Matin blogi

Sisäisen maiseman kokeminen

Perjantai 13.12.2013 klo 18:55 - Matti Kuusela

Tänään olin kuuntelemassa Orland Bishopin vierailun viimeistä esitelmää Snellman-korkeakoulussa. Olin aikoinaan perustamassa tätä korkeakoulua - siitä on jo yli kolmekymmentä vuotta. Nyt oli pitkästä aikaa mukava käydä siellä kolmena päivänä, ja hyvältä tuntui. Valoisa ilmapiiri ja hienoja nuoria ihmisiä.

Orland on ollut joidenkin nuorempien ystävieni suuri suosikki, ja nyt ymmärrän hyvin miksi. Kaikki mitä hän puhuu, on itse koettua ja työstettyä, todella sisäistettyä. Hänellä on ihmeellinen kyky kertoa ihmisen tahdosta, tarkoituksista, ajatuksista, sillä tavoin että hän tosiaankin itse on tietoinen siitä, mistä hän puhuu. Tällaista kykyä en ole koskaan aikaisemminkin tavannut kellään, en edes antroposofi-aikoinani.

Sisäiset kokemukset

Orland siis puhui kokemuksia sisäisistä
tapahtumista, esimerkiksi siitä, milloin
joku asia muuttuuorland_bishop.jpg todellisuudeksi. Mutta hänelle se ei ole sisäisyyttä sillä normaalilla tai ehkäpä menneellä tavalla, jossa sisäinen on jotain häilyvää. Hän on pystynyt tuomaan sisäisen ihmisen tarkastelun tietoisuuden piiriin, ehkä voi vielä sanoa, tahtovan tietoisuuden piiriin.

Tältä pohjalta Orland on myös ensimmäinen ihminen, josta sain vaikutelman, että hän on kehittänyt syvästi niitä sisäisiä voimia, joista Steiner puhuu Vapauden filosofia -kirjassaan. Tuo kirjahan ilmestyi jo vuonna 1894, eikä ole mikään ihme, että filosofit eivät ole pitäneet Steineria oikeana arvostettuna filosofiana: vasta nyt lähes 120 vuotta myöhemmin tulee vastaani ihminen, joka on sisäistänyt sen. On tosin monia, jotka ovat ymmärtäneet, mistä Vapauden filosofiassa puhutaan, mutta siitä on vielä pitkä askel sen todellistamiseen omassa elämässä.

Vedenpintavertaus

Vapaus ei Steinerille merkitse lainkaan irrallisuutta, vaan päinvastoin, se merkitsee mahdollisuutta luoda omasta hengestä käsin. Mutta tänään löysin seuraavan mielikuvan siitä, mistä Vapauden filosofian mukaisessa ajattelussa on kysymys. Samalla se on kuva siitä, miten ihmisen tietoisuuden kasvu kehittyy eteenpäin.

Ajatellaan tyyntä järven pintaa. Ihmisen henki on se tuli ja lämpö, joka mahdollistaa tuon maiseman elämän ja liikkeen. Ihmisen vanha, luonnonomainen ajattelu on kuin tuuli, joka kulkee järven yllä ja saa voimiestuessaan veden pinnan värähtelemään ja aaltoilemaan.

Kun ihmisen henkinen minävoima kasvaa, se alkaa saada otetta ajattelun tuulesta ja ohjata sitä. Kun ajattelu vielä kehittyy, se pystyy ohjaamaan osaa tuulesta haluamiinsa muotoihin. Mutta tämä ajattelun tuuli on normaalisti heikkoa. Nyt me olemme siinä vaiheessa, jossa vapauden filosofian mukainen ajattelu pystyy luomaan sellaisia muotoja, jotka saavat vedessä aikaan pysyviä liikkeitä, jotka on selvästi havaittavissa.

Orlandon esityksissä tämä ajatusvoima pystyy kaikessa rauhassa menemään veden sisälle ja liikuttamaan siinä olevia energioita, tunnustelemaan niitä, näkemään ne, havaitsemaan niitä ja sitä miten eri käsitteiden voimamuodot vaikuttavat toisiinsa.

Lento vai paluu

Tämä ajattelun elävä vahvistuminen on suunnattoman tärkeä asia tietoisuuden kehitykselle ja henkistymiselle. Tavallisesti normaalin elämän tylsyyteen kyllästynyt tietoisuus pyrkii tuossa järvimaisemassa ylös valon korkeuksiin saadakseen henkisiä kokemuksia. Ja se on erittäin ymmärrettävää. Me tarvitsemme vapautumista ja kohoamista voidaksemme kokea oman henkisyytemme. Mutta heti alkaa myös toinen suunta - joka usein saattaa jäädä pitkäksi aikaa huomaamatta:

Kun sielu vapautuu menneestä ja kohoaa, sillä syntyy samalla mahdollisuus katsoa syvemmälle todellisuuden voimaelämään, sekä sisäisessä että ulkoisessa mielessä. Sielu voi vahvistua niin, että se ajatellessaan saa kokemuksen voimasta ja ohjattavissa olevasta liikkeestä. Tällainen ajattelu kykenee ottamaan piiriinsä myös tahdon ja tunteen voimat. Ihminen oppii tahtomaan ajattelussaan, tai ajattelemaan tahdossaan - toisin sanoen näin henkistyessään ja vahvistuessaan ihminen pääsee tietoisuudellaan sisään, tai mukaan, ajatteluunsa. 

Silloin ajattelu ei ole enää sitä pinnallista ja abstraktia ja usein kokemuksellista tyhjää, kuten se nykyään usein koetaan, vaan ajattelusta tulee todellisempaa, koskettavampaa, se muodostuu eläväksi ja turvalliseksi perustaksi henkisille kokemuksille, ja itse asiassa näin vahvistuessaan elävöityessään ajattelu itsessään voi myös syvemmälle todellisuuteen laskeutumisensa lisäksi kohota laajempaan yliaistiseen tai henkiseen ymmärrykseen.

Sydänkokemus

Tällä tavoin meidän tietoisuutemme myös lähestyy sydänkokemusta, ja kun me liitämme siihen mukaan rakkauden tunteena ja tahtona ja havaitsemisana, silloin meidän olemuksemme voi yhä syvemmin yhdistyä sydänkeskukseemme, ja sen kautta rakkauteen. Sydänvoima on myös yhteytemme maan henkisyyteen: kun me päässämme koemme vapaan ajattelun voiman ja jaloissamme vapaan maan päällä kulkemisen voiman, silloin me alamme lähestyä sisäistä tasapainoa, joka tuo meidät sydämemme yhteyteen, jonka kautta me saamme kosketuksen todelliseen maahan, ja taivaallisuuteen.

Rakkaudella
Matti

2 kommenttia . Avainsanat: Orland, Bishop, Steiner, ajattelu, kokemus, tietoisuus, Vapauden filosofia