Matin blogi

Elävä tietoisuus ja hengen sankaruus

Keskiviikko 11.6.2014 klo 20:50 - Matti Kuusela

Hei Rakkaat ystävät,

Jatkan vielä eilisestä. Joulupäiväesitelmiksi kutsutun sarjan päätösesitelmässä Steiner yrittää tuoda kaikin mahdollisin keinoin kuulijoille ymmärrettäväksi, miten tärkeä asia henkisyys on koko ihmiskunnalle. Hän puhuu siitä, miten ilman henkisiä käsitteitä ja ilman henkistä elävää ajattelua voi syntyä sukupolvi, joka ei ennen syntymäänsä saa henkisestä maailmasta riittävästi eväitä henkiseen elämään maan päällä.

Usein ei tule ajatelleeksi, miten tärkeää henkinen tietoisuus maallisessa elämässä on henkiselle elämälle henkisessä maailmassa. Maan päällä me voimme kehittää sellaisia ajatuksia ja sellaista tajuntaa, joka pystyy ottamaan uuden henkisen tiedon vastaan hedelmällisellä tavalla.

Ilman henkisiä käsitteitä ja joustavaa ajattelua me voimme toki nähdä ja kokea henkisessä maailmassa kuolemamme jälkeen... mutta ilman sopivia valmiita henkisiä ajatusmuotoja me emme välttämättämättä tiedä, mitä me koemme, mikä sen merkitys on, puhumattakaan siitä, että me pystyisimme tuomaan tuon uuden tiedon hedelmällisenä maan päälle. 

Tulevaisuuden sukupolvet - nyt

Tuossa esitelmässä uudenvuodenpäivänä 1924 Steiner sanoo:

"...tulevaisuudessa voi syntyä sukupolvi, jolla ei ole ymmärrystä, ei mitään mahdollisuutta soveltaa elämässään (henkisiä) ideoita, niin että elämä ideoissa (ihanteissa) voi kokonaan kadota maan päältä. Silloin maan kansoittaisi vain sairaalloinen, pelkästään vaistonvaraisesti toimiva ihmiskunta. Kehnot tunteet ilman henkisten ideoiden suuntaa antavaa voimaa saisivat otteen ihmiskehityksestä."

Kun luin noita rivejä, tuli kumma ajatus, että hei, tuollaistahan elämä nykyaikana juuri on. Etenkin jos ajattelee poliittista elämää, niin milloin me olemme kuulleet kansanedustajilta tai ministereiltä jostain ihanteesta, jota kohti voimme pyrkiä.

Jos äänestysprosestit ovat pieniä ja puolueiden ohjelmat samankaltaisia, niin sehän johtuu juuri siitä, että henkisen ajattelun ja henkisten ihanteiden voima on päässyt katoamaan.

Paikka jossa puhua

Kun tuohon edelliseen kuvaan vertaa sitä, mistä Steiner jatkoi edellistä esitelmäänsä, tulee ihmeellinen tunne, kun alkaa tajuta, millaisten henkisen keskuksen - ja sitten tietysti useamman - luomista Steiner piti mahdollisena, mutta mikä sittemmin ei kuitenkaan pystynyt toteutumaan maan päällä. Ensin hän mainitsee, että aito näkymä henkiseen maailmaan voi luoda ihmisessä vastuun tunnetta, ja sitten hän jatkaa:

"Ja täällä Dornachissa on oltava pakka, jossa niille ihmisille, jotka tahtovat kuulla, on paikka, jossa voidaan puhua henkisen maailman kaikista tärkeistä ja ajankohtaisista kokemuksista."

Steinerin suunnittele Johannestalo oli rakennettu juuri tuollaista puhetta varten, mutta se oli jo palanut tuhopolton seurauksena. Steiner piti vielä mahdollisena uutta nousua, mutta esteet olivat liian suuria eikä hän elänyt enää kauaa tuon esitelmän jälkeen, vaikka jäljellä olevana aikanaan hän pystyi jättämään ihmiskunnalle valtaisan tietolahjan, jota ei vieläkään ole lähimainkaan saatu avatuksi maailmalle, tai käännetyksi suomeksi.

Mutta sitten voi kokea, että vaikka meillä ei nykyaikana ole sellaista arkkitehtuuria, joka voi tukea henkistä ilmaisua ja puhua meille hengen kieltä, kuten Steiner tarkoitti, niin toki me kuitenkin jokainen omassa itsessämme voimme olla sellaisia Johanneksia, tai vaikkapa hengen sankareita, jotka kykenevät luomaan oman Johannestalonsa omaan auraansa.

Ihanteiden voima

Yhä vahvemmin minusta näyttää siltä, että ihanteet voivat juuri olla henkisen maailman heijastusta meissä. Ihanne on enkeleiden puhetta, joka saa meissä meidän oman henkisen toimintamme perusteella oman yksilöllisen muodon. Uskon että meillä jokaisella on lupa kehittää tällaista hengen sankaruutta, rohkeutta ja luottamusta, joka jälleen lähentää henkisiä maailmoja ja ihmiskuntaa toisiinsa.

Rakkaudella
Matti

goetheanum_1_pienoismalli_sisa.jpg

Kuva Steinerin itse laatimasta Johannestalon eli Ensimmäisen Goetheanumin sisätilan pienoismallista.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Henkinen tietoisuus, Steiner, ideat, ihanteet, henkisyys

Elämä ja henkiset ihanteet

Keskiviikko 11.6.2014 klo 0:44 - Matti Kuusela

Kun uusi antroposofinen seura perustettiin vuodenvaihteessa 1923-24, Steiner piti näiden päivien aikana esitelmäsarjan, jossa on koetti saada ihmiset ymmärtämään syvemmin, mitä oikein maailmankehityksessä on menossa, ja millaista henkistä työtä tarvitaan ja miksi.

Tuon sarjan viimeisessä esitelmässä uudenvuodenpäivänä Steiner puhuu uskomattoman syvällisiä asioista. Hän selvästi avaa sydämensä ja pyrkii antamaan kaiken mahdollisen, mutta jotenkin näistä sanoista kokee, että asiaa on niin paljon, on niin paljon uudistettavaa, on niin paljon sanottavaa, että milloinkaan ei tule sellaista hetkeä, jolloin voisi kertoa kaiken.

Maailmanuni

Tuon esitelmän alussa Steiner huomauttaa, miten monet maailman johtohenkilöt elävät kuin materialistisessa maailmanunessa, heräämättä koskaan hengen todellisuudelle. Vähän myöhemmin hän jatkaa tästä teemasta, miten ihminen, jos hän sattuisi pääsemään henkisen maailman kokemiseen nykyajan, tai sen ajan, normaaleilla käsitteillä, hän lamaantuisi henkisesti niin, että palattuaan tietoisuudellaan takaisin fyysiseen maailmaan, hän joutuisi kokemaan ajatusten ja ideoiden tyhjyyttä.

Ja sen takia henkinen maailma ei myöskään voi päästää ihmisiä varsinaiseen henkiseen kokemukseen!

Me olemme siis tilanteessa, jossa meidän on kehitettävä sisäisiä voimiamme ymmärtämään henkisiä käsitteitä voidaksemme päästä henkisen maailman yhteyteen.

Ja miksi tuo henkinen yhteys on niin tärkeä? Siksi, että maailman ja ihmiskunnan kehitys on todellakin jatkuvaa - kehitystä. Aikaisemmin kehityksen ongelma ei ollut niin suuri, koska henkisestä maailmasta tuli ihmiskuntaan jatkuvasti uusia ideoita välittäjien kautta, mutta nyt kun vastuu henkisestä kehityksestä on yhä enemmän meillä tavallisilla ihmisillä, meillä jokaisella, me olemme niitä, joiden on löydettävä uusia ideoita, joita henkisestä maailmasta annetaan.

On tärkeää, että ihmiset voivat ottaa nuo hengen uudet virikkeet vastaan mahdollisimman aikaisin, siinä vaiheessa, jolloin me olemme vielä sisäisesti vapaita miettimään niitä ja toteuttamaan niitä.

Maailman henkinen rakenne näyttää olevan sellainen, että välttämättömät uudistukset tosin tapahtuvat, ainakin jossain määrin, mutta toivottaman myöhään. Ja silloin kun ne tapahtuvat ulkoisen välttämättömyyden pakosta, niiden siunauksellisuus ei ulotu lähellekään sille tasolle, mikä niillä voisi olla.

Ihanteet

Meidän aikanamme ihanteista puhuminen tuntuu oudolta, koska meillä ei oikeastaan ole ihanteita enää. Siis todellisia henkisiä, vapaita sisäisiä ihanteita, joiden kokemuksessa meidän sydänliekkimme leimuaa innostusta.

Steiner puhui dramaattisesti siitä, miten nykyajan abstrakteilla ja tunneköyhillä käsitteillä varustettuina ihmiset eivät kykene enää kuolemansa jälkeen saamaan henkisessä maailmassa uusia ihanteita maan päälle tuotavaksi, koska heillä ei ole selleisia käsitteitä ja ajatusmuotoja, joihin liittää nuo ihanteet.

Sen tähden meidän on tehtävä nyt kaikkemme luodaksemme sellaisia ajatuksia ja sellaista ihanteellisuutta, joka kykenee hedelmöittymään henkisen maailman anneilla, niin meditaatiossa ja yön aikana kuin kuoleman ja syntymän välisenä aikana.

Matti

steiner2_180.jpg

Rudolf Steiner

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ihanteet, ihanteettomuus, ideat

Mikael ja sisäinen aurinko

Keskiviikko 24.7.2013 klo 12:00 - Matti Kuusela

Hei ystävät, paljon kiitoksia hienoista kommenteista ja kiitoksista, joita olen saanut Mikael-kirjoituksista. "Johtolauseissa" Steiner lupaa, että myös kaikki materialismin merkeissä saavutettu luonnontieto on omassa sielunelämässä mahdollista käsittää hengenmukaisella tavalla. Mahtava tehtävä, mutta tekee hyvää nähdä se kirjoitettuna.

Matematiikka on melkoisen henkistä sinänsä, mutta vaikka pidinkin siitä koulussa, ei siitä sen kummemmin henkisiä vaikutelmia saanut. Vasta paljon myöhemmin tajusin, että matematiikan alkuperä on suurten enkelien keskeisissä toimintatavoissa, jotka sitten ovat ulkoistuneet tähän laskennalliseen muotoon. Se oli aikamoinen kokemus siihen aikaan. Tuli mieleen, että mitäpä, jos opettajat voisivat kertoa, että matematiikan laskusäännöt ovat henkisiä todellisuuksia.

Tajusin silloin myös silloin miksi Pythagoras oli niin innoissaan keksittyään lakejaan, että kerran uhrasi valtavan omaisuuden, kaksisataa härkää, yhden lain keksimisestä. Tietty hänelle on silloin pitänyt avautua se henkisen maailman toimintana.

Sisäinen Mikael

Steiner on siis puhunut siitä, miten Mikael on aikaisemmin puhunut ihmisille ylhäältä päin, mutta nyt, 1800-luvun loppupuolelta saakka sisäisyydestä käsin, missä ihmissydän tulee olemaan hänen uusi asuinpaikkansa. Siksi on siis vanhentunutta yrittää etsiä Mikalia itsensä ulkopuolelta. Kun enkelitoiminta liittyy yhä enemmän ihmisen omaan sisäiseen sielunelämään, niin meidän on myös enkeleitä etsittävä juuri kaikesta siitä parhaasta ja kauneimmasta, mitä voimme sieluissamme kokea, mitä sieluissamme voi viritä.

Mikael on auringon arkkienkeli, niin kuin useat tuntemamme arkkienkelit ovat eri planeettojen enkeleitä. Siirtyessään ihmisen sisimpään Mikael on tuonut mukanaan myös sen auringon henkisen loisteen, jonka ihminen on saanut aikaisemmin ottaa vastaan auringonvalon kautta ulkopuolelta. Nyt se aurinkomaisuus loistaa sielun sisäisyydessä.

Kun tätä ajattelee, tuntuu niin kummalliselta kaikki ne huonot hetket, jolloin Mikael-aurinko kuitenkin olisi ollut loistamassa meidän sielussamme. Eikä meidän tarvitse muuta kuin herätä ja terästyä sen verran, että voimme ottaa sen vastaan. Steinerin mukaan ihminen oppii todella kokemaan tämän Mikaelin kautta vaikuttavan sisäisen auringon. Se on valoa, joka loistaa maan piirissä, mutta ei ole täältä kotoisin.

Ajattelulle tuo valo merkitsee sitä, että ihmisen ideat voivat vähitellen tulla, eivät pelkästään ajatuksenomaisiksi, vaan myös ajattelussa näkeviksi. Steiner korostaa, että tästä ihmisideoiden muodostumisesta ajattelussa näkeviksi riippuu tavattoman paljon.

Elävät ajatukset

Ihmisen astraalikehossa eli sielukehossa meidän ajatuksemme ovat nähtävissä, mutta ainoastaan selvänäköisesti. Ne ajatukset, jotka me käsitämme, vaikuttavat eetterikehon elämänvoimiin, painaen niihin muotonsa niin, että me saamme niistä kiinni, käsi-tämme ne. Siksi me joudumme eetterikehossamme tekemään töitä uusien ajatusten ymmärtämiseksi, sillä me todella ymmärrämme vain sellaiset ajatukset, joiden muodon meidän minuutemme jaksaa painaa eetterikehoon.

Tai näin on ihanteellisessa tapauksessa. Nykyajan abstrakti tai pinnallinen ajattelu on nimensä mukaan juuri pinnallista. Astraalikehon valoisat ja värikkäät ajatukset heittävät eetterikehoon varjoja, joihin me paljolti joudumme tyytymään. Mikaelin yksi tehtäviä on ohjata meidän eetterikehoihinne voimat, joiden avulla varjomaiset ajatukset voivat jälleen alkaa elää.

Enkelit ovat kyllä aikamoisia olentoja. Kun ajattelee kaikkia niitä tehtäviä, joista jo kahdessa edellisessä bogissa puhuimme, ja sen lisäksi kaikkia muita ihmistason ja kosmisia töitä, joita aurinkoarkkienkelille koituu, on siinä aikamoinen homma. Yksin jo johtaa kuuden miljardin ihmisen eetterikehoihin näitä elävöittäviä voimia. Tältä kannaltakin Mikaelin on joskus hyvä miettiä. Se tekee hyvää omalle eetterikehollemme, mutta myös enkeleille on sitä mukavampaa, mitä laajempia ajatuksia heistä me pystymme muodostamaan. Ihmisten rajalliset ajatukset enkeleistä ja heidän tehtävistään ovat heille suuri rasite. Ajatuksethan ovat korkeammilla tasoilla todellisuutta.

Kun ajatukset alkavat jälleen ihmisissä elää, kirjoittaa Steiner, silloin suuntautuvat henkisen maailman sielut ja henget näiden elpyvien ajatusten puoleen ja vapautunut ihminen voi alkaa jälleen elää heidän kanssaan.

Tässä puhumme tietysti pitkistä aikakausista.Ja jos huomaat näissä Mikael-tarkasteluissa läheistä yhteyttä Kristukseen, se johtuu siitä, että Mikael on hyvin lähinnä Kristusta oleva enkeli, eräässä mielessä hänen kuvansa tai miksei voisi sanoa, työnjohtajansa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: auringon, arkkienkeli, Mikael, ideat, sisäinen aurinko, elävät, ajatukset eetterikeho