Matin blogi

Kalevala laulaa

Maanantai 28.8.2017 klo 19:02 - Matti Kuusela

Saatuani uuden kommentin tähän vuosien takaiseen Kalevala-kirjoitukseeni innostuin hieman uudistamaan sitä. Olkaapa hyvät! 

Kalevala-esitelmäni Minä Olen -keskuksessa sattui upeasti Suomen presidentin vaihdoksen kanssa samaan päivään. Sauli Väinämö astui presidentin virkaan. Siinä on kovasti kalevalaista sointia. Kun nyt on niin vahvasti puhuttu presidentistä arvojohtajana, toivokaamme että siitä ainakin jotain toteutuu!

Vasta tänään oikein tajusin, miten vaikeaa tai lähes mahdotontoa akateemisten tutkijoiden on tajuta Kalevalan ydinsanomaa, koska se väistämättä kohoaa sille tasolle, jonka vain yksilö minänsä hengenytimessä voi kokea. Mutta aina on mahdollista päästä lähelle. 

Ilman_impi_Joseph_Alanen.jpg

Kalevalan laulu

Kalevalaa on mahdollista tutkia yliopistossa juuri sen takia, että se ikäänkuin pysäytetään ja sen sisäiset laulukuvat rajataan. Akateemisissa tutkielmissa eivät enää soi kosmiset voimat, eikä taivaallisen neidon kauneus enää loista. Parhaimmillaankin puhutaan siitä, mitä jokin merkitsee tai kuten usein tehdään, mietitään mistä jokin myyttinen kuva on lainattu. Silti olen nähnyt yliopistollisia kirjoituksia, joiden sisältö elää ja koskettaa. Ihmisen on mahdollista lähestyä elämän ja luomisen ydintä kaikissa olosuhteissa, jos hän on itse siihen valmis.

Yhä enemmän alan nykyisin kokea, miten meidän suomalaiseksi kokemamme kansanperinne on joskus kauan sitten ollut yleismaailmallinen kulttuurikerros. Ehkä joskus ennen kelttien aikakautta on ollut aika, jossa Kalevalan kuvat ja soinnit ovat kulkeneet ihmisten keralla. Ja ehkä vielä kauempana on se aika, jossa noiden kuvien sisällöt ovat olleet aitoa todellisuutta.

Kalevalan viimeisestä laulusta on ajateltu, että se on kristillistä lainaa, ja että runonlaulajat ovat tehneet Maria-kertomuksesta oman versionsa. Toki niinkin voi olla, mutta kun lukee Kalevalan 50. luvun alkua, huomaa että se kertoo samoista asioista kuin Uusi testemantti, mutta avarammin ja valoisammin, soivemmin ja elävämmin. Se merkitsee, että kalevalaisella kansalla on ollut luonnonvoimaisempi ja kosmisempi kokemus siitä, mistä Uusi testamentti kertoo. Huomaamme myös, että Kalevala kertoo Marjatta-Maria-Sofian henkisestä tausta huomattavan paljon.

Kuunnellaanpa Kalevalaa:

Marjatta, korea kuopus,
Se kauan kotona kasvoi,
Korkean ison kotona,
Emon tuttavan tuvilla.

Marjatan kodiksi ja kosmiseksi lähtökohdaksi ilmoitetaan Isä-Äiti-jumalan maailma.

Piti viiet vitjat poikki,
Kuuet renkahat kulutti
Isonsa ava'imilla,
Helmassa helottavilla.

Miten selvästi tuossa kerrotaankaan, että Marjatta on korkeista korkein kosminen naisellinen olento. Hänellä on vyöllään emännän avaimet. Hän on viipynyt henkisissä korkeuksissa ikuisuusuuksista ikuisuuksiin, sillä ikuisuuksia tarvitaan, jotta viiet vitjat ja kuuet renkahat kuluvat pois taivaan turuilla ja ilman pitkillä pihoilla kuljettaessa.

Kun akateemisesti usein ajatellaan, että myyteissä menneen ajan ihmiset keksivät selityksiä luonnonilmiöille, niin Kalevala puhuu aivan toista. Kun elytyen lukee edelliset säkeet, voiko tulla mihinkään muuhun johtopäätökseen kuin että tämän runon taustalla on todellista henkistä tietoa. Ja että jollain ihmeellisellä tavalla tuo kosminen tieto on mitä kauneimmalla tavalla säilynyt Suomessa ja Karjalassa - puhtaana ja taiteellisena.

Ison avaimet

Ja neidon helmoissa helottavat ison avaimet, siis avaimet kaikkialliset Isä-jumalan luomissalaisuuksiin. Tajuamme, että tämä Marjatta on meille kovin tuttu esimerkiksi Sofiana, kuningas Salomolle niin rakkaana maailmanviisautena. Ja hän esiintyy niin monin tavoin muissakin mytologioissa, kuten Isiksenä egyptiläisille.

Isiksestä on kerrottu, miten hän vanhoille egyptiläisille oli myös parantava jumaluus. Hän paransi kuljettamalla ihmisen henkisesti siihen syntiinlankeemusta edeltävään aikaan, jolloin ei vielä esiintynyt sairauksia eikä erheitä. Ja kuten paratiisikertomuksesta tiedämme, sukupuoliset voimat liittyvät läheisesti ihmisen "lankeemukseen" eli putoamiseen aineelliseen maailman tiheyteen henkisistä paratiisimaailmoista.

Marjatta-runo jatkaa:

Marjatta, korea kuopus,
Tuo on piika pikkarainen,
Piti viikoista pyhyyttä,
Ajan kaiken kainoutta.
Syöpi kaunista kaloa,
Petäjätä pehmeätä.
Ei syönyt kananmunia,
Kukerikun riehkatuita,
Eikä lampahan lihoa,
Ku oli ollut oinahilla.

Marjatta pysyy vielä Maan läheisiin eetteripiireihinkin laskeutuessaan alkuperäisen kosmisen puhtauden ja valon piirissä. Hän tulee raskaaksi puolukasta ja synnyttää luonnonvoimien piirissä tulevan Karjalan kuninkaan, uuden henkisen voiman.

Kun tuohon syventyy, huomaa ettei nyt puhuta pelkästään historiallisesti Golgatan mysteeristä, vaan mukana alkaa loistaa Kristuksen toinen tuleminen maan eetterivoimien piirissä, pilvistä.

Kalevala kertoo Maan ja ihmiskunnan kehityksestä ajattomuuden tasolla. Aika elää ja on olemassa, mutta se taipuu aivan toisenlaiseen elävyyteen menneisyyden ja tulevaisuuden välissä, kuin fyysisesti olemme tottuneet ajattelemaan.

Kalevala todellistuu laulussa ja lausunnassa, ajattelun elävyydessä.

Rakkaudella
Matti 

Kuva Joseph Alanen, Ilman impi.
Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran 2.3.2012 ja uudistettu 28.8.2017.

2 kommenttia . Avainsanat: Kalevala, Marjatta, Isis, Kristus, Karjalan kuningas, Sofia, Uusi testamentti, syntiinlankeemus, Salomo

Lapsi meissä

Torstai 9.10.2014 klo 11:36 - Matti Kuusela

Maan terveys ja tulevaisuus riippuvat sen lapsien terveydestä ja hyvinvoinnista, lausuu taivaallinen Sofia.

Sitten Sofia jatkaa lapsista Estelle Isaacsonin ja Robert Powelllin kirjassa The Mystery on Sophia. Sofia kertoo, miten lasten sydämet voivat tulla raskaiksi, jos aikuiset heidän ympärillään ovat raskassydämisiä. Silloin he voivat aikuistua ennenaikaisesti.

Tuo on hyvin totta. Useissa hoidoissa puramme hellävaraisesti sellaisia sisäisiä rakenteita, joita lapset ovat joutuneet luomaan itselleen, jos kodin ympäristö on vaatinut heitä liian paljon, esimerkiksi ottamaan vastuuta omista vanhemmista.

Vasta vuosikymmenten kuluttua saattaa monille tulla mahdollisuus vapauttaa itseään näistä vastuista, jotka yhä enemmän alkavat rajoittaa oman elämän luomista, omaa päätöksentekoa ja yksinkertaisesti omasta elämästä nauttimista.

Henkiset yhteisöt

Siksi Sofia kehottaa luomaan henkisen yhteisön, jossa lapset ovat keskuksessa. Silloin enkelit ympäröivät tätä yhteisöä - lasten enkelit.

Nyt kun meille aikuisille enkeleiden vastaanottaminen tulee yhä vaativammaksi, me voimme kokea tämän yhteyden lasten kautta. Lapset voivat johtaa meitä enkelien yhteyteen. Ja me voimme itse löytää itsestämme lapsen. Muistammehan miten Jeesus puhuu siitä, miten lapset tai oikeastaan vain lapset, lapsi meissä jokaisessa, voi päästä hänen luokseen.

Me yritämme niin kovasti. Me haluamme tietää mitä tehdä ja odotamme merkkejä, ja joskus nuo henkisen maailman merkit saattavat todella herättää meissä sen lapsenomaisuuden, joka avaa meitä sisäisesti henkisen yhteyden virralle.

"Sinun sisäisyydessäsi on pieni lapsi - oma lapsi-itsesi. Ja tämä lapsi tulee johtamaan sinua, ja lapset ympärilläsi tulevat johtamaan sinua."
"Vahvista ja tue kaikkea mikä pyrkii huolehtimaan lapsista ja tekemään sen rakkaudesta, ei pelosta. Ajattele lapsen tarpeita - heidän perustavia fyysisiä ja henkisiä tarpeitaan. Ajattele oman lapsi-itsesi tarpeita ja tee työtä niiden täyttämiseksi. Enkelit auttavat ja inspiroivat sinua." 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Sofia, lapsi, enkelit

Valo sinussa

Maanantai 6.10.2014 klo 22:42 - Matti Kuusela

Kun valo sinussa kasvaa, elämäsi tulee helpommaksi. Se on aivan varmaa. Voit huomata sen katsomalla elämääsi taaksepäin ja muistelemalla millaisia hankalat kohdat olivat aikaisemmin.

Mutta kun valosi kasvaa, kohtaat myös uusia haasteita. Se on aivan luonnollista. Kuvittele miten valosi loistaa pimeydessä, ja kun sen laajuus suurenee, yhä uusia asioita nousee esiin pimeydestä.

Silloin sinun tehtäväsi on todellakin valaista näitä uusia ilmiöitä. Se on haastavaa, mutta varmasti miellyttävämpää kuin ne tilanteet, joita kohtasit aikaisemmin.

Sofian ohjeita

Estelle Isaacsonin - ja Robert Powellin - uusimmassa kirjassa maailmanviisaus Sofia lausuu: Työsi on tehdä sitä, mihin sydämesi sinua ohjaa. Seuraa sydämesi ohjausta.

Sitten Sofia neuvoo: Viritä itsesi joka päivä henkiseen yhteisöösi, jotta vahvistut siitä armosta, joka virtaa sydämestä sydämeen. Aseta itsesi yhteisösi keskukseen, ota vastaan rakkautta yhteisöltäsi ja anna sille omaa rakkauttasi. Siihen ei tarvita kuin hetki. Tämä on hyvin voimakas harjoitus, sillä se on hyvin voimakasta magiaa.

Joku voi vielä kavahtaa magia-sanaa, mutta muistakaamme, että myös niitä kolmea sofia_etukansi_mini.gifkuningasta, jotka tulivat tervehtimään Jeesus-lasta Matteuksen evankeliumissa, nimitettiin maageiksi.

Maagi tarkoittaa ihmistä, joka käyttää tahtoaan viisaasti ja rakkaudellisesti. On henkisesti kehittyneitä ihmisolentoja, jotka ovat kehittäneet ajatteluaan, toiset tunnetta, kolmannet tahtoa. Meidän aikanamme nämä kolme henkisyyden lajia alkavat yhä enemmän sulautua yhteen kehittyvän minuutemme voimasta.

Toisaalta kehityksen suuret voimat taas erottavat niitä toisistaan. Onhan aina muistettava, että kehitys ei kulje ainoastaan yhteen suuntaan kerrallaan, vaan heti kun ihmistietoisuus alkaa tajuta useampia samanaikaisia kehityslinjoja, niitä alkaa myös hänelle ilmetä.

Ajattelen - tunnen - tahdon

Yksi syy näiden kolmen voiman erkaantumiseen toisistaan on siinä, että ne antavat meille mahdollisuuden kehittää näitä kolmea erikseen. Ajattelun lisäksi meidän on kehitettävä tuntemistamme, tunteen herkkyyttä ja syvyyttä.

Itse asiassa meidän ajattelumme on kuolemaisillaan ilman tunteen uutta mukaantuloa. Ajattelumme alkaa kolista ja kalista ja etsiä epätoivoisesti kiinnekohtia, jotain mihin uskoa.

Mutta kun tunteet elävöittävät ajatuksiamme, silloin ne alkavat jälleen elää ja kertoa meille maailmasta. Tunteiden vapautumisen myötä ajatuksemme alkavat kertoa meille jälleen lähimmäisistämme, itsestämme, jopa yhteiskunnallisesta elämästä ja kansojen välisistä suhteista.

Ja silloin tulee vastaan tämä kolmas tietäjyyden muoto, tahtominen. Pikku hiljaa me voimme kukin alkaa sisäisyydessämme tahtoa sellaista tulevaisuutta, jota tahdomme. Aivan, siinä on sama verbi kahteen kertaan. Toinen tahto kertoo siitä, mitä me tahdomme aivan kuin luonnostaan, juuri sellaisina ihmisinä kuin olemme. Toinen tahtominen taas kertoo siitä, mitä me aivan tietoisesti tahdomme tahtoa, millaista tulevaisuutta me voimme alkaa tahtoa niin itsellemme kuin koko ihmiskunnan tulevaisuudellemme.

Ihmiskunta me elämme vähän kuin yrittäjinä. Vaatimatonkin liiketoimintasuunnitelma on parempi kuin ei suunnitelmaa ollenkaan. Ellei meillä ole mitään suunnitelmaa ihmiskunnan tulevaisuudelle, me jäämme vain reagoimaan siihen, mitä milloinkin tapahtuu.

Siksi meillä on hyvä olla edes jonkinlainen kuva tulevaisuudesta. Se johdattaa meitä itseämme ja vaikuttaa myös ympäristöömme. Millaista tulevaisuutta sinä tahdot ihmiskunnalle - ja tietenkin muistaen, että me olemme tulossa tänne jälleen uudelleen, kuka pikemmin, kuka myöhemmin.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: maagi, Sofia, tulevaisuus, tahto

Sofian uusi tuleminen

Torstai 25.9.2014 klo 0:48 - Matti Kuusela

Sain tällä viikolla postista Robert Powellin ja Estelle Isaacsonin uuden Sofia-kirjan, The Mystery of Sophia. Markku Maula oli jo kehunut sitä minulle, mutta en arvannut miten hienon ja koskettavan teoksen sain käteeni. Sen takia myös oivalsin heti, että tälle viikolle kaavailemani Sofia-ilta kannattaa siirtää myöhempään, kunnes olen saanut tämän kirjan luettua kunnolla.

Edelleenkin olen lukenut vasta ensimmäisen luvun, kahteen kertaan. Ja melkein koko luku tuli alleviivatuksia erilaisilla väreillä.

Luku kertoo yhdestä Estellen sisäisestä näystä, ja tämä on todella hieno. Se on koskettava ja se herättää syviä muistoja, joita tuskin tiesin olevankaan.

mystery_of_sophia.jpg

Sofian uusi tuleminen

Kuningas Salomo oli aikoinaan ihminen, jolla oli aivan erityinen suhde Sofiaan, maailmanviisauteen. Tämä viisaus, joka hepreaksi kirjoitetaan Hokmah, esiintyy lukuisissa Salomonin kautta syntyneissä Vanhan testamentin teksteissä. 

Ja huomattakoon, että Viisaus käyttää itsestään jatkuvasti ilmaisua Minä. Se merkitsee, että viisaus on henkinen olento, minä-olento. 

Sitten Viisaus joutui siirtymään syrjään. Paljon tapahtui, paljon ikävää, mutta kaiken sen ikävän keskellä myös Kristuksen tulo maan päälle ja kristillisyyden niin hankala synty. Noina aikoina Sofia ilmentyi vain harvoille sisäisesti näkeville sieluille ja kerran hän täytti Neitsyt Marian olemuksen, historiallisena helluntaina.

Mutta nyt Sofia on tulossa uudelleen Kristuksen toisen tulemisen myötä. Siinä missä Kristus ensimmäisellä kerrallaan maan päällä, fyysisessä ruumiissa, avasi ihmiselle tietä Isän luo, hän johdattaa nyt ihmissielua Sofian luo.

Sofia on maailmanviisaus, hän on ollut mukana luomisen alusta saakka. Lainaan nyt muutaman kohdan Estelleltä:

Tämä on Kristuksen toisen tulemisen aikaa. Ja Kristuksen toinen tuleminen julistetaan Samballasta, joka on tuonut esiin tätä suurta ilmoistusta jo lähes sadan vuoden ajan. Olennot, jotka palvelevat Äitiä, kantavat tätä ilmoitusta kivikunnasta kasvikuntaan, eläinkunnasta ihmismiskuntaan - kaikille jotka voivat kuulla tämän uutisen: että Hän tulee jälleen kirkkautensa loisteessa! Pilvissä. Hän on täällä! Hänen ruumiinsa on maa. Hän hengityksensä on tuuli. Hän kantaa maata rakastavassa syleilyssään.

Ja korostakaamme vielä Kristuksen yhteyttä Isään, Äitiin, Tyttäreen. - Jos haluat tutkia näitä käsitteitä tarkemmin, niin voit hankkia suomentamani ja julkaisemani Pyhä Sofia -kolminaisuus -kirjan.

Ensimmäisessä tulemisessaan Hän valmisti sydämiä virittäytymään Isään. Toisessa tulemisessaan hän valmistaa sydämiä ottamaan vastaan Sofian. Hän tahtoo tuoda Äidin ja Tyttären yhteen maan päällä, yhdistäen siten uudelleen Maaäidin ja Jumalallisen tyttären.

Hyvin koskettavaa on, kun Estelle tämän näyn lopulla kuvaa, miten Lasarus kuoltuaan kulkee Maan keskukseen Äidin luo Johannes Kastajan seuraamana, ja miten Kristus tarvitsi tätä tietoa ihmisten kautta suorittaaksen tuon matkan Äidin luo heti oman kuolemansa jälkeen.,

Tässä siis joitakin katkelmia Estellen ensimmäisestä näystä, todella ihania. Ja näistä kerromme lisää Sofia-illassa keskiviikkona 8.10. klo 18. Olet tervetullut.

Robert Powell, Estelle Isaacson: The Mystery of Sophia. Bearer ot hte New Culture. The Rose of the Worl.

1 kommentti . Avainsanat: Sofia, Robert Powell, Estelle Isaacson, Kristus, Viisaus, Salomo

Arkkitehtuurin henkisyys - Johannestalo

Perjantai 27.6.2014 klo 0:40 - Matti Kuusela

Luin juuri Takoja-lehdestä Laura Krookin kirjoitusta Chatresin katedraalista ja sen viestistä nykyajalle. Kirjoituksesta kohosivat äkkiä esiin voimakkaana lauseet:

...koko Chartresin katedraali on kuva Mariasta, puhtaasta ihmissielusta, johon henki voi synytä... Marialla oli niin puhdas sielu, että hän kykeni puhumaan enkelien kanssa.

Noinhan se tietysti on. Hämmästyin etten ollut ennen tajunnut Marian ja Chartresin katedraalin konkreettista yhteyttä. Kun koko katedraali on valtava henkinen kokonaistaideteos, niin on selvää, että siinä täytyy olla myös mukana jokin yhtenäinen prinsiippi: Marian olemus. Seurakunta kokoontuu kuin Marian olemuksen sisään, suojaan.

Kreikkalainen temppeli

Sitten mietin, miten kreikkalaiset temppelit olivat aikoinaan rakennuksia, joihin aivan todellisesti liittyivät silloisten jumalten eetteriruumiit. Jumalat asuivat noissa temppeleissä maan piirissä.

Egyptiläiset pyramidit taas äärettömän tarkkoja astraalikuvia ihmishengen tiestä tähtimaailmoihin ja niissä vallitsevien jumalolentojen luo.

Ja sitten toisella tavalla katsottuna: Jerusalemin temppeli - kuten monet sen kaltaiset lähi-idän temppelit, mutta Jerusalemin temppeli erityisesti - oli tulevaisuudet ihmiskehon kuva, sen rakenne, muoto ja mittasuhteet. Temppelin äärettömän tarkat mitat, jotka jumala antoi, oli tarkoitettu tulevaisuuden ihmisen, meidän aikamme ihmisen fyysisen kehon muotoamiseen.

Silloin ihmiskunta oli vielä laskeutumassa kohti fyysistä maailmaa. Nyt me olemme jälleen nousemassa ylös, ja siksi meidän temppeliemme tai kirkkojemme, tai miten vain tahdommekin pyhää tai henkistä arkkitehtuuriamme nimittää, tehtävänä ei enää ole fyysisen olemuksen vaan sisäisen ja sielullisen olemuksen muotoaminen. Ja samoin meidän auttamisemme kohoamaan jälleen ylöspäin, siihen sielun puhtauteen ja harmoniaan, joka auttaa meitä puhumaan enkelten kanssa, kuten Lauran kirjoituksessa sanotaan.

Tulevaisuuden henkinen arkkitehtuuri

Nyt me elämme jo hyvin erilaisen kehityksen aikaa kuin keskiaikana. Yleissuunta on sama, mutta nyt minuuden kehitys nousee yhä tärkeämmäksi. Nyt on olennaista auttaa ihmisen henkistä minuutta kokomaan itsensä ohjaavana voimana astaaliruumiin, eetteriruumiin ja fyysisen ruumiin piirissä.

Monissa arkkitehtuuriesitelmissään Rudolf Steiner kuvasi, miten fyysistä kehon tasoa vastaa rakennuksen geometria, sen eetteriruumiin tasoa muotojen elävyys ja sen astraali- tai sieluruumiin tasoa muotojen moraalinen ilmaisu: se mikä kantaa, se mikä ottaa tuon kantamisen vastaan, on ilmaistu puhtaana sielunvoimana, samoin esimerkiksi ikkunoiden ryhmitys niin, että keskimmäinen suurempi ikkuna tukee viereisiä pienempiä ikkunoita niin, että ihminen kokee, miten suurempi tukee heikompia ja heikommat tai pienemmät taas tukeutuvat suurempaan.

Steiner piti tällaisen arkkitehtuurin muotojen sielullis-moraalista vaikutusta niin suurena, että hän sanoi, että ihminen joka elää tällaisten muotojen keskuudessa, ei voisi esimerkiksi varastaa.

goetheanum_1_pienoismalli_kristus.jpg

Henkinen taso

Mutta vielä tärkeämpi on hänen mukaansa puhtaasti henkinen taso, joka vastaa ihmisen minuutta. Ja sitä vastaa arkkitehtuurissa symmetria, aivan kuin ihmiskehossakin. Minuus asuu ihmisessä ruumiissa, joka on muodoltaan ja toiminnaltaan oleellisesti symmetrinen vasemman ja oikean suhteen.

Nyt jännittävää on, että steinerilaisen arkkitehtuurin piirissä ei käytännössä kukaan ole Steinerin jälkeen kyennyt hallitsemaan tätä symmetrian periaatetta lähellekään sitä täydellisyyttä, johon Steiner itse kykeni.

Koska tuo symmetria on niin vaikeaa, siitä on oikeastaan luovuttukin käytännössä ja tilanne on luotu dynaamisen symmetrian käsite. Se tarkoittaa, että vaikka vasemman ja oikean vastaavuus ei olekaan suoraan havaittavissa, kokonaisuus on kuitenkin jollain tavalla symmetrinen, dymaamisesti, aivan kuin osiensa summana, tai niiden momenttien summana, jos haluaa ilmaista asian vähän matemaattisemmin.

Ja joku oikeutus tälläkin näkemyksellä on, koska voi huomata, miten ihmisminuus kuitenkin ainakin joskus tuntee viihtyvänsä tilassa, jossa se joutuu itse omin voimin luomaan kaipaamansa symmetrian tai kokonaisuuden tunteen.

Valtava tragedia kuitenkin on, että meillä ei enää ole sitä varsinaista rakennusta ja sen sisätilaa, jossa tämä Steinerin näkemys puhtaan minuus-symmetrian voimasta tuli täydellisimmin esiin: ensimmäistä Goetheanumia, tai oikeastaan alkuperäisellä nimellään, jonka nyt voisi jälleen ottaa käyttöön, Johannestaloa. Se nimittäin puurakennuksena paloi tuhopolton seurauksena jo 1920-luvun alussa.

Minkä temppeli Johannestalo oli? Se oli Steinerin mukaan kuvaus ihmisen ja maailman kehityksestä, nykyajan ihmissielun mukaisesti. Ja toden totta, silloin myös tämä rakennus oli väistämättä jumalallisen viisauden ja jumalallisen kehitystien talo, Sofian talo. Ehkä kuitenkin niin, että Marian tuli nyt vaikuttaa niiden ihmisten sydämissä, jotka siellä tahtoivat avautua ottamaan vastaan maailmanviisauden, maailmansielun, Sofian kosketuksen.

Rakkaudella
Matti

Kuva Steinerin itse tekemästä ensimmäisen Goetheanumin eli Johannestalon pienoismallista, suunta katsomosta kohti näyttämöä ja sen taustalla olevaa Kristusveistosta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Takoja, Laura Krook, henkinen, arkkitehtuuri, Rudolf, Steiner, Johannestalo, Sofia

Korkeampi minä ja Sofia

Tiistai 3.6.2014 klo 1:00 - Matti Kuusela

Hei ystävät, olemme jo useampaan kertaan puhuneet Viisaudesta, henkisestä olennosta, jolla aikanaan oli hyvin läheinen yhteys viisaudestaan hyvin tunnettuun kuningas Salomoniin. Ja kun oivallamme, että viisaus vielä Salomonin aikaan koettiin aitona elänänä henkisen olentona, joka esimerkiksi Salomonin sananlaskuissa nimitti itseään todellakin Viisaudeksi isolla alkukirjaimelle, niin tajuamme, että Salomonin viisaus merkitsi hyvin suuressa määrin yhteyttä tähän suureen olentoon.

Salomonin koko arvoitusta hänen läheinen yhteytensä Viisauden henkeen ei suinkaan selitä, mutta sen jälkeen Sofian eli Viisauden oli vetäydyttävä enemmän taka-alalle ihmisten tietoisuudessa. Tuli aika, jolloin miehinnen äly tuli yhä tärkeämmäksi ja naiseuden syväviisauden oli siksi väistyttävä. Älyn suuri opetus ihmiskunnalle oli juuri vapautuminen viisauden kaikkitietävyydestä ja sukeltautuminen yksityisten ihmisten henkilökohtaisen ajattelun ja tietoisuuden aikaan. Kaikista sen hankaluuksista riippumatta tuo patriarkaalisuuden ja mies-tietoisuuden aika opetti ihmistä luottamaan vain omiin kykyihinsä, omaan ajatteluunsa, omaan yksilöllisyyteensä.

Sofian uusi alkusyke

Jotta yksilöllinen tieteelliseen, loogiseen ja materialistiseen ajatteluun ajatteluun johtava kulttuuri oli mahdollinen, oli Viisauden siis astuttavat syrjään. Se johti ihmisen mahdollisuuteen kokea oma vapautensa ja oma henkilökohtainen luovuuteensa. Ja se johti myös kulttuurin ja tiedon sirpaloitumiseen.

Jeesuksen aikan kun ihmiskunta oli kaikkein syvimmällä hengen pimeydessä, aikana jolloin perinteellinen uskonnollisuus ei enää ravinnut sieluja eikä yksilöllinen älyllisyys ollut vielä herännyt, laskettiin ihmiskuntaan uusi hengen virike: valmistettiin kaksitoista aivan erityisesti valittua mieshenkilöä uuden tietoisuuden aloittajiksi. 

Usein ajatellaan, että kaikki nämä kaksitoista Jeesuksen opetuslasta olivat yksinkertaisia kalastajia ja käsityöläisiä, mutta eivät suinkaan kaikki. Aivan kuin Jeesuskaan ei syntyperältään ollut mikään yksinkertainen puuseppä, vaan juutalaisten perinnöllinen kuningas - ja samalla myös ylipappi, sillä hänessä yhtyivät Daavidin poikana sekä Daavidin papillisen että kuninkaallisen linjan virtaukset. Ja tuona aikana juuri syntyperä oli keskeistä, etenkin juutalaisilla.

Mutta enemmän pinnalla olleen miehisen henkisyyden taustalla vallitsi erityinen naisellisen viisauden linja, jota juuri Sofia inspiroi ja ohjasi. Ja Sofia tehtävänä oli kaikessa hiljaisuudessa valmistaa Maria-virtaus tulevan Jeesuksen äidiksi.

Vanhatestamentillisen Sofia-virtauksen hedelmänä syntyy sitten Jeesus-lapsi, ja 33 vuotta myöhemmin Sofian ja Marian yhteistyössä syntyy jotain vielä täysin uutta: Sofia tulee Mariassa niin voimakkaasti läsnäolevaksi, että se antaa näille kahdelletoista opetuslupselle mahdollisuuden ottaa vastaa yksilöllisen hengen voiman.

Eläinradan viisaus

On mahtavaa kokea, miten näiden kahdentoista piirin alkuvoima lähtee aina Eläinradasta saakka, joka on kahdentoista suuren harmonianhengen eli kerubin luomus. Neljä suurinta näistä kerubeista esiintyvät niiden neljän apostolin kautta, joista sitten tulee Uuden testamentin evankeliumien kirjoittajat. Mutta niille, joitka enkelimaailmat kiinnostavat, voimma vielä lisätä: impulssi siihen suureen rakkauden tulen vaikutukseen, joka ilmentyy kerubien eläinratapiirin kautta, lähtee vielä korkeammalta, serafien eli ikirakkaudenhenkien piiristä.

Kahdestatoista apostolista lähtee meidän maailmassamme liikkeelle se hengen tulen virtaus, jonka on tarkoitus valmistaa jokainen ihminen yksilölliseen henkiseen tietoisuuteen. 

Ja kun muistamme, miten Maria Sofia oli kahdentoista piirin keskushenkilönä, se merkitsee, että hän on myös nykyaikana meidän korkeamman minämme kantaja meissä: Sofia, Pyhä henki, Äiti, manas, korkeampi itse... monet henkiset käsitteet sulautuvat yhteen tässä minuuden kehityksessä.

Minuus meille jokaiselle annettuna henkisenä voimana kehittää tietoisuussielua yhä hienostuneempaan ja eettisempään suuntaan, ja tulee hetki, jolloin se on niin valmis, että siihen aivan kuin ylhäältä päin voi laskeutua oman enkelimme avustuksella Sofian viisaus. 

Huomaamme, että tuo viisauden laskeutuminen eli korkeamman itsen aktivoituminen meissä on myös eräänlainen sisäinen avioliitto: tietoisuussielun miehinen prinsiippi kehittyy niin, että se kykenee liittymään Sofian olemukseltaan naiselliseen prinsiippiin.

Sofian harjoitus

Se merkitsee, että kun me hiomme kehitämme tietoisuussieluamme yhä hienostuneemmaksi ja vahvemmaksi hengen tajuajaksi, sen on muodostettava aivan kuin Eläinradan kahdentoista voiman malja, johon uusi viisaus voi laskeutua.

Käytännössä se tarkoittaa, että me voi voimme aina tunnevoimaisesti kuvitella, miten kosmisesti naisellinen Maria Sofia -rakkaus on meidän sydämemme keskuksessa, tai laajemmassa piirissä ollessamme voimme kuvitella tuon rakkaudentäyteisin viisauden piirin keskukseen, sen sydämeksi.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Sofia, Maria, enkeli, tietoisuus, korkeampi itse, Jeesus, Daavid

Maria Sofia

Sunnuntai 1.6.2014 klo 20:43 - Matti Kuusela

Ensimmäisenä helluntaina kahdentoista apostolin piirin keskushenkilö oli Maria. Me tunnemme Maria Jeesuksen äitinä ja gnostilaisessa perinteessä hän on Neitsyt Sofia. Me voimme nimittää häntä Maria Sofiaksi, sillä Marian sielu ja koko olemus oli niin pitkälle kehittynyt ja puhdistunut, että häneen saattoi liittyä kosminen Sofia, maailmanviisaus, se olento joka Salomonin sananlaskuissa esiintyi nimellä Viisaus, ja samoin sama olento, joka Salomo muualla puhuttelee hyvin läheisesti ja rakkaasti.

Marian ja Sofian yhteenliittymisen kautta siis miehisten opetuslasten surussaan muodossaan kahdentoista yhteisöön kautta virtaa naisellinen maailmanviisaus. Vanhat kuvat näyttävät kyyhkyn laskeutuvan Marian ylle ja tulenkielekkeiden opetuslapsille. Sen seurauksena opetuslapsista tulee opettajia, itsenäisen minävoiman ohjaamia opettajia, jotka oman henkisen voimansa pohjalta kykenevät kertomaan siitä mitä he kokivat yhdessä Jeesuksen kanssa.

Maria Sofia oli siis opetuslasten piirin Sydänten sydän, ihmiskunnan sydän. Juutalaisten patriarkaalisen julkisen henkisyyden ohella oli aina vaikuttanut sisempi viisauden ja sydäntietoisuuden virta, ennen kaikkea Jeesuksen äitien ja isoäitien linjassa. Juuri tämä naisisen henkisyyden linja vaikutti erityisen voimakkaasti Luukkaan evankeliumin Jeesuksen syntymisessä. Valentin Tomberg kirjoittaa, että Nasaretilaisen Jeesuksen syntyminen ei ylipäätään olisi ollut mahdollisa ilman että tämä naisellinen Sofia viisaus oli tietoisesti ottamassa häntä vastaan maan päällä.

Neitsyt Maria

Sitten tapahtuu jotain hyvin erikoista.Matteuksen Jeesuksen viisas ja temppelikoulutuksen saanut Maria jatkaa elämäänsä, kun Nasaretin Jeesuksen nuori Maria-äiti kuolee. Mutta Nasaretin Jeesus-äidin olemus liittyy myöhemmin elossa säilyneeseen Mariaan, ja niin tämä nuorentuu ja hänestä käytetään nimeä Neitsyt Maria. Ja sitten häneen liittyy taivaallinen Sofia, joka niin kauan oli seurannut ja valmistanut Jeesuksen elämää.

Katsokaamme vielä, mitä Valentin Tomberg kirjoittaa:

"Puhdas Sofia asuu edelleen henkisten maailmojen korkeuksissa. Nykyaikana hänen ilmestystyötään suojelee Mikael. Arkkienkeli Mikael on kosmisen älyn hallitsija siinä mielessä, että hän ohjaa Sofian koko ilmoitusta niin, että ihmisen tietoisuussielun parhaat voimat voivat ottaa sen vastaan. Mikael luo sillan ihmisen manas-valon ja tietoisuussielun välille virrattamalla tahdon voimaa ajatusilmoituksen moraaliseen sisältöön, Mikael suojelee ajattelun tahdonvoimaa suojellen sitä sillä tavoin varkaudelta, sillä ei ole helppo tuoda vierasta tahtoelementtiä ajatteluun, joka on Mikaelin vahvistamaa."

Neitsyt Mariassa siis Sofia tulee läsnäolevaksi maan päälle, niin että apostolien henkinen herätys voi tapahtua. 

Rakkaudella

Matti

pentecost_sateet.jpg

Useissa ikoneissa Maria-Sofia on apostolien piirin keskushenkilönä. Monasti Marian oikealla puolella edestäpäin katsottuna on Paavali, korostaen näkemystä, että helluntai on ajallisesti jatkuvat tapahtuma. Opetuslapset ovat myös puoliympyrän muodossa niin, että kuvan katsojat voivat kuvitella tulevansa siihen mukaan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Maria, Sofia, helluntai

Henkinen kehitys ja eetterikehon elävyys

Perjantai 9.5.2014 klo 17:19 - Matti Kuusela

Uusimmassa Starlight-nettilehdessä vanha ystävämme Robert Powell avaa jälleen eteenpäin viime vuosituhansien ja etenkin viime vuosisadan henkisiä kehityslinjoja. Sitä vain ihmettelee, miten ihmiskunta jatkuvasti valitsee itselleen niin vaikea tien. Miksi me emme kulje eteenpäin sitä tietä, joka meille henkiseltä puolelta on valmisteltu?

Ja toisaalta me tiedämme, että vastoinkäymiset vahvistavat meitä ja että henkinen johdatus on ainakin tähän saakka kyennyt kääntämään hyväksi meidän ongelmamme. Ja sitten toisaalta: olemmehan me menneet eteenpäin. Valtavasti. Ja mitä tapahtuukin, meidän tehtävämme henksen tien kulkijoina on kantaa eteenpäin ihanteellisuuden valoa.

Yritämme jälleen saada Robertin vaimonsa Laqcuannan kanssa Suomeen ensi syyskuussa. Silloin aiheena tulee olemaan ainakin Maitreya, tuleva Buddha ja Hyväntuoja, josta alkuvuodesta oli enemmän puhetta. Varmaan Robert puhuu myös alussa mainitun kirjoituksen, The Transition, sisällöistä. Siinä hän yhdessä minulle vähemmän tunnetun Keith Harrisin kanssa jatkaa eteenpäin siitä, mihin hänen suomentamani kirja Pyhä Sofia -kolminaisuus jäi: kolmesta suuresta opettajasta, joiden oli määrä esiintyä peräkkäin viimeisen runsaan sadan vuoden aikana

Tässä kirjoituksessa hän kertoo siitä, miten traagisesti tuo suunnitelma epäonnistui. Mutta ehkä tämä ihmiskehityksen suuri suunnitelma sitten tarvitsee sitä, että myös me ihmiset kuljemme enemmän omien kriisiemme kautta, vahvistumme ja opimme kantamaan oman osamme koko ihmiskunnan kehityksen vastuusta. 

Jos kaikki olisi mennyt hienosti ... niin, kuka tietää, miten vastaanottavaisia henkiselle kasvulle me olisimme silloinkaan olleet. Nyt on ainakin selvää, että vastuu on meillä. Ja näen sisäisenä kuvana, miten pienistä asioista loppujen lopuksi on kysymys. Miten vähän meiltä odotetaan henkisyyden päivittäistä kantamista, jotta kehitys voi tai voisi kulkea eteenpäin sellaisena virtana, joka kykenee hedelmöittämään elämää myös aivan suppean henkisyyden piirin ulkopuolella: hedelmöittämään ja uudistamaan meidän koko elämäämme.

Kaksi tietä

Vähitellen on tullut yhä selvemmäksi, että Rudolf Steinerin henkinen tehtävä oli valmistaa ihmiskuntaa Kristuksen toista tulemista varten. Vastus oli kuitenkin valtavan suuri, ja voi sanoa että ihmiskunta ei todellakaan mitenkään laajasti tiedä, että Kristuksen toisen tulemisen ei ole tarkoitus tapahtua enää toista kertaa fyysisellä tasolla, vaan elämänvoimien tasolla, eetterimaailmassa. Tai "pilvissä" kuten Uudessa testamentissa sanotaan.

Ja toinen suuri asia on, että jo 1930-luvun alusta yhä useampien ja useampien ihmisten olisi pitänyt kyetä havaitsemaan Kristus henkilökohtaisesti. Sekin on jäänyt yleisen tietoisuuden ulkopuolella. Kristus on siellä, elämänmaailmassa, tai täällä, miten päin sen tahtookaan sanoa. Mutta pitäisi olla ihmisiä, jotka ottavat hänet vastaan!

Yksi suuri ongelma eetterisen Kristuksen havaitsemisessa ja jopa pelkästään tuon ajatuksen vastaanottamisessa on meidän eetterikehojemme tiivistyminen. Esimerkiksi koneellistuva musiikki ja tanssi sekä valmiin tiedon haku ovat merkkejä tuosta elämänvoimien kovettumisesta. Ja vaikka niilläkin on merkityksensä, niin meidän on luotava sellaista kulttuuria ja taidetta, joka vahvistaa liikkeen ja ilmaisun kauneutta, sillä kauneus on juuri elämänmaailman toimivuuden perusominaisuuksia.

Ymmärtääksemme uusia henkisiä ajatuksia meidän on saatava eetterikehomme sopeutumaan niiden muotoihin. Siihen tarvitaan sisäistä voimaa, ja toisaalta sitä auttaa juuri fyysisen kehon sopusuhtainen ja virtaava liike sekä elävä improvisaatio.

Paljon henkisyyden hyväksi voi tehdä jo pelkästään sillä, että edistää kaikenlaista fyysisen kehon liikkuvuutta, elävyyttä, humoristisuutta, improvisaatiota, tanssia, luonnossa kulkemista. 

Toinen suunta lähestyä eetterikehon elävöitymistä on henkisen opetuksen ja tiedon pohjalta. Silloin on muistettava, että pohjimmainen opetusten totuuden arvio lähtee omasta sisäisyydestä, omastatunnosta. Ensin "onko tämä oikein" ja sitten "onko tämä totta" minun sisäisen oikeudentuntoni ja totuudentuntoni pohjalta? Ja kolmantena tulee se ominaisuus, jolle on oikeastaan vain yksi hyvä sana: kauneus. Toimiiko se, mitä aion, kauniisti myös elämänmaailman lakien mukaan?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Maitreya, Kristus, Robert Powell, Buddha, Rudolf Steiner, Starlight, Pyhä Sofia-kolminaisuus

Sofia

Keskiviikko 29.1.2014 klo 20:58 - Matti Kuusela

Sofia tarkoittaa viisautta. Se esiintyy esimerkiksi sanoissa teosofia, jumalviisaus, tai antroposofia, viisaus ihmisyydestä. Ja se esiintyy myös paljon huomaamattomammin sanassa filosofia, joka merkitsee viisauden rakastamista. Todellakin on ollut aika, jolloin Viisaus koettiin henkiseksi olennoksi, jonka rakastajat nimittivät itseään filosofeiksi.

Nyt me olemme edenneet jo kauas noista ajoista. Juutalainen vanha henkinen tieto kertoo, miten sofia - vaikka nimitys oli toinen - oli ensimmäinen luotu olento. Poika, logos tai sana lähtee jumaluuden piiristä ja luo yhdessä sofian eli viisauden kanssa enkelikunnat, universumit, maailman. Kun kulttuuri muuttuu yhä miehisemmäksi, myös tieto Sofiasta katoaa. 

Kuulu kuningas Salomo kolmisentuhatta vuotta sitten oli yksi suuria Sofia-tietäjiä. Hänen Sananlaskuissaan Sofia esiintyy hyvin monipuolisesti. Sofia kertoo hyvin kalevalaiseen tapaan, miten hän oli mukana maailmaa luotaessa ja myöhemmin hän kertoo itsestään:

Olin läsnä kun hän pani taivaat paikoilleen
ja asetti maanpiirin syvyyksien ylle, 
kun hän korkeuksissa teki taivaan pilvet
ja sai syvyyden lähteen kumpuamaan,
kun hän pani merelle rajat...

Sitten Sofia tulee paljon käytännöllisemmälle tasolle:

Hyvin käy sen, joka minun tietäni kulkee.
kuulkaa neuvojani, niin viisastutte, 
älkää lyökö niitä laimin.
Hyvin käy sen, joka minua kuulee,
päivästä päivään seisoo ovellani,
valppaana odottaa sen kynnyksellä.
Joka minut löytää, löytää elämän,
hänet herra ottaa suosioonsa.

Kolme Mariaa

Voi kokea, miten Kristuksen ristin äärellä Sofian eri laatuja edustavat kolme Mariaa. Keskiajalla ja vielä meidän aikanamme Sofia on läsnä erityisesti ikonitaiteessa. Mutta olennaisesti hän on ollut unohtuneena sen ajan, jolloin ihmiskunta miehisen kulttuurin yksinäisyydessä ei häntä voinut enää löytää. Nyt me olemme vahvistuneet omissa yksilöllisyyksisämme niin paljon, että meidän on jälleen mahdollista ottaa Sofia vastaan itseemme. Sofian naisellinen voima on myös, joka antaa mahdollisuuden todelliseen Kristuksen ymmärtämiseen, todellisena henkisenä olentona.

Nyt Kristuksen toisen tulemisen alettua on alkanut myös Sofian uusi tuleminen. Sofian kautta myös meidän koko tietämisemme uudistuu. Sofia on jumalallisen alkuviisauden olemus, mutta meidän piirissämme hän mahdollistaa tietämisemme kehittyvät viisaudeksi sydänrakkauden lämmössä. Ja silloin me ymmärrämme myös Mikaelin opastuksen uudella tavalla, sisäinen voimana.

1 kommentti . Avainsanat: Sofia, viisaus, Maria, Mikael, Salomo, Kristus

Sisäisen maiseman kokeminen

Perjantai 13.12.2013 klo 18:55 - Matti Kuusela

Tänään olin kuuntelemassa Orland Bishopin vierailun viimeistä esitelmää Snellman-korkeakoulussa. Olin aikoinaan perustamassa tätä korkeakoulua - siitä on jo yli kolmekymmentä vuotta. Nyt oli pitkästä aikaa mukava käydä siellä kolmena päivänä, ja hyvältä tuntui. Valoisa ilmapiiri ja hienoja nuoria ihmisiä.

Orland on ollut joidenkin nuorempien ystävieni suuri suosikki, ja nyt ymmärrän hyvin miksi. Kaikki mitä hän puhuu, on itse koettua ja työstettyä, todella sisäistettyä. Hänellä on ihmeellinen kyky kertoa ihmisen tahdosta, tarkoituksista, ajatuksista, sillä tavoin että hän tosiaankin itse on tietoinen siitä, mistä hän puhuu. Tällaista kykyä en ole koskaan aikaisemminkin tavannut kellään, en edes antroposofi-aikoinani.

Sisäiset kokemukset

Orland siis puhui kokemuksia sisäisistä
tapahtumista, esimerkiksi siitä, milloin
joku asia muuttuuorland_bishop.jpg todellisuudeksi. Mutta hänelle se ei ole sisäisyyttä sillä normaalilla tai ehkäpä menneellä tavalla, jossa sisäinen on jotain häilyvää. Hän on pystynyt tuomaan sisäisen ihmisen tarkastelun tietoisuuden piiriin, ehkä voi vielä sanoa, tahtovan tietoisuuden piiriin.

Tältä pohjalta Orland on myös ensimmäinen ihminen, josta sain vaikutelman, että hän on kehittänyt syvästi niitä sisäisiä voimia, joista Steiner puhuu Vapauden filosofia -kirjassaan. Tuo kirjahan ilmestyi jo vuonna 1894, eikä ole mikään ihme, että filosofit eivät ole pitäneet Steineria oikeana arvostettuna filosofiana: vasta nyt lähes 120 vuotta myöhemmin tulee vastaani ihminen, joka on sisäistänyt sen. On tosin monia, jotka ovat ymmärtäneet, mistä Vapauden filosofiassa puhutaan, mutta siitä on vielä pitkä askel sen todellistamiseen omassa elämässä.

Vedenpintavertaus

Vapaus ei Steinerille merkitse lainkaan irrallisuutta, vaan päinvastoin, se merkitsee mahdollisuutta luoda omasta hengestä käsin. Mutta tänään löysin seuraavan mielikuvan siitä, mistä Vapauden filosofian mukaisessa ajattelussa on kysymys. Samalla se on kuva siitä, miten ihmisen tietoisuuden kasvu kehittyy eteenpäin.

Ajatellaan tyyntä järven pintaa. Ihmisen henki on se tuli ja lämpö, joka mahdollistaa tuon maiseman elämän ja liikkeen. Ihmisen vanha, luonnonomainen ajattelu on kuin tuuli, joka kulkee järven yllä ja saa voimiestuessaan veden pinnan värähtelemään ja aaltoilemaan.

Kun ihmisen henkinen minävoima kasvaa, se alkaa saada otetta ajattelun tuulesta ja ohjata sitä. Kun ajattelu vielä kehittyy, se pystyy ohjaamaan osaa tuulesta haluamiinsa muotoihin. Mutta tämä ajattelun tuuli on normaalisti heikkoa. Nyt me olemme siinä vaiheessa, jossa vapauden filosofian mukainen ajattelu pystyy luomaan sellaisia muotoja, jotka saavat vedessä aikaan pysyviä liikkeitä, jotka on selvästi havaittavissa.

Orlandon esityksissä tämä ajatusvoima pystyy kaikessa rauhassa menemään veden sisälle ja liikuttamaan siinä olevia energioita, tunnustelemaan niitä, näkemään ne, havaitsemaan niitä ja sitä miten eri käsitteiden voimamuodot vaikuttavat toisiinsa.

Lento vai paluu

Tämä ajattelun elävä vahvistuminen on suunnattoman tärkeä asia tietoisuuden kehitykselle ja henkistymiselle. Tavallisesti normaalin elämän tylsyyteen kyllästynyt tietoisuus pyrkii tuossa järvimaisemassa ylös valon korkeuksiin saadakseen henkisiä kokemuksia. Ja se on erittäin ymmärrettävää. Me tarvitsemme vapautumista ja kohoamista voidaksemme kokea oman henkisyytemme. Mutta heti alkaa myös toinen suunta - joka usein saattaa jäädä pitkäksi aikaa huomaamatta:

Kun sielu vapautuu menneestä ja kohoaa, sillä syntyy samalla mahdollisuus katsoa syvemmälle todellisuuden voimaelämään, sekä sisäisessä että ulkoisessa mielessä. Sielu voi vahvistua niin, että se ajatellessaan saa kokemuksen voimasta ja ohjattavissa olevasta liikkeestä. Tällainen ajattelu kykenee ottamaan piiriinsä myös tahdon ja tunteen voimat. Ihminen oppii tahtomaan ajattelussaan, tai ajattelemaan tahdossaan - toisin sanoen näin henkistyessään ja vahvistuessaan ihminen pääsee tietoisuudellaan sisään, tai mukaan, ajatteluunsa. 

Silloin ajattelu ei ole enää sitä pinnallista ja abstraktia ja usein kokemuksellista tyhjää, kuten se nykyään usein koetaan, vaan ajattelusta tulee todellisempaa, koskettavampaa, se muodostuu eläväksi ja turvalliseksi perustaksi henkisille kokemuksille, ja itse asiassa näin vahvistuessaan elävöityessään ajattelu itsessään voi myös syvemmälle todellisuuteen laskeutumisensa lisäksi kohota laajempaan yliaistiseen tai henkiseen ymmärrykseen.

Sydänkokemus

Tällä tavoin meidän tietoisuutemme myös lähestyy sydänkokemusta, ja kun me liitämme siihen mukaan rakkauden tunteena ja tahtona ja havaitsemisana, silloin meidän olemuksemme voi yhä syvemmin yhdistyä sydänkeskukseemme, ja sen kautta rakkauteen. Sydänvoima on myös yhteytemme maan henkisyyteen: kun me päässämme koemme vapaan ajattelun voiman ja jaloissamme vapaan maan päällä kulkemisen voiman, silloin me alamme lähestyä sisäistä tasapainoa, joka tuo meidät sydämemme yhteyteen, jonka kautta me saamme kosketuksen todelliseen maahan, ja taivaallisuuteen.

Rakkaudella
Matti

2 kommenttia . Avainsanat: Orland, Bishop, Steiner, ajattelu, kokemus, tietoisuus, Vapauden filosofia

Sofia ja mielikuvitus

Sunnuntai 26.5.2013 klo 19:49 - Matti Kuusela

Eilen kävelemässä Kytäjällä. Metsätien varsilla komeita kevätlinnunhierneen kasvustoja, kukat punaisen ja sinisen violettaja. Tänään vain lyhyt kävely Vantaankosken rannalla. Kahden valkoisen tähtimön nimi tarkistettiin: hoikka kevättähtimö ja jykevämpi lehtotähtimö.

Kasvien tunnistaminen ei silti ole helppoa. Ne jotka on jo aikaisemmin oppinut, on helppo tuntea jo niiden yleishahmosta, mutta sitten ne, joita ei ole ole koskaan varmistanut, kuten nämä kaksi tähtimöä, joita ei aikanaan ollut kotiseudullani Hyvinkäällä. Pohjanlehtotähtimöllä pitäisi ison kasvikirjan mukaan olla karvaiset varret, mutta kun ei ole. Heteitä ja vartaloita tietyt määrät, jotta voisi varmistaa ettei sekoita sitä vataan, joka on aika samannäköinen. Loppumääritys jääkin tällä kertaa syvään luottamukseen siihen, että jos kasvi näyttää enemmän lehtotähtimöltä kuin vadalta, niin täytyyhän sen se olla. Kun asia hautuu, voi joskus tehdä uusintamäärityksen.

Valontuoja

Ihmiskunnan kehityksessä on tämä erikoinen ilmiö, jota nimitämme mielikuvitukseksi. Voiko mielikuvitukseen ja vaiketelmiin luottaa. Tästä päästäänkin syvällisiin mietintöihin, vaikka se ei aivan ratkaisekaan kasvinmäärityksen yksityiskohtia.

Kauan sitten, aikana jolloin ihminen vielä eli paratiisitilassa, ihminen eli myös sopusoinnussa Sofiaksi nimittämämme maailmanviisauden kanssa. Sitten Lusifer puuttui asiaan. Tämä upea enkeliolento tahtoi riistää ihmisen tietoisuuden vapaaksi yleisen linjan suurten enkeleiden ja jumalolentojen hallinnasta ja antaa hänelle yksilöllisen tietoisuuden ja vapauden.

Raamatussa Lusiferia kuvataan paratiisin käärmeeksi, koska käärme edustaa sitä fyysisyyttä ja myös eläimellistä vaistomaisuutta, jonka piiriin ihmiskunta putosi, lankesi, kuten Vanhassa testamentissa sanotaan. Lankesi on aivan hyvä sana tähän, kun siitä vain vapauttaa hieman turhia arvomäärityksiä.

Kun ihmiskunta Lusiferin eli Valontuojan, mitä nimi tarkoittaa, vaikutuksesta lankesi paratiisitilan sopusoinnusta, tapahtui ihmeellisiä asioita. Järistys, jonka alkuperäisestä jumalsopusoinnusta irtaantuminen aiheutti, oli niin suuri, että ihmiskunnan kanssa koko maa ja meidän lähikosmoksemme tiivistyi ja aineellistui.

Aineellinen maa ja aineellinen ihminen syntyivät siis vasta syntiinlankeemuksen jälkeen, ja siksi paratiisia on turha etsiä aineellisen maan päältä jostain Lähi-Idän laaksoista. Paratiisi oli koko kosmoksen tila ennen Lusiferin aiheuttamaa suurta vallankumousta.

Sanoihin syntyi ja perisynti liittyy voimakkaita arvolatauksia, mutta henkisesti ajatellen voimme suhtautua niihin aivan tyynesti. Esimerkiksi sukupuolisuus ja kaikki siihen liittyvät dramatiikka synnyttämisen ja otsa hiessä työskentelimisen ohella liittyy juuri tähän universumimme aineellistumiseen. Aineettomassa paratiisitilassa uusia ihmistaimia ei tarvinnut sen kummemmin synnyttää. Synnyttämisen ongelma oli ratkaista uudella tavalla vasta silloin, kun sielun piti saada kuljetetuiksi tähän fyysis-aineelliseen maailmaan ja puetuksi tänne sopivaan kehoon.

Koko synnyttämisjärjestelmää ei ihmiselle ollut paratiisitilassa. Lusiferin teon seurauksena jumalat joutuivat luomaan sen ihmiselle tavallaan ylimääräisenä, ja siitä johtuu se hämmästys, jota me edelleenkin niin usein tunnemme alastomuutta ja sukupuolisuutta kohtaan.

Myös työnteko otsa hiessä tuli tarpeelliseksi vasta aineellisuuden piiriin putoamisen jälkeen. Aineellisuus aiheuttaa erillisyyttä, jonka voittaminen vaatii fyysis-aineellista työtä, usein aivan konkreettisesti otsa hiessa, vaikka se tarkoittaa myös sitä, että työ aineellisessa maailmassa aiheuttaa epätasapainoa meidän fyysisen ja eteerisen ja sielullisen olemuksemme välillä.

Sofia

Maailmanviisauden, Sofian, kannalta aineellisuuteen lankeamiseen Lusiferin toimesta liittyi dramaattinen vivahde. Paratiisitilassa maailmanviisauden jumalalliset imaginaatiot täyttivät ihmisen tietoisuuden, mutta lankeamisessa näiden alkuperäisten kuvien yhteisyys hajosi, niin että Sofia ei enää pystynyt pitämään niitä koossa, vaan ne jäivätkin Lusiferin haltuun.

Peili aivan kuin särkyi. Alkuperäiset kuvat hajosivat ihmismieliin, ja ihmisille tuli mahdolliseksi liittää näitä tietoisuuden palasia yhteen mielensä mukaan. Mutta silloin niiden yhteys jumalallisuuteen myös katosi.

Siksi vanhoissa mysteeriperinteissä tradition uskollinen seuraaminen oli niin tärkeää. Jossain vaiheessa Egyptissä mysteerikirjojen jäljentämisessä tapahtunut virhe rangaistiin kuolemalla. 

Sofialle, elävän maailmanviisauden menetystä surevalle äidille, tämä tragedia oli valtava. Hän ei enää voinut laskeutua opettaen ihmiskunnan piiriin, vaikka jotkut yksilöt, kuten Salomo, pystyivät kyllä kohoamaan hänen piiiriinsä ja kirjoittamaan siitä Korkean veisun ja Sananlaskut.

Helluntai

Tilanne muuttui vasta helluntain jälkeen. Silloin ihmiskunta, ja aluksi vain apostolit, saivat uuden kyvyn luoda totuutta oman kokemuksensa pohjalta. Nyt on pikku hiljaa yhä enemmän ja enemmän mahdollista luoda totuutta ja yhteyttä oman henkisen kokemuksen pohjalta, kohota Sofian yhteyteen, niin kuin Sofia voi jälleen laskeutua meidän yhteyteemme, mikä ensimmäisen kerran tapahtui helluntaina Marian välittämänä. Nyt me jokainen voimme löytää itsessämme tuon Marian, tai Maria-Sofian, joka mahdollistaa sen, että hajonneen mielikuvituksemme peili voi jälleen eheytyä uutta todellisuutta luovaksi hyvyyden voimaksi.

6 kommenttia . Avainsanat: helluntai, Sofia, paratiisi, tietoisuus, lankeemus, perisynti

Kosminen pääsiäinen

Sunnuntai 28.4.2013 klo 10:17 - Matti Kuusela

Lauantaina Sinikan kanssa ensimmäistä kertaa katsomassa koskimelontakilpailua Vantaan myllykoskella. Hurjaa touhua. Aika erikoista oli katsoa hyvältä paikalta aivan kosken rannalta, miten kuohuissa ja pyörteissä monet kilpailijat pyyhälsivät puolentoista metrin päässä ohi reunan kiveystä raapien ja pää veden alla. Ei ole minun lajini.

Mutta upeaa oli nähdä miten nopeimmat ratsastivat pyörteiden yli kuin vanhan ajan ritarit turnajaisissa. Slovenialainen voittaja ja nopeimman ajan tehnyt, muistaakseni venäläinen, vetivät radan mahtavasti.

Kukin sai laskea kolme kertaa, mutta kilpailun loppua kohden yhä useampia laskijoita alkoi rannan kahvipaikka houkuttaa enemmän kuin kasvojen kastelu runsasvetisessä koskessa.

Sitä en aivan saanut selvillä, miten on mahdollista selvitä kivisestä koskesta pää veden alla - nimittäin kolhimatta sitä kaikkiin pohjakiviin - mutta kai siihen joku selitys on olemassa, koska kaikki todella selvisivät hengissä ja loukkaantumatta. Aika moni joutui kuitenkin irtaantumaan koskikanootistaan ja jättäytymään uimasilla

Pääsiäisen tähdet

Ne jotka ovat jo lukeneet sunnuntain Astrosofisen kalenterin, tietävät että tänään aurinko on maan suhteen samassa kohden eläinrataa kuin historiallisen pitkäperjain aikana vuonna 33. Vuodenkierto ja tähtien keskinäiset asemat siis liukuvat hieman eri tahtiin vuosisatojen ja vuosituhansien saatossa, ja ajan kannalta katsottuna se on juuri se kosminen tekijä, joka mahdollistaa kehityksen.

Sitä on mukava mietiskellä. Jos aika ja tila olisivat aina täsmälleen samassa suhteessa keskenään, ne nauliutuisivat toisiinsa huomattavasti nykyistä lujemmin ja vapaalle hengelle olisi paljon vähemmän tilaa tulla mukaan.

Suunnilleen sama asia pätee myös kristillisten juhlien sijoittelussa. Vanhat esikristilliset juhlat sijaitsivat pääsääntöisesti vuodenkierron saisausten ja tasausten mukaan, mutta kristillinen joulu ja pääsiäinen ovat niistä hieman irti. Joulu on muutaman päivän talvipäivän seisauksen jälkeen, samoin pääsiäinen hieman monimutkaisemman määrityskaavan mukaan kevätpäivän tasauksen jälkeen. Se merkitsee, että nämä kristilliset juhlat tulevat mukaan uuteen alkuun, eivät varsinaiseen käännekohtaan.

Enkä minä tällä sano mitään nyt monille elpyneitä auringon ja kuun vaiheiden mukaisia yhteisrummutuksia vastaan: nehän omasta puolestaan auttavat myös noiden avainkohtien energioiden uudistumista ja vapautumista tilallisuuteen jumittumisesta.

Hauskaa on, että tämän kosmisen aseman mukainen pääsiäinen tuo tavallaan toisen pääsiäisjuhlan ensi tiistaina ja keskiviikkona. Tiedän että joillekin tämä pääsiäinen on muodostunut kokemuksellisesti hyvin tärkeäksi.

Kosmisesti, eli aurinko - maa - eläinrata -kokonaisuuden mukaan tämä sunnuntai muistaa siis Kristuksen ristiinnaulitsemisen päivän. Kun katson ulos, niin jotenkin näyttää vähän samalta kuin yleensä pitkänäperjantaina, ja voihin niin ollakin.

Yhteys maahan

Mutta tärkeintä tässä lienee se, että todellakin, vasta kuollessaan ihmiskehossa Kristuksesta tuli varsinaisesti maan asukas. Jordanin kasteesta eteenpäin aina Golgatalle saakka Kristus oli vielä suurten henkisten aurinkovoimien täyttämä, jotka vähitellen vapautuivat niin, että Kristuksesta tuli yhä enemmän ihminen.

Siksi pitkäperjantai on suuri ihmisyyden päivä. Se on myös syvemmän ihmisyyden päivä, sillä juuri kuoltuaan Kristus matkasi vällittömästi maan syvyyteen, tuonelaan, kuten sanotaan, valaisi ja puhdisti näin matkan Äidin luo, maaäidin luokse. Siitä alkoi se naisellisten voimien uusi elpyminen, joka nyt meidän aikanamme on lähtenyt toiseen vaiheeseen.

Yhdessä Kristuksen henkisen toisen tulemisen kanssa tapahtuu myös Sofian toinen tuleminen - kuten tätä kosmista ikinaisellista ja alkunaiseuden voimaa nimitetään kreikan kielen mukaisesti.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kosminen, pääsiäinen, Kristus, Sofia, pitkäperjantai,

Minä Olen -messuilta

Tiistai 12.2.2013 klo 0:47 - Matti Kuusela

Minä Olen -messuilla Dipolissa oli jälleen tupa täynnä väkeä lauantaina. Se oli meille jälleen paras myyntipäivä koskaan, mikä onkin tosi miellyttävää. Paljon cd-meditaatioita lähti eri puolille Suomea. Yksi suosikeista oli Kristus-Sofia -meditaatio, joka on Sirius-ryhmän päätösjuhlan meditaatioäänite.

Siinä on niin paljon sisältöä, että tahdon kertoa sen vielä teille kaikille. Siriusryhmä sai alkunsa vuosituhannen vaihteen Tähtitietoisuus-illoista sekä Orinin ja da Benin The Millennium -meditaatioista. Kymmenen vuoden aikana Siriusryhmän työ oli mahtavan syvällistä ja tuohon viimeiseen meditaatioiltaan 1. kesäkuuta 2011 kutsuimme henkisesti mukaan kaiken sen työn hedelmät, jota olimme tehneet ja erityisesti ohjausta siihen, miten tuon tiedon kanssa kulkea eteenpäin kohti tulevaisuutta.

Lisäksi kutsuimme mukaan myös kaikki ne, jotka tulisivat osallistumaan tuohon iltaan myöhemmin cd-meditaation kautta ja tai omalla meditaatiollaan, ja ilman muuta kutsu koski myös kaikkia niitä, jotka olivat osallistuneet mihin tahansa aikaisempaan iltaan.

 

Kristus-Sofia

Meditaation nimeksi tuli Kristus-Sofia, jonka voi suomentaa myös Kristus-Viisaudeksi, vaikka olennaista on kokea näiden korkeiden ja rakastavien ihmiskuntaa ohjaavien ja kantavien olentojen läsnäolo mahdollisimman keveästi ja avarasti, niin kauniiin herkästi, että meidän maalliset sanamme eivät pääse puristamaan omaa käsitystämme heistä liian aineelliseksi.

Kristus ja Sofia ovat myös sitä suurta käännettä, jota me ihmiskuntana olemme nyt eläneet jo yli kaksituhatta vuotta, ja joka edelleen on kiihtymässä.

 

Minä Olen

"Minä Olen" muistuttaa minua myös aina Kristuksen Minä olen -sanoista Johanneksen evankeliumissa. Nuo seitsemän klassista minä olen -lausetta kertovat siitä, miten Kristuksen rakkaus ja valo jakaantuvat meissä seitsemään chakraan, seitsemään virtaukseen, joista jokainen vastaa myös yhtä maapallon inkarnaatiota, ja siten ihmiskehityksen kokonaisuutta kautta kaikkien aikojen.

Me elämme nyt maan neljättä inkarnaatiota, ja se merkitsee, että chakrojen kannalta neljäs on aina sydänkeskus, laskimmepa chakrat sitten kruunuchaktrasta päälaelta alaspäin tai selkärangan juuresta olevasta juurichakrasta ylöspäin.

Sydänkeskuksen Minä Olen -lause on: Minä olen elämän leipä.

Näin sillä on erityinen suhde juuri nykyiseen maamme inkarnaatioon. Se saattaa miettimään, mitä voin kaikesta löytää sitä, mikä elää ja ravitsee. Miten voin toimia niin, että saan aina ottaa vastaan kosmista ravitsemusta? Miten voin elää niin, että toimintani luo maailmaan uutta ravitsemusta, niin itselleni, läheisilleni, luonnolle kuin kaikelle elämälle?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Minä Olen, messut, Siriusryhmä, tähtitietoisuusillat, cd-meditaatio, Kristus-Sofia, sydän-chakra, elämän leipä

Venuksen tie

Keskiviikko 6.6.2012 klo 16:45 - Matti Kuusela

Hei ystävät hyvät, tänään on siis
Venuksen transiitin päivä. Sikälivenuksen_syntyma.jpg kuin
olen ymmärtänyt, konjunktio eli yhtymä tähtitaivaalla tarkoittaa sitä, että maasta katsottuna kaksi taivaankappaletta on samalla pystylinjalla. Sen henkisen ja energeettisen merkityksen voi jokainen helposti aavistaa, jos on joskus katsonut tähtitaivaalle ja huomannut sitä ihmeellistä tunnelmaa, joka syntyy, jos vaikka leimuavan kirkas Venus ja himmeämpi viisas Jupiter lähestyvät toisiaan.

Saman voi kokea kuun ja jonkun kiertotähden ollessa lähessä toisiaan. Harvinaisempaa sen sijaan on, että taivaankappaleet menevät ihan kohdakkain, eli kuten nyt, että Venus radallaan sattuu juuri Auringon kohdalle ja kulkee sen kasvojen yli.

Silloin siinä tapahtuu useaitakin asioita, mutta ainakin kaksi: Venus, vaikka se on kooltaan pieni pilkku aurinkoon verrattuna, pysäyttää kuitenkin osan auringon fyysisen ja henkisen valon virrasta. Ja toisaalta pieni mutta vaikuttava Venus vaikuttaa omalta osaltaan auringon henkiseen virtaukseen, se rikastaa sitä omalla yksilöllisyydellään. Ja samalla auringon valtava voima vahvistaa Venuksen vaikutusta.

 

Linjausten voima

Lisäksi tapahtuu energeettisesti suuria asioita. Aivan kuten ihmisellä, myös aurinkoa kiertävillä planeetoilla on omat henkiset voimakenttänsä, ja etenkin eteerinen kenttä. Planeetan varsinainen kosminen oma kenttä tai aura ei kuitenkaan ole pelkästään sen itsensä ympärillä, vaan henkisesti katsottuna planeetta on linssinmuotoinen näkymätön voimaolemus, jonka keskipiste on auringossa. Ja fyysinen planeetta, se jonka me näemme silmillämme, on kuin kupla tuon henkisen auringon ympärillä kiertävän planeetan reunassa.

Merkuriuksella on kaikkein pienin eetterilinssi, Venuksella toisella suurin ja maalla kolmanneksi suurin, ja suurempi sulkaa aina pienemmän sisäänsä. Näin kun ajattelee, fyysisesti näkyvä aurinko onkin edelleen maan eetterimuodon sisällä! Toisaalta kaikki planeetat ovat auringon eetterimuodon sisällä, joka on siis hyvin suuri ja ulottuu koko aurinkokuntaamme.

 

Elävän ja joustavan ajattelun voima

Jos tuo tuntui vaikealta ymmärtää, se johtuu siitä, puhumme voimatason asioista yhdessä fyysisen kappaleellisen tason kanssa. Vaikeus tulee siitä, että elävä ja joustava ajatus joutuu aina itse luomaan oman muotonsa ihmisen eetterikehossa, kun taas nykyaikana fyysinen ajattelu seuraa valmiita energiauria.

Näin ei aina ole ollut. Menneisyydessä ihmiset ajattelivat elävän luonnon ja maailmankaikkeuden omien voimien mukaisesti ja fyysinen ajattelu oli valtava ponnistus. Nyt on päinvastoin. Meille kaikille fyysinen ajattelu on enemmän tai vähemmän helppoa, mutta joustava laajempi ajattelu vaatii omaa sisäistä voimaa.

Tällä sisäisellä voimalla voimma nyt kuvitella, miten fyysinen aurinko, Venus ja maa sattuvat aivan samalle suoralle. Tavallisestikin, silloin kun kaksi olentoa tulee lähelle toisiaan, niiden välillä alkaa tapahtua sekä tietoista että syvempää tiedostamatonta vuorovaikutusta. Nyt kun kolme taivaallista kappaletta tulee lähelle toisiaan ja vielä samalla linjalle, niiden välille syntyy hyvin voimakas virtaus kaikkiin mahdollisiin niiden välisiin yhteyksiin.

Se merkitsee, että vaikka tuo maan, Venuksen ja Auringon välinen linjaus kesti fyysistä aikaa vain muutaman tunnin, voimatasolla sen vaikutus säilyy pitkään, jopa kuukausia ja hienommilla tasoilla jopa vuosikymmeniä. Ja jos me ihmiset menemme siihen omalla tahdollamme mukaan, tuo kommunikointi vahvistuu entisestään.

Kosmos luo meille mahdollisuuksia, mutta näiden mahdollisuuksien toteutuminen on kiinni meistä ihmisistä. Meidän tietoisuudellamme on todellista kosmista merkitystä kiertotähtien väliseen yhteistoimintaan!

 

Venuksen tie

Venuksen luova voima on kauneutta, naisellisuutta ja rakkautta. Nyt meillä on mahdollisuus avautua ottamaan sitä vastaan, mutta ennen kaikkea meillä on mahdollisuus kehittää ja vahvistaa noita voimia itsessämme. Silloin Venus auttaa meitä, auringon henkisen valon tukemana.

Tänään 6.6. eli kahden kuutosen päivänä on erinomaisen tasapainoinen päivä asettua sisäisesti uudelleen omaan kosmokseensa. Geometrisesti kuustähti on kaksi kolmiota, naisellinen ja miehinen kolmio lomittain, keskenään tasapainossa. Ja itse tuo tasapaino eli 6 + 6 on myös naisellinen kosmiselta olemukseltaan.

Naisellisuuden varsinainen henkinen olemus on hän, jota kutsumme Sofiaksi, maailmanviisaudeksi. Tämä on vahvasti Sofian viisauden päivä, mutta omalla tavallaan tämä Sofia-vaikutus jatkuu vielä pitkään.

1 kommentti . Avainsanat: Venus, transiitti, aurinko, Sofia, maailmanviisaus, konjunktio, eetteri, planeetat, 6, elävä ajattelu

Maan elämää ja ihmistietoisuutta - Maria-Sofia ja helluntai

Lauantai 11.6.2011 klo 13:14 - Matti Kuusela

Tervehdys Sinulle kesän lämpöön! Maailmankaikkeus tosiaan esittää nyt itsestään uusia puolia. Eilen Ylitorniossa saavutettiin Suomen kolmanneksi korkein mitattu lämpötila ja katsotaan mitä tämän helluntai-viikonvaihteen aikana vielä tapahtuu.

Viime viikolla oli Auringossa valtava myrsky ja Tampereen hoitopäiväni päätteeksi juteltiin vielä kahden ystävän kanssa Hatanpään vanhassa ihmeellisessä kartanossa. Ihmeellisesti puhe kääntyi tekniikkaan, luontoon, ja esimerkiksi siihen, miten kokemus Maasta on muuttumassa.

Viimeisen tieteellisen tiedon mukaan Maassa on voimakas kiinteä ydin, joka on vahvasti rautaa. Sitten on nestemäinen laaja ulompi vyöhyke. Sen jälkeen suunnilleen puolivälissä on vastikään löydetty ohut kiinteä kerros ja jälleen nestämäinen vaippa. Ja sen päällä tämä ohut kiinteä kuori, jonka päällä me elämme.

Se tarkoittaa, että suunnilleen puolivälissä matkaa maanpinnalta sen keskukseen on kahden nestemäisen kerroksen välissä ohut välitaso. Kummassakin näissä nestemäisissä kerroksissa tapahtuu valtavia konvektiovirtauksia ja jo vuosia sitten kerrottiin, miten maan ytimen kiertovauhti on toinen kuin maan pinnan.

Kuvittele siis, miten elät maan kiinteällä pinnalla, jonka alla on kaksi erillistä valtavaa nestämäistä pyörteilevää kerrosta ja niiden alla kiinteä rautaydin, jolla on erilainen pyörimisvauhti kuin pintakerroksilla.

Kun eläytyy tähän Maan jättimäiseen elävyyteen ja plastisuuteen, on väistämättä ajateltava, miten maan sisäistä elävyyttä täytyy vastata sen ulkopuolella olevien energiakerrosten elävyys.

 

Revontulet

Tiedämme, että Auringon lähettämät suuret energiapurkaukset luovat revontulet, joiden kautta suuret enkelit puhuvat maan olemukselle.

Revontulten sähköisyyden täytyy välttämättä olla yhteydessä myös Maan sisäisiin sähköisiin tapahtumiin. Jo nestämäisten kerrosten hankaus kiinteämpiä kerroksia vastaan aiheuttaa valtavia sähköisiä voimia.

Viime aikoina on näkynyt valokuvia, jotka antavat salamoista ja ukkosesta uuden kuvan. Niitä ei tapahdu vain maan ja pilvien välillä, vaan valtavaa salamointia tapahtuu esimerkiksi tulivuorenpurkauksien yhteydessä. Edelleenkin on oikeastaan epäselvää, tapahtuuko salamointi taivaasta maahan vai maasta taivaaseen. Ehkäpä se onkin juuri taivaan ja maan vuoropuhelua, jälleen suurten enkelien suurta puhetta.

Ja aivan varmaa on, että myös allamme, syvällä maan sisässä täytyy tapahtua valtavia sähköisiä myrskyjä, salamointia, joka voimakkuudessaan ylittää kaiken sen, mitä voimme kuvitella tapahtuvan maan päällä tai yläpuolella.

 

Maanjäristykset

Viime aikoina on tultu yhä enemmän tietoisiksi siitä, että jo kolme vuorokautta ennen maanjäristyksiä ilmakehän elektronivirtauksissa tapahtuu muutoksia. Ja kuten hyvin muistetaan, eläimet ovat hyvin tietoisia esimerkiksi tsunameista ja maanjäristyksistä.

Kiinassa on havaittu ennen maanjäristyksiä erikoisen värisiä ja muotoisia pilviä. Ehkä voimme nimittää niitä maanjäristysenkeleiden tai -haltijoiden pilviksi. Viime vuoden suosituimman rajatietokirjan Muinaissuomalaisten kadonnut kuningaskunta -kirjan kirjoittaja Jukka Nieminen on jopa sitä mieltä, että maanjäristykset eivät välttämättä aiheutakaan sähköisiä ilmiöitä, maan valtavat sähkövirtaukset yhdistyneenä toisten planeettojen sähkövirtoihin esimerkiksi tietyissä konjunktioissa aihettuavat maanjäristyksiä.

Jukka hahmottelee edelleen, että mielenkiintoinen sähköinen ilmiö plasma, josta mm. pallosalamat muodostuvat, virtaa voimakkaana maan navoilla tai ainakin pohjoisnavalla, ja että tuo plasmavirtaus on joskus aikaisemmin ollut niin voimakas, että se on ollut nähtävissä paljain silmin. Ja tuota jossain määrin jättiläisihmisen näköistä virtausta kuvaavat hänen näkemyksensä mukaan monet meidän kalliopiirrostemme tikku-ukkomaiset olennot.

 

Eetterit ja sähkö

Tärkeää on kuitenkin muistaa, että maailmankaikkeuden luovaa ja kantavaa voimaa ei ole sähkö ja sähkömagnetismi, kuten amerikkalaiset niin usein kirjoittavat, ja pitävät myös ihmisen auraa sähkömagneettisena ilmiönä.

Ihmisen aura muodostuu alemmilla tasoillaan eetterivoimista, joita voimme kutsua myös elämänvoimiksi tai muotovoimiksi, hieman tilanteen mukaan, sillä ne vaikuttavat molemmilla alueilla. Elementtien mukaan jaottuvilla eetterivoimilla on maisessa olemassaolossaan kuitenkin varjonsa, tavallaan välttämätön tiivistynyt tai langennut puolensa, ja sitä ovat sähkö ja magnetismi.

Sähkö on valoeetterin ja magnetismi veden eetterin varjoa. Ne toimivat hyvin läheisessä yhteistyössä keskenään.

Jos siis sanomme, että revontulet ovat enkelten puhetta, niin se tarkoittaa, että tuo puhe tapahtuu varsinaisesti eetterivoimien alueella. Niillä vain on ikäänkuin varjonsa sähkömagneettisella puolella. Toisaalta tuo sähkömagneettinen toiminta kantaa puhetta maan piirissä, kuten me kaikki kännyköitä käyttävät ja radiota kuunnelleet tiedämme.

 

Suuri kokonaisuus

Huomenna on helluntai. Yksi
helluntaitapahtuman suuria
uudistuksia oli sepentecost_maria.jpg, että ihminen itsenäistyneen minuutensa ansiosta itsenäistyi myös luonnonvoimien piiristä. Aikaisemmin ihminen oli luonnonvoimien armoilla ja hänen oli rakennettava temppeleitä ja ylläpidettävä niissä jatkuvaa palvelusta luonnonvoimien pitämiseksi tasapainossa.

Enne tästä uudesta oli jo se, että Maria Magdaleena pääsiäisaamuna näkee Jeesuksen uudessa asussa, puutarhurina. Puutarhurimuoto merkitsee, että Jeesus näyttää, miten ihmisen ei enää tarvitse olla luonnonvoimien uhri, vaan jokaisessa ihmisessä kasvaa vähitellen uusi voima tulla luonnonvoimien puutarhuriksi.

Se on sama mahtava asia, josta luonnonhenget ovat meidän aikanamme kertoneet: että enkelit ovat vähitellen irtaantumassa luonnonhenkien ohjauksesta ja meidän ihmisten on astuttava heidän tilalleen.

Luonnollisesti se on pitkä prosessi, mutta toisaalta sillä on kiire. Me olemme ihmiskuntana jälleen kerran selvästi jäljessä suunnitelmasta. Nyt jokaisen ihmisen joka suinkin kykenee, on tärkeää alkaa ainakin mielessään valmistautua tähän uuteen maailmanvoimien puutarhurin rooliin. Opastusta me tulemme saamaan enkeleiltä yllin kyllin. He ovat jo kauan odottaneet voidakseen sitä antaa.

Kun vuoden 2012 lopulla suuri viritys galaktisten voimien yhteyteen avautuu, on tärkeää, että mahdollisimman moni meistä, vaikka miten pienesti, on avoin ryhtymään noiden suurten kosmisten voimien välittäjäksi maan päällä.

 

Helluntai

Kaksituhatta vuotta sitten tapahtui helluntaina ihmeellinen henkisten voimien purkaus. Jeesus oli valmistanut kaksitoista opetuslasta ottamaan vastaan suuremman yksilölliseksi tulevan henkisen voiman.

Silloin se tapahtui yhteisöllisesti. Maria oli heidän piirinsä keskus, joka naisellisella voimallaan kykeni luomaan yhteyden heidän kaikkien kolmentoista kesken. Helluntaina Marian olemukseen astuu maailmanviisaus Sofia, jonka kosminen viisauden, rakkauden ja yhteisöllisyyden voima valmistaa kuin eetterisen salamaniskun Kristuksen välittämänä, Isästä Äitiin, Linnunradan galaktisista voimista Maaäidin voimiin.

Nuo hengenliekit lahjoittavat opetuslapsille uuden voiman, joka nyt kahdentuhannen vuoden aikana on kypsynyt kaikissa ihmisissä. Nyt me ymmärtääkseni olemme tulleet aikaan, jota kuvataan Kristuksen toisena tulemisena.

Se tarkoittaa, että me jokainen, otettuamme vastaan Maria-Sofian rakastavan viisauden, olemme valmiit heräämään kristuksen välittämään uuteen yhteyteen koko maan kanssa, ryhtymään Maan uusiksi puutarhureiksi.

Rakkaudella
Matti

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: eetterivoimat, Maria-Sofia, helluntai, maanjäristykset, revontulet, enkelit

Buddhasta Maria-Sofiaan

Perjantai 20.5.2011 klo 0:08 - Matti Kuusela

Tämän illan meditaatiosta ja alustuksesta tuli aivan mahtava, osallistujienkin mielestä.

Kun lähdimme liikkeelle kaksi päivää
sitten olleesta Wesak-täyskuusta, jokapentecost_liekit.jpg loistaa ihmeellisellä tavalla Buddhan ja Kristuksen armoa, Buddhan olemus tuli hyvin voimakkaasti läsnäolevaksi. Me tunnemme Buddhasta lähinnä hänen myötätunnon opetuksensa, mutta sen toinen puoli, nimittäin kosmisen ajattelun antaminen ihmiskunnalle, on huomattavan vähän tunnettu.

...

Nyt on jo perjantai-ilta, ja siirryn suoraan helluntaitapahtumaan eli helkajuhlaan. Puhdistamme sen mielessämme kaikista uskontojen mahdollisesti tuomista yksipuolisuuksista, ja kuulemme, miten tuulenhenki täyttää talon, jossa opetuslapset ja Neitsyt Maria ovat. Tuulenhenki on enkeleiden läsnäolo.

Sitten tulee tuli, joka jakaantuu liekkeihin, yksi jokaiselle opetuslapselle. Tämän liekin saatuaan jokainen opetuslapsi kykenee kertomaan henkisistä kokemuksistaan eli opettamaan niin, että kaikkien kansojen ihmiset ymmärtävät. Se on aivan uutta maailmassa.

Yksilölllinen tuli merkitsee, että totuus on nyt yksilössä. Tätä ennen totuudet olivat aina suvuilla, kirkoilla, uskonnollisilla ja henkisillä ryhmillä. Ja tätä läsnäolijat ihmettelevät, että nyt apostoleiksi heränneet opetuslapset kykenevät muuntamaan opetustaan kuulijoittensa mukaan - sen lisäksi että jokaisella voi olla oma näkökantansa.

Mielenkiintoista on myös, että helluntaikertomus ei ole evankeliumeissa vaan Apostolien teoissa. Se kertoo meille, että valmistautumisen aika, valmistautumisen neljä eri tietä tai tasoa, niiden aika on ohi, nuo neljä tietä yhtyvät ja jakautuvat jälleen kahdeksitoista, ja kahdentoista kautta jokaiselle ihmiselle ja olennolle.

 

Lauantaina puhumme tästä Hollolassa. Tervetuloa mukaan :)
Ja myös tämä tarina jatkuu ...

Ensi viikolla tämän supermeditaation cd tulee myyntiin. Kunhan vaan ehdin saada nettikaupan kunnolla toimimaan, niin tämän cd:n, samoin kuin maanantain Turun meditaation, voi tilata sen kautta. Ja tämän meditaation saa erikoishintaan, 10 euroa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Buddha, Kristus, Maria, Sofia, Maria-Sofia, Johannes, helluntai, Golgata

Yhteys tähtiin ja elämään - Kristus ja henkiset kalenterit

Tiistai 8.2.2011 klo 16:10 - Matti Kuusela

Hei Ystävät, iloisesti voin ilmoittaa, että Enkelimaa-sivujen muoto on rakentunut ainakin omasta mielestäni aika selkeäksi, ja koen että tästä on hyvä jatkaa kehittämistä. Kun seuraa vasemmalla olevaa päävalikkoa, on ylimpänä Viikkolause ja Astrosofinen kalenteri, joiden seuraaminen tuo koko vuoden kiertoon sisäistä jäntevyyttä.

Tiedämmehän me, miten moni kokee vuoden pimeyden ajan vaikeana. Tulevaisuuden tavoite on, että meistä itsestämme tulee aurinkoja, jotka valaisevat maailmamme, niin ettei meidän tarvitse katsoa ikkunasta ulos sitä miten tänään menee. Siinä auttaa kumpikin kalenteri. Niitä voi meditoida, mutta jo pelkkä vilkaisu antaa oivalluksia: ahaa, tällä viikolla lujittuva ajatusvoima alkaa liittyä kevään kasvuvoimiin.

Kaikkea sellaista. Se on syvällistä tietoa, jonka tehoa ei ehkä heti tajuakaan, mutta nuo lauseet liittävät meitä vuodenkierron eetteris-henkiseen voimakiertoon, jossa joka hetki on menossa jotain mielenkiintoista, jota alamme vähitellen tajuamaan.

 

Astrosofinen kalenteri

Astrosofinen kalenteri on vielä jykevämpää ainesta. Monet tietävät, että vanhan astrologisen mittaustapa ja Maan nykyinen kosminen kierto eivät mene täysin yksiin. Ei silti huolta, sillä rehellinen astrologia toimii silti ja voi olla suureksi avuksi. Päivälehtien horoskoopit ovat eri juttu. Joskus kuulin, miten niiden tekeminen on ollut toimittajien hierarkiassa se kaikkein alinna oleva juttu. Jotain pitää keksiä, mistä tietää ettei se ole totta.

Mutta nyt astrologia on syntymässä uudelleen astrosofiaksi eli tähtiviisaudeksi. Se lähtee siitä, että kaksituhatta vuotta sitten, jolloin jumalallinen Kristus-olento astui ihmiseksi Maan päälle, tuon kolmen vuoden aikana, jolloin hän kulki Jeesuksen kehossa, hän oli edelleen täysin yhtä koko tähtimaailman kanssa. Voi sanoa, että hän ei ottanut askeltakaan ilman, että se oli yhteydessä koko kosmoksen kanssa.

Sillekin on syynsä, että tämän kahdentuhannen vuoden aikana normaali astrologia ja maan todellinen fyysinen liike eivät ole olleet täysin synkronissa, mutta Kristuksen uuden tulemisen aikana niin jälleen tapahtuu.

Koska Kristus ei enää toista kertaa astu fyysiseen kehoon, hän elää fyysistä maailmaa lähinnä olevassa eetterimaailmassa tai elämänvoiminen maailmassa. Se on myös maailma, jossa vuodenaikojen sisäinen elämä toimii, sillä myös vuodenajoilla on oma sielullisuutensa, elämänsä ja henkinen tehtävänsä. Kun me opimme hyväksymään jokaisen vuodenajan, jokaisen lumihiutaleen ja sadepisaran, jokaisen auringonlaskun värivivahteen taivaalla, me olemme päässeet hyvin lähelle Kristusta.

Mutta edelleenkin Kristus, vaikka hän nyt ihmeellisellä tavalla asuu pienen Maa-planeettamme elämänvoimamaailmassa, on edelleen yhteydessä suureen kosmiseen tähtimaailmaan. Se merkitsee, että nyt hänen toisen tulemisensa yhteydessä, sillä hän ei ole ollut tässä eetterimaailmassa vielä kovin kauaa, fyysisen Maan, Maan elämänvoimien maailman ja suuren tähtikosmoksen eri tasot synkronoituvat yhteen hänen kauttaan.

Se merkitsee esimerkiksi sitä, että kiintotähtien maailman vaikutukset, jotka ihmiskunta on astrologisesti kokenut usein hankaliksi, muuttuvat Kristuksen läsnäolon myötä turvallisiksi ja läheisiksi. Samoin vuoden 2012 lopun suuret tapahtumat liittyvät ymmärtääkseni aivan objektiivisesti Pyhäksi hengeksi kutsuttujen henkisten galaktisten voimien harmonisoitumiseen Maan kanssa.

Astrosofinen kalenteri kertoo nyt meille (tämä on vasta aivan alkua), milloin nykykalenterissa Auringon suuri henkinen voima (elohim) loistaa taivaalta saman Eläinradan merkin (cherubim) kautta jossa Aurinko vaikutti Kristuksen maanpäällisen elämän tärkeimpien tapahtumien yhteydessä.

- Aivan oikein, Kristuksen elämän kalenteri on nykyaikana selvitetty, vaikka siitä ei juuri maailmalla vielä puhuta. Me puhumme siitä myöhemmin lisää.

Meditoimalla tai miettimällä vähänkin näitä tapahtumia samassa kosmisessa asemassa kuin ne tapahtuivat Kristuksen aikoina, me liitämme sekä Maan elämää että omaa elämäämme hyvin syvällisellä tavalla kosmoksen elämään, Kristuksen olemuksessa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Viikkolauseet, henkisen kalenterit, astrosofinen kalenteri, Kristuksen elämän päivämäärät, astrologia, astrosofia, Kristuksen toinen tuleminen