Matin blogi

Juhannuksen kosminen valo

Perjantai 23.6.2017 klo 23:24 - Matti Kuusela

Juhannus muistuttaa meitä Johanneksesta, Johannes Kastajasta, jonka mukaan tämä juhla on nimetty. Johannes Kastaja oli se, joka valmisti tietä Kristukselle. Sen voimme nähdä myös tässä kesäyön valon juhlassa.

Kun aurinko valaisee myöhään kesäiseltä taivaalta, se muistuttaa meitä siitä, että kerran oli suuri ihminen, joka astui alas taivaallisesta olotilasta, joka ensimmäisenä ihmisenä laskeutui maiseen aineelliseen ruumiiseen. Tämä Aatami tai Adam oli se olento, joka ihmisenä suoritti sen aineellisuuteen laskeutumisen, jonka Kristus myöhemmin toteutti jumalaolentona. Myös sillä tavoin Johannes Kastaja, Adam-sielu, ennakoi Kristuksen astumista maan piiriin.

Ja niinkuin voimme edelleen kuvitella ensimmäisen ihmisen kesäyön taivaallisessa valossa maan ympärillä, niin voimme sielun silmin nähdä, miten vielä korkeampi olento Kristuksena täyttää tuon maan auran, ja yhdessä enkelien kanssa työstää tätä valoa ja ihmissielua niin, että kesäyön valo ja ihmissielut voivat löytää toisensa.

Uriel_the_Archangel_Cairo.jpg

Juhannuksen aurinkoviisaus

Pääsiäisenä maan sisäisyydessä vallinnut elämä alkoi kohota luonnon heräämisen myötä maan pinnalle, ja juhannuksena se noussut kosmisiin sfääreihiin saakka, niihin korkeisiin piireihin, jonne me kokkotulien myötä pyrimme lähettämään myös oman sielullisuutemme.

Mutta sielunelämämme korkeammat tasot ovat siellä, kaukana kosmisten piirien korkeuksissa, joissa aurinko puhuu meille. Auringon henkisyys uudistaa meidän sielumme juhannuksen aikaan, antaa kuin uudet ohjelmat, jotka kantavat meitä aina jouluyön syvään sisäisyyteen saakka, jossa ne jälleen uudistuvat, mutta nyt maan sydänpiiristä lähtien.

Arkkienkeli Uriel on se henki, joka keskikesällä vaikuttaa ihmiskunnan kosmisena ohjaajana. Tämä kultainen enkeli ohjaa eleillään aurinkoviisautta niin, että se voi tulla ihmissielullisuuden piiriin hedelmällisellä tavalla.

Ja samalla kun Uriel vaikuttaa korkeuksissa, on arkkienkeli Rafael kanssamme maan päällä, enemmän näkymättömissä. Tämä suuri syntymän enkeli varmistaa sen, että Urielin korkeat opetukset syntyvät sieluissamme oikealla ja terveellisellä tavalla.

Maan sielullisuus

Esitelmässään vuodenaikojen kiertokulusta 31.3.1923 Rudolf Steiner kuvasi kauniisti tätä juhannuksen hetkeä, jolloin maa on täysin suorittanut uloshengityksensä:

"Maan koko sielullisuus on valautuneena kosmiseen tilaan, avautunut kosmisuuden piiriin. Maan sielullisuus täyttää itsensä aurinkovoimin, tähtivoimin. Kristus, joka on liittynyt maan sielullisuuteen, yhdistää myös voimansa tähtien ja auringon vaikutuksiin, jotka aaltoillen tulvivat kaikkeudelle avautuneeseen maan sielullisuuteen. On juhannus, keskikesän aika. Maa on suorittanut täyden uloshengityksen."

Entisajan vihityt elivät voimakkaasti mukana tässä maansielun uloshengityksessä, mutta nyt on meidän kaikkien yhä enemmän opittava kokemaan heidän tavallaan. Steiner luonnehti tätä kokemusta tähän tapaan:

"Elämme sieluinemme kosmisessa tilassa. Elämme auringon ja tähtien keralla. Ja kun katsomme maahan, joka on täynnä versovia kasveja, avautuvia kukkia, ja joka on luonut itsestään kaikki ihmeelliset eläimet, niin näemme versovissa, kukkaan puhkeavissa kasveissa, värikkäissä, värejä säihkyvissä kukissa, näemme hyönteisten hyörinässä, ilmaa halkovissa linnuissa, joiden höyhenpeite läikkyy mitä moninaisemmin värein, näemme kaikessa tässä kuin maasta huikasevasti heijastuen kaiken sen, mitä sielumme omaksuu silloin kun jätämme maan ja liitymme maan kaikkeuteen virtaavaan hengitykseen, elääksemme kosmisesti emmekä maallisesti.
Mutta se mikä kasvaa maasta tuhansien värein versoen, on kohti kosmosta, on laadultaan samaa, mutta se on maan päällä vain heijastusta, kosmoksesta heijastuvaa voimaa, kun me ihmisinä kannamme sieluissamme tätä voimaa sellaisenaan."
Näihin Steinerin sanoihin sisältyy tavattoman paljon. Ja nämä lauseet on ehkä luettava uudelleen, jotta oikein oivaltaa, mitä ne merkitsevät: meidän sieluissamme elää todelllisena se, mikä kosmoksen heijastuksena ilmenee luonnon koko rikkaudessa ja ihmeellisyydessä. Juhannus on oikea aika sen tajuamiseen.

Rakkaudella
Matti

Fresko Uriel, Kairossa sijaitsevasta vanhasta kirkosta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: juhannus, valo, Kristus, Uriel, pääsiäinen, Rafael, luonto, Johannes Kastaja, Aatami, Adam, valo, aurinkoviisaus

Syntymähoroskooppi

Lauantai 5.7.2014 klo 5:53 - Matti Kuusela

Helposti ajattelee, että ihmisen syntymähoroskooppi on jonkin alku. Jo sen nimi viittaa siihen, syntymään. Mutta syntymähoroskoopin merkitys onkin se, että se on ihmisen henkisen tai kosmisen elämänkauden loppuhetki.

Kohdussa ihminen elää vielä vesimaailmassa. Se on puhdasta elämänvirtaa ilman fyysisen maailman kiinnikkeitä. Vesi vastaa ihmisen aikaisempaa kehitysvaihetta, jossa tähtimaailman voimat vielä vaikuttivat häneen suoraan. Niin kauan kuin tuo kohdun vesielämä jatkuu, ihminen on koko ajan alttiina kosmisten voimien vaikutuksille. Elämä ulottuu koko aurinkokuntaan saakka.

Syntymä

Mutta syntyessään ihminen liukuu kohdun paratiisinomaisesta unimaailmasta kovaan fyysiseen maailmaan, jonka voimat kiinnittävät hänen lujasti tilaan. Silloin kosmisten voimien vaikutus heikkenee ja ihminen kulkee elämässään aivan uusien lakin mukaan.

Syntymän hetki on se viimeinen hetki, jolloin kosmiset voimat ovat vaikuttaneet suoraan ihmisen olemukseen aina silloin vielä pehmeää ja mukautuvaista fyysistä kehoa myöten. Kun ihminen sitten tulee ulos kohdusta, tähtimaailman suora vaikutus hänen kehoonsa päättyy ja viimeisen tähtimaailman asennon vaikutus jää pysyväksi. Se seuraa meitä elämämme loppuun saakka.

Tähtivoimat ja lukuenergiat

Luonnollisesti tähtivoimat jatkavat edelleen olemassaoloaan ja vaikutustaan, mutta vain pienellä teholla verrattuna siihen, miten ne vaikuttivat kohdussa olevaan ihmistaimeen. Hämmästyttävästi - ja ainakin minua se on hämmästyttänyt - tähtivoimien lisäksi myös syntymäpäivän lukuarvoilla on oma merkityksensä.

Sehän tarkoittaa sitä, että myös ihmisen luoma ajattelun perustuva ajanlaskun järjestelmä vaikuttaa ihmisen eetterikehoon, siihen osaan meistä, joka on sukua juuri vedelle ja sen kosmiselle vastaanottokyvylle.

Energiahoidoissa huomaa usein, miten elämän epävarmoina aikoina yhteys syntymäpäivän lukuenergioihin heikkenee. Hoidossa tilannetta on helppo auttaa toiselle, mutta mielenkiintoista onkin, miten sitä voisi auttaa itselle.

Tämän vahvistuksen voi varmasti tehdä niin, että aivankuin eetterikehon kosmisen vesimaailman piirissä lausuu ajatuksen "syntypäivän asetukset kohdalleen". Jotta tuollainen ajatus tai lause vaikuttaa oikein sisäisillä tasoilla, se on luotava kevyesti, pehmeästi, ikäänkuin hämmästyen. Siihen ei ole hyvä liittää mitään pakottamisen tai vaatimuksen asennetta, vaan se on hyvä pitää kuin kosmisessa avoimuudessa.

Yksi kerta riittää, ja tosiaan, mitä vähemmällä voimalla lauseen pystyy sisäisessä maailmassaan lausumaan, sitä paremmin se menee oikeaan osoitteeseen.

Ja tosiaankin, luvut merkitsevät, niin päivän kuin kuukaudenkin, jopa vuodenkin luvut. Tulkitseminen on kuitenkin eri asia, sillä jokaisen luvun varsinen merkitys riippuu siitä tilanteesta ja ympäristöstä, jossa se esiintyy. Siksi tulkita on pohjimmiltaan aina jossain mielessä taiteellinen tehtävä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: aurinkokunta, ihminen, syntymä, horoskooppi, syntymäpäivä, luvut

Aurinkokuntamme enkeliystävät

Tiistai 10.6.2014 klo 12:20 - Matti Kuusela

Hei Enkelimaan ystävät,

Olemme ehtineet kevätkauden enkelikkurssillamme jo Steinerin esitelmäsarjan seitsemänteen esitelmään, joka on vuorossa ensi maanantaina 16.6. Tämä Steinerin Helsingissä 1912 pitämän esitelmäsarjan opettaminen on ollut pitkäaikainen haave.

Nyt kun tarkistin kalenterista, niin ensimmäisen kuuden esitelmän kanssa meillä on mennyt yksitoista iltaa, eli lähes kaksi iltaa esitelmää kohti. Se johtuu paljolti siitä, että näiden ensimmäisten esitelmien ymmärtämiseksi olemme tuoneet tietoa myös muista Steinerin esitelmistä ja esimerkiksi Lorna Byrneltä, nyt etenkin hänen uusimmasta kirjastaan Love from Heaven, Rakkautta taivaasta. Eilen kuitenkin kävimme kuudennen esitelmän läpi kerralla, mikä on aika hieno saavutus!

Näiden iltojen aikana minulle on tullut yhä selvemmäksi, että esitelmäsarjasta on tehtävä kokonaan uusi toimitettu suomennos, sillä sarjan aineisto on niin mahtavaa, että lukijaa kannattaa auttaa, etenkin niin että kirjassa on selkeä väliotsikointi, jotta tajuaa, mistä kulloinkin puhutaan, ja sitten harjoitukset on nostettava paremmin esiin, niin että ne voi aina tarvittaessa löytää helposti.

img_6067_006_edited-1.jpg

Enkeli-illat

Osallistujien määrä on vaihdellut eri iltoina. Eilen meillä oli kotonani seitsemän kurssilaista ja ilta oli koskettava ja vahvaenerginen. Tajusin myös yhden syyn siihen, miksi henkisten käsitteiden ja sanojen muistaminen vie usein aika pitkän ajan. Yksi syy on se, että esimerkiksi enkelikuntien nimiin liittyy vahva energia, joka aiheuttaa sen että nimen muistamiseen tarvitaan sisäistä ponnistusta.

Mutta se on myös hyvä, koska sillä tavalla me opimme enkeleistä ja enkelikuntien tehtävistä puhuessamme työskentelemään enemmän sisäisten voimien ja yhteyksien kuin pelkkien sanojen kanssa.

Nyt kaksi viimeistä kertaa olemme aloittaneet meditaatiolla, mikä tuntuu oikein hyvältä. Nyt tulee mieleen, että meditaation olisi voinut äänittääkin, mutta kun meditaatio syntyi niin spontaanisti, niin en ollut äänitykseen valmistautunut.

Hyviä enkelimeditaatioita on jo olemassakin. Enkelivihkimys on tosi mukava ja koskettava, myös yhteydeltään voimas meditaatio, ja Enkelitemppeli sekä Enkelimeditaatio ovat myös hyviä, mutta periaatteessa mistä tahansa enkelimeditaatiosta voi aloittaa.

Eilen kaikki tulijat olivat ilmoittautuneet ja huomasin että siitä tuli tosi mukava rauha ja selkeys koko iltaan. Ilmoittautumisella näyttää olevan jokin henkinen merkitys niin, että kun aloitushetki lähenee, niin voi rauhallisesti laskeutua yhteiseen enkelivoimatilaan.

On tietysti mukavinta että tietää jo paivää paria aikaisemmin, keitä on tulossa, mutta vielä kaksi tuntiakin ennen alkua on oikein hyvä aika, ja nyt kun sitä ajattelen, niin on oikein hyvä ilmoittautua vaikka miten viime hetkelläkin, jos matkaan pääsy selviää vastaa viime hetkillä.

Aineellisen planeetan synty

Eilisen illan yksi aivan keskeinen teema oli aineellisen planeetan synty enkelikuntien kannalta. Voi sanoa myös enkelipsykologian kannalta. Sen ymmärtäminen selvittää hyvin paljon meidän maallisesta olemassaolostamme. Lainaan yhden koskettavan otteen Steinerilta:

"Täysin tarkoituksellsisesti käytän näin paljon sanoja luonnehtiakseni tätä seikkaa. On erittäin tärkeää ymmärtää, mistä tässä on kysymys. Kysymys on siitä, että eräissä kolmannen hierarkian enkeliolennoissa heräsi pyrkimys kehittää omaa sisäistä elämää. Kaikki muu oli vain tämän pyrkimyksen seurausta.... Kysymys oli siitä, että nämä kolmannen hierarkian olennot eivät tehneet sitä mitä he tekivät, valehdellakseen, vaan oman elämänsä kehittymiseksi... Heidän tekonsa johtui pyrkimyksestä kehittää omaa sisäistä elämää, sisäistä vireyttä, mutta seuraus oli, että heistä samalla tuli epätotuuden henkiä."

Nuo lauseet kuvaavat hyvin dramaattista käännettä meidän koko universumimme ja aurinkokuntamme kehityksessä. Tähän saakka näiden enkeleiden tajunta oli ollut korkeampien enkelten täyttämää, kun he kääntyivät omaan sisäisyyteensä. Mutta nyt heissä - jumalan tahdosta, voi sanoa - heräsi halu herättää omaa tietoisuutta. Ja sen seuraus oli valtava, koska nyt he eivät enää olleetkaan täydessä ja avoimessa sopusoinnussa ympäristönsä kanssa, vaan heille syntyi mahdollisuus luoda sisäisyydessään jotain muuta kuin se, mikä vaikutti heidän ympäristössään.

Tästä tajunnan vallankumouksesta aiheutui aineellisuuden ja aineellisten planeettojen synty.

Ja siitä huomaa, miten nyt myös me ihmiset kehitämme näiden omaa itsenäistä tietoisuutta etsineiden enkeliolentojen tapaan omia ajatuksia tai tunteita, tai tahtoa, joka eroaa siitä mitä maailmassa ympärillämme elää. Ja juuri se on meidän vapautemme ja luovuutemme edellytys!

On myös helppo huomata, miten ihmiskehityksessä teiniäiän itsenäistymisen problematiikka toistaa tätä suurta kosmista vaihetta enkelikuntien kehityksessä.

Palaamme tähän ensi maanantain kurssin alussa, ja sitten siirrymme katsomaan aurinkokuntamme kokonaisuutta jälleen uudesta suunnasta. Mitä esimerkiksi kuu ja pyrstötähdet merkitsevät henkisesti!

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Aurinkokunta, planeetat, enkelit, aineen synty,

Pääsiäisviikko

Tiistai 15.4.2014 klo 1:35 - Matti Kuusela

Terveisiä maanantai-illan enkelikurssilta. Oli hienoa saada eri puolilta Suomea viestejä siitä, miten monet ovat hengessä mukana kurssissamme. Kun meillä ei aikaisemmin ole ollut tällaista jatkuvaa enkelikurssia, olen nyt hämmästyksekseni huomannut, miten paljon tietoa liittyy enkeleihin ja heidän suhteeseensa ihmisiin, aivan jo perustasolla.

Mielessä alkaa väikkyä ajatus, että tämä kurssi voisi ollakin jatkuva, sillä enkelitietoa on runsaasti myös tämän Rudolf Steinerin esitelmäsarjaan perustuvan kurssin jälkeen. Tällä hetkellä kuitenkin suurin kysymys on, miten esittää ihmisten ja enkeleiden yhteydet niin, että tiedosta tulee mahdollisimman käyttökelpoista, ja harjoituksista kiinnostavia ja antoisia.

Enkelikurssi, johon liittyvät myös luonnonhenget ja luonnonkunnat, kosmisista yhteyksistä puhumattakaan - niihinkin tulemme pian - jatkuu nyt 28, huhtikuuta alkaen kotonani Länsi.Pasilassa. Ja mukaan pääsee edelleen.

Lorna Byrnen uusi kirja

Lorna Byrneltä on ilmestynyt uusi enkelikirja, tosin vasta englanniksi nimeltä Love from Heaven. Ostin kirjan juuri tänään ja suomennoskin on tekeillä.

Ehdin lukea kirjasta vasta muutaman sivun. Heti alusta Lorna lähtee hyvin liikkeelle: me olemme kaikki puhdasta rakkautta. Minusta on aina ollut mukava lukea Lornan kirjoja, koska niissä kaikki on aina niin selkeää. Ja kun hän on aina nähnyt enkeleitä, ihmisenkaltaisessa hahmossa, aivan lapsuudesta saakka, niin myös hänen kertomansa on rentouttavaa

Usein myös ihmettelen sitä, miten mahtava projekti henkiseltä maailmalta on ollut luoda tämä tilanne, jossa aito enkelinäkijä kertoo omista kokemuksistaan, ilman teorioita. Toki käytännön paineet ovat vaikuttaneet häneenkin. Esimerkiksi "jumala" jossakin hänen kirjassaan tarkoittaa Kristusta, ja jälleensyntymisen, joka minulle on itsestäänselvä asia, hän esittää poikkeuksellisena tapahtumana. Mutta silti Lornan kirjojen yleisvaikutelma on puhdas ja konstailematon, eikä se ole myöskään ylitunteellinen. Lorna osaa palauttaa meidät myös maan pinnalle.

Puhuttuaan rakkauden kaikkivoipaisuudesta Lorna kirjoittaa heti toisella sivulla, että ihmiset usein ajattelevat rakkauden olevan pelkkää suloisuutta ja valoa, mutta totuus on, että rakkaus tekee usein myös kipeää.

Ja niinhän se on. Mutta henkisen kasvun myötä kipukin muuttuu.

Pääsiäisviikko

Miten yllättäen pääsiäinen jälleen tuleekaan. Siitä huolimatta että sitä on Steinerin viikkolauseissa jo vahvasti ennakoitu, se on todella jo tällä viikolla: olla mukana tunteineen on aivan eri asia kuin vain tietää. Lapsilla ainakin ennenvanhaan oli kuitenkin toisin: silloin juhlien lähestymisen tieto oli vahvasti tahdonvoimaista.

Pääsiäisviikoissa olen pitkään elänyt vahvasti planeettojen myötä. Pääsiäisen lähestyessä viikonpäivien planeettayhteydet saavat aivan uudenlaisen voiman ja tuoreuden.

Eilinen maanantai oli kuun päivä, käänne, auringon heijastus.

Tiistaina tulevat mukaan Marsin taistelun voimat: Kristuksen ja hänen vastustajiensa taistelu alkaa siirtyä pinnalta syvemmälle, alueille, joilta ei enää ole paluuta.

Keskiviikkona Merkuriuksen voimien päivänä Magdaleena voitelee Jeesuksen: se on hänen lopullinen tunnistuksensa ja tunnustuksensa kuninkaana ja ylipappina, ja samalla valmistus kohti kuolemaa.

Torstain mahtavien Jupitervoimien myötä tapahtuvat ehtoolliset: viimeinen vanhan liiton ehtoollinen, jonka Jeesus sitten muuntaa ensimmäiseksi uudeksi ehtoolliseksi.

Sen jälkeen kuljetaan yön pimeyden kautta vanhaan rakkauden jumalattaren, Venuksen perjantaihin, päivään, jossa rakkaus saa aivan uuden täyttymyksen, uuden sisällön.

Pääsiäisaurinko

Sitten tulee Saturnuksen lauantai ja aurinkopäivä sunnuntain pääsiäisaamu. Kristuksen ja ylösnousemuksen kautta maan ja auringon yhteydestä tulee todellinen. Kun ajattelee aurinkokuntamme rakennetta, niin maa on suunnilleen aurinkoa ympäröivien planeettakehien keskivaiheilla. Siinä missä Saturnuksen kuoleman rajavoimat ovat koskettaneet maata, syntyy nyt Kristuksen aurinkohenget kautta auringon ja maan todellinen uusi yhteys. 

Auringon henkinen piiri ulottuu maahan saakka, ja ylösnousemuksen yhteydessä tuo aurinkovoimien ja maanvoimien uusi yhteys todellistuu, Kristuksen ihmisyyden kautta. Chakroina ajatellen sydänchakrassa maa ja aurinko kohtaavat ja luovat uuden tulevaisuuden perustan.

2 kommenttia . Avainsanat: Lorna Byrne, pääsiäisviikko, Kristus, sydänchakra, maa, aurinko

Kevät, maa ja aurinkokunta

Perjantai 11.4.2014 klo 19:06 - M

Kevät lähestyy väistämättä ja tämän ja edellisen viikon viikkolauseissa on vahvoja mainintoja kevätajan energioista. Kevään kasvuvoimat nousevat vähitellen maanpinnan yläpuolelle luonnonhenkien elävöittäminä, ja kun sillä silmällä osaa katsoa, huomaa miten auringonvalo elää ja värisee ilmassa aivan erityisellä tavalla.

Viime viikon viikkolauseessa kerrotaan kauneudesta, siitä miten se kumpuaa luonnosta kaikkialla ja miten kauneus saa elämänvoimat virtaamaan kaikkeuden ääristä tänne maan päälle. Tämän viikon viikkolauseessa kerrotaan auringonvalon herättämästä riemusta ja siitä, miten sen myötä ihmisajatukset nousevat korkeammalle kosmokseen. Kummassakin tapahtuu ihmishengen ja maailmanhengen lähestymistä toisiinsa.

Näin auringonvalo ja keväänvoimat eivät ole vain subjektiivisia tuntemuksia, vaan niiden myötä tapahtuu suuria liikkeitä ihmisen, maan ja koko aurinkokunnan energioissa. Kun Steiner näissä viikkolauseissa puhuu maailmanlaajuuksista, se tarkoittaa lähinnä meidän omaa aurinkokuntaamme. Kaikkialliset elämänvoimat virtaavat tänne aurinkokuntamme rajoilta, etenkin silloin kun suotuiset olosuhteet vallitsevat.

Henki ja aine

Henki, niin kuin me sen ymmärrämme vallitsee voimakkaampana avaruudessa, siellä missä ei ole niin paljon aineellisuutta ja siihen liittyviä voimiä. Mitä enemmän aineellisuutta, sitä vähemmän henkeä. Hengen kannalta aurinkokunta on suhteellisen tyhjää tilaa ja maa aineellisena planeettana vielä vielä tyhjempää. Mutta tämä hengen vähäisyys maan päällä antaa meille mahdollisuuden kehittää ja vahvistaa omia henkisiä voimiamme.

Kun me puhumme maasta elävänä tai henkisenä olentona, niin silloin meidän on oikeastaan aina ajateltava maata ja koko aurinkokuntaamme yhtenä kokonaisuutena. Myös aurinko kuuluu tähän samaan kokonaisuuteen. Joskus aurinkokuntamme elämän alussa kaikki planeetat, aurinko mukaanluettuna, ovat olleet yhtä koko aurinkokuntamme kanssa. Vasta myöhemmin maa ja aurinko ovat eronneet toisistaan ja samoin muut planeetat ovat eriytyneet ja asettuneet omille vyöhykkeilleen auringon ympärille.

Kristussanat

Suurena henkisenä olentona maan päällä Kristuksen koko elämä tapahtui yhteistyössä koko aurinkokuntamme planeettavoimien kanssa. Tämä kaikki huipentui pääsiäisaikaan, aikaan jolloin Kristus Jeesus oli kiinnitettynä Golgatan pääkallonpaikan ristille. Jo Johanneksen evankeliumin Minä olen -lauseet virtaavat läpi aurinkokunnan planeettapiirien, ja ristillä lausutut sanat kulkevat jälleen kuin aurinkokunnan hengityksenä läpi planeettavoimien, aina maahan ja kuuhun saakka.

Katsokaamme jälleen, miten nämä vyöhykkeet asettuvat aurinkokuntamme piirissä, sen sisäisessä energiahengityksessä:

Saturnus - Minä olen ylönnousemus ja elämä (kruunu)
Jupiter - Minä olen maailman valo (otsa)
Mars - Minä olen hyvä paimen (kurkku)
Aurinko - Minä olen elämän leipä (sydän)
Merkurius - Minä olen portti (solaari)
Venus - Minä olen tie, totuus ja elämä (sakraali)
Kuu - Minä olen tosi viinipuu (kuu)

Kosminen ihminen

Nämä lauseet vastaavat myös chakroja,
jotka ovat mukana suluissa. Myös meidän chakramme taicosmology_clockwork.jpg sisäisten voimakeskustemme seitsensointi vastaa planeettavoimien piirejä. Niiden keskuksen, varsinaisen ihmisyyden tai minuuden piirin muodostaa aurinko, joka tässä yhtyy maan kanssa.

Tämä on toki yksinkertainen esitys valtavan laajasta kokonaisuudesta, mutta voit myös kysyä. Yksi suuri kuva on, että alkuperäinen laaja ihminen ennen nykyistä aineellistunutta kosmosta oli laajentuneena koko aurinkokuntaamme. Ajattele: pää tai päramminkin päälaki Saturnuksen vyöhykkeellä, otsa ajatusvoimineen Jupiterin vyöhykkeesseä, kurkunpään voimat Marsin vyöhykkeessä ja sydänvoimat laajemmassa aurinkopiirissä, joka ulottuu maahan saakka.

Tämän kerran opetuksen voimme siis tiivistää ajatukseen: kuvittele miten kosmiset elämänvoimat huuhtovat ja hengittävät läpi meidän koko aurinkokuntamme ja sen planeettavyöhykkeiden. Koe miten merkittävät tunteet, kuten kevään riemu kohottavat myös ihmisolemusta tähän aurinkunnallisen tai planeetaarisen hengityksen piiriin, lähentäen meitä maailmanhengen kanssa.

1 kommentti . Avainsanat: maa, aurinkokunta, chakrat, Kristus-sanat, Minä olen, kosminen, ihminen

Hyvä paimen

Torstai 3.4.2014 klo 1:09 - Matti Kuusela

Hei ystävät,

Edellisessä blogissa lähdimme siitä, miten ihminen sisäisissä voimakeskuksissaan eli chakroissaan kantaa mukanaan kaikkia luonnonkuntia, mutta sen lisäksi hänen seitsemässä keskeisessä chakrassaan on vielä kolme, jotka jo toimivat, mutta joiden varsinainen olemus on enkelitasoilla. Me olemme omalla kehitystiellämme vasta luomassa näille keskuksille niiden viisaudellista sisältöä.

Henkisesti sydän on meidän puhtaan ihmisyytemme keskus. Sydän on meissä myös se keskus, jossa me tulemme täysin maan päälle. Meidän erikoinen sisäinen tilamme johtuu siitä, että me olemme saaneet kykyjä, kuten ajattelun ja puheen, jotka ovat oikeastaan ennenaikaisia. Nyt meidän suuri henkinen tehtävämme on miettiä ja puhua siitä, miten me opimme käyttämään näitä kykyjä niin, että me omalla tavallamme kohoamme niiden enkelimäiseen sisältöön, omasta ihmisyydestämme käsin.

Chakralauseet

Tulemme lauantain graal-kurssilla puhumaan enemmän chakralauseista, Johanneksen evankeliumin esittämistä Kristuksen Minä olen -lauseista, jotka ovat liitettävissä chakroihin. Nämä yhteydet ovat seuraavat:

Kruunuchakra - Minä olen ylösnousemus ja elämä
Otsachakra - Minä olen maailman valkeus
Kurkkuchakra - Minä olen hyvä paimen
Sydänchakra - Minä olen elämän leipä
Palleachakra - Minä olen portti
Sakraalichakra - Minä olen tie, totuus ja elämä
Juurichakra - Minä olen tosi viinipuu

Näissä chakralauseissa ihminen vähitelleen oppii kulkemaan Kristuksen tavoin tietoisesti planeettapiirien läpi, sillä oikeasti me emme ole pelkästään maan asukkaista, maalaisia, vaan meissä toimivat kaikkien aurinkokuntamme planeettojen energiat.

Jupiter on se viisaus, joka meissä kehittyy maailman valkeudeksi, maailmaa valaisevaksi voimaksi.

Marsin on se voima, joka luo puheemme ja ilmaisumme vähitellen rauhan voimaksi.

Auringosta on kotoisin se voima, jonka myötä sydämemme muuntuu henkisen ravinnon luojaksi.

Nämä ovat ne kolme voimaa, jotka tällä hetkellä ovat ihmiskehityksemmä etualalla ja myös helpoiten ymmärrettävissä. Mielenkiintoista on, miten Steinerin Henkisen tiedon tie -kirjan mukaan varsinainen henkisen kasvun harjoittelu - alkuharjoitusten jälkeen - lähtee juuri kurkkuchakrasta. Minä opettelen kehossani toimimaan hyvän paimenen tavoin. Ja voin kysyä, olenko minä hyvä paimen luonnolle, työlleni, lähimmäisilleni ... ja sitten itselleni! 

Kun tätä mietin viime maanantain kurssin yhteydessä, tajusin äkkiä, miten vaativaa on löytää sanalle "minä" täsmälleen tähän mantraan sopiva sävy. Jos sano "minä" niin, että tarkoitan persoonaani, se ei yllä siihen henkiseen valoon, mistä on puhe. Mutta jos sanon "minä" tarkoittaen vain henkistä minääni, tuo lause helposti liukuu konkreettisen elämän yläpuolelle kohti valoa, ja jättää aineellisen maailmaan taakseen.

Siksi tulikin mieleeni kokeilla kurkkuchakran lausetta lisäten siihen kehon:

"Minä olen (kehossani) hyvä paimen."

Noin se kuulostaa ja tuntuu täydemmältä, minun korvissani jopa alkuperäistä oikeammalla. Niinpä kirjoitankin koko sarjan keho mukaan otettuna vielä uudelleen:

Kruunuchakra - Minä olen kehossani ylösnousemus ja elämä
Otsachakra - Minä olen kehossani maailman valkeus
Kurkkuchakra - Minä olen kehossani hyvä paimen
Sydänchakra - Minä olen kehossani elämän leipä
Palleachakra - Minä olen kehossani portti
Sakraalichakra - Minä olen kehossani tie, totuus ja elämä
Juurichakra - Minä olen kehossani tosi viinipuu

Kun näitä lauseita meditoin tai kuuntelen kehossa, niin niistä tulee entistä täyteläisempi ja tasapainoisempi olo, enkeliläheisempi.

Graal

Nämä lauseet ovat yhteydessä myös Jeesuksen seitsemään ristillä lausuttuun lauseeseen ja ne ovat mukana ensi lauantain graal-valmennuksessa Era Novassa. Graal on jännittävä sana, joka on elänyt niin kauan ja nyt Kristuksen ja Sofian toisen tulemisen yhteydessä sen merkitys alkaa avautua. Idea tähän aiheeseen tuli henkiseltä puolelta ja uskon että menemme nyt lauantaina aivan uusille alueille. Teemme myös kunnon meditaation. Tilaa on, ja kaikki ovat vielä sydämellisesti tervetulleita mukaamme. 

Rakkaudella
Matti

2 kommenttia . Avainsanat: chakrat, mantra, Kristus, minä olen, graal, Jupiter, Mars, Aurinko

Kukkien ja kivien tuoksut ja värit

Tiistai 8.10.2013 klo 21:00 - Matti Kuusela

Henkinen tutkimus tuo eteemme jatkuvasti uusia asioita, jotka voivat olla kovasti yllättäviä. Se johtuu siitä, että kun etenemme syvemmälle olemassaolomme lainmukaisuuksiin, asiat kytkeytyvät toisiinsa eri tavoin kuin täällä aineellisessa. Aineellisen maaimamme rakenne on koko maailmankaikkeudessa hyvin erikoislaatuinen, oikeastaan poikkeustila meidän koulutustamme varten. Täällä syiden ja seurausten kytkeytyminen toisiinsa on useimmiten hyvin selkeää.

Mutta henkisellä alueella ajatukset, voimat ja vaikutukset liittyvät ja lomittuvat toisiinsa tavoilla, joka usein vaatii meidän ajattelultamme aikamoista ponnistusta ja ennakkoluulottomuutta. Siksi yksi henkisen kasvun keskeisiä sääntöjä on, että hengen oppilas ei koskaan teilaa suoraa päätä mitään uutta ajatusta, vaan hän antaa sen rauhassa olla. Hän luottaa siihen, että sen totuus aikanaan selviää.

Jos heti kieltää kaikki oudot ajatukset, voi olla varma, ettei voi päästä hedelmällisellä tavalla yhteyteen henkiseen maailman kanssa. Toki voi silti saada jotain tietoja, mutta jo niiden asettaminen oikeaan yhteyteen on lähes mahdotonta, jos aivojen ja tietoisuuden yhteistoiminta ei ole tarpeeksi joustavaa.

Hajuaisti

Kun Steiner eräässä esitelmässään sanoo, että
meidän älyn voimamme ovat muuntunut hajuaisti, ritarinkannus_240.jpgniin se voi tuntua aluksi kummalliselta, oudolta. Mutta kun alkaa miettiä, huomaa miten usein sanonnat liittävät tietoisuuden ja hajun: Hän haistaa heti, jos jossakin on jotain pielessä. Hän haistaa heti hyvät mahdollisuudet.

Tiedämme miten hieno hajuaisti on koirilla, ja esimerkiksi koirasperhonen voi joissakin tilanteissa haistaa naaraan tuhansien kilometrien etäisyydeltä, merellä.

Tämä selvästi puhuu siitä, että ihminen on luopunut suurimmasta osasta hajuaistiaan muiden tietoisuustoimintojen hyväksi. Papeille pitämässään esitelmässä Steiner puhuu siitä, mitä suuri joukko kasveja on äärettömän hienoja hajuaistimia. Ja mitä ne haistavat, hän kysyy. Ne haistavat maailmanhajua, maailmantuoksua, joka on aina läsnä. Ja tuoksu, joka lähtee Venuksesta on toisenlainen kuin se, joka lähtee Marsista tai Saturnuksesta.

Me ihmiset emme kykene planeettojen tuoksuja tuntemaan, mutta monet kasvit siis pystyvät. Ja tällä kohden on hyvä huomata, "uskotpa" tuohon vai et, jos pystyt kuvittelemaan maailman, jossa kasvit kykenevät tuntemaan muiden planeettojen ja tähtien tuoksun, kykenet jo ulottamaan ajattelusi ja mielikuviteksi voimat aivan tavanomaista tietoisuutta laajemmalle.

Steiner jatkaa, miten esimerkiksi orvokki toistaa omassa tuoksussaan kuin kaikuna sen, mitä se vastaanottaa itse maailmantuoksuna. Tällaiset hyvältä tuoksuvat kasvit havaitsevat maailmantuoksusta sen, mikä on lähtöisin aurinkoa lähempänä olevista planeetoista, Venuksesta, Merkuriuksesta tai Marsista. Pahalta haisevan kasvin tuoksu taas on kotoisin esimerkiksi Saturnuksesta.

Kasvien ja kivien värit

Vaikka siis kasvien tuoksut ovat peräisin planeetoista, niiden värit taas ovat lähtöisin auringon voimasta. Aurinko antaa kasville värinsä vuoden kiertokulun aikana, mutta saadakseen oman värinsä kivet tarvitsevat huomattavasti pidemmän ajan, aurinkovuoden eli 25920 vuotta, eli aika, jossa aurinko yksinkertaisesti sanottuna kiertää koko Eläinradan läpi. 

Smaragdin vihreydessä, topaasin keltaisuudessa tai ametistin violetissa elää siis voimia, jotka ovat peräisin auringon kosmisesta kierrosta platonisen maailmanvuoden läpi, kuten tuota aikaa myös kutsutaan.

Nämä ovat asioita, joiden omaksuminen vie runsaasti aikaa, mutta se myös kasvattaa meitä ymmärtämään niitä laajempia yhteyksiä, joita kohti me olemme koko ajan kasvamassa.

3 kommenttia . Avainsanat: kukat, tuoksu, väri, kivet, planeetat, aurinko, Steiner

Aurinkokunnan kokonaisuus

Tiistai 24.9.2013 klo 0:07 - Matti Kuusela

Vanha henkinen tieto antaa ymmärtää, miten jokaisella planeetalla aurinkokunnassamme on oma henkinen tai energeettinen tehtävänsä. Ihmisessä ja kaikissa elävissä olennoissa nuo planeettojen voimapiirit sulautuvat yhteen, mutta ei suinkaan samalla tavoin kaikissa. Se osaltaan luo kaikkien olentojen erilaisuutta.

Henkisestä lääketieteestä tiedämme, miten eri sisäelimiin vaikuttavat kuhunkin omat planeettavoimansa, esimerkiksi Aurinko vaikuttaa sydämeen, Venus munuaisiin, Mars sappeen ja Jupiter maksaan. Jo siinä riittää runsaasti pohdittavaa. Ja jos kysyy, vaikuttavatko ihmisiin planeettojen lisäksi myös kiintotähtien alueet, niin ikivanhan tiedon perusteella vastaus kuuluu: kiintotähtien alueet vaikuttavat eläinratamerkkeihin jakautuneena, ei eri elimiin vaan kehon osiin. Jalkateriin vaikuttavista Kalojen voimista alkaen kuljetaan ylöspäin niin, että esimerkiksi Neitsyen aluetta kehossa on syli (tai koko vatsaontelon alue), Leijonalle kuuluu sydämen seutu ja kaikkein ylimpänä pää on Oinaan aluetta.

Näihin yhteyksiin perehtyminen ei ole aivan helppoa, vaikka niiden kokonaisuus kyllä ajan mittaan avautuu upean selkeänä kokonaisuutena. Samassa kirjassa, josta edellisen blogin ehkä yllättävätkin tiedot ovat peräisin, on muistiinpanoja myös Steinerin esoteerisesta tunnista Suttgartussa toukokuussa 1913, siis hieman ennen hänen toista Suomen matkaansa. Tällä tunnilla hän esittää aurinkokunnantamme tai planeettakuntamme voimien yhteistoimintaa varsin - ainakin minun mielestäni - havainnollisella tavalla.

Aurinko ja planeettavoimat

Jotta henkiset tiedot
voivat tulla
ymmärrettäviksi niin,
että henkisen tien
kulkija todella edistyy
- eli eisun-christ_process.jpg pelkästään kerää esimerkiksi lisää tietoa - on Steinerin mukaan harjoitelta sellaisilla yksinkertaisilla ja selkeillä totuuksilla, kuten seuraava lause: "Niin kuin keuhkoni hengittävät ilmaa, niin hengittävät fyysinen kehoni ja eetterikehoni aamulla herätessäni hengen sisäänsä."

Tätä lausetta on hyvä miettiä sen koko laajuudessa ja merkityksessä meditatiivisesti. Ymmärrän sen niin, että vakaa henkisen tien kulkija eli vanhemmalla käsitteistöllä esoteerikko yksinkertaisten henkisten totuuksien äärellä ajattelemaan niin selväpiirteisesti ja voimallisesti, että sisäinen voima voi liittyä hänen ajatuselämäänsä.

Jos pyrkii ajattelemaan vain hienoja ja uusia asioita, ajattelu ei ehkä koskaan saavuta sitä syventyvää voimaa, jota on juuri henkisellä tiellä edistymisen merkki.

Ja nyt siis aurinkokuntaan. Hyppään alusta jonkin verran yli kohtaan, jossa Steiner puhuu siitä, miten Auringosta lähtevät ne voimat, jotka vahvistavat meidän minuuttamme. Jotta ihminen voi tulla siitä itsessään tietoiseksi, on tähän ajatukseen liitettävä myös tunne siitä armosta, joka minuusvoimien kehitykseen liittyy. Henkinen tutkimus lähtee ajattelusta, mutta vasta tunteet ovat se elementti, joka kykenee antamaan ajatuksille niiden varsinaisen merkityksen, syvyyden, koskettavuuden sekä kosmisessa mielessä korkeamman olemassalon.

Mutta Auringon yllä vaikuttaa Merkurius-voimien kehä, joka kantaa meidän ymmärrysvoimiamme. Ne liittyvät siihen, mikä meissä ihmisissä virtaa sukupolvesta sukupolveen ja inkarnaatiosta inkarnaatioon. Kosmis-henkisesti meidän on henkisen tien kulkijoina oltava aina kiitollinen Merkurius-voimille käyttäessämme älyämme ja ymmärrystämme.

On hyvä käyttä hetki aikaa kokeakseen sisäisenä kuvana sen, miten auringonvoimat ja merkuriusvoimat leimuvat yhdessä muodostaakseen ihmisen aurinkohengestä laajemman piirin, johon ymmärryksen voimat liittyvät sukupolvien virrassa. Mutta tarvitaan vielä jotain korkeampaa kuin pelkkä ymmärrys, ja siinä tulevat apuun seuraavassa vyöhykkeessä Venuksen voimat, jotka luovuudessaaan ja rakkaudellisuudessaan tuovat ajattelun piiriin aina uudistavat ja uutta luovat voimat.

Sitten kohoamme yleviin Mars-voimiin, jotka ylevillä voimillaan virtaavat läpi Venus-voimien ja hedelmäittävät ne niin, että niistä voi tulla maailmankaikkeudessa toimivia.

Näiden yltä virtaavat vielä korkeammat Jupiterin jumalallisen valon voimat, jotka ovat tavalliselle ihmiselle näkymättömiä. Tämä jumalalllinen korkea valo vaikuttaa niin, että Mars-voimat eivät kohtaa Venuksen voimia sotaisesti vaan sopusointuisesti.

Ja jos ihminen henkisen kasvunsa ja selvänäköisyytensä tiellä oppii avautumaan Jupiterista virtaavalle sisäiselle valolle, silloin hän lähestyy myös sitä henkistä mahtavaa lämpöä, joka Saturnuksesta virtaa läpi Jupiterin valon.

"Kristus minussa"

Ja yhteen vaikuttavien Marsin ja Venuksen välissä on aurinkovyöhyke sillä kohden, missä planeettakartassa näemme maan Venuksen ja Marsin välillä. Kun tässä esityksessä Steiner kuvaa, miten varsinaisen auringon ympärillä vaikuttaa tuo "toinen aurinko", joka vahvistaa minuuttamme, vaikuttaa tällä kohden "kolmas aurinko", kolmas auringonpiiri.

Ensimmäinen on luova fyysinen aurinko, joka lähettää meille lämmittäviä säteitään. Toinen aurinko sen taustalla lahjoittaa meille minämme ja kolmas on korkea Kristuksen, Kristus-prinsiipin kantaja, joka armon aurinkovoimiensa kautta lahjoittaa meille korkeamman minän.

Tästä kolmannesta auringosta on opetettu kaikissa vanhoissa mysteereissä ja Golgatan mysteeristä alkaen on tästä kolmannesta auringosta vaikuttanut suora yhteys maahan. Tämä on se aurinko, josta Paavali lausuu: "En minä, vaan Kristus minussa." Se on Kristus, jonka tuosta ajasta lähtien jokainen ihminen voi ottaa vastaan.

Tällä korkeammalle minälle on ominaista se, että sen ymmärtäminen tavallisella minällämme on jossain määrin vaikeaa: korkeampi minä on Kristus minussa, mutta samalla se on vielä vapaampi ja todempi kuin tavallinen minä. Mutta siksipä juuri se onkin korkeampi minä. Se tarkoittaa myös, että tuossa Paavalin lauseessa tuo tavallinen minä ja korkeampi minä eivät ole vaihtoehtoisia, vaan "Kristus minussa" on se korkeampi minä, josta voi saada aavistuksenomaisen vaikutelman lausuessaan sen hyvin pyhästi ja henkisesti avaralla, herkästi kuulostelevalla tunteella.

Lähde Rudolf Steiner: Aus den Inhalten der esoterischen Stunden, III, 1913-1923.

1 kommentti . Avainsanat: henkinen, aurinko, planeetat, planeettavoimat, aurinkokunta, Kristus, minussa, Rudolf, Steiner

Mikael ja sisäinen aurinko

Keskiviikko 24.7.2013 klo 12:00 - Matti Kuusela

Hei ystävät, paljon kiitoksia hienoista kommenteista ja kiitoksista, joita olen saanut Mikael-kirjoituksista. "Johtolauseissa" Steiner lupaa, että myös kaikki materialismin merkeissä saavutettu luonnontieto on omassa sielunelämässä mahdollista käsittää hengenmukaisella tavalla. Mahtava tehtävä, mutta tekee hyvää nähdä se kirjoitettuna.

Matematiikka on melkoisen henkistä sinänsä, mutta vaikka pidinkin siitä koulussa, ei siitä sen kummemmin henkisiä vaikutelmia saanut. Vasta paljon myöhemmin tajusin, että matematiikan alkuperä on suurten enkelien keskeisissä toimintatavoissa, jotka sitten ovat ulkoistuneet tähän laskennalliseen muotoon. Se oli aikamoinen kokemus siihen aikaan. Tuli mieleen, että mitäpä, jos opettajat voisivat kertoa, että matematiikan laskusäännöt ovat henkisiä todellisuuksia.

Tajusin silloin myös silloin miksi Pythagoras oli niin innoissaan keksittyään lakejaan, että kerran uhrasi valtavan omaisuuden, kaksisataa härkää, yhden lain keksimisestä. Tietty hänelle on silloin pitänyt avautua se henkisen maailman toimintana.

Sisäinen Mikael

Steiner on siis puhunut siitä, miten Mikael on aikaisemmin puhunut ihmisille ylhäältä päin, mutta nyt, 1800-luvun loppupuolelta saakka sisäisyydestä käsin, missä ihmissydän tulee olemaan hänen uusi asuinpaikkansa. Siksi on siis vanhentunutta yrittää etsiä Mikalia itsensä ulkopuolelta. Kun enkelitoiminta liittyy yhä enemmän ihmisen omaan sisäiseen sielunelämään, niin meidän on myös enkeleitä etsittävä juuri kaikesta siitä parhaasta ja kauneimmasta, mitä voimme sieluissamme kokea, mitä sieluissamme voi viritä.

Mikael on auringon arkkienkeli, niin kuin useat tuntemamme arkkienkelit ovat eri planeettojen enkeleitä. Siirtyessään ihmisen sisimpään Mikael on tuonut mukanaan myös sen auringon henkisen loisteen, jonka ihminen on saanut aikaisemmin ottaa vastaan auringonvalon kautta ulkopuolelta. Nyt se aurinkomaisuus loistaa sielun sisäisyydessä.

Kun tätä ajattelee, tuntuu niin kummalliselta kaikki ne huonot hetket, jolloin Mikael-aurinko kuitenkin olisi ollut loistamassa meidän sielussamme. Eikä meidän tarvitse muuta kuin herätä ja terästyä sen verran, että voimme ottaa sen vastaan. Steinerin mukaan ihminen oppii todella kokemaan tämän Mikaelin kautta vaikuttavan sisäisen auringon. Se on valoa, joka loistaa maan piirissä, mutta ei ole täältä kotoisin.

Ajattelulle tuo valo merkitsee sitä, että ihmisen ideat voivat vähitellen tulla, eivät pelkästään ajatuksenomaisiksi, vaan myös ajattelussa näkeviksi. Steiner korostaa, että tästä ihmisideoiden muodostumisesta ajattelussa näkeviksi riippuu tavattoman paljon.

Elävät ajatukset

Ihmisen astraalikehossa eli sielukehossa meidän ajatuksemme ovat nähtävissä, mutta ainoastaan selvänäköisesti. Ne ajatukset, jotka me käsitämme, vaikuttavat eetterikehon elämänvoimiin, painaen niihin muotonsa niin, että me saamme niistä kiinni, käsi-tämme ne. Siksi me joudumme eetterikehossamme tekemään töitä uusien ajatusten ymmärtämiseksi, sillä me todella ymmärrämme vain sellaiset ajatukset, joiden muodon meidän minuutemme jaksaa painaa eetterikehoon.

Tai näin on ihanteellisessa tapauksessa. Nykyajan abstrakti tai pinnallinen ajattelu on nimensä mukaan juuri pinnallista. Astraalikehon valoisat ja värikkäät ajatukset heittävät eetterikehoon varjoja, joihin me paljolti joudumme tyytymään. Mikaelin yksi tehtäviä on ohjata meidän eetterikehoihinne voimat, joiden avulla varjomaiset ajatukset voivat jälleen alkaa elää.

Enkelit ovat kyllä aikamoisia olentoja. Kun ajattelee kaikkia niitä tehtäviä, joista jo kahdessa edellisessä bogissa puhuimme, ja sen lisäksi kaikkia muita ihmistason ja kosmisia töitä, joita aurinkoarkkienkelille koituu, on siinä aikamoinen homma. Yksin jo johtaa kuuden miljardin ihmisen eetterikehoihin näitä elävöittäviä voimia. Tältä kannaltakin Mikaelin on joskus hyvä miettiä. Se tekee hyvää omalle eetterikehollemme, mutta myös enkeleille on sitä mukavampaa, mitä laajempia ajatuksia heistä me pystymme muodostamaan. Ihmisten rajalliset ajatukset enkeleistä ja heidän tehtävistään ovat heille suuri rasite. Ajatuksethan ovat korkeammilla tasoilla todellisuutta.

Kun ajatukset alkavat jälleen ihmisissä elää, kirjoittaa Steiner, silloin suuntautuvat henkisen maailman sielut ja henget näiden elpyvien ajatusten puoleen ja vapautunut ihminen voi alkaa jälleen elää heidän kanssaan.

Tässä puhumme tietysti pitkistä aikakausista.Ja jos huomaat näissä Mikael-tarkasteluissa läheistä yhteyttä Kristukseen, se johtuu siitä, että Mikael on hyvin lähinnä Kristusta oleva enkeli, eräässä mielessä hänen kuvansa tai miksei voisi sanoa, työnjohtajansa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: auringon, arkkienkeli, Mikael, ideat, sisäinen aurinko, elävät, ajatukset eetterikeho

Perhoset

Tiistai 9.7.2013 klo 18:57 - Matti Kuusela

Perhonen on yksi kesän hienoja ihmeitä. Miten se lentää? Mistä sen värit tulevat? Minulla on perhosista yksi meditaatiokin, Perhonen ja valoeetteri, mutta tässä perhosista erään Steinerin esitelmän mukaan. Tämäkin tieto ansaitsee tulla laajempaan tietoon.

Tällä kohtaa, josta nyt aloitan, Steiner liittää perhosmaailman vahvasti kosmisiin yhteyksiin. Luulisi, hän sanoo, että jo pelkän tunnon perusteella yhdistäisi lentävän ja kimmeltävän perhosmaailman ylempään Saturnuksen ja auringon piiriin, Jos katsot perhosta, näet miten se loistavine väreineen lepattaa valon läpi virtaavassa ja valoa väkehtivässä ilmassa. Ilman aallot kantavat sitä. Se tuskin koskettaa mitään maanomaista tai nestämäistä, sellaista mikä on sukulaista kuulle. Perhosen elementtiä on se, mitä on ylhäällä.

Perhosen olemassaolo on jotenkin hyvin vahvasti läsnäolevaa, mutta kun tutkii sen syntyä päätyy hyvin varhaisiin aikoihin.

Maan alkutulen valoon piirtynyt muisto

Se mikä nyt väikkyy valon läpäisemässä ilmassa perhosen siipenä, on ollut aiheena esillä jo maan ensimmäisessä inkarnaatiossa, jota nimitetään vanhaksi Saturnukseksi, koska nykyinen Saturnus-planeetta kantaa vahvasti sen muistoa. Muinainen Saturnus oli planeetta, tai oikeastaan koko meidän silloinen aurinkokuntamme, joka oli muodostunut pelkästään henkisestä lämmöstä. Se oli lämpöä, joka ei vielä ollut havaittavissa fyysisin aistein.

Ja perhosen kehitys jatkuu maan seuraavassa elämässä, vanhassa Auringossa, johon lämmön lisäksi tuli mukaan valo ja ilma, edelleen nykyaisteille näkymättöminä. Mutta silti kun eläytyy valoisaan kesäpäivään, kokea varmasti jota sellaista, mikä on sukua tälle ikivanhalle elämälle, jossa perhonen jo oli mukana. Silloin on syntynyt, lausuu Steiner, se mikä vielä nykyään antaa perhoselle mahdollisuuden olla valon ja ilman luomus. 

Aurinko antaa lahjanaan valoa, mutta aurinkokunnassamme Saturnus, Jupiter ja Mars tuovat ne voimat, jotka saavat auringonvalon kutsumaan aineellisuudesta esiin sellaista, mikä tulenomaisena välkehtii perhosen siiven ihmeellisessä aineessa. Perhosen olemusta ei voi ymmärtää, jos sen olemusta etsii maan perustalta, vaan perhonen olemuksessa toimii sellaista, mitä on etsittävä ylhäältä auringosta, ja ulommista planeetoista, Marsista, Jupiterista ja Saturnuksesta.

Perhonen - ulompien planeettojen olento

Perhonen on olemukseltaa yksi maailman vanhimpia eläimiä kantaessaan mukaan muistoa maan kahdesta ensimmäisestä ruumiillistumasta, Saturnuksen lämpökosmoksesta ja Auringon valon ja ilman kosmoksesta. Saturnus antaa sille sen tulen ja värit, jotka aurinko tekee näkyväksi.

Perhosen kaikista ihmeistä voisi hyvin kirjoittaa aivan oman kirjansa, sillä on uskomattoman kiehtovaa lukea, miten se esimerkiksi kehittyessään munasta toukaksi ja koteloksi aivan kuin ryömii eri planeettatilojen kautta kaikessa rauhassa. Se on maan päällä, mutta oikeastaan koko ajan kaukana maasta, keskeisesti aurinkovoimien piirissä.

Ja kun lukee siitä, miten perhosen henkistämä aineellisuus loistaa maapallon ympärillä, voi saada upeita sisäisiä kokemuksia, ja alkaa tajuta, miten rikas meidän maapallomme on yhteydessään aurinkokuntamme kaikkiin planeettapiirehin ja niiden voimiin. Sellaisessa olennossa kuin perhosessa tulee esiin juuri auringon ja ulointen planeettojen voimat, jotka ovat koko ajan kanssamme.

Olemme koko aurinkokuntamme asukkaita

On itse asiassa väärin ajatella, että me olemme vain maan olentoja. Toki me asumme nyt maan päällä, mutta vähänkin laajemmin katsottuna me elämme aurinkokuntamme ja sen planeettavoimien piirissä, jotka vaikuttavat meihin koko ajan paljon syvällisemmin kuin kuvittelemmekaan.

Jos olet ihmetellyt perhosen lentoa, miten se oikein pysyy ilmassa, niin henkinen vastaus on: se lentää valoeetterin piirissä. Eetterivoimat ovat neljää elementtiä vastaavia voimia: tulen elementtiä vastaa lämpöeetteri (Saturnus), ilman elementtiä ja valoa valoeetteri (aurinko). Kun perhonen pysähtyy ja levittää ja aukoo siipiään, se kerää itseensä valoeetteriä, jonka voimin se lentää. Voi sanoa, että perhonen lentää juuri valon sisäisen voiman avulla, joka on syntyisin vanhasta auringosta, ja joka nyt on yhteydessä nykyiseen aurinkoomme.

Ja siivissään perhonen kantaa muistoa siitä kehityksestä, joka alkoi maan ensimmäisessä henkisen tulen inkarnaatiossa, vanhassa Saturnuksessa. Ja nykyinen Saturnuksemme on edelleen se, minkä kautta nämä perhossiipien kehityskuvat syntyvät. Helposti voi paikallaan olevaa perhosta katsellessaan oivaltaa esimerkiksi sen, miten vanha kosminen luomus on ihmiskasvojen alkumuoto.

Rakkaudella

Matti

Lisätietoa Enkelimaan verkkokaupasta:

- Perhonen ja valoeetteri, Matti Kuuselan meditaatio

- Ihminen, luonto ja kosmos, Rudolf Steiner

1 kommentti . Avainsanat: perhonen, valoeetteri, Saturnus, aurinko, maan inkarnaatiot, valo, lämpö, muisto, Steiner

Siriuksen päivä

Perjantai 6.7.2012 klo 11:03 - Matti Kuusela

Tänään on Siriuksen päivä. Aurinko nousi tänään Kaksosten tähtikuviossa samassa kohtaa Siriuksen kanssa. Vanhoille egyptiläisille se merkitsi aina kauan odotettua uuden vuoden alkua ja samalla Niilin tulvien alkamista.

Jos on Nasan tiedeuutisten verkkotilaaja, saa usein katsella kuvioita ja videoista siitä, miten maan ulkopuolella olevat voimakentät muuntuvat ja sykkivät. Kun eläytyy tällaisiin kuviin, alkaa myös ymmärtää uudelleen, mitä erityisesti menneitten aikojen kansat ovat kokeneet taivaankappaleiden linjausten yhteydessä.

Kun kaksi planeettaa tulee lähelle toisiaan tai etenkin kun vähintään kolme on samalla linjalla, syntyy niiden välille voimakkaita, sykkiviä ja vaihtelevia energia energiatapahtumia, joilla on suuri merkitys maan elämänvoimille.

 

Sirius

Sirius on taivaan kirkkain tähti,
ja kun se nyt perjantaina onisis_sofia.jpg
saanut nousevat auringon samalle linjalle maan kanssa, voi kuvitella, miten sen henkinen vaikutus vahvistuu. Sekä auringon henkinen energia että Siriuksen henkinen vaikutus vahvistavat toisiaan.

Nykyisin meillä ei ole enää vanhojen kansojen tavoin luontaista kykyä kokea näitä kosmisia vaikutuksia, mutta ne ovat nyt avautumassa uudelleen korkeammalla tietoisuuden tasolla.

Käy yhä selvemmäksi, että lähekkäin olevat kiintotähdet ja aurinkokunnat vaikuttavat toisiinsa, elävät vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Tähdet ovat henkisiä olentoja, jotka ovat yhteydessä keskenään!

Ensin on tietysti hyvä ymmärtää, miten aurinkokunta planeettoineen on kokonaisuus, jonka toimintaan myös ihmisen rakenne perustuu. Jokainen ihminen on kuin ainutkertainen tiivistelmä aurinkokunnasta ja sen planeettavoimista.

Selkeimmin planeettojen vaikutuksen voi ymmärtää siinä, miten jokainen chakra vastaa omaa planeettaansa, mutta samoin meidän sisäelimillämme ja elämänvoimiemme toiminnoilla on yhteytensä toinen toisensa läpäiseviin planeettavoimiin.

Sirius sen sijaan on kiintotähti, joka vastaa meidän aurinkoamme, tai oikeastaan aurinkokuntaamme.

 

Henkinen Sirius

Henkisesti Sirius on liitetty Isikseen, joka vastasi egyptiläisille maailmanviisaus Sofiaa, tai myös madonnaa. Ihmeellistä Siriuksen monipuolisuudessa ja syvyydessä - monien muiden asioiden lisäksi - on se, että se on koettu myös mestari Jeesuksen tähdeksi. Se edustaa siis samalla kertaa sekä mitä syvintä miehistä ja myös naisellista voimaa ja tietoisuutta.

Tähtiä tuntevat voivat jo aavistella, miten se on mahdollista. Aurinkona Sirius ei olekaan meidän oman aurinkomme tapaan vain yksi tähti, vaan se koostuu itse asiassa kahdesta auringosta, joita voidaan pitää naisellisena ja miehisenä. Nämä kaksi aurinkoa kieppuvat avaruudessa toistensa ympäri niiden yhteinen painopiste keskipisteenään.

Vielä ihmeellisemmäksi asian tekee se, että henkisesti tiedetään olevan vielä kolmaskin tähti, Sirius C, joka pienenä kiertää näiden kahden emotähden ympäri omaa laajempaa rataansa. Tieteellisesti tämän Siriuksen olemassaoloa ei ole vielä pätevästi todistettu, mutta eiköhän se siellä ole, sillä tuskinpa sitä koskeva vanha myyttinen tieto perusteetonta on.

Kolme Siriuksen tähteä merkitsevät siis siis kolminaisuutta, Isää, Äitiä ja lasta - tai ylipäänsä luovaa henkistä voimaa. Mutta ilman muuta on selvää, että me saamme kokea Marian, Joosefin ja Jeesus-lapsen yhteyden tähän Siriuksen kolminaisuuteen.

´

Mestari Jeesus

Kirjoitin jo tämän päivän Astrosofiseen kalenteriin mestari Jeesuksesta, joka on meille suomalaisille ollut kovasti tuntematon henkilö, lähinnä meidän vahvasta luterilaisesta perinteestämme johtuen. Jaakob Böhmen Aurora-kirjoitusten jälkeen ei Suomessa ole juuri mystisemmästä tai henkevämmästä kristinuskosta kiinnostuttua, aivan uusinta aikaamme lukuunottamatta.

Mestari Jeesus oli se suuri henki, joka ihmisenä valmisteli Kristuksen tulevan maallisen kehon niiin pitkälle kuin se suinkin oli mahdollista. Hän oli sen suuren projektin käytännöllinen johtaja, jossa tuota Kristus-kehoa valmisteltiin itse asiassa tuhansia vuosia.

Tuon valmistelun suuruutta ei helposti tule ajatelleeksi, mutta jotta tuo yksi keho oli mahdollista luoda juutalaisen kansan keskuudessa, tarvittiin vielä muita kansoja avuksi - joiden kaikkien perustamisessa mestari Jeesus on ollut hyvin henkilökohtaisesti mukana.

Koskettavaa on, että niin kuin juutalaiset tarvitsivat tehtävänsä suorittamiseen vankeutta eli kulttuuriperinteen omaksumista sekä Egyptistä että Babyloniasta, niin myös Suomi on saanut kasvuunsa tukea sekä Ruotsilta että Venäjältä.

 

Jordanin virralla

Lopulta mestari Jeesus on siinä kehossa, jonka valmistelua hän maanpäällisenä ihmisenä on pitkään johtanut, ja viimeisenä iltana ennen Jordanin kastetta hän syvästi järkyttyneenä luopuu tuosta kehosta, joka oikeastaan vain henkisten voimien ohjaamana kulkee Jordanille, kohti paikkaa, jossa Johannes kastaa ihmisiä.

Henkiset, inhimilliset ja kosmiset tapahtumat lomittuvat toisiinsa paljon ihmeellisimmillä ja monipuolisemmilla tavoilla kuin me vielä osaamme kuvitellakaan. Kaikki mikä liittyy Kristuksen tulemiseen maan päälle on niin monisäikeistä, että meidän on vielä pitkään kehitettävä ajattelumme herkkyyttä ja joustavuutta sen ymmärtämiseen.

Mutta taivaankappalten keskinäisten voimien yhteenkutoilusta mainitsemme vielä yhden tekijän, jossa siinäkin on jo riittämiin koetusta meidän tiedostuksellemme. Kuulu Shamballa, pyhä maa, joka sijaitsee maan keskuksessa, on hyvin läheisessä yhteydessä myös Siriukseen. On jopa sanottu, että Sirius sijaitsee maan sydämessä! Mitä se konkreettisesti tarkoittaa, sitä voi toistaiseksi vain arvailla, mutta oma näkemykseni on se, että taivaankappaleet moniulotteisina olentoina, tai suurten taivaallisten olentojen fyysisinä kehoina, ovat paljon läheisemmässä yhteydessä toisiinsa kuin yleensä on kuviteltu.

Jos ajattelee Siriusta myös maan sisällä, kokee aivan uudella tavalla sen mahtavan vaikutelman, jonka vanhat egyptiläiset ovat saaneet silloin, kun he ovat katselleet auringon ja fyysisen Siriuksen nousua samasta kohtaa yli Niilin.

 

Kuva: Sophia Between Light and Dark, Anne Stockton

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Sirius, Isis, aurinko

Venuksen tie

Keskiviikko 6.6.2012 klo 16:45 - Matti Kuusela

Hei ystävät hyvät, tänään on siis
Venuksen transiitin päivä. Sikälivenuksen_syntyma.jpg kuin
olen ymmärtänyt, konjunktio eli yhtymä tähtitaivaalla tarkoittaa sitä, että maasta katsottuna kaksi taivaankappaletta on samalla pystylinjalla. Sen henkisen ja energeettisen merkityksen voi jokainen helposti aavistaa, jos on joskus katsonut tähtitaivaalle ja huomannut sitä ihmeellistä tunnelmaa, joka syntyy, jos vaikka leimuavan kirkas Venus ja himmeämpi viisas Jupiter lähestyvät toisiaan.

Saman voi kokea kuun ja jonkun kiertotähden ollessa lähessä toisiaan. Harvinaisempaa sen sijaan on, että taivaankappaleet menevät ihan kohdakkain, eli kuten nyt, että Venus radallaan sattuu juuri Auringon kohdalle ja kulkee sen kasvojen yli.

Silloin siinä tapahtuu useaitakin asioita, mutta ainakin kaksi: Venus, vaikka se on kooltaan pieni pilkku aurinkoon verrattuna, pysäyttää kuitenkin osan auringon fyysisen ja henkisen valon virrasta. Ja toisaalta pieni mutta vaikuttava Venus vaikuttaa omalta osaltaan auringon henkiseen virtaukseen, se rikastaa sitä omalla yksilöllisyydellään. Ja samalla auringon valtava voima vahvistaa Venuksen vaikutusta.

 

Linjausten voima

Lisäksi tapahtuu energeettisesti suuria asioita. Aivan kuten ihmisellä, myös aurinkoa kiertävillä planeetoilla on omat henkiset voimakenttänsä, ja etenkin eteerinen kenttä. Planeetan varsinainen kosminen oma kenttä tai aura ei kuitenkaan ole pelkästään sen itsensä ympärillä, vaan henkisesti katsottuna planeetta on linssinmuotoinen näkymätön voimaolemus, jonka keskipiste on auringossa. Ja fyysinen planeetta, se jonka me näemme silmillämme, on kuin kupla tuon henkisen auringon ympärillä kiertävän planeetan reunassa.

Merkuriuksella on kaikkein pienin eetterilinssi, Venuksella toisella suurin ja maalla kolmanneksi suurin, ja suurempi sulkaa aina pienemmän sisäänsä. Näin kun ajattelee, fyysisesti näkyvä aurinko onkin edelleen maan eetterimuodon sisällä! Toisaalta kaikki planeetat ovat auringon eetterimuodon sisällä, joka on siis hyvin suuri ja ulottuu koko aurinkokuntaamme.

 

Elävän ja joustavan ajattelun voima

Jos tuo tuntui vaikealta ymmärtää, se johtuu siitä, puhumme voimatason asioista yhdessä fyysisen kappaleellisen tason kanssa. Vaikeus tulee siitä, että elävä ja joustava ajatus joutuu aina itse luomaan oman muotonsa ihmisen eetterikehossa, kun taas nykyaikana fyysinen ajattelu seuraa valmiita energiauria.

Näin ei aina ole ollut. Menneisyydessä ihmiset ajattelivat elävän luonnon ja maailmankaikkeuden omien voimien mukaisesti ja fyysinen ajattelu oli valtava ponnistus. Nyt on päinvastoin. Meille kaikille fyysinen ajattelu on enemmän tai vähemmän helppoa, mutta joustava laajempi ajattelu vaatii omaa sisäistä voimaa.

Tällä sisäisellä voimalla voimma nyt kuvitella, miten fyysinen aurinko, Venus ja maa sattuvat aivan samalle suoralle. Tavallisestikin, silloin kun kaksi olentoa tulee lähelle toisiaan, niiden välillä alkaa tapahtua sekä tietoista että syvempää tiedostamatonta vuorovaikutusta. Nyt kun kolme taivaallista kappaletta tulee lähelle toisiaan ja vielä samalla linjalle, niiden välille syntyy hyvin voimakas virtaus kaikkiin mahdollisiin niiden välisiin yhteyksiin.

Se merkitsee, että vaikka tuo maan, Venuksen ja Auringon välinen linjaus kesti fyysistä aikaa vain muutaman tunnin, voimatasolla sen vaikutus säilyy pitkään, jopa kuukausia ja hienommilla tasoilla jopa vuosikymmeniä. Ja jos me ihmiset menemme siihen omalla tahdollamme mukaan, tuo kommunikointi vahvistuu entisestään.

Kosmos luo meille mahdollisuuksia, mutta näiden mahdollisuuksien toteutuminen on kiinni meistä ihmisistä. Meidän tietoisuudellamme on todellista kosmista merkitystä kiertotähtien väliseen yhteistoimintaan!

 

Venuksen tie

Venuksen luova voima on kauneutta, naisellisuutta ja rakkautta. Nyt meillä on mahdollisuus avautua ottamaan sitä vastaan, mutta ennen kaikkea meillä on mahdollisuus kehittää ja vahvistaa noita voimia itsessämme. Silloin Venus auttaa meitä, auringon henkisen valon tukemana.

Tänään 6.6. eli kahden kuutosen päivänä on erinomaisen tasapainoinen päivä asettua sisäisesti uudelleen omaan kosmokseensa. Geometrisesti kuustähti on kaksi kolmiota, naisellinen ja miehinen kolmio lomittain, keskenään tasapainossa. Ja itse tuo tasapaino eli 6 + 6 on myös naisellinen kosmiselta olemukseltaan.

Naisellisuuden varsinainen henkinen olemus on hän, jota kutsumme Sofiaksi, maailmanviisaudeksi. Tämä on vahvasti Sofian viisauden päivä, mutta omalla tavallaan tämä Sofia-vaikutus jatkuu vielä pitkään.

1 kommentti . Avainsanat: Venus, transiitti, aurinko, Sofia, maailmanviisaus, konjunktio, eetteri, planeetat, 6, elävä ajattelu

Uuteen Vuoteen - Sydän, Maa, Aurinko, Plejadit, Linnunrata!

Lauantai 31.12.2011 klo 15:13 - Matti Kuusela

Kiitos teille kaikille, jotka olette kulkeneet kanssamme kohti vuotta 2012!

Tänään uudenvuodenaattopäivänä pyhien öiden enkelijohdatus muuttuu kosmisemmalle tasolle. Viime yön suurenkelit ovat niitä, joilla on yhteys ihmisen tahtoon ja kohtaloon ja tänään alkaa muuntuminen kohti muodonhenkien eli elohim energioita, joita voimme hyvällä syyllä nimittää jumalallisiksi tai kosmisiksi voimiksi.

Siitä pamahdukset ja taivaalle
kuin tähtinä kohoavat raketit
ovat hyvämilky_way_2_vihrea.jpg osoitus. Alitajuisesti
me kohoamme tänä yönä kokomaan maan tähtenä tähtien joukossa.

Uudenvuodenpätöksistä en tietoisella tasolla ole niin kiinnostunut. Ehkä tärkeintä on tosiaankin kokoa yhteys maahan ja maan yhteys kosmokseen - ja ymmärtää, että meidän minuuden kehityksemme maan päällä on välittömässä yhteydessä maahan, maan kehitykseen ja kasvuun. Mutta se on hyvä kokoa juuri tunteena, ehkäpä tahtonakin.

 

Liikkeenhenget uudenvuodenpäivänä

Uudenvuodenpäivänä tulevat vuoroon liikkeenhenget, jotka vallitsevat seuraavana yönä. Silloin kysymys on sisäisestä liikkuvuudesta. Parempi kuin yrittää pitää kiinni kiinteistä päätöksistä on tunnustella, mihin sisäinen liike johtaa, ja yrittää olla niin vastaanottavainen ja liikkuvainen ajatuksissaan, tunteissaan ja tahdossaankin, kuin mahdollista.

 

Jeesus ja Kristus - uudenvuoden aurinkovoimat

Astrosofisessa kalenterissa olen kirjoittanut tarkemmin uudenvuoden yhteydestä Luukkaan evankeliumin Jeesuslapsen syntymään - nykyisin uudenvuodenpäivänä aurinko on samassa suhteessa eläinrataan kuin Luukkaan evankeliumin Jeesus-lapsen syntyessä.

Se puhuu meille siitä, että elohim eli jumalat, jotka ovat maapallon olemisen ja muodon taustalla, rytmittyvät nyt meille ihmisille samaan tahtiin Luukkaan evenkaliumin Jeesuksen, jouluaaton Jeesuslapsen syntymän kanssa.

Uusi vuosi aivankuin toistaa joulun sisäisen sydänlapsen synnyn uudelleen kosmisemmalla tasolla, ei enää vain luolassa maan sisällä, vaan nyt koko planeettana. Maa ja aurinko, elohimin asuinpaikka, jossa myös Kristus osaltaan asuu, liukuvat yhteen uudenvuodenyönä ihmissydämen kanssa. Ihmissydän liittyy yhteen maan sydämen ja auringon sydämen kanssa - ja kuten Plejadien tähtisisaret -kirjassa minä ja Robert kerromme, ensi vuonna meistä lähestyy vielä yksi suuri sydän.

Ihmissydämen, maan sydämen ja aurinkosydämen linjaan on liittymässä myös koko galaksimme Linnunradan sydän eli suuri henkien keskusaurinko. Se on aivan mahtava kosminen ajatus, joka todella tekee hiljaiseksi.

 

Plejadit eli Seulaset

Kuten Plejadien tähtisisarissa kerrotaan, maan alkuperäiskansat ovat kautta aikojen kantaneet muistoa yhteydestämme Plejadeihin eli Seulasiin, ja ihmeellisesti niin kristinuskon ja new agen piirissä kuin Rudolf Steiner ja astrosofian tutkijat ovat hämmästyttävän yksimielisiä siitä, että Seulaset ovat kosmisesti meidän niin menneisyytemme kuin tulevaisuutemmekin, kosminen sanan talo, jonka henkisyyden kautta me voimme turvallisesti liittyä koko galaksimme keskusaurinkoon.

Se tunteiden syvyys, kauneuden arvostaminen, tanssillisuus ja parantamisen tahto, joka liittyy Plejadeihin, on myös se tie, joka valmistaa meitä sisäisesti kohtaamaan ja ottamaan vastaan kuin suurena maailmanhelluntaina sen yhteyden Linnunradan galaksimme keskukseen, jota pitkälaskun maya-kalenterin päättymisen on odotettu tarkoittavan.

 

Viides evankeliumi

Plejadien tähtisisarten ohella koen koko ajan, että juuri näinä vuoden 2012 alkuaikoina erittäin tärkeä kirja on Rudolf Steinerin Viides evankeliumi, jonka otin jo joitakin päiviä sitten mukaan Enkelimaan myyntilistalle.

Mistä se kertoo? Siitä miten kauan henkisellä puolella yhteistyötä tehneet kosminen Kristushenki ja ihmiskunnan eräänlainen alkuhenki kohtaavat toisensa maan päällä Jordanin kasteessa.

Jordan on myös kosminen elämänvirta maan päällä. Kosminen elämän on taivaalla näkemämme Linnunrata. Maan päällä se on Jordanin virta, joka kulkee elävöittävien aurinkovoimien Genetsaretin järvestä kuolemanvoimien Kuolleeseen mereen. Kasteessa kosmisen Kristuksen voimat liittyvät maan elämän piiriin Jeesuksen kehoon, tuon olennon, jossa on sekä ihmistä että enkeliä.

Minulle kerrotaan nyt hyvin selvästi, että tämän tulevan vuoden tärkeitä teemoja ihmiskunnalle ja etenkin meille suomalaisille on tähän Kristus-Jeesus-mysteeriin eläytyminen. Sen kautta me voimme ymmärtää itsessämme niitä suuria mysteereitä, jotka liittyvät kosmiseen aurinkokuntamme ja Linnunradan yhteyden uudistumiseen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: uusivuosi, muodonhenget, Kristus, Jeesus, Viides evankelliumi, Rudolf Steiner, Jordanin kaste, elohim, maa, liikkeenhenget, aurinko, sydän, Plejadit, henkinen keskusaurinko, maya-kalenteri, vuosi 2012, Plejadien tähtisisaret

Kristus ja Zarathustra

Keskiviikko 6.7.2011 klo 0:53 - Matti Kuusela

Hei taas, kiitos kommenteista eilisestä kirjoituksesta. Sanottiin että se tuntui oikealta, vaikka kaikkea ei ymmärtänytkään.

Nyt joka tapauksessa siis keskiviikkona on Auringon ja suuren Sirius-tähtiystävämme konjunktio. Sirius ei olekaan mikä tahansa tähti, sillä se on yhdistetty esimerkiksi Isikseen ja Zarathustraan ja sitä pidetään Maan henkisen koulutuksen vartijana.

Siriuksen ja Auringon yhteinen nousu taivaanrannalta oli muinaisille egyptiläisille tärkeä hetki. Heille se merkitsi Uudenvuoden alkua, Niilin tulvia ja sen seurauksena kuivan ajan päättymistä ja uutta hedelmällisyyden jaksoa.

 

Kristuksen odotus

Egyptiläisille Sirius oli
myös jumalatar Isiksen
tähti. Isis oli heille samaa
kuinzarathustra.jpg Maria meille, olento joka on valmis ottamaan vastaan kosmoksesta pojan. Näitä perusmyyttisiä draamoja näyteltiin korkeakulttuureissa satoja ja tuhansia vuosia ennen Palestiinan tapahtumia.

Ajatus näistä kulttuureista pakanallisina on täysin virheellinen. Jeesuksen syntymää Neitsyestä odotettiin kaikkialla, missä ihmiskunnan mysteerisalaisuuksia tunnettiin. Israel ei tässä odottamisessa ollut mitenkään yksin. Jeesuksen syntymä maan päälle oli sitten sen pitkän odotuksen täyttymys.

Ongelma siinä, että Jeesusta ei otettu paremmin vastaan, oli ilmeisesti siinä, että ihmiskunta oli jo rappeutuneempi kuin oli saatettu odottaa. Ehkä myös Kristuksen tulo maan päälle myöhästyi alkuperäisestä suunnitelmasta, kun ihmiskunta ei ollut riittävän valmis ottamaan häntä vastaan.

Tuntuu siltä, että tässä ihmiskunta kykenee yllättämään yhä uudelleen: olemaan vastaanottamatta henkisiä todellisuutta. Henkiset opettajat odottivat, että Kristuksen toinen tuleminen olisi edennyt jo viime vuosisadalla ennen toista maailmansotaa niin pitkälle, että todella useilla ihmisillä eri puolillan maailmaa olisi ollut hänestä henkisiä kokemuksia. Joillakin oli, mutta odotettua henkistymisen aaltoa ei syntynyt.

 

Kristuksen ymmärtäminen

Nyt meidän olisi tehtävä kaikkemm ymmärtääksemme Kristusta. Niin paljon kuin olemmekin puhuneet sydämen avautumisesta ja sydämen ymmärryksen kehittymisestä, sydän ei osaa kehittää tuota ymmärrystä ilman ajattelun valon apua.

Ajattelu on se valo, joka loistaa kuin majakka yli meren ja näyttää elämän aallokot ja karit niin, että sydän voi turvallisesti etsiä oman paikkansa. Ilman ajatuksen valon tukea sydämen on lähes mahdotonta löytää rakkaudelleen tukevaa perustaa. Ja sydän taas näyttää ajattelulle sen, mikä on tärkeintä.

Ilman sydämen tukea ajattelusta tulee kuollutta ja itsekästä, sellaista joka pyrkii vain omaan hyväänsä ja siihenkin lähinnä materialistisin keinoin.

Puhuimme aiemmassa blogissa Kristuksesta pelastajana, mutta hän jätti meille ihmisille oman osamme. En tiedä pitäisikö minun tässä puhua jälleen kirkosta, siis luterilaisesta, mutta puhutaan nyt. Kirkossa on sellainen näkemys, että joko ihminen pelastaa itsensä, tai Kristus pelastaa hänet.

Mutta kysymyksessä ei ole joko-tai, vaan kumpikin. Normaalit sanat ovat tässä hirmuisen kömpelöitä ja rajallisia, mutta Kristus varsinaisesti pelasti ihmisen fyysiseen ruumiin hajoamasta (pääsiäinen) ja eetterikehon pakenemasta pois maasta (helatorstai). Entä ihmisen astraalikeho ja minä?

Ne ihmisen on itse pelastettava ja aktivoitava. Onhan Kristus siinäkin takana ja helluntai on juuri minuuden juhla, mutta silti. Fyysinen kehomme ja sen elämänvoimat tulevat pitkälle toimeen ilman me ihmiset teemme mitään aktiivista niiden hyväksi, mutta sellaisen yhteyden Kristukseen, että meidän minuutemme työ ajattelussa ja tunteissa voi muodostua todelliseksi uudeksi maailmanluomiseksi, sen ihminen voi saavuttaa vain oppimalla ymmärtämään Kristusta ja hänen työtään.

Se voi kuulostaa aluksi täysin epäreilulta ja asiattomalta. Miksi olisi joku tietämisen yksityiskohta, joka olisi niin tärkeä. Mutta se ei olekaan yksityiskohta, vaan Kristuksen vaikutusta ja työtä tulevaisuudessa ei mitenkään voi käsittää ymmärtämättä hänen työtään menneisyydessä.

Vaikea asia tässä on se, että koska yksi Kristuksen tehtävistä on antaa ihmisille vapaus, jotta heistä voisi tulla todellisen ja aidon rakkauden ja luovuuden olentoja, meille ei voi antaa Kristuksen ymmärtämistä kuin automaationa, vaan meidän on tehtävä ainakin vähän omaa työtä mukana.

 

Kristus-valo

Aivan pelkkä antautuminenkaan ei riitä, sillä silloin puuttuu tuo henkinen ajatusvalo, josta oli puhetta.

Meidän on siis ymmärrettävä. Ja meidän on tunnettava. Vain kaksi asiaa, mutta käytännössä se on niin paljon, koska maailma opettaa meille yhä tuota joko-tai -ajattelua. Joko uskot, etkä silloin ajattele. Tai ajattelet, etkä silloin usko.

Tai koska jokin on hyvä juttu, se ei voi olla paha. Tai koska joku puhuu hyvistä asioista, hän on hyvällä asialla. Tämä kaikki on niin riittämätöntä.

Kristus-valossa, joka on samalla Sirius-valo, meidän on aina jaksettava katsoa jokaista asiaa sekä sydämellä että päällä, sekä tunteella että ajatuksella, sekä rakkauden lämmöllä että valolla.

Samoin meidän on opittava katsomaan jokaista asiaa sekä sen valopuolelta, myös varjopuolelta, sillä molemmat ovat mukana jokaisessa asiassa.

Kun meissä alkaa herätä tämä valon ja sen heittämän varjon ymmärrys jokapäiväisenä luonnollisena asiana, silloin meissä voi alkaa herätä myös Sisäinen Sirius, sekä naisellisena Isis-Sofia-viisautena että miehisenä Zarathustra-viisautena, sekä Mariana että Jeesuksena.

2 kommenttia . Avainsanat: Kristus, Jeesus, Zarathustra, Sirius, Aurinko, Kristus-valo, Kristus-rakkaus

Sirius taivaalla - Sirius Maassa

Tiistai 5.7.2011 klo 0:36 - Matti Kuusela

Ensi keskiviikkona on siis todellinen ikivanha egyptiläinen uusivuosi, päivä jolloin Sirius nousee taivaanrannasta konjunktiossa Auringon kanssa. Se on oikeastaan kahden auringon yhteissointi: maisen auringon kohoamisen siunaa kosminen Sirius-aurinko. Kristuksen aurinkovoima yhdistyy kosmisen jumalviisauden Sofia-voimaan Siriuksessa.

Meidän on hyvä oppia näkemään maa ja sen lähitähdet enemmän liikkeessä ja liikkuvina, samoin koko Linnunratamme. Kiinteiden ja paikallaan pysyvien kuvausten aika alkaa olla ohi. Ne eivät enää auta meitä ymmärtämään itseämme eikä tätä maailmaa enemmän.

 

Linnunrata

Kuvittele siis valtava kaunis kosminen tähtispiraali, jonka yhdessä spiraalivarressa meidän Aurinkomme ja sen ympärilllä koko aurinkokuntamme pyörii. Maa pyörii radallaan. Kaikki on liikkeessä, kuin majesteettisen kosmisen sinfoniamusiikin kantamana.

Kosmiset kuorot luovat näille taivaankappaleille sielullisen elämän.

Kuvittele miten Maa ei ole vain kiinteä kappale, vaan siinä on ydinosa, joka pyörii eri vauhdilla kuin pintaosa. Nestemäisen sisemmän ja ulomman kerroksen välillä on ohut kiinteämpi kerros, joka jakaa nämä kaksi erivauhtista maan osaa. Näiden sisäisemmän ja ulomman osan välinen liike-ero luo valtavia sähköisiä ja energeettisiä voimia ja jännitteitä, jotka kuitenkin vain harvoin ulottuvat maan pinnalle saakka. Ne tasapainottavat ja luovat maan sisällä.

 

Maan ydin

Mutta Maan ytimessä henkisellä tasolla loistaa suuri valo. Tuon valon vielä henkisempää tasoa nimitetään Shamballaksi. Se on Kristuksen ja hänen johdollaan työskentelevien kahdentoista suuren mestarin maa.

Yksi tämän maan ulottuvuus on Sirius.

Totta kai on kummallista ajatella, että jos kerran Sirius on taivaalla Orionin vierellä noin kahdeksan valovuoden etäisyydellä Maasta, ei se tietenkään voi olla Maan ytimessä.

Nyt esitän oikein tyhmän vertauksen. Jokainen voi miettiä missä on rautatie. Sitten tulee joku ja sanoo, hei, rautatie on Kansas Cityssä. Toinen sanoo, että rautatie on Luumäellä ja toinen että rautatie on Kansas Cityssä. Ja kumpikin oikeassa. Eikä kumpikaan ole väärässä.

No niin, tähtitiede sanoo että Sirius on kahdeksan valovuoden etäisyydellä ja henkinen tutkimus, että Sirius on Maan keskipisteessa 6000 kilometrin etäisyydellä.

Ajattele tällaista: Tähti on paitsi fyysinen olento, myös henkinen olento, valtavan kehittynyt henkinen olento. Yksi suuri ero meidän ihmisten ja kehittyneempien henkisten olentojen välillä on se, että he ovat itsessään läsnä ja tietoisia useilla olemassaolon tasolla, tai useissa maailmoissa. Me ihmiset voimme joskus meditaatiossa tai vaikkapa jossakin flow-tilassa saavuttaa toisenlaisia kokemuksia maailmasta, mutta korkeammille olennoille ne ovat täysin läsnäolevia. Sirius voi olla se sama Sirius omassa tähtikokonaisuudessaan tai Maan ytimessä tai ... jossain muualla.

Ja vaikka et tähän uskoisikaan, sillä ei ole niin merkitystä, vaan sillä on, että tuumailet hieman tätä mahdollisuutta. Sinun ei tarvitse pelätä, että näitä miettimällä menettäisit otteesi todellisuudesta. Päinvastoin, mitä joustavammaksi tietoisuutesi tulee, sitä herkemmäksi tulee myös totuuden aistisi.

 

Eettinen mielikuvitus

Jos meiltä yleisesti puuttuu ajattelun joustavuutta ja monitasoisten todellisuuksien totuuksien tajua, meiltä puuttuu myös taiteellis-eettistä mielikuvitusta.

Palataan vielä totuuksiin. Hyvin alkeellinen näkemys totuuksista, josta kuitenkin kollektiivitasolla, tai tiedostamattomalla tasolla, pidetään lujasti kiinni, on se että jos minä olen oikeassa, niin niiden jotka ajattelevat toisella tavalla, on silloin välttämättä oltava väärässä.

Tällainen ajattelu auttaa ihmistä itsenäistymään minä-olennoksi, erottamaan oman ajattelunsa naapurin ajattelusta.

Seuraava vaihe on, että sallin itselläni on omia totuuksia, aivan niin kuin sallin jokaiselle muullekin oman totuutensa.

Jos todella pystyn tuohon eläytymään, huomaa miten jokaisen ihmisen totuus eroaa toisten totuuksista suunnattoman monisävyisesti.

Ja nyt: samaa pätee tähtiolentoihin. Siriuksessa Siriuksella on omat totuuden ja elämän ja eettisyyden sävynsä, samoin Siriuksella Maan ytimessä on omansa. Silti se on se sama Sirius.

Kiitos että kuljit näin kauas kanssamme. Johan tuossa tuli ajattelemista.

 

Rikkaus ja runsaus

Ja jos ajattelet, että mitähän hyötyä näistä ajatuksista minulle on, vastaus kuuluu: mitä runsaammin ja joustavammin kykenet ajattelemaan maailmankaikkeutta ja sen tähtimaailmojen salaisuuksia, sitä runsaammaksi ja rikkaammaksi elämäsi tulee.

Voi tosin olla, että tuosta rikkaudesta vain pieni osa kykenee todellistumaan tässä elämässä. Niin jäykkiä energiamme usein ovat. Mutta ne ehtivät hyvin vaikuttaa seuraavassa elämässä. Kun nyt ajattelet suuria ja tähtiä syleileviä ajatuksia ja niihin liittyviä tunteita, kosmos vastaa sinulle antamalla sinulle seuraavaan elämääsi ihmeellisiä lahjoja.

 

Sirius-tarjoukset

Ensi keskiviikon suuren ja monipuoliset Sirius-juhlan kunniaksi valmistin Sinulle kaksi CD-meditaatiotarjousta, jotka auttavat Sinua liittymään paremmin Siriuksen voimiin.

Yhdessä niissä ei muistaakseni mainita Siriusta tai Isistä lainkaan nimeltä, mutta mahdollisesti Sofia, jonka tähti Sirius on. Mutta kaikissa niissä on Sirius vahvasti mukana.

Näitä tarjouksia pääset tarkastelemaan nettikaupasta.

Huomenna jatkamme Siriukseen liittyviä asioita mm. Uuden testamentin henkilöiden kannalta. Heistä on jo puhetta Astrosofisella sivulla.

2 kommenttia . Avainsanat: henkinen aurinko, sirius, egyptiläinen uusivuosi,

Kosminen helluntai

Perjantai 17.6.2011 klo 0:50 - Matti Kuusela

Itse koin nyt tällä viikolla ensimmäistä kertaa voimakkaasti kuunpimennyksen ja lähestyvät galaktisen linjauksen värähtelyt. Kuunpimennyksen vaikutelma oli kuin Maa värähtelisi Auringon ja Kuun välisessä nuorassa, ja niin se tavallaan onkin.

Tämä tasapainoinen korkea
värähtely liittyy nyt voimakkaasti sun_akhenaten.jpgviikonvaihteessa tapahtuvaan konstellaatioon, joka on sama kuin alkuhelluntaina. Tästä puhun tarkemmin itse meditaatiossa, jonka cd on jo valmis ja sen voi nyt hankkia normaalia hieman alempaan hintaan, 12 eurolla. Nimi on Yhteys henkisen keskusaurinkoon.

Tässä meditaatiossa tulevat esille paitsi Mariat ja liljaenergia, myös Krishna ja Buddha. He tulivat meditaatioon mukaan korkeammassa ohjauksessa, mutta koen voimakkaasti, että on todella jo aika että tieto esimerkiksi heidän olennaisen tärkeästä osuudesta Kristuksen elämästä tulee esiin.

Tavallaan ymmärrän miksi henkiset piirit eivät ole näistä asioista kovasti puhuneet (siis ne, jotka niistä ovat tienneet), sillä satojen vuosien ajan ihminen pääsi hengestään jos puhui tällaisista asioista julkisesti.

Ajatus kirkon ja pakanallisten uskontojen vastakkainajattelussa on kristillisessä rakkauden ja hyväksymisen uskonnossa niin valtavan voimakas, että ajatus Kristuksen ja Krishnan tai Buddhan yhteistyöstä voi aluksi tuntua aivan käsittämättömältä, mutta hyvin kauniilta ja selkeältä, kun siihen perehtyy.

Rudolf Steiner uskoi, että sadan vuoden kuluttua ihmiset eivät enää hyväksyisi uskontoa, joka ei pohjaudu selkeään henkiseen tietoon. Siinä hän erehtyi, kirkon kuumat asiat eivät liitykään elämän henkisiin perustoihin vaan paljon käytännöllisempiin kannanottoihin.

Eilisillan meditaatio, joka perustui siis Auringon, Maan ja Linnunradan keskuksen linjaukseen ja siitä johtuvaan voimakkaaseen henkis-energeettiseen virtaukseen ja värähtelyyn, toi esiin myös voimakkaita luontokokemuksia.

 

Yhteys galaktiseen keskukseen ja henkiseen keskusaurinkoon

Sekä tämän Helsingin että maanantain Turun käytännössä sama-aiheisen, mutta sisällöltään hyvin erilainen meditaatio ovat nyt kumpikin saatavissa cd:nä hieman alennettuun alkuhintaan 12 euroa, joka on tosi edullinen mahdollisuus tulla mukaan.

Turun cd-meditaation nimi on Yhteys galaktiseen keskukseen ja Helsingin cd, joka sisältää myös alustuksen, nimi on Yhteys Henkiseen keskusaurinkoon.

Kumpikin meditaatio soveltuu nyt erinomaisesti tähän juhannusta edeltävään aikaan, jolloin luonnon värit ovat vahvoja, vihreä voimakas ja energioiden täyteys suurta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: galaktinen keskus, henkinen keskusaurinko, Krishna, Buddha, Kristus, helluntai

Itsenäisen minän juhla

Torstai 16.6.2011 klo 1:27 - Matti Kuusela

Hei, tervetuloa Enkelimaahan! Tiedäthän että mukanaolollasi on merkitystä.

Nyt kuunpimennysyönä on erikoiset tunnelmat, ja voimakkaat värähtelyt. Todella tuntuu, että Maa värähtelee kuin ketjussa Auringon ja Kuun välillä.

Kuunpimennykset aikana Maa on siis täsmälleen Auringon ja Kuun välillä. Mutta nyt vaikuttaa jo toinen kosmisesti vielä suurempi linjaus, joka tarkalleen ottaen täyttyy vasta lauantaina: maa asettuu myös Auringon ja Linnunratamme keskusauringon väliin noin 18.-19. kesäkuuta, siis tulevan lauantain ja sunnuntain aikaan.

Jos nämä lähestyvät värähtelyt tuntuvat voimakkailta, niin sitä selittää se Robert A. Powellin löytämä tieto, että tuo linjaus eli Auringon ja galaktisen keskustan oppositio on juuri ensimmäisen helluntain tähtiasetelma. Silloin ensimmäisen kerran Jumalallinen Isä-rakkaus virtasi kahdentoista opetuslapsen ja Maria-Sofian piiriin suurella voimalla ja loi opetuslapsista apostoleja, itsenäisen hengen kantajia ja opettajia.

Tätä on niin vaikea nykyisin täysin ymmärtää. Kristinuskon todellinen opetus on yksilöllisen rakkauden ja vastuun opetusta. Tuli hullunkurinen vertaus formulatalleista. Kirkot ovat hieman kuin formulatalleja, jotka pitävät toimintaa yllä ilman että kukaan istuu autoon todella ajamaan. Mutta meidän jokaisen minuutemme on tällainen formulakuski, joka kilpailee siinä miten saa pidettyä oman minuutensa avoimena ja henkisesti toimintakykyisenä tässä maailmassa.

Vuoden 2012 lähestyessä me lähestymme samalla aikaa, jolloin uusi maailmanhelluntai tulee yhä ajankohtaisemmaksi. Niin kuin juhannus ennakoi joulua, niin myös tulevan sunnuntain Auringon ja keskusauringon oppositio ennakoi joulun alla tapahtuvaa Auringon ja keskusauringon konjunktiota, eli silloin ne molemmat ovat Maasta katsottuna juuri samalla suunnalla.

Mitä enemmän me avaudumme nyt tälle yksilöllisen minän graal-konstellaatiolle, sitä vahvempi on joulun alla tuleva Linnunradan keskusauringon kosketus, rakkauden virratus ihmisminuuksiimme. Kun se nyt tapahtuu kesän kosmisuudessa, tapahtuu se puolen vuoden kuluttua enemmän joulua valmistelevassa sydänsisäisyydessä.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: helluntai, maailmanhelluntai, henkinen keskusaurinko, Linnunrata, galaksi

Terveisiä Minä Olen -messuilta

Maanantai 14.2.2011 klo 14:57 - Matti Kuusela

Paljon kiitoksia kaikille, joita kohtasimme Minä Olen -messuilla viikonloppuna! Tuossa tiiviissä ilmapiirissä jokainen kohtaaminen tuo uutta valoa, vaikka silloinkin kun se maisella tasolla jää vain tunnistamiseksi, katseeksi tai hymyksi.

Energeettisesti messut olivat jälleen haastava kokemus. Energiahoitajana omat energiani lähtevät aina työstämään kaikkien mukanaolijoiden kokonaisuutta, ja se on todella mahtavaa työtä, josta voi olla vain kiitollinen.

Luentoihin ja työpajoihin en itse osallistunut, mutta sen pohjalta mitä kuulin, astrologiaa ja Suomea käsitellyt työpaja antoi innostavia näkymiä tulevaisuudestamme ja tuosta merkittävästä päivästä 21.12.2012, jolloin Aurinko astuu Kauriin merkkiin.

 

Kosminen Suomi ja Kalevala

Messuille hankin Harri Piekkosen upean kirjan Kalevala, matkaopas tähtiin. Olen sitä vasta selaillut ja pari ensimmäistä sivua lukenut, mutta sen uskallan sanoa, että sen ote on varsin kauniilla ja pehmeän monipuolisella tavalla suomalainen, ja Taivaankaari Oy:n luoma ulkoasu tekee siitä yhden Suomen kaikkien aikojen kauneimmista kirjoista. Se yltää elävyydessään ja taiteellisessa tajussaan aivan parhaiden kansallisromanttisten teosten tasolle.

Veli Martin Keitel avaa suomalaisuuden ja Kalevan kosmista tutkimusta lähi-idän ja Kabbalan suuntaan. Myös Keitelin kirja on huolellisesti taitettu ja sen hyvät liitteet esimerkiksi heprean aakkosista tekevät siitä varsin käyttökelpoisen. Tätäkään kirjaa, Väinämöisen puhuva puu, en ole vielä selailua pidemmälle tutkinut, mutta jo nämä kaksi kirjaa antavat tuntumaa siitä, että meidän henkisessä kulttuurissamme on alkanut näkyä ja toimia se uusi nousu, jota niin pitkään on odotettu.

Samaan kosmiseen vasuun asettuu tuo nyt itse vielä työstämäni Robert A. Powellin suomennos Plejadeista, vuodesta 2012 ja maailmanhelluntaista.

Kaikki tämä viittaa siihe, että maan ja taivaan, tietaan ja henkisyyden uusi yhdistyminen on alkanut. Olemme eläneet valmistusaikaa, jossa ihmisminuus on etsinyt itseeään erillääin maailmankaikkeuden suuresta yhteisyydestä. Plejadilaisen maya-kalenterin päättyminen viittaa siihen, että maa ja aurinkokuntamme ovat jälleen asettumassa energeettiseen yhteyteen koko galaksimme, Linnunradan kanssa, ja sen keskustan kanssa, jota voinemme nimittää galaktiseksi keskusauringoksi.

 

Uusia hoitomuotoja ja hoitolaitteita

Henkisillä messuilla kohtaa aina myös mielenkiintoisia uusia hoitolaitteita - hoitomuotoja on jo niin paljon, että jo niiden kaikkien nimien tunnistaminen alkaa olla hankalaa. Kauan on kulunut aikaa siitä, kun keksin ensin alkaa käyttää omista hoidoistani nimitystä bioenergiahoito ja kun uhkaavasti sen lähelle tulivat fyysiset biopolttoaineet niin keksin lyhemmän nimitykset energiahoito. Nyt noita hoitomuotoja on varmaan jo lähelle tuhatta.

Tuo moninaisuus puhuu uutta kieltä, joka myös osoittaa ihmisminuuden uutta vapautta: se on kulkemista kohti vapaan ja riippumattoman ihmisminuuden kulttuuria, josta sen pyhyyden oivaltaessaan voi käyttää myös nimitystä graalin kulttuuri.

Kun magnetismin ja valon uuden muodot vapauttavat esimerkiksi toisiinsa kasautuneita verisoluja itsenäisiksi, voi sen nähdä suoraan ihmisminuuden yksilöllistymisen ja energioiden vapaan virran tukemisena. Uusien hoitolaitteiden tutkiminen on äärimmäisen mielenkiinoista, koska noiden uusien laitteiden ilmestyminen kertoo suoraan myös siitä, mitä on tehtävissä suoraan energeettisesti, mihin meillä on jo sisäinen valmius olemassa.

Messujen aivan viimeisillä minuuteilla ostin Colemanin Kiitollisuus-rannekkeen. Oikein pitkään sitä kokeilin, ja hyvältä tämä magentanpunainen ranneke tuntuu. Ja toimii selvästi tehokkaammin kuin aikoinaan ostettu samanoloinen hyttysranneke. Oikein hupaisaa, mitä kaikkea keksitään, että se toimii, ja että oikein iloitsee tällaisesta magentasta muovirannekkesta. Täytyy sanoa, että se on energiansa ja värinsa lisäksi myös oikein miellyttävän tuntuista muovia.

 

Syksyn Hengen ja tiedon messut

Kävin myös erinomaisen mielenkiintoisen keskustelun ensi syksyn Hengen ja Tiedon messuista Rajatiedon Yhteistyön puheenjohtajan Marko Palojärven kanssa. Nyt en sanokaan, että uudet tuulet puhaltavat, vaan onkin tapahtumassa aivan jotakin muuta: uusien vahvistavien hengenvoimien kokoontumista, niiden voimien, jotka ovat yhteydessä taivaan ja maan toistensa löytämiseen, mikä on tapahtumassa nyt Kristuksen toisen tulemisen aikana.

Maan ja taivaan voimien synkronoituminen on uuden ajan teema.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Minä Olen -messut, Keitel, Väinämäisen puhuva puu, Hannu Piekkola, Kalevala matkaopas tähtiin, uudet hoitolaitteet, galaktinen keskusaurinko