Matin blogi

Enkelien syke

Maanantai 9.10.2017 klo 22:58 - Matti Kuusela

Kävimme syksyllä 2010 Ultra-lehden kirjapäivillä Kylämässä. Seudun erämaaluonne yllätti. Tie kaarteli ylös ja alas metsissä ja harjuilla.

Nämä korvet olivat myös Pekka Halosen kotiseutua, ja näillä seuduilla syntyivät monet hänen merkittävistä maalauksistaan.

 Maisema_Pekka_Halonen.jpg

Kirkot ja 33,3 km

Minua ennen puhui Jukka Nieminen, joka oli juuri kirjoittanut kirjan Muinaissuomalaisten kadonnut kuningaskunta. Kirjassa esitetty suuri löytö liittyy keskiajan kivikirkkojen sijaintiin. Jukka oli huomannut, että monet vanhat kirkot sijaitsevat toisistaan 33,3 km etäisyydellä.

Joskus nämä kirkot muodostavat pitkiä sarjoja. Joskus Kokemäen kirkolta, saattaa säteillä useampia kirkkoja tai muita merkittäviä vanhoja paikkoja tuolle etäisyydelle.

Itse olen heti miettimässä, minkä tuollainen välimatkajärjestelmä voi olla mahdollinen. Ennen ei ihmisillä ollut satelliittipaikannusta eikä kivikirkkojen aikaan harrastettu edes kolmiomittaustorneja, kuten Suomessa 1900-luvun alkupuolella.

Ehkä entisajan ihmiset ovat tunteneet nuo soveliaat paikat suoraan kehossaan. He ovat paarustelleet metsässä, asettuneet paikalle ja sitten sanoneet, että tämä tuntuu hyvältä. Ja sitten jälkeenpäin tutkittaessa voidaan huomata, että siinä on hyvät maaenergiat, sopivat kosmiset voimat ja 33,3 kilometriä naapurikirkkoon.

Tuon parempaa selitystä en osaa keksiä. 33,3 km on myös sikäli ihmeellinen mitta, että se perustuu kymmenjärjestelmään ja Kristuksen ikään vuosissa. Niinä aikoina, jolloin perustettiin monet niistä vanhan kansan pyhistä paikoista, joille myöhemmin rakennettiin kirkkoja, ei kymmenjärjestelmää vielä käytetty. Voi vain todeta, että maailma on ihmeellinen paikka. 

Enkelit kanssamme

Tarkoitukseni oli puhua hallitusti Enkelit kanssamme -kirjasta, mutta niin vain kävi, että voima lähti liikkeelle. Huomasin puhuvani ensimmäisen hierarkian suurista enkeliolennoista, jotka ovat luomisen ja kaiken aineellisuuden taustalla, ja jotka vaikuttavat meihin ihmisiin erityisesti maan syvyyksien suunnasta.

Toisen hierarkian enkelit me koemme varsinaisina luomisen enkeleinä, He ovat niitä, jotka vaikuttavat erityisesti luonnossa, kaikessa elämässä ja ihmisolemuksen rytmisellä alueella eli hengityksen ja verenkierron liikkeissä. He eivät ole niinkään ylhäällä tai alhaalla, vaan enemmän ympärillämme, siinä mitä me näemme ja koemme maailmassa niin luontona kuin kaikkina olentoina.

Ne henkiset ystävämme, enkelit ja arkkienkelit sekä suurenkelit, joita me useimmin ajattelemme juuri enkeleinä, ovat sitten heitä, joiden voimme kokea elävän ja vaikuttavan yläpuolellamme "taivaassa". He ovat meitä lähinnä ja ymmärtävät meitä parhaiten juuri ihmisinä. Nämä enkelit ovat eläneet oman ihmisyytensä nykyisessä kosmoksessa, vaikka hyvin erilaisissa olosuhteissa kuin me.

Näin nämä kolme suurta enkeliryhmää muodostavat ympärillemme suuren maailmanristin: meitä lähimmät enkelit yllämme, suuret luonnon ja luomisen enkelit ympärillämme ja kaikkein suurimmat ja ihmeellisimmät, troonit, kerubit ja serafit, kuin jylisevät meille maailmansyvyyksistä. Ja tämän kaiken keskellä on sydän, maailmansydän joka etsii itseään ihmissydämissä.

Tie henkeen ei kulje ainoastaan ylöspäin, vaan se on tie, joka sykkii kaikkiin tilan suuntiin, ja palaa ihmissydämeen yhä uudelleen ja uudelleen. Hengen tie ei voi kuitenkaan jähmettyä paikalleen, vaan sen on etsittävä ja toimittava. Käytyään korkeuksissa se huomaa voivansa tuoda jotain uutta maan päälle. Ja tutkittuaan maan olosuhteita se huomaa juurtuvansa maan voimiin niin lujasti, että taivaat avautuvat sille uudella tavalla.

Hengen tie kulkee sydämestä maailmaan, sen eri suuntiin, ja jälleen takaisin.

Maalaus, Pekka Halonen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Enkelit kanssamme, Jukka Nieminen, kirkkojen etäisyydet, 33, 3 km, enkelit, enkelihierarkiat

Karma ja enkelit

Torstai 5.12.2013 klo 19:40 - Matti Kuusela

Ajattelemme helposti karman koskevan vain meitä ihmisiä, mutta henkinen tutkimus kertoo, että meidän karmassamme ovat mukana myös kaikki enkelikunnat, alimmista korkeimpiin. Käytännössä se tarkoittaa, että jokaisen ihmisen elämässä on syvässä kehitysyhteydessä paitsi koko ihmiskuntaan, myös koko meidän aurinkokuntaamme ja suuriin tähtimaailmoihin saakka.

Kun ihminen kuolee eli jättää fyysisen ruumiinsa, niin vähitellen häneen kiinnittynyt eetteriruumis alkaa hajota ja siiheb sisältyvät ajatukset elävöityvät jälleen. Silloin ihmistä lähinnän olevat enkelitolennot, enkelit, arkkienkelit ja suurenkelit, ottavat vastaan nämä ajatukset niin, että Rudolf Steinerin sanoin "enkelit, arkkienkelit ja suurenkelit ottavat vastaan ihmisen kohtalonkudelman".

enkeli_burne-jones.jpg

Nyt joudun hypähtämään tästä nopeasti eteenpäin, ja edelleen Steinerin 4. heinäkuuta 1924 pitämää esitelmää seuraten voimme todeta, että seuraavalle enkelikunnalle, jonka enkeleitä voimme nimittää esimerkiksi Voimiksi, Hyveiksi ja Viisauksiksi, ihmisten elämä maan päällä merkitsee hyvin paljon. Nämä suuret enkeliolennot, jotka ovat tekemisissä erityisesti kaiken luonnon kannsa, ovat läheisessä yhteydessä ihmisten astraalikehoihin tai sielullisuuteen heidän kuoltuaan. Steinerin sanoin näille enkeliolennoille ihmisen elämän oikeudenmukaiset seuraukset antavat olemuksensa. 

Sen voisi sanoa myös niin, että se, mikä vapautuu ihmisten astraalikehoista heidän kuolemansa jälkeen ja mikä siinä on ollut korkeammassa merkityksessä oikeaa, se olennoituu kosmoksen astraalitunnossa näissä korkeissa enkeliolennoissa, joita toisilla nimillä voimma nimittää myös elämänhengiksi, voimanhengiksi ja viisaudenhengiksi.

Ja vielä korkeammalle yltävät ihmiset teot sen perusteella mitä hän elämässään on tahtonut ja mitä hän on ollut tekemässä. Kaikkein korkeimmat enkeliolennot, tahdonhenget, kerubit ja serafit, ottavat nyt ihmisten oikeudenmukaisiksi muunnetut teot oman toimintansa piiriin niin, että heidän maapäällisen elämänsä teot syntyvät uudelleen näiden enkeleiden piirissä, heidän olemuksellisina tekoinaan.

Näin ihmisen maallisen elämän oikeudenmukaiset seuraukset ajatuksista aina tekoihin saakka kulkevat enkelikuntien kautta koko kosmokseen, kaikkien sen olentojen hyödyksi ja käyttöön.

Tämän voi mielellään kuvitella vielä niin, että ihmisen yläpuolella on yhdeksän enkelien piiriä, joihin hänen kuoleman jälkeen vapautuvat tekonsa yltävät ja jotka enkelien käsitteleminä yltävät maailmankaikkeuteen ravitsevina voimina.

Jo kaksikin ihmistä...

Edellinen oli luonnollisesti vaikeaa ellei ole aiemmin paljoakaan miettinyt enkelimaailmoja. Kirjastani Enkelit kanssamme löytyy perustietoja enkelikunnista ja heidän suhteestaan ihmiseen, joten kirja on ehdottomasti lukemisen arvoinen. 

Edellä kuvattuja enkeleiden ja ihmisen kohtalon yhteyksiä Steiner kuvaa esitelmässään pitkään, joten tässä riittää hyvin jos saa jonkinlaisen yleisvaikutelman siitä, miten ihmisen teot eivät jää vain hänen omaan piiriinsä, jossa ne sitten katoavat vähitellen, vaan kaikki se mikä ihmisen toiminnassa on ollut hedelmällistä, laajenee todellakin enkelimaailmoihin ja sieltä eteenpäin. Mitään ei mene maailmankaikkeuden kehityksessä hukkaan.

Hieman edellisten jälkeen Steiner jatkaa:

"Huomatkaa näiden sanojen paino, rakkaat ystävät. Yksityinen ihminen kokee kohtalonsa. Mutta kun jo kaksikin ihmistä toimii yhdessä, syntyy muuta kuin näiden kummankin kohtalon toteutuminen. Kahden ihmisen suhteessa syntyy sellaista, mikä on enemmän kuin kummankin kokemukset yksilöinä."

3 kommenttia . Avainsanat: karma, enkelit, hierarkiat, kuolema