Matin blogi

Kohtalosta ja kohtaamisesta vapauteen

Torstai 31.10.2013 klo 1:30 - Matti Kuusela

Useinkaan emme tule koko syvyydessään ajatelleeksi sitä, mitä tärkeitä maanpäälliset elämät meille ovat. Luonnollisesti tämä on yhteydessä jälleensyntymisen ymmärtämiseen. Elämme täällä maan päällä ja sitten elämme toisen elämän aineettomassa maailmassa ja nämä kaksi elämää ovat voimakkaassa vuorovaikutuksessa keskenään. Me tuomme henkisestä maailmasta jatkuvasti uusia ideoita ja virikkeitä ja tehtäviä tänne maan päälle ja toteutamme niitä parhaamme mukaan, vaikka helppoa se ole, koska me vielä toistaiseksi hyvin pitkälle unohdamme sen, mitä tulimme tänne tekemään.

Tuolla unohtamisella on oma merkityksensä: se opettaa meitä näkemään, mitä tämä maailma meiltä kaipaa ja odottaa. Ja mitä mahdollisuuksia meillä on toteuttaa itseämme juuri täällä.

Mutta myös tällä maisella elämällä on oma merkityksensä henkisen maailman suhteen. Aika moni on tietoinen siitä, että siirryttyämme henkiseen maailmaan kuoleman jälkeen me käymme läpi menneen elämämme kokemukset niin omalta kuin lähimmäistemmekin kannalta. Nämä kokemukset ovat niitä, jotka auttavat meitä oppimaan uutta ja kehittymään eteenpäin.

Kohtaamiset

Juuri ihmisten kohtaamiselle maanpäällinen elämä on erityisen tärkeä. Jokainen uusi elämä tuo meilleomenenkukka_pysty_300.jpg uutta aineistoa käsiteltäväksi henkisessä maailmassa. Joka kerran ruumiistuessamme muodostuu uutta kohtaloa. 

Nyt me kaikki olemme inkarnoituneet maisiin elämiin jo niin usein, että emme ylipäätään kohtaa ainoatakaan ihmistä, jonka kanssa emme jo olisi kokeneet jotain aikaisemmissa elämissä. Ja yhä enemmän on myös ihmisiä - yleensä nuorempia - jotka tunnistavat aikaisemmista elämistään useitakin tässä elämässä kohtaamiaan ihmisiä.

Toistemme kohtaaminen täällä aistimaailmassa vaikuttaa niin, että nämä ihmiset tulevat meille todellisemmiksi myös henkisessä maailmassa. Ilman maallisia kokemuksia henkisessä maailmassa ei voi helposti muodostua pysyviä suhteita, koska vasta maalliset elämät liittävät ihmiset läheisesti yhteen ja tuovat heidät uusiin kosketuksiin keskenään seuraavissa elämissä.

Aikaisemmin ihmise ovat inkarnoituneet enemmän ryhmittäin. Nyt näyttää siltä, että omien henkilökohtaiset harrastusten pohjalta syntyy uusia ryhmiä, ja jossain tapauksissa ihminen voi kohdata täällä useampiakin ryhmiä, joiden kanssa hän on ollut kosketuksissa aikaisemmissa elämissä.

Hioutuminen

Meidän aikanamme tarvitaan yhä enemmän sellaista tutustumista toisten ihmisten kanssa, jossa vähin erin vaistomaisesti nousee se, mitä on kokenut heidän kanssaan aikaisemmissa elämissä. Se opettaa meitä hioutumaan keskenämme, ja on hyvä tietää ja muistuttaa itselleen, että me todella tarvitsemme tuota hioutumista.

Ja on hyvä tulla yhä enemmän tietoiseksi myös siitä, että antaa tuon hioutumisen tapahtua vapaaehtoiseksi. Vaikeissa tilanteissa on hyvä muistuttaa itselleen, että minulla on vapaus päättä omasta puolestani, mitä teen!

Steiner huomauttaa, että vain pidempiaikaiset suhteet, joissa aikaisempien elämien jälkivaikutukset alkavat nousta esiin, vaikka vielä vaistomaisesti ja tiedottomasti, vahvistuu meidän nuorin sielunalueemme, tietoisuussielu. Ja tietoisuussielun lujuutta me tarvitsemme siihen, että meidän korkeampi minämme voi muodostua.

Kun tietoisuussielu vahvistuu esimerkiksi rakkauden, hyväksymisen, kestävyyden, anteeksiantamisen ja muiden hyvien ominaisuuksien voimasta, siitä kehittyy kuin se läpinäkyvä ja puhdas malja, Maria meissä, joka kykenee ottamaan vastaan enkelimme ja hänen ohjaamansa korkeamman minämme. Ja kun olemme korkeamman minämme kokonaan omaksuneet, vapautamme samalla oman suojelusenkelimme - silloin meidän on itse ohjattava itseämme elämästä toiseen, kuten enkelimme nyt tekee. Mutta tuohon kuluu vielä aikaa, ja silti se aika on tulossa ja siihenkin on hyvä hiljalleen valmistautua, ensin lähinnä ideana.

Vaativuus

Keskinäisen ymmärryksen kehittäminen on myös vaativaa, koska on yhä tärkeämpää, että ihmiset kohottavat sisimmässään esiin sen, mitä heissä piilee karmallisesti. Joskus nämä karmalliset yhteydet voivat olla hyvinkin rajua. Omien asiakkaitteni piirissä on paljon tapauksia, joissa ihminen on ollut parantaja, jota kyseisen kylän yhteisö ei ole hyväksynyt ja hän on sen takia kohdannut kuolemansa.

Mutta suinkaan näin voimakkaita kohtaamisia ei aina ole, vaan usein ihmiset inkarnoituvat myös samojen sukujen piirissä niin, että kaikki mahdolliset vaihtoehdet siitä, kuka on kenenkin puoliso tai lapsi, lastenlapsi tai isovanhempi, tulee käydyksi läpi.

Myös työpaikkoja kannattaa katsella sillä silmällä, että ne saattavat olla itselle karmallisia yhteisöjä, karmallisten voimien tasoituspaikkoja.

Nykyään yhä tärkeämpää on yksittäisten ihmisten välisen ymmärryksen kehittäminen. Me vapaudumme sukujen ja muiden yhteisöjen hallinnasta ja muodostamme jokainen yhä enemmän oman yksilöllisyytemme, aivan kuin oman henkisen lajimme.

Hankalissa elämäntilanteissa voi kysyä, miten voin olla vapaa, kun niin monet tehtävät ja vaatimukset tai odotukset painavat?

Hyvä harjoitus tässä on kuvitella aina raskaalta tuntuvien tehtävien kohdalla, että teen se vapaaehtoisesti. Vain harvoin kukaan todella pakottaa johonkin tekoon. Teen nyt vapaasti sen, mitä aikaisemmin kuvittelin tekeväni pakosta tai välttämättömyydestä.

Tämä oli siis harjoitus. Se auttaa itse elämän kautta ymmärtämään, missä suhteessa vapaus ja välttämättömyys tai pakko ovat keskenään.

Aivan kuin korkeampana akordina edellisen ajatuksen jälkeen voi tulla seuraava:

"Miten voi oppia tekemään oikein, ellen ole vapaa?"

Tai sitä voi hieman tarkentaa:

"Miten voin kyetä tekemään oikein, ellen ole siihen - sisäisesti - vapaa?"

Rakkaudella
Matti 

4 kommenttia . Avainsanat: ihmiskohtaaminen, karma, ihmissuhteet, vapaus, korkeampi minä, enkeli