Matin blogi

Kimmoisuus ja henkiset energiat

Keskiviikko 23.11.2011 klo 19:03 - Matti Kuusela

11:11:11 -päivänä eli 11. marraskuuta 2011 käsittelimme meditaatiossa huolellisesti siirtymää sekä kymmenestä yhteentoista että yhdestätoista kahteentoista.

Viesti oli selvä. On hyvä oppia tunnistamaan ja lepäämään lukuenergioissa, mutta varsinaiseksi uudeksi asiaksi on tulossa se, miten siirrytään lukuenergiasta toiseen.

Jos aivan tunnepohjaisesti tunnustelee lukua 10, niin huomaa valtavan eron lukuun 11 verrattuna. Parillinen kymppi on tasainen ja se sulkeutuu itseensä. Toisaalta siinä on ykkösen itsenäisyysvoima ja sitten nollan kosminen laajuus. Luja ja vakaasti itsessään pysyvä luku.

Yksitoista on siitä erikoinen luku, että se on pariton, eli se ei ole jaollinen kahdella. Mutta siitä huolimatta siinä on mitä voimakkain ykköspari, kaksi ykköstä. Parittomuus tekee siitä dynaamisen ja muutosvoimaisen lukuenergian, mutta nuo kaksi ykköstä seisovat lujasti porttina - johonkin uuteen. Yksitoista on mitä selvin porttiluku.

 

Siirtymän dynaamisuus

Tässä numerologisessa tai oikeastaan lukuenergioiden tarkastelussa tärkeää onkin, mitä tapahtuu, kun siirtyy kympistä yhteentoista. Meille nuo siirtymät eivät ole mitenkään luonnostaan selviä. Kun siirrymme huoneesta toiseen oven kautta, me tuskin koskaan koemme sitä hetkeä, vaan valmistaudumme jo uuden huoneen energioihin. Vaivumme siirtymäkohdalla jonkinlaiseen tajuttomuuteen tilan suhteen.

Salaisuus onkin siinä, että näissä siirtymäkohdissa meidän tietoisuutemme hieman irtoaa fyysiseltä tasolta ja nousee eetterimaailmaan - jossa me emme vielä ole itsenäisesti tietoisia. Sama tapahtuu puheessa esimerkiksi nimessä Mat-ti, jossa tietoisuus kahden t:en välillä katoa hetkeksi henkiselle alueelle.

Tuo hyppy on hyvin alkuvoimaisen kielen merkki ja hyvin vaikea esimerkiksi englantilaisille, jotka ääntävät nimeni jotenkin Ma-thii. Tuo hyppy eetterimaailmaan tapahtuu myös musiikissa kahden sävelen välillä, ja on sanottukin, että tärkeintä eivät ole sävelet itsessään, vaan se mitä niiden välillä tapahtuu.

 

Yhdestätoista kahteentoista

Toista hyppyä harjoittelimme meditaatiossa yhdestätoista kahteentoista. Yksitoista on dynaaminen, liikkuvainen ja siinä on vahva jännite noiden kahden ykköspilarin välillä.

Kaksitoista on jotain aivan muuta. Se on kyllä myös luova, mutta korkealla henkisellä tasolla: yksi ja kaksi, joista tulee yhteensä kolme. Mutta muuten kaksitoista on kerubien muodostama Eläinradan enkelipiiri, astraalipiiri.

Kahdessatoista on valtava kosminen tasapaino. On ihmeellistä kokea, miten vaikea on meditaatiossa löytää mitään yhteistä kymmenen ja yhdentoista tai yhdentoista ja kahdentoista välillä. Ne ovat niin eri maailmaa jokainen.

Siirtymän lukujen välillä voi kuitenkin meditoida elävästi kokemalla, miten kymmenen piiri luo harmonisoituessaan keskustaansa uuden yhteisen ykkösen. Ja kun sitten siirrämme tuon uuden ykkösen mukaan ympäryspiiriin, saamme yksitoista.

Samalla tavalla yhdentoista piiri synnyttää keskuudessaan uuden ykkösen, joka ulkokehälle siirtyessään luo kaksitoista.

Tälla tavoin voimme harjoitella eetteri- eli elämänmaailman lainalaisuuksia ja sävyjä. On jännittävää huomata, miten myös noissa kymmenen ja yhdentoista piirin synnyttämissä uusissa ykkösissä on kummassakin aivan oma sävynsä.

Vastaavasti voimme luoda siirtymän suuremmasta luvusta pienempään, kun yksi piirin jäsenistä uhrautuu ja siirtyy piirin keskelle ja - minne se häviää? Todella suuri salaisuus! Piiri pienenee yhdellä, kun yksi sen jäsenistä palaa takaisin henkiseen maailmaan.

Piiri kasvaa yhdellä, kun sen keskukseen inkarnoituu henkisestä maailmasta uusi ykkösluku.

Nämä ovat myös suuria luomisen salaisuuksia, joita on oikein hyvä harjoitella mielessään ja tunnustella eri lukujen sävyjä. Kun tähän pääsee sisälle, luvut alkavat kertoa kukin omia tarinoitaan ja lukuyhdistelmät näyttelevät suuria maailmandraamoja.

 

Kimmoisuus

Mutta se, mikä näissä siirtymissä oli varsinainen opetus, oli sisäinen kimmoisuus, joka nyt on tullut esiin useammissa yhteyksissä. Hyppy luvusta toiseen, tai lukunenergiasta toiseen antaa meille sisäisten voimiemme kimmoisuutta ja lujuutta, jos sitä harjoittelemme.

Aivan samalla tavalla voimme ajatella, miten fyysinen hyppy askeleesta toiseen lisää voimiamme kun teemme sen tietoisesti, sen sijaan että vain laahaisimme jalkojamme askeleesta toiseen.

Myös meditaatioissa tämä kimmoisa hyppy tilasta toiseen on tärkeä. Nyt vasta alan oikein ymmärtää, mitä Steiner jossain meditaatio-ohjeessa tarkoittaa puhuessaan siitä, miten meditaation jälkeen ei saa jäädä uinailemaan meditaatiotilaan.

Ei, vaan siitä on tultava selkeästi ulos, kimmoisasti noustava arkitajuntaan. Kun harjoittelee näin, tajuaa miten meditaatio todella vahvistaa myös arkielämää, ja miten tapahtuu tuo suuri jakautuminen: meditaatiotilan antama fyysinen vahvistuminen ulospäin - samalla kun sen henkisen hedelmät vapautuvat toimimaan sisäisessä maailmassa.

Ellei tee tuota kimmoisaa eroa meditaatiotilan ja arkitietoisuuden välillä, meditaation henkisen hedelmät jäävät roikkumaan tilaan, josta ne eivät pääse kunnolla rakentamaan uutta sisäistä maailmaamme.

Kaiken tämän opetus siis: harjoittele kimmosia energiasiirtymiä tilasta toiseen, työstä toiseen, tietoisuudesta toiseen, askeleesta toiseen. Silloin jokaisessa siirtymässä eetterikehosi ja fyysisen kehosi suhde uudistuu ja elpyy!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

2 kommenttia . Avainsanat: 11:11, 12, 10, numerologia, lukuenergiat, meditaatio, eetterikeho, henkinen kehitys, lukujen energiat, eetterimaailma

Kristus pilvissä

Lauantai 2.7.2011 klo 3:42 - Matti Kuusela

Tervetuloa heinäkuun helteeseen!

Useampia päiviä ajatus helatorstaista on aivan kuin tuuppinut minua ja tahtonut päästä esille. Aivan kuin se sanoisi, että tämä on tärkeää, ja kaikkien tulee saada tämä tietää.

Tiedäthän miten Uusi testamentti kuvaa helatorstain tapahtumaa: kohotettiin hänet ylös ja pilvi vei hänet heidän näkyvistään.

Tuossa ei ole ihmeen paljoa sanottu. Aikaisemmin olen kokenut tämän myös taivaaseen astumiseksi nimitetyn tapahtuman ongelmalliseksi: mitä juhlittavaa on siinä, että joku menee pois?

Sitten olen lukenut erään Steinerin esitelmän, jossa hän puhuu tästä juhlasta. Aluksi se oli todella vaikea ymmärtää, se oli jotenkin toisin päin kuin tavallinen ymmärrys. Joutui oikein pinnistämään, enkä kaikkea ymmärrä vieläkään. No, tuskin kukaan vielä kaikkea ymmärtääkään.

 

Helatorstai henkisesti - pääsiäinen

Golgatan mysteerissä Kristus liittyy Maan ja ihmisen fyysisen kehoon ja uudistaa niiden perikuvat. Tilannehan oli se, että luonnollise luomisen on jossain kohdassa päätyttävä. Kaikki mitä tässä maailmassa on elävää ja kehittyvää, syntyy, elää ja kuolee.

Maapallo ón jo kauan sitten
ohittanut keski-iän pisteensa.
Tästähecomethclouds.gif eteenpäin Maa voi vain
kuolla yhä enemmän ja enemmän. Aurinkokuntamme muista planeetoista tiedämme miten siinä käy. Niissä on uuden tutkimuksen mukaan jopa valtavia vesivarastoja, mutta niiden elämä on irronnut.

Sehän on juuri kuolemisen prosessi. Elämä irtoaa fyysisestä kehosta, tai tässä fyysisestä planeetasta. Ihmisessä elämänvoimakeho tai eetterikeho irtaantuu fyysisestä.

Kristus ei varsinaisesti tullut Maan päälle opettamaan, vaan hän tuli uudistamaan tämän kehityksen suunnan. Aurinkokunnassamme kaikki elämä ja kehitys lähtee Auringosta. Nyt Kristus on henkisesti Aurinko-olento, joka tulee Maan päälle muuttaman tämän kehityksen suunnan, "pelastamaan" sen. Hän tuo kehityksen ja kasvun aurinkovoiman Maan päälle, maan sisään, maan fyysiseen kehoon ja samoin ihmisen tai ihmiskunnan yhteiseen fyysisen kehon rakenteeseen.

Tämä on siis pääsiäistapahtuma. Oikeastaan koko aurinkokunnan kehitysvoimat kulkevat Kristuksen kuoleman polttopisteen kautta, jossa kaikki on lopulta enää vain yksi, ja sen yhden henkistymisen kautta kaikki fyysinen Maan päällä voi uudistua.

Tämä on siis se pelastuminen, ja vapahtaminen on se, miten ihmiskunta pelastetaan menneisyyden alas laskeutuvasta kehityssuunnasta ja vanhenemista ja kohotetaan uuteen suuntaan.

Tässä uudessa suunnassa alkuperäinen kehityksen aurinkovoima loistaa nyt Kristuksen kautta Maassa ja aiheuttaa sen, että Maassa syntyy vähittäisen kuolemisen sijasta uusi luomistyön impulssi.

 

Fyysinen ja eetterinen pelastuminen

Golgatalla syntyy toki muutakin kuin fyysinen kehollisuuden henkinen uudistuminen, ihmisen uusi minävoima, joka juuri meidän aikanamme on noussut valtavaan uuteen voimaan, maan ja ihmiskunnan ja kaikkien elämänmuotojen henkisen yhdenvertaisuuden tajuamiseen.

Mutta Maa oli siis kuolemassa, mikä merkitsee, että maan eetterivoimat olivat karkaamassa - Aurinkoon, joka on aurinkokuntamme eetterivoimien koti, niinkuin meillä täällä Maan päällä fyysiset voimat ovat Maan voimia.

Kun ihminen kuolee, fyysisen osuus hänestä palautetaan Maahan, eetterivoimat kohoavat Aurinkoon. Mutta tämä kohoaminen oli pysähdytettävä. Kristus aurinkohenkenä oli nyt Maassa, ja siksi hänellä oli voima antaa Maan eetterivoimille uusi suunta. Hän kohosi fyysiseltä tasolta Maan eetteritasolla, pilviin, ulotti eetteriauransa ja liittyi Maan eetterivoimiin pitäen ne nyt Maan piirissä.

Paljon on tapahtunut kahdentuhannen vuoden aikana tuosta helatorstaista lähtien. Nyt ymmärtääkseni helatorstai uudistuu. Kristus on työstänyt Maan eetterivoimien auraa nämä kaksituhatta vuotta. Jotain on tullut valmiiksi niin, että nyt hän ei enää astu pois fyysiseltä tasolta eetterimaailmaan, kuten ensimmäisenä helatorstaina, vaan nyt hän alkaa loistaa eetterimaailmasta fyysiseen maailmaan, mikä on kuin käänteinen helatorstai. Uusi helatorstai.

Ihmisen elämänvoimien uudistuminen.

3 kommenttia . Avainsanat: Kristus, eetterimaailma, pilvet, taivaaseen astuminen