Matin blogi

Jumalyhteys ja enkeliyhteys

Torstai 19.6.2014 klo 1:21 - Matti Kuusela

Hei ystävät, nyt menemmekin hyvin hienovaraisella alueelle. Tänään, tai siis oikeastaan jo eilen, nousi yhden hoidon yhteydessä energioita, joista sitten kohosi seuraavia ajatuksia.

Sisäisten voimien kannalta yksi perusajatuksia on, että me voimme auttaa ja tukea toinen toisiamme, myös parisuhteissa, mutta meidän ei ole hyvä alkaa elää tai ottaa vastuuta toisen puolesta. 

Mutta tuossa me olemmekin jo sillä hienovaraisella alueella. Ihmissuhteissa on nimittäin sellaisia tilanteita ja sellaisia vaiheita, joissa niin tapahtuu, eikä sitä aina voi pitää vääränä. Vääräksi tai energeettisesti harmilliseksi vääränlainen tai ulkopuolelta napattuun velvolllisuudentuntoon perustuva vastuu muodostuu oikeastaan vasta silloin, kun siihen havahtuu. Eikä tähän lueta myöskään niiitä tilanteita, joissa vain on autettava, piti siitä tai ei.

Yksilöllisyys ihmissuhteissa

Ihanteellisena ihmissuhteena voi pitää sellaista, joissa kumpikin seisoo omilla jaloillaan ja vastaan ainakin periaatteessa itsestään. Ja ihanteellisesti kommunikaatio on silloin tasapainossa. 

Mutta voi olla tällainen ongelma. Autan ja tuen toista kovasti, mutta en saa häneltä siitä mitään kiitosta. Keneltä sen kiitoksen sitten saan?

Kun mietin tuota kohtaa, niin äkkiä tajusin: jumalalta. Siinä on kysymys ihmisen ja jumalan välisestä vuorovaikutuksesta ja sopimuksesta!

Ja samalla tajusin, mitä jotkut raamatunkohdat tarkoittavat: ajattele ensin jumalaa, ja kaikki muu selviää sen jälkeen! Tai se, että kaiken mitä teet minun vähäisimmilleni, sen sinä teet minulle. Se on sama asia toistapäin ajateltuna.

Jumala tässä tarkoittaa sitä, miten kukin jumalan kokee, oman uskontonsa mukaisesti tai muulla tavalla.

Jumalyhteyteen avautuminen

Tämä jumalyhteyden ajatus tuntui hoitoenergioissa hämmästyttävän selvältä. Muistan useinkin miettineeni sitä, miten Vanhan testamentin patriarkoilla kaikki oli hyvin. He olivat varakkaita miehiä myös taloudellisisti, ja heissä korostuu se että he luottivat jumalaan.

Toki heidän ajoistaan on jo tuhansia vuosia, mutta sittenkin tuo yhteys jumalallisuuteen näyttää sittenkin olevan olemassa. Aikaisempi opetus tällä kohden on ollut, että voit itse antaa itsellesi sitä rakkautta, jota haluat tai koet tarvitsevasi. Tämä pätee sekä silloin etten koe saavani rakkautta tarpeeksi muilta, tai lähimmäisiltä tai puolisoltani, ja samoin silloin kun sitä saan.

Onko niin, että tämä jumalyhteyden avautuminen voi tapahtua sen jälkeen, kun itse on oppinut ensin rakastamaan itseään. Kun rakastaa itseään, on vapaa tai ainakin vapaampi antamaan rakkautta myös muille.

Tämä jumalyhteys, josta nyt puhun, ei siis ole ajatus, vaan se on sisäinen kokemus. Sen voi toki muodostaa ajatukseksi sen jälkeen kun se ensin on kokenut.

Tästä nousee esiin myös ajatuksena se, että pyhät kirjat eivät ole vain ajatuksia, vaan niissä on ajatusten takana perimmäisempänä todellisuudenmukainen tunnekokemus, tunneviisaus.

Ja kun oivaltaa tuon, päätyy välttämättä ajatukseen, että jos me voimme ymmärtää pyhiä kirjoituksia todellisuudesta kertovina tunteina, niin niiden taustalla täytyy olla vielä taso, jossa nuo pyhät opetukset ilmenet todellisuuden mukaisena tahtona, tahdon kokemuksena.

Sitä on jo vaikeampi ymmärtää, mutta sen taytyisi tarkoittaa, että esimerkiksi Jeesuksen tai Buddhan elämästä lukiessani koen eri tapahtumiin liittyvän tahdon. Niinkuin tapahtumien ajatukset ovat erilaisia, niin ovat myös niihin liittyvät tunteet ja samoin tahdonvoimat ja niiden sävyt.

Enkelikielellä

Enkelikielelle käännettynä tämä tarkoittaa: jumalalliseksi kokemani ajatus on enkeliyhteys. Jumalallisesti kokemani tunne on arkkienkeliyhteys.

Jumalallinen tahto olisi silloin yhteys suurenkeliin, mutta se on vielä kaukaisen tulevaisuuden asia.

Nykytietoisuudessamme me elämme lähinnä matkalla kohti pään tietoisuuden liittymistä enkelitietoisuuteen ja henkisen todellisuuden mukaisen tunnetietoisuuden liittymistä arkkienkeliin.

Ja mikä siis on se varsinainen viesti, josta puhun: kun luomme yhteyden jumalallisuuteen, me emme ole enää riippuvaisia maailmasta, vaan me olemme itsenäinen henkinen voima.

Rakkaudella
Matti

power_200.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: henkinen, tietoisuus, enkeli, arkkienkeli, yksilöllisyys, ihmissuhteet, jumala, tunteet, ajatukset

Kohtalosta ja kohtaamisesta vapauteen

Torstai 31.10.2013 klo 1:30 - Matti Kuusela

Useinkaan emme tule koko syvyydessään ajatelleeksi sitä, mitä tärkeitä maanpäälliset elämät meille ovat. Luonnollisesti tämä on yhteydessä jälleensyntymisen ymmärtämiseen. Elämme täällä maan päällä ja sitten elämme toisen elämän aineettomassa maailmassa ja nämä kaksi elämää ovat voimakkaassa vuorovaikutuksessa keskenään. Me tuomme henkisestä maailmasta jatkuvasti uusia ideoita ja virikkeitä ja tehtäviä tänne maan päälle ja toteutamme niitä parhaamme mukaan, vaikka helppoa se ole, koska me vielä toistaiseksi hyvin pitkälle unohdamme sen, mitä tulimme tänne tekemään.

Tuolla unohtamisella on oma merkityksensä: se opettaa meitä näkemään, mitä tämä maailma meiltä kaipaa ja odottaa. Ja mitä mahdollisuuksia meillä on toteuttaa itseämme juuri täällä.

Mutta myös tällä maisella elämällä on oma merkityksensä henkisen maailman suhteen. Aika moni on tietoinen siitä, että siirryttyämme henkiseen maailmaan kuoleman jälkeen me käymme läpi menneen elämämme kokemukset niin omalta kuin lähimmäistemmekin kannalta. Nämä kokemukset ovat niitä, jotka auttavat meitä oppimaan uutta ja kehittymään eteenpäin.

Kohtaamiset

Juuri ihmisten kohtaamiselle maanpäällinen elämä on erityisen tärkeä. Jokainen uusi elämä tuo meilleomenenkukka_pysty_300.jpg uutta aineistoa käsiteltäväksi henkisessä maailmassa. Joka kerran ruumiistuessamme muodostuu uutta kohtaloa. 

Nyt me kaikki olemme inkarnoituneet maisiin elämiin jo niin usein, että emme ylipäätään kohtaa ainoatakaan ihmistä, jonka kanssa emme jo olisi kokeneet jotain aikaisemmissa elämissä. Ja yhä enemmän on myös ihmisiä - yleensä nuorempia - jotka tunnistavat aikaisemmista elämistään useitakin tässä elämässä kohtaamiaan ihmisiä.

Toistemme kohtaaminen täällä aistimaailmassa vaikuttaa niin, että nämä ihmiset tulevat meille todellisemmiksi myös henkisessä maailmassa. Ilman maallisia kokemuksia henkisessä maailmassa ei voi helposti muodostua pysyviä suhteita, koska vasta maalliset elämät liittävät ihmiset läheisesti yhteen ja tuovat heidät uusiin kosketuksiin keskenään seuraavissa elämissä.

Aikaisemmin ihmise ovat inkarnoituneet enemmän ryhmittäin. Nyt näyttää siltä, että omien henkilökohtaiset harrastusten pohjalta syntyy uusia ryhmiä, ja jossain tapauksissa ihminen voi kohdata täällä useampiakin ryhmiä, joiden kanssa hän on ollut kosketuksissa aikaisemmissa elämissä.

Hioutuminen

Meidän aikanamme tarvitaan yhä enemmän sellaista tutustumista toisten ihmisten kanssa, jossa vähin erin vaistomaisesti nousee se, mitä on kokenut heidän kanssaan aikaisemmissa elämissä. Se opettaa meitä hioutumaan keskenämme, ja on hyvä tietää ja muistuttaa itselleen, että me todella tarvitsemme tuota hioutumista.

Ja on hyvä tulla yhä enemmän tietoiseksi myös siitä, että antaa tuon hioutumisen tapahtua vapaaehtoiseksi. Vaikeissa tilanteissa on hyvä muistuttaa itselleen, että minulla on vapaus päättä omasta puolestani, mitä teen!

Steiner huomauttaa, että vain pidempiaikaiset suhteet, joissa aikaisempien elämien jälkivaikutukset alkavat nousta esiin, vaikka vielä vaistomaisesti ja tiedottomasti, vahvistuu meidän nuorin sielunalueemme, tietoisuussielu. Ja tietoisuussielun lujuutta me tarvitsemme siihen, että meidän korkeampi minämme voi muodostua.

Kun tietoisuussielu vahvistuu esimerkiksi rakkauden, hyväksymisen, kestävyyden, anteeksiantamisen ja muiden hyvien ominaisuuksien voimasta, siitä kehittyy kuin se läpinäkyvä ja puhdas malja, Maria meissä, joka kykenee ottamaan vastaan enkelimme ja hänen ohjaamansa korkeamman minämme. Ja kun olemme korkeamman minämme kokonaan omaksuneet, vapautamme samalla oman suojelusenkelimme - silloin meidän on itse ohjattava itseämme elämästä toiseen, kuten enkelimme nyt tekee. Mutta tuohon kuluu vielä aikaa, ja silti se aika on tulossa ja siihenkin on hyvä hiljalleen valmistautua, ensin lähinnä ideana.

Vaativuus

Keskinäisen ymmärryksen kehittäminen on myös vaativaa, koska on yhä tärkeämpää, että ihmiset kohottavat sisimmässään esiin sen, mitä heissä piilee karmallisesti. Joskus nämä karmalliset yhteydet voivat olla hyvinkin rajua. Omien asiakkaitteni piirissä on paljon tapauksia, joissa ihminen on ollut parantaja, jota kyseisen kylän yhteisö ei ole hyväksynyt ja hän on sen takia kohdannut kuolemansa.

Mutta suinkaan näin voimakkaita kohtaamisia ei aina ole, vaan usein ihmiset inkarnoituvat myös samojen sukujen piirissä niin, että kaikki mahdolliset vaihtoehdet siitä, kuka on kenenkin puoliso tai lapsi, lastenlapsi tai isovanhempi, tulee käydyksi läpi.

Myös työpaikkoja kannattaa katsella sillä silmällä, että ne saattavat olla itselle karmallisia yhteisöjä, karmallisten voimien tasoituspaikkoja.

Nykyään yhä tärkeämpää on yksittäisten ihmisten välisen ymmärryksen kehittäminen. Me vapaudumme sukujen ja muiden yhteisöjen hallinnasta ja muodostamme jokainen yhä enemmän oman yksilöllisyytemme, aivan kuin oman henkisen lajimme.

Hankalissa elämäntilanteissa voi kysyä, miten voin olla vapaa, kun niin monet tehtävät ja vaatimukset tai odotukset painavat?

Hyvä harjoitus tässä on kuvitella aina raskaalta tuntuvien tehtävien kohdalla, että teen se vapaaehtoisesti. Vain harvoin kukaan todella pakottaa johonkin tekoon. Teen nyt vapaasti sen, mitä aikaisemmin kuvittelin tekeväni pakosta tai välttämättömyydestä.

Tämä oli siis harjoitus. Se auttaa itse elämän kautta ymmärtämään, missä suhteessa vapaus ja välttämättömyys tai pakko ovat keskenään.

Aivan kuin korkeampana akordina edellisen ajatuksen jälkeen voi tulla seuraava:

"Miten voi oppia tekemään oikein, ellen ole vapaa?"

Tai sitä voi hieman tarkentaa:

"Miten voin kyetä tekemään oikein, ellen ole siihen - sisäisesti - vapaa?"

Rakkaudella
Matti 

4 kommenttia . Avainsanat: ihmiskohtaaminen, karma, ihmissuhteet, vapaus, korkeampi minä, enkeli