Matin blogi

Sofian uusi tuleminen

Torstai 25.9.2014 klo 0:48 - Matti Kuusela

Sain tällä viikolla postista Robert Powellin ja Estelle Isaacsonin uuden Sofia-kirjan, The Mystery of Sophia. Markku Maula oli jo kehunut sitä minulle, mutta en arvannut miten hienon ja koskettavan teoksen sain käteeni. Sen takia myös oivalsin heti, että tälle viikolle kaavailemani Sofia-ilta kannattaa siirtää myöhempään, kunnes olen saanut tämän kirjan luettua kunnolla.

Edelleenkin olen lukenut vasta ensimmäisen luvun, kahteen kertaan. Ja melkein koko luku tuli alleviivatuksia erilaisilla väreillä.

Luku kertoo yhdestä Estellen sisäisestä näystä, ja tämä on todella hieno. Se on koskettava ja se herättää syviä muistoja, joita tuskin tiesin olevankaan.

mystery_of_sophia.jpg

Sofian uusi tuleminen

Kuningas Salomo oli aikoinaan ihminen, jolla oli aivan erityinen suhde Sofiaan, maailmanviisauteen. Tämä viisaus, joka hepreaksi kirjoitetaan Hokmah, esiintyy lukuisissa Salomonin kautta syntyneissä Vanhan testamentin teksteissä. 

Ja huomattakoon, että Viisaus käyttää itsestään jatkuvasti ilmaisua Minä. Se merkitsee, että viisaus on henkinen olento, minä-olento. 

Sitten Viisaus joutui siirtymään syrjään. Paljon tapahtui, paljon ikävää, mutta kaiken sen ikävän keskellä myös Kristuksen tulo maan päälle ja kristillisyyden niin hankala synty. Noina aikoina Sofia ilmentyi vain harvoille sisäisesti näkeville sieluille ja kerran hän täytti Neitsyt Marian olemuksen, historiallisena helluntaina.

Mutta nyt Sofia on tulossa uudelleen Kristuksen toisen tulemisen myötä. Siinä missä Kristus ensimmäisellä kerrallaan maan päällä, fyysisessä ruumiissa, avasi ihmiselle tietä Isän luo, hän johdattaa nyt ihmissielua Sofian luo.

Sofia on maailmanviisaus, hän on ollut mukana luomisen alusta saakka. Lainaan nyt muutaman kohdan Estelleltä:

Tämä on Kristuksen toisen tulemisen aikaa. Ja Kristuksen toinen tuleminen julistetaan Samballasta, joka on tuonut esiin tätä suurta ilmoistusta jo lähes sadan vuoden ajan. Olennot, jotka palvelevat Äitiä, kantavat tätä ilmoitusta kivikunnasta kasvikuntaan, eläinkunnasta ihmismiskuntaan - kaikille jotka voivat kuulla tämän uutisen: että Hän tulee jälleen kirkkautensa loisteessa! Pilvissä. Hän on täällä! Hänen ruumiinsa on maa. Hän hengityksensä on tuuli. Hän kantaa maata rakastavassa syleilyssään.

Ja korostakaamme vielä Kristuksen yhteyttä Isään, Äitiin, Tyttäreen. - Jos haluat tutkia näitä käsitteitä tarkemmin, niin voit hankkia suomentamani ja julkaisemani Pyhä Sofia -kolminaisuus -kirjan.

Ensimmäisessä tulemisessaan Hän valmisti sydämiä virittäytymään Isään. Toisessa tulemisessaan hän valmistaa sydämiä ottamaan vastaan Sofian. Hän tahtoo tuoda Äidin ja Tyttären yhteen maan päällä, yhdistäen siten uudelleen Maaäidin ja Jumalallisen tyttären.

Hyvin koskettavaa on, kun Estelle tämän näyn lopulla kuvaa, miten Lasarus kuoltuaan kulkee Maan keskukseen Äidin luo Johannes Kastajan seuraamana, ja miten Kristus tarvitsi tätä tietoa ihmisten kautta suorittaaksen tuon matkan Äidin luo heti oman kuolemansa jälkeen.,

Tässä siis joitakin katkelmia Estellen ensimmäisestä näystä, todella ihania. Ja näistä kerromme lisää Sofia-illassa keskiviikkona 8.10. klo 18. Olet tervetullut.

Robert Powell, Estelle Isaacson: The Mystery of Sophia. Bearer ot hte New Culture. The Rose of the Worl.

1 kommentti . Avainsanat: Sofia, Robert Powell, Estelle Isaacson, Kristus, Viisaus, Salomo

Vuorisaarnan alkuperä ja ihmisen karma

Torstai 5.6.2014 klo 21:00 - Matti Kuusela

Hei rakkaat ystävät,

Mitä enemmän olen perehtynyt Jeesukseen ja kaikkeen häneen liittyvään enemmän tai vähemmän henkiseen tietoon, sitä enemmän nousee ainakin kaksi, ehkä kolme piirrettä esiin.

Ensimmäinen on se, että me tiedämme hänestä paljon enemmän kuin usein kuvitellaan. Olen saanut sen vaikutelman, että mukavampaa ja helpompaa sanoa, että me emme tiedä, kuin todella tutkia ja sisäistää kaikkea sitä aineistoa, jota on saatavilla.

Toinen piirre on se, että Jeesus ei suinkaan ollut tietämätön eikä yksinkertainen puuseppä. Siitä kertoo jo hänen kaksitoistavuotiaana Jerusalemin temppelissä antamansa opetus, joka sai kaikki kuulijat, myös kirjanoppineet ja fariseukset ja monien eri alojen asiantuntijat hämmennyksiin. Hän selosti myös juutalaisten perimmäistapojen ja kirjoitusten henkistä alkuperää, joka tuohon aikaan oli jo suurelta osin unohtunut.

Ja kolmas on se, että Jeesus ei ollut vain opettaja, vaan hänen kauttaan virtasi henkinen voima. Se tarkoittaa, että kun hän puhui jostain aiheesta, sitä vastaava henkinen voima ja todellisuus virtasi samalla hänen kauttaan, ei vain hänen sen hetkisille kuulijoilleen, vaan ilmeisesti koko maan piiriin.

Lopuksi Jeesuksen elämässä opetus vaimenee kokonaan, ja kaikki keskittyy tekoon: kuolema ristillä ja ylösnousemus olivat puhdas tahdon ja rakkauden teko.

Kun alkaa ymmärtää tätä henkisen läsnäolon, opetuksen ja teon välistä muuntumista, se helpottaa myös sen ymmärtämistä, miten Uuden testamentin tapahtumat voivat olla meditaation tai rukouksen kohteena.

Mutta katsotaan nyt, mitä muun muassa jo tiedämme Jeesuksen elämästä ja toiminnasta Vuorisaarnan aikaan.

Vuorisaarnan tapahtumia

Toimintansa ensimmäisenä vuonna, meidän ajanlaskumme mukaan vuonna 30, tiistaina marraskuun 28. päivänä Jeesus purjehti opetuslasten kanssa yli Genetsaretin järven. Astuttuaan veneestä ja nousivat lähellä Beetsaidaa ja Juliusta olevalle vuorelle, jolle oli kokoontunut runsaasti ihmisiä kuuntelemaan Jeesuksen opetusta.

Täällä tapahtui Vuorisaarna, josta kertovat sekä Matteus että Luukas. Tämä saarna kesti noin neljätoista päivää, mutta sen päätöksen Jeesus antoi vasta kolme kuukautta myöhemmin. Aluksi Jeesus kertoi ensimmäisestä julistuksesta, mikä kesti koko päivän.

"Autuaita ovat henkisesti köyhät, sillä heidän on taivasten valtakunta."

Seuraavana päivänä, keskiviikkona, Jeesus puhui toisesta julistuksesta. Läsnä oli viisi pyhää naista, muun muassa Neitsyt Maria, Maria Kleofas ja Nainin Maroni, sekä ne kaksitoista opetuslasta, joista myöhemmin tuli apostoleita. Saarnan jälkeen Jeesus opetti erikseen opetuslapsia, kuten Matteus kertoo evankeliuminsa 5. luvussa, 14-20. 

"Autuaita ovat murheelliset, sillä he saavat lohdutuksen."

Torstaina Jeesus jatkoi toisen julistuksen käsittelyä ja selitti monia profeettojen opetuksia.

Perjantaina Jeesus puhui kolmannesta julistuksesta. Mutta koska sapatti oli tulossa, hän lähti aikaisin ja purjehti Kapernaumiin. Siellä hän opetti lähellä Eteläporttia olevassa talossa, jonka Pietari oli vuokrannut. Täällä tapahtui myös halvaantuneen parantaminen, mistä sekä Markus 2, 1-2, Luukas 5, 17-26 että Matteus 9, 1-9 kertovat.

"Autuaita ovat hiljaiset, sillä he saavat periä maan."

Sen jälkeen Jeesus meni synagoogaan, jossa hän sai opettaa ilman keskeytyksiä. Myös Jairus, jonka tyttären Salomen Jeesus oli herättänyt kuolleista, oli siellä. Jeesuksen ollessa lähdössä Jairus lähestyi häntä ja pyysi apua, sillä Salome oli jälleen kuolemaisillaan. Jeesus lupasi auttaa, mutta heidän ollessaan matkalla tuli tieto Salomen kuolemasta.

Silti he jatkoivat ja tässä yhteydessä tapahtui myös Kesarean filippiläisen Enuen parantaminen. Hän oli leskirouva, joka oli kärsinyt kärsinyt verenvuodosta kaksitoista vuotta, kuten sekä Matteus 9, 20-22, Markus 5, 25-34 että Luukas 8, 43-48 kertovat. 

Kun Jeesus oli päässyt Jairuksen kotiin, hän herätti Salomen jälleen kuolemasta, mistä sekä Matteus, Markus että Luukas kertovat. Lähdettyään talosta häntä lähestyi Kapernaumin kaduilla kaksi sokeaa miestä, jotka hän paransi, Matteus 9, 27-30. Sen jälkeen Jeesus paransi riivatun Joas Fariseuksen, Matteus 9, 32-34.

Ja katsotaan vielä koko ensimmäinen viikko Robert A. Powellin mahtava kirjan Chronicle of the Living Christ eli Elävän Kristuksen kronikka mukaan:

Lauantaina eli sapattina Jeesus vieraili sadanpäämies Corneliuksen luona. Sieltä hän meni Jairuksen luo ja kehotti Salomea seuraamaan Jumalan sanaa. Sapatin päättyessä hän opetti synagoogassa. Fariseukset lähtivät varhain, ja Jeesus jatkoi opetusta opetuslapsille, kuten Matteus kertoo 5, 27-37. Sitten fariseukset palasivat takaisin mukanaan mies, jonka käsi oli kuivettunut. Hänet Jeesus paransi.

Sunnuntaina Jeesus opetti jälleen Eteläportin lähellä olevassa talossa ja jatkoi Vuorisaarnan julistuksien opetusta.  Kuulijoiden joukossa oli Lea. Hän oli sen Enuen käly, jonka Jeesus oli parantanut kaksi päivää aikaisemmin. Kun Jeesus oli lausumassa kuudetta julistusta, "Siunattuja ovat puhdassydämiset, sillä he saavat nähdä Jumalan", Maria ja neljä muuta pyhää naista saapuivat paikalle. Silloin Lea huusi: "Siunattu olkoon kohtu joka sinua kantoi, ja rinnat joita sinä imit!" 

"Autuaita ovat puhdassydämiset, sillä he saavat nähdä Jumalan."

Jeesus vastasi: "Siunattuja ovat paremminkin ne, jotka kuulevat Jumalan sanan ja pitäytyvät siinä!" Luukas 11, 27-28. Myöhemmin Jeesus opetti järven rannalta olevasta veneestä. Silloin hän lausui sanat, jotka Luukas mainitsee 9. luvussa 59-62. Sen jälkeen hän purjehti Suuren Korazinin alueelle.

Maanantaina Jeesus jatkoi jälleen vuorisaarnaa alkuperäisellä vuorella, neljännestä julistuksesta. Siellä hän antoi kahdelletoista voiman karkoittaa epäpuhtaita henkiä ja illalla hän siirtyi Magdalaan, jossa hän paransi muutamia riivattuja. Samoin tekivät Pietari, Andreas, Jaakob ja Johannes.

"Autuaita ovat ne, jotka isoavat ja janoavat vanhurskautta, sillä heidät ravitaan."

Jeesuksen elämää

Minusta on kiehtovaa lukea, miten intensiivistä Jeesuksen elämä oli, jatkuvaa parantamista, opettamista ja siirtymistä paikasta toiseen. Kiehtovaa on myös miettiä, miten tieto Jeesuksen opetustilaisuuksista on kulkenut ihmisille ennen internetin ja painettujen ohjelmalehtisten aikaa.

Me siis tunnemme nykyään Jeesuksen elämäntapahtumat päivän tarkkuudella. On aika hämmästyttävää huomata, miten vähän se kuitenkaan kiinnostaa edes ammattilaisia. Ehkä kysymys on ainakin osittain siitä, että on niin paljon mukavampaa olla tietämättä.

Ja kuitenkin, totuuden ja viisauden rakkauden tulisi henkisellä tiellä olla aivan keskeisenä pyrkimyksenä. Uskaltaaksemme tietää me tarvitsemme rakkautta. Rakkauden avulla tieto kehittyy viisaudeksi. Ja viisaudesta kehittyy todellinen uusi rakkaus, se joka aikanaan loistaa maasta ja ihmiskunnasta maailmankaikkeuteen.

vuorisaarna_2_cosimo_rosselli.jpg

Henkisen opetuksen kaiku

Ja kuten aikaisemmin oli puhetta Tombergin mukaan, Jeesus opetti nyt maan päällä sellaista, mikä aikaisemmin oli kuultavissa ainoastaan henkisessä maailmassa, kuoleman jälkeen, tai vielä osuvammin, ennen syntymää.

Sehän selvittää paljon, sillä kuten varmasti moni on todennut, Vuorisaarnan opetusta ei ole mitenkään helppo ymmärtää maallisen logiikan mukaan. Mutta jos ajattelee, että nuo julistusten mahtavat lauseet kaikuvatkin alkuperäisesti henkisessä maailmassa ihmisen karman opetuksena, silloin ne saavat aivan uuden merkityksen, joka ulottuu yli yksittäisten maallisten elämien.

Rakkaudella

Matti

Oheisessa Vuorisaarna-maanlauksessa Cosimo Rosselli saa hyvin esiin sen, miten Kristuksen opetus ja vaikutus ei virtaa ainoastaan älyllisen tai edes tunnepohjaisen puheen kautta, vaan koko olemuksen välittävänä voimana, joka ulottuu aina fyysiseen kehoon saakka.

4 kommenttia . Avainsanat: Jeesus, Jeesuksen elämä, vuorisaarna, Jairuksen tytär, Robert A. Powell, Chronicle of the Living Christ, karma

Henkinen kehitys ja eetterikehon elävyys

Perjantai 9.5.2014 klo 17:19 - Matti Kuusela

Uusimmassa Starlight-nettilehdessä vanha ystävämme Robert Powell avaa jälleen eteenpäin viime vuosituhansien ja etenkin viime vuosisadan henkisiä kehityslinjoja. Sitä vain ihmettelee, miten ihmiskunta jatkuvasti valitsee itselleen niin vaikea tien. Miksi me emme kulje eteenpäin sitä tietä, joka meille henkiseltä puolelta on valmisteltu?

Ja toisaalta me tiedämme, että vastoinkäymiset vahvistavat meitä ja että henkinen johdatus on ainakin tähän saakka kyennyt kääntämään hyväksi meidän ongelmamme. Ja sitten toisaalta: olemmehan me menneet eteenpäin. Valtavasti. Ja mitä tapahtuukin, meidän tehtävämme henksen tien kulkijoina on kantaa eteenpäin ihanteellisuuden valoa.

Yritämme jälleen saada Robertin vaimonsa Laqcuannan kanssa Suomeen ensi syyskuussa. Silloin aiheena tulee olemaan ainakin Maitreya, tuleva Buddha ja Hyväntuoja, josta alkuvuodesta oli enemmän puhetta. Varmaan Robert puhuu myös alussa mainitun kirjoituksen, The Transition, sisällöistä. Siinä hän yhdessä minulle vähemmän tunnetun Keith Harrisin kanssa jatkaa eteenpäin siitä, mihin hänen suomentamani kirja Pyhä Sofia -kolminaisuus jäi: kolmesta suuresta opettajasta, joiden oli määrä esiintyä peräkkäin viimeisen runsaan sadan vuoden aikana

Tässä kirjoituksessa hän kertoo siitä, miten traagisesti tuo suunnitelma epäonnistui. Mutta ehkä tämä ihmiskehityksen suuri suunnitelma sitten tarvitsee sitä, että myös me ihmiset kuljemme enemmän omien kriisiemme kautta, vahvistumme ja opimme kantamaan oman osamme koko ihmiskunnan kehityksen vastuusta. 

Jos kaikki olisi mennyt hienosti ... niin, kuka tietää, miten vastaanottavaisia henkiselle kasvulle me olisimme silloinkaan olleet. Nyt on ainakin selvää, että vastuu on meillä. Ja näen sisäisenä kuvana, miten pienistä asioista loppujen lopuksi on kysymys. Miten vähän meiltä odotetaan henkisyyden päivittäistä kantamista, jotta kehitys voi tai voisi kulkea eteenpäin sellaisena virtana, joka kykenee hedelmöittämään elämää myös aivan suppean henkisyyden piirin ulkopuolella: hedelmöittämään ja uudistamaan meidän koko elämäämme.

Kaksi tietä

Vähitellen on tullut yhä selvemmäksi, että Rudolf Steinerin henkinen tehtävä oli valmistaa ihmiskuntaa Kristuksen toista tulemista varten. Vastus oli kuitenkin valtavan suuri, ja voi sanoa että ihmiskunta ei todellakaan mitenkään laajasti tiedä, että Kristuksen toisen tulemisen ei ole tarkoitus tapahtua enää toista kertaa fyysisellä tasolla, vaan elämänvoimien tasolla, eetterimaailmassa. Tai "pilvissä" kuten Uudessa testamentissa sanotaan.

Ja toinen suuri asia on, että jo 1930-luvun alusta yhä useampien ja useampien ihmisten olisi pitänyt kyetä havaitsemaan Kristus henkilökohtaisesti. Sekin on jäänyt yleisen tietoisuuden ulkopuolella. Kristus on siellä, elämänmaailmassa, tai täällä, miten päin sen tahtookaan sanoa. Mutta pitäisi olla ihmisiä, jotka ottavat hänet vastaan!

Yksi suuri ongelma eetterisen Kristuksen havaitsemisessa ja jopa pelkästään tuon ajatuksen vastaanottamisessa on meidän eetterikehojemme tiivistyminen. Esimerkiksi koneellistuva musiikki ja tanssi sekä valmiin tiedon haku ovat merkkejä tuosta elämänvoimien kovettumisesta. Ja vaikka niilläkin on merkityksensä, niin meidän on luotava sellaista kulttuuria ja taidetta, joka vahvistaa liikkeen ja ilmaisun kauneutta, sillä kauneus on juuri elämänmaailman toimivuuden perusominaisuuksia.

Ymmärtääksemme uusia henkisiä ajatuksia meidän on saatava eetterikehomme sopeutumaan niiden muotoihin. Siihen tarvitaan sisäistä voimaa, ja toisaalta sitä auttaa juuri fyysisen kehon sopusuhtainen ja virtaava liike sekä elävä improvisaatio.

Paljon henkisyyden hyväksi voi tehdä jo pelkästään sillä, että edistää kaikenlaista fyysisen kehon liikkuvuutta, elävyyttä, humoristisuutta, improvisaatiota, tanssia, luonnossa kulkemista. 

Toinen suunta lähestyä eetterikehon elävöitymistä on henkisen opetuksen ja tiedon pohjalta. Silloin on muistettava, että pohjimmainen opetusten totuuden arvio lähtee omasta sisäisyydestä, omastatunnosta. Ensin "onko tämä oikein" ja sitten "onko tämä totta" minun sisäisen oikeudentuntoni ja totuudentuntoni pohjalta? Ja kolmantena tulee se ominaisuus, jolle on oikeastaan vain yksi hyvä sana: kauneus. Toimiiko se, mitä aion, kauniisti myös elämänmaailman lakien mukaan?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Maitreya, Kristus, Robert Powell, Buddha, Rudolf Steiner, Starlight, Pyhä Sofia-kolminaisuus

Hyvyyden Buddha

Keskiviikko 12.2.2014 klo 23:50 - Matti Kuusela

Sydämellinen kiitos maanantain Maitreya-kurssilla mukana olleille. Mahtava ilta. Tutustuttuani Robert Powellin ja Estelle Isaacsonin uusimman kirjan Gautama Buddha's Successor mukaan siihen henkiseen olentoon eli bodhisattvaan, josta noin kahden ja puolen tuhannen vuoden kuluttua on tulossa seuraava buddha, Gautama Buddhan seuraaja, on paljon muuttunut.

Olin aikaisemmin kuullut tai paremminkin lukenut tästä suuresta henkisestä yksilöllisyydestä, joka noin sata vuotta ennen Kristusta oli suuri essealaisopettaja ja joka sitten kuoli kivitettynä. Ja tiesin että hänestä on tulossa tuo buddha, jota nimitetään buddhalaisessa perinteessä Maitreya Buddhaksi ja jonka hindulaiset tuntevat Kalki avataarana.

En ollut kuitenkaan tajunnut sitä, miten voimakkaasti hän jo nyt on henkisesti läsnä. Merkittäväähän on huomata, että tällaisilla suurilla olennoilla on luonnollisesti useita erilaisia nimiä eri inkarnaatioittensa pohjalta. Myös Maitreyasta Steiner on kertonut, että hän inkarnoituu hyvin tiheään, noin kerran joka vuosisadalla. Näissä bodhisattva-elämissään he voivat olla yleisesti tunnettuja, mutta yhtä hyvin elää myös aivan hiljaista ja huomaamatonta elämää. 

Näissä elämissä heidän tehtävänään on kerätä kokemuksia ja vahvistaa voimiaan, ja luonnollisesti työskennellä ihmiskunnan hyvän ja edistyksen puolesta. Nämä elämän voivat joskus olla myös hyvin traagisia inhimillisesti katsoen - ja samanaikaisesti he koko ajan valmistautuvat tuohon todella suureen elämään. Buddhaksi tuleminen merkitsee viimeistä elämä ihmisenä fyysisessä ruumiissa maan päällä. Sen jälkeen työ jatkuu korkeammilla tasoilla.

Hyvän voima

Maitreya buddha tulee olemaan hyvän kantaja. Se mikä oli minulle aivan uusi kokemus, oli tämän hyvyyden henkisen voiman läsnäolo keskuudessamme. Ihminen voi tehdä hyvää ja pyrkiä kohti hyvyyttä, mutta se mikä minulle oli kokemuksena uutta, oli se, että hyvyys Maitreyan mielessä onkin niin vahvasti läsnäoleva todellinen voima. Se on vielä voima, joka on niin kovin helposti koettavissa kutsumalla sisäisesti Maitreyaa ja antamalla tuon hyvyyden tulla läsnäolevaksi.

Tämä on niin uusi asia, että en vielä tiedä, miten monet ja millä tavalla muut tämän hyvyyden kokevat tai tuntevat, mutta ainakin minä saatan nyt tuntea sen aivan jatkuvana läsnäolona. Se antaa turvallisuuden ja täyteyden tunnetta omassa voimakentässä, ja ehkäpä se rohkaisee ja tukee myös hyvän tekemisessä, sen varmaan pian huomaa. Tuntemuksena se kuitenkin on voimakas.

Ja se on voimakas myös toisella tavalla, nimittäin meditaatiossa. Kun eräänä iltana meditoin tätä hyvyyttä Maitreyan mielessä, niin seuraavana päivänä tunsin oloni aika kipeäksi. Olin innostunut liikaa. Kannattaa siis aloittaa hyvyys-meditaatiot varovasti ja kevyesti. Sopiva aika saattaa olla se, jolloin tuntee tuon hyvyyden voiman kohtaavan jonkin vastusten itsessä. Se voi olla aivan hyvä kohta päättää sillä kertaa ja jatkaa sitten seuraavana päivänä. Vaikka eipä siitä mitään harmia tule, vaikka hyvyys vaikuttaisikin niin kauan, että sen seuraavanakin päivänä tuntee. Se oli itse asiassa miellyttävä tuntemus, kuin hyvän fyysisen treenin jälkeen.

Kuka siis on Maitreya?

Moni varmaan nyt kysyy, kuka tuo Maitreya siis on? Monelle meistä itämaiset nimet ovat outoja henkisissä yhteyksissä. Ja joka on seurannut nettiä, on saattanut huomata valkoviittaisen Maitreyan ilmestyneen siellä täällä. Sen pohjalta mitä nyt olen siis ymmärtänyt, Maitreyaa voimme odottaa mahtavaan ja loisteliaaseen fyysiseen elämäänsä vasta kahden ja puolen tuhannen vuoden kuluttua. Siihen saakka hän elää toki usein kanssamme, mutta suhteellisen vaatimattomasti, tai jopa hyvin vaatimattomasti, ja jokaisessa elämässään aivan tavallisella nimellään. Aivan keskeinen sääntö on, että bodhisattvat eivät saa paljastaa todellista henkistä olemustaan fyysisen elämänsä aikana. Jos he tahtovat saavuttaa laajempaa tunnettuvuutta, sen on tapahduttava heidän työnsä kautta, ei heidän henkisen yksilöllisyytensä kautta.

Jos siis joku sanoo nykyaina olevansa Maitreya Buddha, tiedämme että hän se ainakaan ole. Toinen puoli asiaa sitten on, että Robert Powellin tutkimusten mukaan tämä yksilöllisyys, josta siis aikanaan on tulossa buddha, on jälleen tulossa maanpäälliseen elämään, ja nämä ajat tulevat olemaan hyvin merkittäviä.

Ja joku varmaan kysyy mielessään, mikä on Jeesuksen tai Kristuksen suhde Maitreyaan. Kun Maitreya siinä elämässä, jossa hän valmisti tietä Jeesukselle, oli nimeltään Jeshu ben Pandira, tulee Kristus nyt vaikuttamaan voimakkaasti tämän tulevan Jeshu ben Pandiran inkarnaation kautta. Jeesus Kristus on hyvyys, Jeshu ben Pandira on tuon hyvyyden kantaja.

Hyvyyteen liittyy vielä yksi suuri asia: bodhisattvasielut, aivan kuten Jeshu ben Pandira, ovat eläneet monina eri aikoina ja monissa eri kulttuureissa. Toisille itäiset nimet voivat olla lämpimiä ja kotoisi, toisille taas oudompia, mutta uusi asia, joka ei ehkä aikaisemmin ole tullut riittävästi esiin, on se, että nämä suuret ihmiskunnan opettajat ja hyväntekijät toimivat keskenään yhteistyössä, kuten Jeesus Kristus, Gautama buddha, tai tuleva buddha. Kasvamalla irti vanhoista rajoittuneista näkemyksistämme me autamme omasta puolestamme tulevia hyvyyden ja rakkauden opettajia tulemaan luoksemme.

Rakkaudella
Matti

3 kommenttia . Avainsanat: Gautama, Maiteya, Buddha, hyvyys, Kristus, Robert Powell, Steiner

Seitsemän ihmisen ja maan chakraa

Sunnuntai 22.12.2013 klo 20:54 - Matti Kuusela

Hei ystävät, yksi joulun sanomista on "maassa rauha". Vaikka siinä tarkoitetaan ennen kaikkea rauhaa ihmisten kesken, ja etenkin niitten ihmisten, joilla vallitsee hyvä tahto, niin siinä silti kaikuu vahvasti tuo "maassa". Joulu on juhla, jossa koko maa on voimakkaasti mukana, aina kivikuntaa ja maanhenkiä myöden.

Niinkuin ihmisen seitsemässä chakrassa soi koko aurinkokuntamme planeettavoimien vaikutus, niin myös maassa on seitsemän keskeistä chakraa, joiden toisistaan erilaisia määrityksiä olen nähnyt todella monia. Ystäväni Robert Powell on määrittänyt nämä maan chakrat seuraavasti tämän vuoden Journal of Star Wisdom -julkaisussa. Samassa artikkelissa on yhteenveto siitä, mitä voimme löytää Rudolf Steinerilta ihmisen chakroista.

Ihmisen chakrat

Hyvin kehittyneen opin chakroista eli "pyöristä" löydämme jo vanhoilta hindulaisista, jotka nimittivät näitä ihmisen sisäisiä keskuksia lootuksiksi, joilla oli eri määrä terälehtiä. Seuraavassa taulukossa on näiden keskusten sijainnit ihmisessä. Ne ovat jo monille tuttuja, mutta eivät varmaan kaikille.

8-lehtinen - kruunu, päälaki
2-lehtinen - otsa, kolmas silmä
16-lehtinen - kurkku
12-lehtinen - sydän 
10 - lehtinen - solaari, solar plexus, pallea
6-lehtinen - sakraali, alavatsa
4-lehtinen - juuri, häntäluun juuressa

Myös nämä nimitykset on hyvä opetella, sillä näillä luvuilla on aivan oma merkityksensä. Katsomme seuraavaksi, miten planeettavoimat tiivistyvät chakroiksi, tai chakroihin. Senhän voi ajatella kummallakin tavalla, ja molemmat ovat mahdollisia.

Kruunuchakra - Saturnus
Otsachakra - Jupiter
Kurkkuchakra - Mars
Sydänchakra - Aurinko
Solaarichakra - Merkurius
Sakraalichakra - Venus
Juurichakra - Kuu

 Näissä sydänchakralla on eritysasema, sillä sitä hallitsevalla auringolla on planeetta-aspektinsa lisäksi myös kiintotähtiluonne. Siksi juuri aurinko liittää ihmisen sydänkeskuksen aivan erityisellä tavalla koko galaksiimme, Linnunrataan. Ja siksi juuri sydänchakralla on aivan erityinen henkinen yhteys maahan. Toisaalta suoraan ihmisolemuksen muodon kannalta, juurichakra suuntautuu voimakkaasti maahan vastaavasti kuin kruunuchakra henkiseen maailmaan yllämme.

Jokaisella chakralla on myös oma värinsä samoin kuin sointinsakin, joten voimme kokea ihmisen sisäisissä kiertotähtivoimissa myös sisäisen värisateenkaaremme tai sävelskaalamme.

Maan chakrat

Niinkuin aurinkokuntamme planeettavoimat heijastuvat tai tiivistyvät jokaiseen ihmisolemukseen, niin ne tiivistyvät myös maahan itseensä. Heti alkuun voi aavistella, että chakrat jakaantuvat suunnilleen yksi chakra jokaista mannerta kohden - Etelänapamannersta lukuunottamatta.

Robert kuvaa kirjoituksessaan huolellisesti näiden keskusten etsintää, mutta me menemme nyt suoraan eteenpäin. Maan chakrat sijaitsevat mantereilla seuraavasti:

Kruunu - Pohjois-Amerikka (Saturnus-voimat)
Otsa - Eurooppa (Jupiter-voimat)
Kurkku - Aasia (Mars-voimat)
Sydän - Afrikka-Aasia (Aurinkovoimat)
Solaari - Etelä-Amerikka (Merkurius-voimat)
Sakraali - Kaakkois-Aasia (Venus-voimat)
Juuri - Australia-Oseaania (Kuunvoimat)

Näitä kun tuumailee, niin on hyvä yrittää miettiä planeettojen ja maan pinnan eri alueiden yhteyksiä mahdollisimman joustavasti ja vaikutelmanomaisesti. Kuvittele, miten jokainen planeetta valaisee maan pintaa omalla tavallaan. Voit tehdä sen hyvinkin sadunomaisesti.

Entä keskusten tarkemmat paikat? Tähän tulee nyt todella paljon asiaa, mutta juuri nämä keskukset varmasti kiinnostavat monia, jotka jo ovat niihin perehtyneet. Muistakaamme samalla, että vaikka monet tutkijat ovat sijoittaneet näitä keskuksia toisin, niin kysymys ei niinkään ole siitä, mihin uskomme toisten ilmoitusten perusteella, vaan siitä että meissä alkaa vähitellen elävöityä kyky tutkia ja miettiä itse, miten asiat mahtavat olla.

Pohjois-Amerikka - Mount Shasta tai Shasta-vuori USA:n länsirannikolla. Tämä vuori on monille hyvin tuttu henkisenä keskuspaikkana.
Eurooppa - Externsteinin kalliomuodostelma Saksassa. Se on Steinerin mukaan myös pohjoismaisten mysteereiden keskus, josta on Sebastianoksen kirjoittama erinomainen sarja Takoja-lehdessä. Neljäs osa ilmestyi Takojan tämän vuoden joulunumerossa.
Aasia - Kailash -vuori Himalajalla.
Afrikka-Aasia - Golgata ja Jerusalem. Tämä ansaitsee oman kirjoituksensa, mutta keskiajan eurooppalaisille oli aivan selvää, että maan keskus sijaitsee Jerusalemissa. Tuo alue on vahvasti Afrikan voimien tiivistymä.
Etelä-Amerikka - Titicaca-järvi.
Kaakkois-Aasia - Agung-vuori Balilla.
Australia-Oseania - Uluru Australian aavikolla. Uluru on valtava kiintolohkare Australian aavikolla. Se kohoaa yli kolmesataa metriä maanpinnan yläpuolelle.

Kun syventyy tunteella siihen, miten aurinkokuntamme planeettavoimilla tai planeettavoimien vyöhykkeillä on kullakin oma kantapaikkansa maan päällä, siitä tulee hyvä ja vahvistava, rauhanomaien tunne.

Rakkaudella

Matti

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: chakrat, maa, planeetat, kruunuchakra, sydänchakra, juurichakra, Shasta, Uluru, Externstein, Steiner, Powell

Tulevaisuuden tahtominen

Perjantai 29.11.2013 klo 11:35 - Matti Kuusela

Kun katselee lapsia tai nuoria, hämmästyy usein siitä valtavasta tahdosta, joka heissä vaikuttaa. Itsekin voi muistella, millaisia ihmeellisiä asioita sai aikaan nuorempana. Pari päivää sitten välähti silmiin Robert Powellin kirjasta vanha punaisella tehty alleviivaus, jonka alle sivun alalaitaan olin kirjoittanut Tahdo tulevaisuutta, Will the future. Ja se on niin tärkeä lause, että kirjoitan sen vielä tähän oikein kunnolla näkyviin:

TAHDO TULEVAISUUTTA

Kirja on Christian Hermetic Astrology ja tuossa kohdassa Hermes puhuu Johannes Kastajasta, hänen kuolemastaan. Suomennan tuon kohdan ja lisään hieman kappalevälejä:

Tiettyyn ikään saakka jokaista suojelee hänen enkelinsä, mutta tuon iän jälkeen ihmisessä täytyy vallita tahto elää, jotta hän voi nauttia suojeluksen jatkumisesta. Johannes Kastajan tapauksessa hän ei enää suojellut itseään ja niin hän lopulta lankesi sen negatiivisen henkisen virtauksen käsiin, jota edustivat Herodes ja Herodias.

Ihmisen, jolla on suuri tehtävä - sellainen kuin Johanneksella - ei pitäisi vain seurata kohtaloaan passiivisesti. Hänen täytyy oppia tahtomaan tulevaisuutta, muuten enkelit ja korkeammat henkiset olennot eivät voi auttaa häntä.

He auttavat häntä tiettyyn ikään saakka, mutta sen jälkeen ihmisen täytyy oppia, miten auttaa ja suojella itse itseään. Johannes Kastaja ei tehnyt niin, ja niin hän joutui sen henkisen virtauksen käsiin, jonka kanssa hän oli taistellut edellisessä elämässään. Tätä kohtalon passiivista työtä, joka tapahtui ilman Johanneksen minkäänlaista vastustusta, ei olisi tarvinnut tapahtua jos Johannes olisi todella tahtonut elää edelleen.

Mutta hän oli jo täyttänyt tehtävänsä, oli tunnistanut ja kastanut Messiaan. Hän oli sanonut, Messiasta tarkoittaen: "Hänen on kasvettava, minun on vähennyttävä." Jo siinä hän oli luopunut syvemmästä tahdosta elää. Enkelit ja korkeammat olennot, jotka olivat auttaneet häntä aina Jordanin kasteeseen saakka, joutuivat vähitellen vetäytymään. Näin Johannes oli jo henkisesti menettänyt päänsä ennen kuin hän tuli todellisuudessa mestatuksi.

Se että korkeammat henkiset olennot olivat jo vetäytyneet, tulee ilmi siinä, miten Johannes vankina ollessaan ei enää tiennyt varmasti, oliko Jeesus Messias, ja niin hän lähetti joitakin oppilaitaan kysymään Jeesukselta: "Oletko sinä Kristus?"

Se minkä hän aikaisemmin oli korkeampien henkisten olentojen avulla tiennyt varmasti, sitä hän alkoi nyt epäillä suojelevien henkisten olentojen vetäydyttyä.

Tässä on niin paljon opittavaa. Meidän on todella opittava ymmärtämään ja muistamaan, että niin kuin melle aina alussa annetaan ja meitä ohjataan, niin elämän loppupuolta kohti meidän on opittava itse antamaan, itse ohjaamaan, itse tahtomaan. Se on meidän suuri tehtävämme ihmisinä.

Sen on luonnollisesti tapahduttava vapaaehtoisesti, mutta minulla on tuntuma, että tuon ajatuksen saamiseksi laajempaan tietoisuuteen tarvitaan paljon työtä. Miten paljon vaatikaan jo se että itse muistaa sen aina, etenkin hankalissa tilanteissa. Ja miten tärkeää on, että tuo ajatus on jo aiemmin tullut painetuksi niin omaan tietoisuuteen, että sen muistaa silloinkin kun elämän tarkoitus tuntuu katoavan.

Ihminen ja enkelit

Ihmisten ja enkelien suhde on paljon konkreettisempi kuin usein ajatellaan. Tottahan se on, että enkelikokemukset ovat usein kiiltokuvamaisia, kauniita ja ohitse meneviä, vaikka ovatkin syvästi koskettavia. Mutta normaalissa jokapäiväisessä elämässäkin me tarvitsemme enkelien tukea ja ohjausta, mutta sen on lähdettävä meistä itsestämme. Kun me kehitämme itsessämme henkistä tahtoa tai opettelemme tahtomaan sitä tulevaisuutta, jonka todella haluamme luoda itsellemme, läheisillemme, lapsillemme ja koko tulevaisuuden maailmalle, silloin meitä ohjataan. Meille annetaan paljon apua henkisestä maailmasta, mutta silti meidän on lähdettävä liikkeelle ja opittava tahtomaan tahtomaamme tulevaisuutta, aivan itse!

Emme voi vain jäädä odottamaan, että joku toinen antaa meille sen mitä tahtoa, olipa tuo toinen sitten ihminen, enkeli tai joku muu korkeampi henkinen olento.

6 kommenttia . Avainsanat: tahto, tahtominen, Johannes Kastaja, Christian Hermetic Astrology, Robert Powell, tulevaisuus, enkelit, suojelusenkeli

Liturgia Kristukselle

Keskiviikko 2.10.2013 klo 23:46 - Matti Kuusela

Robert Powellin seminaarissa sunnuntain iltapäivänä me teimme Liturgian Kristukselle eteerisellä alueella. Se oli ensimmäinen kerta Suomessa ja ihmeellinen mahdollisuus myös siksi, että se oli mahdollista tehdä juuri Mikaelin päivänä, 29. syyskuuta.

Olimme asettaneet Marjatta-koulun salissa runsaat kolmekymmentä tuolia huolellisesti ympyrään. Salin keskellä oli kukkia ja syyspunaisia ja keltaisia vaahteranlehtiä kauniiden silkkihuivien kanssa.

Eetterinen valoenergia, Kristus-läsnäolo, oli valtavan korkea ja olin jo etukäteen varmistanut Robertilta, että liturgiaan kuuluvien eurytmiarukousten aikana voi myös istua. Tiesin lauantaista jo oikein hyvin, miten suuria nuo voimat ovat ja päätin olla tällä kertaa varovainen. Mutta jos itse pääset tällaiseen liturgiaan osallistumaan, ei mitään huolta, sillä olin selvästi ainoa läsnäolijoista, joka joutui vähän varmistelemaan energioittensa kanssa. Muutama muukin istuja oli, ja tuntui ihmeen hyvältä ja oikealta, että istuminen oli myös aivan selkeä vaihtoehto. Missään muualla en ole koskaan kokenut, miten nämä kuin nestemäiset valovirrat kulkivat kehossa. Joskus hoidoissa sen suuntaista saattaa kyllä tapahtua, mutta asiakkaille. Tässä yhteisessä toimituksessa voimat ovat kuitenkin aivan toista luokkaa.

Mielenkiintoista oli myös kokea, miten voimakkaasti nuo elämänvoimien henkiset energiat voi kokea juuri istuessaan silloin kun toiset liikkuvat: fyysinen keho on paikallaan, mutta eetterikeho liikkeessä.

Liturgia

Liturgiassa luettiin tekstejä (Markku Maulan hienosti suomentamia), jotka kertoivat eteerisen Kristuksen kokemisesta joko henkilökohtaisesti tai opetuksena. Minä sain luettavakseni Rudolf Steinerin esoteerisen tunnin tekstin vuodelta 1907. Se oli minulle jo suomennoksenakin aiemmin tuttu, mutta oli ihmeellistä, miten se tuossa tilanteessa näytti aivan uudelta ja juhlavalta, valon virratessa itse paperin läpi.

Kun itsekseen lukee tällaista tekstiä, siitä
aina korostuu jokin puoli, joitakin lauseita.
Mutta tässä sophia_foundation.jpgpyhässä tilanteessa sanojen ja lauseiden henkisyydessä ei ollut mitään eroa: jokainen sana ja jokainen lause kylpi samassa henkisessä voimassa.

Oli koskettavaa kokea myös, miten monta kaunista aidossa ja hyvässä mielessä papillista ääntä meidän joukossamme oli, eri osanottajien lukiessa näitä tekstejä vuorollaan. Tällainen tilaisuus tarvitsee vetäjän, mutta osallistujat ja eri vaiheiden ohjaajat ja lukijat voivat todellakin olla nykyaikana samassa piirissä. Koin siinä valtavan yhteisyyden.

Liturgian rukouksien luenta, niiden eurytminen suoritus ja tekstit Kristukselle tai Kristuksesta vuorottelivat keskenään. Robert luki rukouksen englanniksi, sitten se luettiin suomeksi ja sen jälkeen tehtiin yhdessä eurytmisesti. Näitä eurytmiamuotoja oli jo harjoiteltu sekä lauantaina ja sunnuntaina ja jotkut ovat tehneet niitä aikaisemminkin, vaikka nyt esimerkiksi Isä Meidän -rukous tehtiin eri liikkeillä kuin Robertin edelllisellä vierailulla vuosi sitten. Nekin jotka nyt kohtasivat nämä eurytmiarukoukset ensimmäistä kertaa, selvisivät hienosti.

Tämä oli myös ensimmäinen kerta, kun samassa tilaisuudessa näin kauniin juhlavasti luettiin ja liikuttiin sekä Isä Meidän että Äiti Meidän rukoukset. Sillä on mahtava parantava vaikutus.

Eurytmiarukoukset

Eurytmiarukoukset tehtiin tuolien edessä kahdessa piirissä. Kun niissä ei jaloilla tehty mitään suuria liikkeitä, niin kokonaisuus pysyi helposti yhtenäisenä.

Olen taas viimeisen vuoden aikana miettinyt eurytmiaa melko paljon. Sitähän on monenlaatuista: näyttämöeurytmiaa, eurytmiakurssien eyrytmiaa harrastajille, hoitoeurytmiaa, koulueurytmiaa eri ikäisille - ja sitten nämä Robertin eurytmiat. En ole oikeastaan vielä kertaakaan päässyt osallistumaan aivan täysipainoisesti näihin Robertin vetämiin eurytmioihin, mutta hänellä on aivan oma tyylinsä vetää esimerkiksi planeettaaurytmiaa, tai sitten rukouseurytmiaa. Ja nuo olivat nyt aivan omia termejäni. 

Etenkin tänä viikonloppuna tekemissäni rukouseurytmioissa koin juuri sellaista tunnustelevaa, koskettavaa kuuntelevaisuutta, jota olen pitkään etsinyt. Koin juuri tämän rukouseurytmian erityisen suomalaisena, hitaana, tasapainoisena ja kokevana liikkeenä itsestä ulos ja maailmasta taas sisäänpäin. Ja kaikki tämä herkän voimakkaan juhlavuuden täyttämänä.

Liturgia Kristukselle oli todellakin jotain aivan uutta, korkan kaunista mutta silta tasapainoista ja luonnollista. Kun lähtöpäivänä vielä keskustelimme siitä Robertin kanssa, hän lupasi, että liturgiaa voi tehdä myös pienimuotoisempana, tilojen ja tilanteen mukaan.

Rakkaudella
Matti 

5 kommenttia . Avainsanat: Kristus, liturgia, Robert, Powell, Robert Powell, eurytmia, eetterinen, rukous, Isä meidän rukous, Äiti meidän rukous

Rakkauden perusvoima ja chakra-värit

Tiistai 1.10.2013 klo 0:34 - Matti Kuusela

Hei Ystävät,

Upea voimaperäinen Robertin (Robert A. Powell) viikonloppu Marjatta-koulussa on nyt ohi. En ole vieläkään aivan täydessä kunnossa ja osuuteni järjestelyissä jäi lähes kokonaan autonkuljettana toimimiseen ja osallistumiseen. Aivan valtaisa kiitos Markku Maulalle joka kantoi järjestelyjen suurimman taakan, samoin hänen puolisolleen Natalia Haarahiltuselle.

Koen näitten suurten tilaisuuksien energiat yhä voimakkaammin ja nyt nänä tilaisuuden synnyttämät valoisat eetterivoimat olivat aivan valtaiset. Missään koskaan en ole ennen kokenut Kristus-energioita näin voimakkaana, koko kehon kautta virtaavana valon voimana. Mutta tämä alkuterveisinä, jatkan tätä kirjoitusta tiistaina.

Robertin esitelmät olivat niin valtavia, että niitä on vaikea selittää, koska niiden ymmärrettävyys johtui niin paljon läsnäolosta. Mutta otetaan tähän alkuun chakravärit, joista viime vuosikymmeninä olemme saaneet niin monenlaisia esityksiä. Nämä värit eivät tosin ole alkujaan Robertilta vaan Steinerilta. 

Jokaista chakraa vastaa myös oma planeettansa, joten voimme hyvin kuvitella, miten alkuperäinen ihminen - vielä aineellistumattomana - on ollut laajentuneena yli koko aurinkokuntamme. Sitten aurinkokunnan tiivistyessä jokainen planeettapiiri on tiivistynyt ihmisessä astraalitason energiakeskukseksi, joka vastaa kyseistä planeettaa. Varsinaiset chakrat siis sijaitsevat astraali- eli sielukehossa tai tähtikehossa, vaikka niillä on vastineensa myös eetterikehon eli elämänvoimakehon virtauksissa.

Nämä chakrat eli lootukset tai lootuskukat, kuten niitä on nimitetty idässä, vastaavat siis planeettojen tähtivoimia ja puhdistuessaan ne avautuvat alkuperäiseen kosmiseen yhteyteensä ja luovat ihmiselle selvänäön - vaikka ihmisessä on muitakin henkisen havaitsemisen tasoja ja mahdolisuuksia.

Chakrat lootuksina

Ja nyt huomaan, ettei minun edes kannata yrittää yhdessä blogissa kertoa koko Robertin viikonlopusta, vaan jatkamme chakroista. Chakra, chakram, tarkoittaa pyörää, mutta kuten vanhat intialaiset ystävämme (eli mahdollisesti me itse silloin kauan sitten) puhuivat lootuksista, se kertoo selvästi, miten siitä, miten chakran kasvu, puhdistuminen ja avautuminen on ymmärrettävissä kasvin kasvun kautta: se juurtuu, luo varren ja lehtiä ja sitten alkaa kehittää kukkaa, joka sitten avautuu nupusta.

Joskus aikaisemmin ihmettelin vanjoja selvänäköisyyden eli chakrojen avaamisen ohjeita, miten niissä lähdettiin jotenkin niin kaukaa. Kasvivertauksen pohjalta kuitenkin ymmärtää, miten toki voi olla harjoituksia, joilla kukka voidaan avata hyvinkin varhain, mutta silloin se ei pysy kauaa avoinna ainakaan täydessä muodossaan ja ongelmaksi tulee myös sen ymmärtäminen, mitä tuon kukan kautta näkee ja kokee.

Terveellä tavalla lootustemme kukan avautuvat silloin, kun me huolehdimme niiden kasvusta niin, että juuret (ajattelu) ja lehdet (tunne) kehittyvät tasapainoisesti. Silloin myös kukka aukeaa oikeassa muodossa ja kehittynut ajattelu ja tunne tukevat henkistä havaintoa niin, että ihminen ymmärtää mitä henkiset kokemukset merkitsevät. Tästä kerron enemmän myös tulossa olevassa kirjassani.

Chakravärit

Palaamme siis chakraväreihin. Ensin chakra sen sijainnin mukaan fyysisessä kehossa, sitten planeetta ja väri:

Kruunuchakra - Saturnus - violetti

Otsachakra - Jupiter - sininen

Kurkkuchakra - Mars - vihreä

Sydänchakra - Aurinko - keltainen

Solaarikeskus (pallea) - Merkurius - oranssi

Sakraalikeskus (alavatsa) - Venus - punainen

Juurichakra - Kuu - kirsikankukka

Näitä chakravärejä on hyvä mietiskellä ja tunnustella, mutta olennaista on, että niitä ei pidä yrittää käyttää chakrojen avaamiseen. Chakrat avautuvat, kun ne ovat siihen kypsät, meidän ei siitä lainkaan tarvitse kantaa huolta. Ja voimme olla aivan varmoja myös siitä, että ne henkiset voimat, jotka chakroja ohjaavat, haluavat aivan varmasti avata niitä meille, heti kun me olemme siihen kypsiä, tai kun chakrat ovat siihen valmiita.

Steinerkoulun luokkien värit

Steinerkouluissa toimineet tai opiskelleet tietävät, että luokkien värit muuttuvat vuodesta toiseen. Ja kun tarkastelee tätä chakravärien listaa, huomaa miten läheisesti se muistuttaa luokkien värimallia. Merkittävää on kuitenkin huomata, että värit alkavat punaisesta, joka vastaa Venusta ja sakraalichakraa. Se on äidillisen rakkauden, turvallisuuden ja kasvuvoiminen väri.

Vähä vähältä noustaa ylöspäin samalla kun katse alkaa suuntautua sisäisyydestä yhä enemmän kohti ulkomaailmaa ja vihreää. Sen jälkeen tulee varsinaisen älykehityksen ja minäkehityksen aika sinisten ja violettien myötä, kunnes viimeisessä luokalla päädytään vaaleaan kirsikankukkaan, juurichakran korkeampaan oktaaviin.

Kun chakravärejä on seitsemän ja steinerkoulussa kolmetoista luokkaa, on luokkasarjassa useampia välisävyjä, mutta pääperiaate on kuitenkin eteneminen voimakkaammista alempien chakrojen lämpimistä väreistä yhä vaaleampiin ylempien chakrojen viileämpiin väreihin. Sama väriensävyjen vaalentuminen tapahtuu myös Steinerin väriluonnoksessa: lämpimät värit, jotka vastaavat kehon alaosaa, ovat voimakkaampia ja ne ohentuvat tai vaalentuvat ylöspäin, missä hengen voimat tulevat kehollisia voimia vahvemmiksi.

Mutta luokkasarjan väreissä palataan siis viimeisenä juurichakran korotettuun väriin, juurichakran alkuperäisestä hyvin tummasta perusväristä noustaan nyt ihmishengen, ihmisminuuden valkeuden valaisemaan juurichakraan, mikä merkitsee että minä on valmis asettumaan täysikasvuisena maallisten voimien piiriin.

Näitä värejä voi siis vapaasti käyttää hyväkseen: huoneiden väreissä, meditaatiossa tai liikeharjoituksissa (eurytmia), kunhan ei yritä pakottaa niillä mitään. Ihmiselle tekee erittäin hyvää, kun osaa käyttää näitä värejä tukemaan luonnollista kasvua tai vastaavaa toimintaa.

Sydänkeltainen

Niinkuin ekaluokkalainen aloittaa sopivansävyisestä punaisesta luokasta (Venus), niin henkisen kasvun tiellä aikuinenkin aloittaa omasta keskuksestaan, ei suoraan kruunuchakrasta tai juurichakrasta, mutta se on toisen kerran teema. Innostuneille se selviää toki Steinerin henkisen tiedon tie -kirjasta.

Ja tarkkaavaiset lienevät huomanneet, että chakravärit eivät tässä ole varsinaisia planeettavärejä, vaan kutakuinkin niiden vastavärejä. Esimerkiksi Marsin voimakas punainen ilmenee kurkkuchakrassa, meidän ilmaisukeskuksessamme vihreänä. Aineellinen maailma on rakentunut monien vastakkaisuuksien kautta. Poikkeuksena on kuitenkin aurinko, joka on paitsi planeettaominaisuuksia, myös kiintotähtiluonto. Siksi sen väri on sen oma keltainen eikä sen vastaväri. Mutta jos tämä vastaväriasia on sen verran monimutkainen, että sitä ei kannata miettiä ennen kuin on tullut sisäisesti tutuksi näiden värien kanssa. On aivan riittävän vaativaa opetella kokemaan, miten kirjon värit tiivistyvät aurinkokunnan planeettapiireistä kehomme seitsemäksi henkiseksi keskukseksi, lootukseksi.

Tässä värisarjassa rakkaus lähtee siis kosmista alkuperää olevasta äidinrakkauden punaisesta ja kehittyy planeettavoimien kautta yksilöllisen maan päällä olevan minuuden vaaleaksi kirsikankukan sävyiseksi rakkaudeksi. Välissä on auringon kosminen keltainen tai kulta, joka tuo mukaan Kristuksen kosmisen rakkauden sydämiimme.

Rakkaudella
Matti 

1 kommentti . Avainsanat: Robert, Powell, Rudolf, Steiner, chakrat, lootukset, lootuskukat, kehitys, chakravärit,

Robertin kurssilla - seitsemän chakraa

Torstai 4.10.2012 klo 9:16 - Matti Kuusela

Hei Enkelimaa-ystävät,

Oli suuri ilo tavata Robert Powell pitkästä aikaa. Hän käynyt Suomessa vain kerran aikaisemmin, lyhyesti vuonna 1996. Silloin Mirjamaija Mikkola oli kutsunut hänet tänne. Mirjamaija, joka nyt on jo siirtynyt elämän rajan toiselle puolelle, oli yksi henkisiä pioneerisieluja, joka 70-luvun tienoilla toimitti tarmokkaasti Biodynaamisen yhdistyksen Demeter-lehteä ansiokkaana kulttuurilehtenä.

Nyt Markku Maula ja hänen puolisonsa Natalia huolehtivat oivallisesti Robertin ja hänen vaimonsa Laquannan vierailusta. Laquannan tapasin nyt ensimmäistä kertaa. Hän on yhdessä Robertin kanssa tehnyt mm. kirjat Eläinradan ja planeettojen eurytmiamuodoista ja henkisyydestä.

 

Alkueurytmiaa

Vaikka kuulin Robertin esitelmiä jo tasan kaksikymmentä vuotta sitten Pohjois-Walesissa, tämä oli kuitenkin ensimmäinen kerta jolloin sain osallistua hänen ohjaamaansa eurytmiaan. Ja se olikin valtaisa kokemus, sillä se osoitti sen, mitä itse olin odottanut jo todella kauan, aina 70-luvun alusta lähtien. Oli ihmeellistä kokea, miten ne odotukset, joita minulla silloin oli, osoittautuivat nyt oikeiksi.

Robertin tapa ohjata eurytmiaa toteutti sen liikkeen pyhyyden ja myös hitauden, jossa on sen liike on mahdollista aidosti kokea. Jossa sen ehtii aidosti kokemaan. Itse asiassa, voi kokea, miten liike syntyy myös omasta kokemuksesta.

Robertin ohjaama eurytmia täytti myös sen toiveen, jota olin ajatellut joskus myös suomalaisena eurytmiana, vähän hitaampana, viipyvämpänä, etsivämpänä. Nyt osoittautui, että sitä ei ole välttämättä ajateltava suomalaisena, vaan aivan yleismaailmallisena ja modernina: miten eurytmiaele on hengehtävä liike, joka elävöittää ja kohentaa eetterikehoa.

 

Planeetoista Isä meidän rukoukseen

Teimme Robertin ohjauksessa sekä Eläinradan että planeettakuvioita. Suurin kokemus itselleni oli Isä meidän -rukouksen eurytmiaeleet, joissa rukouksen ja liikkeen pyhyys tuli niin upeasti esiin ja jossa eleet jäsensivät tuon suuren Kristuksen antaman rukouksen seitsemän suurta pyyntöä niin, että ne ovat nyt hyvin minulle hyvin selkeinä koettavissa.

Vaikka olen lukenut Isä meidän -rukouksen henkisiä tarkasteluja jo vaikka kuinka kauan sitten, se oli kuitenkin pysynyt minulle jossain määrin sulkeutuneena ja vaikeasti hahmottuvana.

Nyt kun teimme rukouksen liikkeet kunkin seitsemän chakran kohdalla, sekä valmistavat ja päätöseleet, kaikki asettui kohdalleen. Nyt olen kokenut todella suureksi iloksi saada tehtä tämän kuin nuorentuneen rukouksen kerran tai pari päivässä, jopa useamminkin.

Tämä rukous elää minussa nyt kokemuksissani niin voimakkaana, että teimme Isän meidän -rukouksen Robertin kehittämillä liikkeillä jo tiistai-illan kurssilla Turussa. Siellä aiheena oli Maria Magdaleena ja Lasarus, ihmiskunnan alkuperheen dramatiikka sekä mysteereiden uudistuminen. Siihen yhteyteen Isä meidän seitsemän suurta pyyntöä sopivat erinomaisesti, kun seitsemän chakran puhdistuminen liittyy niin läheisesti sekä Lasarukseen että hänen tuon elämän sisareensa Magdaleenaan.

 

Kävelyn aurinkokosketus

Toinen suuri kokemus oli eurytminen kävely, jonka Robert liitti maan kultaiseen keskukseen, Shamballaan. Minulle ensimmäinen suuri kokemus eurytmiasta tapahtui aivan 70-luvun alussa, jolloin Nadja Martinoffin johdolla teimme eurytmisen kolmijakoisen kävelyn harjoitusta Steiner-koulun voimistelusalissa - pianomusiikin tahtiin ja auringon loistaessa salin kattoikkunoista.

Nyt aurinko loisti jälleen, mutta se oli maansisäinen aurinko, ja Robert näytti, miten kävelyssä voimme liittää auringon kierron jalan liikkeeseen. Se saattaa kuulostaa yksinkertaiselta, mutta minulle se ei nyt ollut pelkkä mielikuva, vaan todellinen voima, eetterikehossa koettavissa.

Esitelmissään Robert selvensi paljolti niitä teemoja, jotka sisältyvät hänen Pyhä Sofia -kolminaisuus -kirjaansa sekä Plejadien tähtisisaret -kirjaan. Moni sai niille nyt paljon lisää syvyyttä.

 

Haltiain kertomaa

Eilen paketoin ison pinon Helge Salon
Haltiain kertomaa -kirjoja. Nesalo_-_haltiain_kertomaa.jpg ovat nyt siis
postissa, mutta kuinka kävikään, että niitä ei sittenkään ollut tarpeeksi, ja muutama jäi vielä lähettämättä.

Joudun pyytämään vielä tuhannesti anteeksi sitä, että viime päivien ja viikkojen aika on minulla virrannut tavattoman nopeasti, ja enkä edelleenkään ole saanut siirretyksi uudelle ohjelmalle kaikkia äänitallenteita. Siksi olen kovasti myöhässä joidenkin CD-meditaatioden lähettämisessä - anteeksi siis. Teen huomenna kaikki, mitkä pystyn ja lähetän ne saman tien. Loput jäävät sitten ensi viikkoon.

Mutta takaisin Haltiain kertomaan. Kuvat ovat Helgen tyttären tekemiä ja erittäin onnistuneita. Niitä katsoessa virtaa tavattomasti sisäistä energiaa ja informaatiota luonnonolentojen maailmasta.

Tekstiä en ole päässyt lukemaan kokonaisuutena vielä kertaakaan, koska nytkin laitoin postituksiin kaikki kirjat, joita minulla oli. Osa teksteistä oli kuitenkin tuttua tai ainakin tutulta vaikuttavaa. Oli suuri ilo kokea tätä suomalaista luonnonhenkipuhetta, jota olen kovasti kaivannut.

Olen lukenut varmaan parikymmentä - ainakin melkein - saksankielistä luonnonhenkikirjaa, joissa on tavattomasti informaatiota, mutta luonnonhenget ovat läheisessä suhteessa Äiti maahan. Ja kun maan eetteriset ja muutkin energiat vaihtelevat voimakkaasti, myös luonnonhenget ovat temperamentiltaan hyvin erilaisia maaäidin eri alueilla. Siksi yhteys suomalaisten luonnonhenkien maailmaan on meille niin tärkeää.

Rakkaudella
Matti

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Robert Powell, eurytmia, Isä meidän, rukous, luonnonhenget, Helge Salo, Haltiain kertomaa, Turku, Lasarus, Maria, Magdaleena, seitsemän chakraa

Steiner, Robert A. Powell ja horoskoopit

Maanantai 24.10.2011 klo 21:12 - Matti Kuusela

Olen kovasti tyytyväinen siitä, että kirjapaino ilmoitti Plejadien tähtisisarten tulevan mahdollisesti jo huomenna, eli siis tiistaina. Suureksi laajeni tuo työ, jota viime talvena ajattelin pieneksi välityöksi. Tähtisisarissa Robert kirjoittaa upeasti hindu- ja maya-kalentereista ja Jeesus Nasaretilaisesta ja ihmiskunnasta.

Olen tosi tyytyväinen, että on avautunut mahdollisuus työskennellä sellaisen huipputyypin kanssa kuin Robert. Tapasin hänet ensimmäisen kerran Walesissa pienessä kylässä pienessä konferenssissa, johon minua oli pyydetty puhumaan Kalevalasta. Se Kalevala onnistui niin hyvin, että teimme näytelmäksi pienen katkelman Kalevalaa, englanniksi, ja se esitettiin kylän steinerikoulun salissa, aivan julkisesti.

Se olikiin ensimmäinen ja ainoa ohjaustyöni. Ja kumman vaikuttava. Siellä tapahtui ihmeellisiä henkisiä valojuttuja, jotka olinkin jo melkein unohtanut. Paljon erilaisia vahvasti karmallis-henkisiä yhteyksiä.

 

Sideerinen kalenteri

Robert on tehnyt vuosikymmeniä työtä sideerisen kalenterin kanssa. Se ymmärtääkseni lähti liikkeelle siitä, että Steiner on antanut jälleensyntymisestä vihjeen vertailla ihmisen edellisen elämän kuolinhoroskooppia ja seuraavan syntymähoroskooppia.

Sehän on järkeenkäyvä ajatus. Kun ihminen poistuu täältä tietyssä kosmisessa tilanteessa, on hyvin ymmärrettävää, että hän jälleen saapuu samassa - tai jollain tapaa samankaltaisesta kosmisesta aukosta takaisin tänne maan päälle.

Robert tutki tätä, mutta ei löytänyt mitään mielekkäitä yhteyksiä esimerkiksi niiden jälleensyntymistapausten kohdalla, joista Steiner on kertonut. Mutta kun hän kokeili sideeristä astrologiaa, silloin kuvat menivät kohdalleen.

Vaikka olen tähtijuttuja tutkinut kauan, astrologiaan en ole juurikaan perehtynyt. Mutta sikäli kuin ymmärrän, nykyinen normaali astrologia on sitä, jota me nimitämme trooppiseksi, ja joka toimii suoraan ikivanhan laskennan mukaan, jonka alta Maa tavallaan on jo aikoja sitten kierähtänyt pois.

Kyllähän me tiedämme, että tuo vanha eli nykyinen tapa toimii silti, ja perustuu siihen, että jos me ihmisen luomme jonkin lukujärjestelmän, maailmankaikkeus kyllä tulee siihen ystävällisesti mukaan.

Mutta henkisesti tulee nyt se vaikutelma, että jos vanha trooppisen eläinradan järjestelmä ei pysty tunnistamaan ihmisen jälleensyntymistä, siitä puuttuu jotain aivan oleellista.

Silloin koen, että meidän henkinen velvollisuutemme on suorastaan palata sideeriseen maakeskeiseen horoskooppiin, joka laskee eläinradan ja planeetat juuri sellaisia kuin ne ovatkin suhteessa maahan.

Moni ehkää hämmästyy, kun kuulee, että niin ei yleensä tehdä! Se on sentään aika luonnollinen ajatus - käyttää matematiikkaa sen selvittämisen miten asiat ovat, eikä rakentaa laskennalla jotain toista todellisuutta tämän varsinaisen olemassa olevan rinnalle.

Voin kuvitella, että aito sideerinen kalenteri vahvistaa meidän ihmisten ja maan, Maaäidin, yhteisyyttä. Ja Maahan on nyt myös Kristuksen koti, joten voimme sanoa, että maakeskinen horoskooppi liittää meitä yhteen Kristuksen kodin kanssa.

 

Oma horoskooppini

Muutama päivä sitten ystäväni Markku surautti minulle tietokoneella tällaisen uuden sideerisen horoskoopin. Ja ihmeitten ihme, siinä oli kaikenlaisia kuvioita, jotka jollakin tavalla vaikuttivat heti tutuilta.

Kun tutkin tätä horoskooppia, niin kaikki alkoi näyttää mielekkäältä, ja syntymähoroskooppini, jonka vanhassa muodossa olin kyllä jotenkin hyväksynyt, tuli tässä uudessa muodossaan valoisaksi ja läpinäkyväksi.

Aurinko 0 astetta Skorpionissa. No siinä oli vähän nieleskelemistä.

Merkuriuksen ja Jupiterin konjunktio Neitsyessä. Upeaa. Aivan kuin olisin saanut taivaan äidiltä lopultakin luvan lähteä töihin. Vanhalla horoskoopilla oli myös sinänsä hyviä juttuja, mutta ne tuntuivat aina jotenkin väkisin väännetyiltä. Tästä kohtaa virtaa hyviä voimia.

Ja tämä konjunktio on kolmiossa Pluton ja askendantin kanssa. Mahtavaa. Tunnen sen itsessäni. En ole vielä yrittänytkään selittää mitä se merkitsee, mutta hienolta ja osuvalta se tuntuu.

Ja Auringon ja Uranuksen oppositio. Ei ihme että jotkut joskus ihmettelevät mitä oikein taas tutkin. Mutta kun se kerran on tähtiin kirjoitettu, niin lupa tuli siihenkin, oikein korkealta taholta. Sinällään hassunkurista tämä kosmisen luvan saamisen merkitys - oli miten oli, minua se ainakin innostaa!

Nouseva Kalat. Kalojen aika. Kalat ja elämän virta. Jalkapohjat tai jalkaterät ovat meidän Kaloja vastaava kehonosamme. Kalat liittyvät myös ihmisyyteen. - Tässä on jotain mitä joku osaa varmaan selittää.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Rudolf Steiner, kuolinhoroskooppi, Kristuksen koti, jälleensyntyminen, syntymäkartta, sideerinen horoskooppi, Robert A. Powell, Plejadien tähtisisaret

Seitsemän taivaallista tanssijatarta

Keskiviikko 24.8.2011 klo 4:13 - Matti Kuusela

Hei Rakkaat ystävät, iloisia uutisia. Uusi kirja Seitsemän taivaallista tanssijatarta alkaa olla hyvässä vaiheessa. Käsikirjoituksen valmistelu on viimeisillä sivuilla. Monta kierrosta teksti on käynyt läpi ja yhä uudelleen henkiset ystävät ovat punoneet siihen lisää henkistä sisältöä.

Seitsemän taivaallista tanssijatarta - Plejadit ja 2012 kertoo tuosta ihmeellisestä tuikkivasta tähtiryhmästä, jonka me useimmiten tunnemme Seulasina, ja jota monet alkuperäiskansat kaikilla mantereilla pitävät joko kotinaan tai ainakin kulttuurinsa lähteenä.

Kirja lähti liikkeelle kun luin viime
talvena Robert A. Powellin
kirjoitustaplejadit_200.jpg Plejadien merkityksestä
Amerikan alkuperäiskansoille. Se oli niin miellyttävä, että aloin saman tien suomentaa sitä. Saatuani sen valmiiksi, huomasin että se kaipaa ohelleen myör Robertin edellisen vuoden kirjoitusta maya-kalenterin ja hindukalenterin ajoituksista suhteesta vuoden 2012 suuriin tapahtumiin ja siihen, jota Rudolf Steiner on kutsunut maailmanhelluntaiksi, eli henkisyyden suureen aaltoon, jonka kosminen mahdollisuus joskus kilahtaa paikoilleen.

 

Plejadien ihanat sisaret

Useimmiten kaikissa kulttuureissa Plejadeita on pidetty nuorina neitoina, yrttejä keräävinä neitoina tai jumalattarina, suurten saagien puolisoina...

Kymmenkunta vuotta sitten pidimme kymmeniä tähtitietoisuusiltoja, joissa Plejadit olivat usein tärkeässä osassa. Suomentaessani Robertin tekstiä tunsin, että minulla on myös täydennettävää tähän Plejadikysymykseen.

Niin ryhdyin työhön ja kuvittelin jälleen kerran, että suhteellisen nopeana kirjoittajana työ on pian valmis, koska minulla oli jo vanhoilta ajoilta valmiina yli kaksikymmentä liuskaa tiuhaan kirjoitettua aineistoa.

Niin kävi, että päivä päivältä pystyin kirjoittamaan vain pienen kappaleen ja sitten oli taas levättävä. Koko ajan tunsin, miten enkelit ja plejadilaiset työskentelevät ja samat kohdat saivat yhä uutta henkistä sisältöä, vaikka tekstin määrä ei varsinaisesti kasvanutkaan.

Työn aikana oli useita suuria yllätyksiä. Se, miten koskettavaksi plejadilaisten tähtisisarusten mukanaolo muodostui, miten heidän insopiroimansa harjoitukset kehittyivät, miten valtavia ihmiskunnallisia kehityskuvia he ovat inspiroineet yhtä hyvin new age -piireissä kuin kristittyjen näkijöiden töissä, ja mitä sellaista Robert kertoi Steinerin sanoneen Plejadeista, mitä en ollut aikaisemmin tiennyt.

 

Kristus-tähdet

Muutama viikko sitten kirjaa työstäessäni alkoi mielessäni avautua Kristuksen Uudessa testamentissa kertovia vertauksia. Sitten aivan hänen ydinopetuksensa alkoivat kohota uudelle ymmärtämisen tasolle. Nyt aivan ihana sisäinen kosminen kuva muodostuu Kristuksen siitä yhdestä käskystä, jonka hän antoi: Rakastakaa toisianne!

Kun ihmiset rakastavat toisianne, siitä muodostuu valtava säteilevä tähtiverkosto! Kerron kirjassa siitä lisää, ja tällaisia suuria henkisiä kuvia ruusurististä tähtiristiin tuli mukaan, Kalevalasta Johanneksen ilmestykseen.

Myös havaijilaisen ho'oponoponon avautuminen tuntuu liittyvän Plejadi-sisarten tanssimaan Sofia-viisauteen. Kun ho'oponopono-sisäisen puhdistuksen menetelmä on luotu juuri toisella puolella maapalloa, niin meidän tietoisuutemme vahvistuminen Maata ja Äiti Maata kohtaan on tässä mukana.

Kun me puhdistamme ja vapautamme itseämme tällä havaijilaisella menetelmällä maapallon vastakkaiselta puolelta, koko Maa alkaa elää uudella tavalla meidän kanssamme.

Kun me elämme Maan kanssa, meissä juurtuu uusi mahdollisuus avautua myös Plejadien eli Seulasten henkisille voimille, jotka eivät ole vain jossain tuolla kaukana, vaan ne ovat henkisesti läsnä tässä ja nyt.

 

Taivaallisten sisarten ennakkotilaus

Plejadikirjan ilmestymiseen saakka - tai niin kauan kuin tarjous jatkuu - sinulla on nyt mahdollisuus tilata se edulliseen ennakkohintaan vain  20 euroa postimaksuineen! Samalla tuet sen valmisumista.

Se onnistuu Enkelimaan nettikaupasta, jossa voit maksaa tilauksen verkkotunnuksilla tai kortilla (ja tilaus onnistuu edelleen myös vanhaan tapaan sähköpostivietillä). Voit tilata kirjoja tällä hinnalla useampiakin, jos tahdot.

Suosittelen edelleen lämpimästi myös ho'oponoponosta kertovaa kirjaa, Joe Vitale: Ei rajoja, josta tuli ilahduttavasti tilauksia ja ensimmäiset kirjat ovat matkalla. Ihmeellisesti tuntuu, että nämä kaksi kirjaa täydentävät toisiaan.

Tilaa nyt!

Enkelimaapuotiin.

Rakkaudella, Matti

Kirjat:

Matti Kuusela & Robert A. Powell: Seitsemän taivaallista tanssijatarta - Plejadit ja 2012, Hopeasulka 2011

Joe Vitale & Ihaleakala Hew Len: Ei rajoja, taikaisin nollatilaan. Taivaankaari 2011

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Plejadit, Seulaset, ho'oponopono, Ei rajoja, seitsemän taivaallista tanssijatarta, Kristus, meditaatiot, rakastakaa toisianne, Kristuksen käsky, Rober A. Powell, 2012