Matin blogi

Minä itse - ja meditaatio

Keskiviikko 25.5.2011 klo 11:35

Huomenta kaikki ja tervetuloa tähän keskiviikkoon eli Merkuriuksen päivään!

Heräsin tänään erilailla, luulin nukkuneeni paljon kauemmin ja olo tuntui kehossa raskaalta mutta myös voimakkaammalta kuin tavallisesti.

Mielessä oli eilisiltaiset puhelinkeskustelut. Minulla on syksyn Hengen ja Tiedon messuilla (8.-9. lokakuuta) esitelmä Sydämen tiestä lauantaina klo 16 ja heti sen perään miniseminaari samasta aiheesta klo 17. Kutsun sinua jo nyt kuuntelemaan ja osallistumaan.

Näistä syksyn messuista on nyt hyvä olo. Niistä näyttää tulevan entistä eheämpi kokonaisuus teemoiltaan ja energioiltaan. Minusta tuntuu tosi hyvältä, että järjestäjillä tuntuu olevan uutta puhtia ja näkemystä.

 

Kirjat

Hieman myös jännittää miten omat kirjat ehtivät mukaan. Jäin kevään sairastelussa loppujen lopuksi kuukauden tai pari aikatauluistani jälkeen, ja työstän vielä seuraavan kirjan käsikirjoitusta. Se on Plejadeista ja vuodesta 2012 ja siihen tulee yksi oma ja kaksi Robert A. Powellin kirjoitusta. Sen ennakkotilauksia voi tehdä aivan pian, kunhan vielä tarkistan tuota nettikauppaa, että kaikki toimii. Periaatteessa siellä pitäisi jo kaikki osaset olla paikalla.

Enkelit kanssamme -kirjan viimeisestä tuhannen kappaleen painoksesta on vielä yksi hyllyssä, mutta sekin on jo tilattu. Siitäkin uusi painos pitäisi saada aikaan mahdollisimman pian. Hieno kansikuva on jo olemassa ja taitto menee kokonaan uusiksi.

Sydämen tie -kirja, jota kirjoitin viime vuoden lopulla, on myös saatava valmiiksi ainakin messuille mennessä.

 

Meditaatio ja hoidot

Mutta meditaatio. Aamun suuri oivallus oli istua meditaatiossa
aivan omalta pohjalta. Tavallistahan on toimia jonkin ohjeen tai opetuksen mukaan. Ja jos haluaa jotain tiettyä tulosta, alkaa miettiä sen saavuttamiseksi jotain välinettä.

Tänä aamuna siis koin tarvetta istua vain itseni kanssa. Ja tein juuri päinvastoin kuin yleensä opetetaan. Annoin jokaisen ajatuksen tai energian tulla vapaasti ja kiinnitin siihen kaiken huomioni, hyväksyvästi ja myötätuntoisesti.

Se tuntui tosi hyvältä.

Ymmärsin, että kun antaa voimien tulla vapaasti luo, silloin ne, joilla on jotain tärkeää sanottavaa tai selvitettävää, pääsevät tulemaan juuri omalla vuorollaan tai sen mukaan, mikä kulloinkin on vahvimmin tulossa.

Tämä tuntui hyvin vahvistavalta ja energisoivalta. Ja tajusin sitten, että myös hoidoissa olen jo kauan sitten hylännyt kaikki ohjelmat. Hoidoissa toimin juuri niin, että kuuntelen energioita ja kohtaan ne täsmälleen sillä tavoin kuin ne kohoavat esiin.

Olen myöskin jättänyt kaiken turhan velvollisuudentunnon. Aikaisemmin ajattelin, että jos olen aloittanut jonkin tietyn alueen hoitamisen tai tietyn tekniikan, minun on hoidettava se loppuun ennen siirtymistä seuraavalle alueelle. Jossain vaiheessa uskalsin luopua tuosta ajatuksesta, ja tulokset paranivat heti. Sisäisillä tasoilla ei ole samanlaista järjestystä kuin fyysisellä tasolla, vaan asiat lomittuvat keskenään, virtaavat, vaikuttavat toisiinsa mitä moninaisemmilla tavoilla. Jokainen kosketus luo aina jotain, mikä vaikuttaa laajalti myös ympäristöön ja silloin tasapainoista ja tehokasta on kohdata aina se energia, joka kulloinkin ilmoittautuu.

 

Liikemeditaatio

Kulkiessani tällä tavoin omien sisäisten tuntemusteni kera tahdoin nousta seisomaan, ja niin teinkin. Ensimmäinen asento oli suuri X käden ojennettuina, ja se tuntui virkistävältä ja vahvistavalta.

Hiljalleen kädet ottivat uusia asentoja ja vähitellen laskeutuivat alemmaksi. Samalla tuli voimakkaita muistoja lapsuudesta ja lukemistani kirjoista. Tämä kaikki tuntui todella vahvistavalta. Minä itse - aivan, oppiakseen on hyvä lukea ja tehdä suurten opettajien tuomia harjoituksia, mutta minä itse olen kuitenkin oman elämäsi keskus.

Antautuminen omille muistoille ja niiden voimille tuo yhteyttä myös niihin näkymättömien maailmojen olentoihin, enkeleihin, haltijoihin, tonttuihin ja muihin, joihin on ollut aikaisemmin kosketuksissa.

Me saatamme menettää itsemme, jos omaksumme kovasti kaikkea sitä mitä meille opetetaan. Etenkin silloin jos on jokin hätä, epävarmuus tai heikkostila, etsii mielellään apua itsensä ulkopuolelta. Ja oikeinhan se on. Meitä hoitajia tarvitaan juuri siksi, että itsen parantaminen ei olekaan niin helppoa, ja usein apu on aivan välttämätöntä.

Mutta kaikki hoito kuitenkin tähtää siihen, että ihminen jälleen löytää oman itsensä ja oman voimansa.

Luulen, että tällainen oman itsensä kuuntelun meditaatio tulee yhä tärkeämmäksi. Ja sehän on myös sitä, mitä itsekin olen niin usein korostanut: paluu itseen!

Kun olen tasapainossa itseni ja tunteitteni ja energioitteni kanssa, voimat virtaavat vapaina kauttani. Silloin yhteistoiminta maailmankaikkeuden kanssa ja kaikki luominen onnistuu.

 

Hollola

Kuvaa on Hollolan kirkko, jossa kävimme lauantain Hollolan seminaarin jälkeen. Hienot energiat.

Tämähän on ollut tulossa. Hollolan kurssissa puhuin jotenkin enemmän sen mukaan, minkä koin tärkeäksi ja mikä astui esiin puhuttavaksi. Ja näyttää siltä, että tuosta kurssista on tullut enemmän palautetta kuin pitkään aikaan. Ilmeisesti se osui kohdalleen ja herätti enemmän asioista kuin alemman velvollisuudentuntoinen opetus. Ehkä tässä on kysymys korkeammasta velvollisuudesta.

Ehkä väsymys on myös paljolti sitä, että unohtaa itsensä ja alkaa toimia alemmasta velvollisuudesta kuin puhtaasta velvollisuudesta henkeä ja omaa korkeampaa itseä kohtaan.

Tätä kun kirjoitan, tuntuu että vieressä seinällä oleva Johanna Loukusan tekemä henkilökohtainen voimakuvani Korkein Pyhä Minuus, Ylin Sielutietoisuus nyökkäilee tytyväisenä. Kiitos.

Matti

6 kommenttia . Avainsanat: Minä, meditaatio, Hengen ja Tiedon messut, sydämen tie, Enkelit kanssamme, healing, energiahoito, aura healing