saapui itäisiltä mailta.

He lahjoittivat lapselle kultaa ajattelun uhrina, suitsuketta tunne-elämän uhrina ja mirhaa tahdon uhrina. Tämä sana uhri on meidän aikanamme hieman hankala. Siinä ei ole mitään uhrautumista, vaan se on jotain hyvin kaunista, vapaata ja tietoista. Monet uskonnolliset sanat ovat kärsineet ylimääräisestä sentimentaalisuudesta. Uhri merkitsee varsinaisesti tarjota. Se merkitsee, että olen herännyt tietoisuuteen siitä, että voin osallistua johonkin korkeampaan, johonkin mikä rakentaa tulevaisuutta meidän ihmisten ja henkisen maailman yhteistyönä. Vapaasti.

Kolme_kuningasta_joulukortti.jpg

Uuteen alkuun

On hyvä tietää, että sekä Luukkaan että Matteuksen joulunlapsien historialliset syntymäpäivät olivat hieman eri aikaan. Luukkaan vähän aikaisemmin syksyllä, Matteuksen vähän myähemmin talvella, ja luonnollisesti myös eri vuosina.

Nämä muistojuhlat on sitten henkisen opastuksen avulla siirretty kohtiin, jossa ne parhaiten vastaavat vuoden elämänvoimien kiertoa, eli antavat eetterimaailmalle uutta voimaa juuri oikeissa kohdissa.

Luukkaan lapsi herättää tunnevoimia syvällä sisimmässämme. Sitä seuraavien pyhien päivien aikana elämänmaailma käy läpi kaikki neljä luonnonkuntaa ja yhdeksän enkelikuntaa, mikä yhdessä tekee juuri kolmetoista. Ja toiselta suunnalta katsottuna kolmetoista on juuri Kristus ja apostolit, tai Kristus ja kaksitoista Eläinradan henkistä voimaa.

Uudesta vuodesta alkaa Matteuksen Jeesus-lapsen aika, ja loppiaisena me kohoamme tämän kuningaslapsen yhteyteen, joka antaa voimansa koko tulevalle vuodelle. Luukkaan joulu on kosmishenkinen syventyminen, Matteuksen joulu taas tiivistyy siihen, miten nämä voimat voivat elää ihmisessä ja viedä kehitystä eteenpäin.

Kolmen kuninkaan lahjat merkitsevät siis sitä, että ihmissielun kolme voimaa tahtoo kuunnella uutta henkistä opastusta, sitä miten Kristuksen meille antamat lahjat liittyvät maalliseen viisauteen ja tietoisuuteen. Luukkaan paimenet ja Matteuksen kuninkaat elävät molemmat sieluissamme.

Korkeampi minä

Matteuksen kuninkaat kertovat meille myös ihmisen korkeamman minän synnystä. Jeesuksen aikana ihmisminä oli vaikeassa tilanteessa henkisen ja maallisen maailman välillä. Minuuden maallinen puoli esti ihmistä näkemästä kumpaakaan maailmaa selvästi ja vapaasti. Kristuksen teon myötä ihmisminä jakaantui kahteen osaa, maalliseen ja korkeapaan. Minuuden maallista puolta voimme kuvata tietoisuudeksi ja korkeampaa puolta omaksitunnoksi.

Varsinainen minuuskokemus vapautui "kiinteästä" minästä ja se toimii nyt dynaamisena voimana näiden kahden, maallisemman ja henkisemmän välillä. Kristuksen henkinen nimi, Minä olen -voima on se, joka pitää ihmiskunnalle tämän alemman ja korkeamman minuuden välisen yhteyden vapaana.

Jotta tämän "Minä olen" -nimen voi ymmärtää oikein, se on lausuttava hyvin avarasti, valoisasti ja hartaasti. On hyvä kokeilla, miten henkinen Minä olen eroaa maallisesti. Kun lausut "minä olen" maallisesti ja voimaa käyttäen tai painokkaasti, se ei ole tämä Kristus- minä olen. Ja nyt kun lausut sanat uudelleen valoisasti ja laajasti, voit huomata, miten tämä "minä olen" ei ole kiinnittynyt materiaan vaan se loistaa ja soi vapaana.

Tämä vapaa ja mihinkään kiinnittymätön Minä olen meissä on se voima, joka antaa mahdollisuuden nykyaikaiseen viisauteen. Viisauden uusi henkinen muoto on sitä, että me omasta minä olen -kokemuksestamme käsin voimme vapaasti katsoa kumpaankin maailmaan, maalliseen kaikkine ongelmineen, ja henkiseen omantunnon maailmaan.

On tärkeää ymmärtää, että meidän on katsottava kumpaankin suuntaan vapaasti. Meidän ei tarvitse taistella pahaa vastaan, kuten Vuorisaarnakin ilmoittaa. Ei meidän tarvitse pyrkiä myöskään erityisen "hyviin" tekoihin, koska siinä me helposti kadotamme sisäisen tasapainomme. Tästä vapauden ja rakkauden tilasta me voimme etsiä ja luoda omia rakkauden tekojamme. Niitä, jotka ovat oikeita ja hyviä juuri nyt.

Rakkaudella
Matti

Kuva: Anitalta ja Karilta saatu joulukortti.

1 kommentti . Avainsanat: loppiainen, kolme kuningasta, Luukas, Matteus, lapsi, evankeliumi, Kristus, uhri, tietoisuus, alempi minä, korkeampi minä

Maan suola

Torstai 16.7.2015 klo 11:52 - Matti Kuusela

Keskiviikkoillan henkisessä workshopissa puhuimme jälleen Vuorisaarnasta. Tämä Matteuksen evankeliumin alussa oleva upea ihmisyyden suunnitelma on myös kuva tulevaisuudessa toteutuvasta henkisestä ihmisestä. 

Niin kutsutut autuaaksi julistukset eivät ole moraalisaarnaa sillä tavoin kuin ne on pitkään ymmärretty, vaan ne ovat tämän tulevaisuuden ihmisen kuvausta. Tällä ihmisellä on olemuksessaan yhdeksän tasoa, kun me nyt kuljemme vasta kuudennessa vaiheessa. Viimeiset kolme ovat varsinaisia henkisiä olemuspuolia, joiden kehittämistä me olemme vasta hiljalleen aloittamassa.

Keskeistä näissä kuudessa vaiheessa, joita me toistaiseksi olemme työstäneet, on se että ne ovat kaikki jatkuvasti ajankohtaisia. Meille tulee helposti käsitys, että vain viimeinen tai uusin alue on merkittävä ja varhaisemmat tasot ovat jo valmiina. 

img_0693.jpg

Kehitys on jatkuvaa

Mutta niin ei suinkaan ole: kaikki kuusi tasoa ovat siis jatkuvasti ajankohtaisia. Kun me etenemme tuossa kuudennessa vaiheessa, meidän on sen mukaan päivitettävä jatkuvasti viittä varhaisempaa.

Tässä mielessä me eroamme suuresti puista. Puuthan ovat mukavia vertauskohtia ihmiselle, mutta niissä suuri ero on se, että puu kasvattaa uutta runkoa aina vanhan rungon pintaan ja jättää sen vanhan sikseen. Se on siellä, siitä on hyötyäkin, mutta sitä ei enää varsinaisesti kehitetä eikä uudisteta.

Ihmisen laita on toisin. Kun me henkistymme, se tarkoittaa että meidän henkinen voimamme kasvaa jatkuvasti. Henkisen läsnäolon voima on minuus, minuuden läsnäolo. Henkinen kasvu on sitä, että minuus jatkuvasti herkistyy ja vahvistuu niin, että se koko ajan muokkaa myös meidän kehollisuuttamme, johon tässä mielessä kuuluvat myös sisäistä elämää kantava astraalikeho ja elämänvoimia kantava eetterikeho, fyysisen ruumiin lisäksi. 

Tähän työskentelyä oman kehollisuuden muuntamiseksi Kristus tarkoittaa sanoessaan Vuorisaarnassa, että te olette maan suola. Suola tarkoittaa tässä juuri kehollisuuden kehittämistä. Maan suola kertoo siitä, että tämä henkinen työ ihmisolemuksen muuntamiseksi vaikuttaa uudistavasti ja kehittävästi myös koko maan olemukseen, ei ainoastaan ihmiseen itseensä. Se mitä me hengen, minuuden voimin kehitämme itsessämme, vaikuttaa koko maan kehitykseen.

Meidän lopullinen päämäärämme onkin se, että me muutamme koko maan. Aivan, vasta kun me olemme kehittäneet itseämme niin pitkälle, että olemme samalla läpäisseet koko maan maan uuden luomisen voimalla, me olemme valmiita siirtymään eteenpäin.

Maan suola

Maan suolan piiriin kuuluu autuus-lauseiden kolme ensimmäistä.

1. Fyysinen keho

Ensimmäinen lause kertoo, miten ihmisen fyysinen ruumis kantaa maanmaailman hengenköyhyyttä. Fyysinen ruumis on tosin vanha ja viisaus, mutta siltä puuttuu uudistavan hengen läheisyys, ellei ihminen sitä sille anna. Tuo fyysisyyden uudistumisen mahdollisuus tulee siitä, että me harjoitamme Matteuksen mainitsemaa hengen köyhyyttä.

Se tarkoittaa, että me tiedon alueella olemme aina avoimia, köyhiä. Me vapautamme vanhan, vapautamme ennakkoluulot, otamme aina vastaan uusia havaintoja ja samalla olemme rukouksen ja toivon kaltaisessa sisäisessä voiman tilassa fyysisen olemuksemme suhteen.

Voimme rukoilla hengen heräämistä fyysisessä maailmassa, fyysisessä kehossa. Se asettaa rukouksen uuteen ja objektiiviseen valoon. Tällä tasolla rukoilemisessa ei ole mitään itsekästä, se on rukousta koko olevaisuuden henkisen kohoamisen puolesta.

Tietokonekieltä käyttääksemme meidän on aina tyhjennettävä välimuistimme siirtyessämme uusiin tilanteisiin. Silloin me olemme valmiita kohtaamaan maailman vapaina henkinä. Ja silloin voi syntyä kehittävä vuorovaikutus meidän itsemme ja maailman välillä. 

2. Eetterikeho

Autuaaksi-julistusten yhteydessä on muistettava, että niissä ei ole kysymys julistamisesta, vaan siitä Kristus istuen kuvaa tulevan henkisen ihmisen rakennetta.

Kysymys ei ole myöskään autuaaksi tulemisesta sanan vanhassa merkityksessä, vaan siitä, että tuo henkiseksi ihmiseksi kasvu toteutuu näiden kuvausten mukaan. Myös olla-verbi näissä lauseessa hämää, koska lauseet kuvaavat kehitysprosesseja, eivät olotilaa. Ne ovat tavallaan verbejä: ihmisen oleminen on jatkuvaa muutosta ja kehitystä. Ja kun me olemme toimivalla tavalla mukana tuossa kehityksessä, silloin me voimme tuntea olomme siunatuksi, onnelliseksi, autuaaksi, kehittyväksi, mitä se kulloinkin onkin.

Maan suolana toimimiseen kuuluvat puhtaasti fyysisten voimien lisäksi myös elämänvoimat. Elämänvoimia kantavan eetterikehon tasolla suolan kehitys tapahtuu sen kautta, että me ihmiset hyväksymme kaikki tunteemme. Matteus nimittää sitä murehtimiseksi, mutta tuo sana sisältää tosiasiessa murheiden ja ahdistusten lisäksi myös kaikki ilomme. 

On huomattava, että niin kauan kuin me emme vapaasti työstä murheitamme, eivät meidän ilomme ja luovuutemmekaan pääse kunnolla esiin. Niin kauan kuin me torjumme tunteemme, ei varsinaista alkemistista muuntumista, henkistä suolanmuodostusta tapahdu.

Murehtiville Matteuksen evankeliumi lupaa lohdutuksen, mikä tarkoittaa sitä, että meillä on todellinen mahdollisuus muuntaa kielteiset tuntemuksemme positiivisiksi, yksinkertaisesti sallimalla itsemme tuntea ne. 

Tuo muuntuminen taas on mahdollista siksi, että meidän minuutemme on todellisuudessa aito henkinen voima, henkinen läsnäolo, jonka kosketus on parantavaa. Se että tuo henki pystyy toimimaan parantavasti maan olosuhteissa, johtuu kuitenkin siitä, että Kristus on maan päällä ja hän on yhteydessä jokaisen ihmisen minuuteen. Se että kosmiset voimat voivat ihmisminuuden kautta toimia parantavasti maan päällä, on Kristuksen vaikutusta.

Yksinkertaisesti voi sanoa, että elämänvoimien puhdistamiseksi me tarvitsemme rohkeaa sydäntä kohdata tuntemuksemme.

3. Astraalikeho

Kolmas taso maan suolan kehityksessä on astraaliruumiin eli sieluruumiin hallihta. Autuaita ovat pitkämieliset lausuu ainakin joku raamantunsuomennos. Se tarkoittaa, että kun me opettelemme kärsivällisesti tuntemaan ja hallitsemaan, ohjaamaan ja kuuntelmaan kaikkia sielunvireitämme, silloin meidän kehityksemme kulkee eteenpäin niin, että me perimme maan, kuiten Matteus sen ilmoittaa. Maan periminen tarkoittaa, että oppimalla oikealla tavalla ohjaamaan sieluruumistamme me tulemme sisäisellä tasolla toimimaan yhteistyössä kaiken sen kanssa mitä voimme ajatella, tuntea tai tahtoa. Maailma tulee siinä mielessä omaksemme.

Tämäkään kehitysvaihe ei toteudu passiivisen pitkämielisyyden tai kärsivällisyyden avulla. Niitä tarvitaan, mutta olennaista on, että me itse, aivan omalla tavallamme kehitämme sellaista sisäistä aurinkoisuutta, joka valaisee ja ohjaa sisäistä elämäämme hengen osoittamaan suuntaan.

Minä itse

Kaikkiin näihin tasoihin voimme lisätä, että ihminen nyt löytää nämä voimat itsestään. Se on suuri syy, minkä tähden Kristuksen oli kutsuttava opetuslapsensa vuorelle. Aikaisemmin ihmiskunnan opetus tuli ulkoapäin Jahven luonnonsisäisyyden kautta, arkkienkelin profeetoille tai muille henkisille opettajille välittämänä.

Kristuksen tultua maan päälle kaikki tämä mullistui. Kristus puhuu nyt jokaiselle ihmissisäisyyden kautta. Hän puhuu kieltä, jota jokaisen oma suojelusenkeli auttaa ymmärtämään. 

Tämä muutos ulkoapäin tulleen henkisen opetuksen ajasta uuteen vapaan ihmisen ja hänen enkelinsä aikaan oli valtava. Me tuskin sitä vieläkään täysin ymmärrämme. Mutta me voimm opetelle ymmärtämään.

Silloin nämä autuus-lauseet kuuluvat perusrakenteeltaan suunnilleen niin, että kun ihminen korkeimman tarkoituksensa eli Kristusta etsien tahtoo edistyä, silloin hänellä on mahdollisuus löytää opastus omasta itsestään, omasta sydämestään, omasta ajattelustaan.

Rakkaudella
Matti

Kuva Matti Kuusela, Pielisen tunnelmia

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vuorisaarna, autuudet, Uusi testamentti, henkinen kehitys, Matteus

Vedestä viiniksi

Torstai 9.4.2015 klo 23:56 - Matti Kuusela

Viiniin teema virtaa voimakkaana Uudessa testamentissa. Muistamme varmaan kaikki, että uutta viiniä ei panna vanhaan leiliin. Viini on mukana ehtoollisen asettamisessa ja sitten hyvin voimakkaasti Kaanan häissä: Kristus muuttaa veden viiniksi!

Luonnossa vesi muuttuu viiniksi, kun aurinko kypsentää köynnösten rypäleet. Viinin alkoholiprosessi ei tässä nyt ole olennaista, vaan se, että Kristuksen olemuksen kautta Auringon henkinen voima on tullut maan päälle. Etenkin kolmivuotisen toimintansa alussa Kristuksen aurinkovoimat ovat vielä voimakkaasti hänen olemuksessaan.

Johanneksen ja Matteuksen aurinkovoimat

Kun tarkastelemme Johanneksen ja Matteuksen evankeliumeja rinnakkain, huomaamme että Kaanaan häät ovat Johanneksella vastaavassa kohdalla Jeesuksen toiminnan alussa kuin Matteuksella Vuorisaarna.

Johanneksella veden muuttuminen viiniksi on yhteisöllinen elämän mysteeri, henkinen tapahtuma. Ihmisten keskuuteen tulee uusi henkinen voima vanhan sukuvirtauksen sijaan.

Matteuksella taas autuuslauseiden jälkeen Jeesus puhuu opetuslapsilleen siitä, miten ennen on opetettu tietyllä tavalla, mutta minä sanon teille... Siinä Jeesus kertoo järkevästi, miten vanhat käskyt merkitsivät. Nyt ne eivät ole enää ylimaallisia käskyjä, vaan Jeesus vetoaa kuulijoittensa ymmärrykseen.

Se on yksi osa evankeliumien ilosanomaa: ihmisellä on nyt itsellään henkinen kyky päättää omasta elämästään ja arvioida mikä on oikein. Hänen ei enää tarvitsee seurata ulkoista lakia, vaan omaa sisäistä lakiaan.

Lain olemus

Se laki, josta Jeesus puhui, ei ole aivan samaa kuin laki meidän aikanamme. Se koettiin silloin jotenkin elävmpänä ja todempana kuin se, miksi me nyt lain koemme. 

Kun Jeesus Vuorisaarnassa sanoo, että hän tullut lakia kumoamaan, niin se ei ole pelkästään abstraksi väite, vaan jotain hyvin suurta ja merkittävää. Laki oli jotain, mikä virtasi jumalolennoilta kautta koko luomakunnan: sen huipentuma on se, että ihminen itse omassa minuudessaan, omassa henkisessä voimassaan, ottaa lain omakseen. Jokainen yksilöllisesti.

Ensin Kristus tuo tuon koko luomakunnan kautta virtaavan lain ytimen oman olemuksensa kautta ihmisten piiriin, ja häneltä kyky lain ymmärtämiseen laajentuu jokaiselle ihmiselle. Se on mahtava vallankumous, mutta samalla lain toteutuminen. Vanha laki on tehnyt tehtävänsä, kun se alkaa loistaa jokaisen ihmisitsen voimana. Näin Kristus täyttää lain.

Veden muuttuminen viiniksi

Ja samalla vesi muuttuu viiniksi. Vedellä on kyky muistaa, se muistaa uskollisesti luonnon antaman ohjeistuksen, mutta ihmisminuudella on nyt kyky ohjeistaa vesi uudella tavalla omasta henkisestä voimastaan käsin. Se on yksi merkitys veden muuttumiselle viiniksi. Se on tuliprosessi.

Uuden yksilöllisen tulen on alettava loistaa ja lämmitää jokaisessa ihmisessä. Ei enää riitä, että me olemme vain haaleaa vettä, joka uskollisesti virtaa menneisyyden ja perinteiden mukaan. Nyt jokainen ihmissielu on kutsuttu mukaan luomaan uutta todellisuuta.

vuorisaarna_barker.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vuorisaarna, Johannes, Matteus, Kaanaan häät, Jeesus, Kristus, vesi, viini

Maria Magdaleenan pääsiäisaamu

Sunnuntai 5.4.2015 klo 21:47 - Matti Kuusela

Iloista pääsiäistä!

Lapsuuteni pääsiäisaamuista on jäänyt iloinen muisto. Se soi keltaista valoa, kun äiti oli koristellut keittiömme, joka oli kodin varsinainen käyttöhuona, keltaista loistavilla koristeilla.

Nykyisin koristelu on vähäisempää, mutta tuo lapsuuden keväinen ilokokemus on edelleen helposti saavutettavissa. Muisti on hyvä väline,

Maria Magdaleenan pääsiäisaamun neljä tasoa

Maria Magdaleenan pääsiäisaamusta kertovat kaikki neljä evenkeliumia. Hänen seuralaisensa vaihtelevat, mutta hän itse on mukana jokaisen evankeliumin pääsiäisaamussa, ja viimeisessä eli Johanneksen evankeliumissa huomio kiinnittyy naisista yksiomaan häneen. Magdaleena oli myös se, joka tavallaan aloitti pääsiäisajan voitelemalla keskiviikkona Jeesuksen pään ja jalat. Hän on mukana ristin äärellä ja kerrotaan miten hän varhain sunnuntaiaamuna kulkee Jeesuksen hautapaikalle, auringon noustessa.

Mutta evankeliumeissa on eroa. Jokainen evankeliumi kertoo Marian seuralaisista hieman toisin ja myös hänen kokemuksensa kalliohaudalla eroavat huomattavasti toisistaan. Miten se on mahdollista.

Tiedämme, että jokaisella neljästä evankeliumista on oma näkökulmansa. Matteuksen evankeliumi kuvaa asioita erityisesti fyysiseltä kannalta, Markus eteeriseltä eli elämänvoimien näkökulmasta, Luukas sielulliselta ja lopuksi Johannes varsinaiselta henkiseltä eli minuuden näkökulmasta.

Näistä neljästä eri näkökulmasta seuraa se, että vasta kun yhdistää nämä neljä kuvausta, ne alkavat lähestyä koko todellisuutta. Silti Uusi testamentti on kirjoitettu niin, että saman evankeliumin sisällä ei riitä, että lukee ainoastaan sen, mitä on kirjoitettu, vaan teksti sisältää yllättäviä käänteitä, jotka usein tuntuvat ristiriitaisilta. Siksi lukijan on osattava täyttää itse näiden hyppäysten välit.

Kaiken tämän voi myös yksinkertaistaa; että Uusi testamentti on kirjoitettu niin, että se paljastaa ihmisen tietoisuuden kehittyessä yhä lisää ja lisää. Se on kirjoitettu tuhansia vuosia varten ja jokaiselle vuosituhannelle se kertoo enemmän.

Matteuksen pääsiäisaamu

Matteus kertoo, miten Magdalan Marian ja sen toisen Marian lähestyessä hautaa tapahtui suuri maanjäristys ja heille ilmestyi haudan suulla Herran enkeli, joka oli näöltään niinkuin salama ja hänen vaatteensa olivat valkeat kuin lumi.

Haudan vartijat pelästyivät ja menivät kuin kuolleiksi, mutta enkeli puhutteli Marioita ja pyysi heitä olemaan pelkäämättä. Sitten enkeli kertoi, ettei Jeesus ole siellä.

Maanjäristykset ja luonnonmullistukset ovat Raamatussa aina merkki muodonhengistä, jotka tunnemme myös nimillä elohim tai kreikaksi eksusiai. He ovat myös niitä, joita raamatunsuomennokset nimittävät yleensä Jumalaksi. Heistä yksi on Jehova ja he ovat myös niitä, jotka ovat koko luonnon ja ihmisolemuksen taustalla ja jotka Vanhassa testamentissa ovat usein ilmestyneet salamoiden ja järistysten myötä, aivan kuin tässä. Muodonhengillä on todellakin voima saada maat järkkymään ja siirtää aivan fyysisesti kivi pois haudan suulta.

Markuksen pääsiäisaamu

Markuksen evankeliumin pääsisiäisaamusta voimme odottaa hieman sisäisempää kokemusta, eetterivoimien tasolla. Kun muodonhenget eli elohim ovat avanneet haudan, Mariat pääsevät sisään hautaan. Mutta he näkevät haudan sisällä nuorukaisen istuvan oikealla puolella, pitkään valkeaan vaatteeseen puettuna. Ja he peljästyivät suuresti.

”Nuorukainen” tarkoittaa suurenkeliä. Suurenkelit ovat muodonhengistä seuraava enkelihierarkia ihmiskuntaa kohti. Emil Bock kertoo, miten suurenkelit ovat enkeliolentoja, jotka luovat jatkuvasti uusia alkuja. Siksi me näemme heidät nuorukaisina. Ja nuorukainen Kristuksen haudalla kertoo siitä, miten Kristus tuo maailmaan uuden nuorennusimpulssin.

Vähän kuin kansansadussa tämänkin enkeli kertoo Marioille, että ”hän” ei ole täällä, vaan hän on noussut ylös.

Luukkaan pääsiäisaamu

Luukkaan kertomuksessa naiset menevät hautaan vielä syvemmälle, mutta he eivät löydä sieltä Jeesusta. Se tarkoittaa, että kulkiessaan fyysisesti edemmäs hautaan he samalla etenevät syvemmälle omaan olemkseensa, astraali- eli sieluruumiin kokemukseen saakka.

Ollessaan ymmällään heidän edessään seisoi äkkiä kaksi miestä säteilevissä vaatteissa. Hekin ilmoittavat ettei Jeesus ole täällä, minkä ymmärrämme niin, että se olemustaso, jolla ihmiset nyt voivat Kristuksen tavoittaa, ei ole enää fyysinen maailma ilmestyksineen, ei elämänmaailma mutta ei myöskään sielunmaailma. Mutta täällä naiset ovat kuitenkin jo huomattavasti lähempänä päämäärää: enkelien muistuttaessa he muistivat Jeesuksen sanat, että hänen pitää kolmantena päivänä nouseman ylös.

Nämä miehet säteilevissä vaatteissaan ovat arkkienkeli-ilmestys.

Johanneksen pääsiäisaamu

Johanneksen evankeliumissa Maria Magdaleena kulkee haudalle yksin, kun vielä on pimeä. Se tarkoittaa, että Magdaleena-sielullisuus etenee nyt entistä selvemmin kohti uuden yksilöllisyyden henkistä kokemusta, Minä olen -todellisuutta.

Johanneksen kertomus jatkuu tästä monitahoisempana kuin aikaisemmissa evankeliumeissa. Kun Maria jälleen – kuten aikaisemmissakin evankeliumeissa - havaitsee haudan avoimeksi, hän rientää noutamaan paikalle Pietarin ja Johanneksen. Minä-voima ankkuroituu nyt fyysisen tason toimintaan saakka.

Kun Pietari ja Johannes ovat käyneet haudalla, he lähtevät takaisin, mutta Maria Magdaleena seisoo haudan ulkopuolella, sen edessä ja itkee. Nyt me olemme täysin inhimillisellä ja yksilöllisellä tasolla. Tässä hautakokemuksessa ei enää tunnu olevan mitään sellaista vanhojen hengenilmoitusten kaltaista suuruutta kuin Matteuksen, Markuksen ja Luukkaan evankeliumeissa. Niissä vielä ylimaallinen enkelivalo loistaa ihmisille, mutta nyt Magdaleena yksinkertaisesti on yksin, yksin tunteissaan, ja itkee.

Itkiessään Magdaleena vielä kurkistaa hautaan, ja nyt hän surussaan näkee kaksi enkeliä valkeissa vaatteissa. Enkelit kysyvät häneltä, miksi hän itkee, ja Magdaleenan sielu avautuu nyt keskusteluun enkeleiden kanssa. Hän on yltänyt todelliseen enkeliyhteyteen.

Sitten tapahtuu jotain mielenkiintoista. Marian kerrottua enkeleille, ettei hän tiedä missä hänen Herransa on, hän kääntyy taaksepäin ja näkee uuden hahmon, jota hän ei kuitenkaan tunne. Ja tuo henkilö kysyy häneltä samoin sanoin kuin enkelitkin: Vaimo, mitä itket?

Sanojen yhtäläisyys kertoo nyt meille jotain tärkeää. Se kertoo, että enkelit ja tuo uusi esiin noussut henkilö ovat samaa olemusta, heillä on yhtäläinen viesti. Maria kokee tämän henkilön ensin puutarhuriksi, mutta kun tämä lausuu Marian nimen, tunnistaa hän puhujan Jeesukseksi.

Kristuksen henkiset asut

Koko tämä sarja sisäisiä kokemuksia Herran enkelistä Kristuksen henkiseen yksilöllisyyteen kertoo, miten Kristus on läsnä kaikilla noilla tasoilla. Jeesus on puutarhurin asussa samaa olentoa kuin ne enkelit, joille Maria viimeksi puhui. Nyt Marialle ei enää sanota, että Jeesus ei ole täällä, vaan hän on edennyt sille tasolle, jossa Jeesus on nyt ajanmukaisesti kohdattavissa.

Hautakammiosta ilmestyneet Herran enkeli, nuorukainen ja miehet ovat kaikki Kristuksen olemusta, mutta hän ei minuutena ollut enää niissä läsnä. Vasta enkelikokemus ohjaa Magdaleenan siihen sisäisyyden tilaan, jossa yhteyden Kristukseen saattoi tuona hetkenä saavuttaa.

Niin Magdaleena saa pääsiäisaamuna Kristukselta tehtävän ”mene minun veljieni tykö ja sano heille, että minä menen ylös, minun Isäni tykö ja teidän Isänne tykö, ja minun Jumalani tykö ja teidän Jumalanne tykö.”

Rakkaudella
Matti


maria_magdalene_vasnetsov.jpg

Enkelikunnat

Ihmisen yläpuolella oleva neljä enkelikuntaa:

- Muodonhenget, elohim, usein jumala, Jehova – Herran enkeli (henkis-fyysinen kokemus, Matteus)
- Suurenkelit – nuorukainen (henkis-eteerinen kokemus, Markus)
- Arkkienkelit – kaksi miestä (henkis-sielullinen kokemus, Luukas)
- Enkelit – kaksi enkeliä (henkinen minä-kokemus, Johannes)



Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Maria, Magdaleena, pääsiäinen, Matteus, Markus, Luukas, Johannes, evankeliumit, enkelit, Herran enkeli, nuorukainen