Matin blogi

Henkistä ravitsemusta ja puhdistumista

Perjantai 24.2.2012 klo 18:53 - Matti Kuusela

Kirjoitin jo Rudolf Steinerin vuoden 1912 Suomen vierailusta ja siitä, miten tuo matka on nyt sitä tarkemmin tutkittuani avatunut vielä syvemmältä. Suuren kosmisen esitelmäsarjan, kahden enenmmän akateemisen yleisöesitelmän ja venäläisille osallistujille pidetyn oman tilaisuuden lisäksi Steiner piti silloin upeassa hotelli Fenniassa kaksi esoteerista tuntia henkilökohtaisille oppilailleen.

Kerroin jo aikaisemmassa blogissa siitä, miten ... tai kerrataan, kuka tuon blogin lukeneista muistaa nämä - tässä nyt tavallaan toisin päin:

 

Pitääksesi veresi puhtaana
- luo itsenäisesti omat mielipiteesi!

Tämä on täysin ymmärrettävä, koska meidän minuutemme pohjaa toimivana juuri vereen. Aikaisemmin veressä vaikuttiva perinnölliset voimat esivanhemmiltamme. Nyt meidän on puhdistettava ja henkistettävä veremme energiat oman minuutemme hengen voimin.

Jos me vain henkisestä laiskuudesta tyydymme olemaan yhtä mieltä toisten kanssa, se merkitsee veressä olevien minuusvoimiemme heikentymistä. Siksi meidän suuri henkinen velvoitteemme on luoda itse omat korkeimmat näkemyksemme, myös silloin kun olemme läheisten ja samanmielisten tai jopa suurten ja vaikuttavien henkisten opettajienkin piirissä.

Se on vaativaa, mutta nykyajan henkinen kasvu ei enää tapahdu kollektiivisten, vaan yksilöllisten kokemusten ja tietoisuuden kasvun kautta.

 

Puhdistaaksesi lymfasi
- ajattele kirkkaasti!

Ajattelun ja lymfan yhteys on vaativampi tymmärtää, mutta lymfa on elämän ja tunteiden virtausta. Silloin kun ajatuksemme ovat kirkkaita ja puhtaita, ne eivät sotkeudu lymfan virtauksiin, vaan loistavat siitä vapaina ja riippumattomina kuin tähdet, joiden kimallus heijastuu öisen joen pintaan.

 

Puhditaaksesi ruoansulatusnesteesi
- tunne jaloja tunteita!

Tämä on upeaa opastusta. Miten me nykyaikana hyljeksimmekään tunteita ja etenkin jaloja tunteita. Ja totta on, että menneisyydessä niitä onkin käytetty myös väärin. Mutta yhtälailla kuin me ponnistelemme luodaksemme oikeita ajatuksia, olemme me tulleet kasvussamme vaiheeseen, jossa me emme enää voi ottaa tunteita vain valmiina maailmasta, vaan meidän on ponnistelta myös luodaksemme itse itsellemme sellaisia tunteita, jotka vievät elämää ja kehitystä eteenpäin.

Mehän tiedämme yleisesti, että vesi on yhteydessä tunteisiin. Puhtaat tunteet luovat puhdasta vetta, ja ruoansulatusnesteet ovat näistä neljästä juuri lähinnä tavallisen veden elementtiä.

Ruoansulatusnesteillä on se erityinen ominaisuus, että hajottavat aineita. Mitä henkisempiä voimia ruoansulatuksemme kykenee ottamaan vastaan, sitä syvemmälle se kykenee hajottamaan ravinnoksi vastaanottamamme aineen. Jos ajatuksemme ovat puhtaita, kunnioittavia ja jaloja, ruoansulatuksen "vesi" kykenee ottamaan vastaan niin korkeita henkisiä tähtivoimia, että nauttimamme ravinto henkistyy täydellisesti ja ruoansulatuksen kosmiset voimat luovat uudet ravintoaineemme kokonaan uudelleen. Ruoansulatuksemme pystyy todella luomaan kehon tarvitsemia aineksia, mutta normalisti se tarvitsee jotain, minkä se ensin purkaa kokonaan ja luo sitten uutta sen pohjalta.

Nyt ymmärrämme myös, miksi Kristus sanoo, ettei ole niin tärkeää, mitä laitamme suuhumme, vaan mitä sieltä tulee ulos. Kun ilmaisemme itseämme jalojen tunteiden pohjalta, silloin aineenvaihduntamme henkiset voimat muuntavat ja rakentavat uudelleen kaiken mitä kehomme eri tasot tarvitsevat.

 

Hermostosi virtauksia jalostavat
- puhtaat ja refelliset tarkoitukset

Tämä tuntuu helpolta suoraan ymmärtää, mutta vaikealta selittää. Onko niin, että juuri tarkoituksemme ovat meissä henkisessä mielessä mielessä kaikki fyysisintä. Kun miettii hermoston puhdistamisen ja vahvistamisen mahdollisuuksia, niin on helppo huomata, ettei se onnistu pelkillä ajatuksilla tai tunteilla, tai mielipiteillä. Ei oikeastaan jää jäljelle muita mahdollisuuksi kuin tarkoitukset: se mihin pyrimme, jolostaa meidän olemustamme aina fyysisyyteen saakka.

 

Oppiminen

Kerroin jo tuostakin, miten Steiner tällä ensimmäisellä Suomessa pitämällään esoteerisella tunnilla Helsingissä kiirastorstaina 5.4.1912 sanoo, että on parempi lukea yksi kirja viiteenkymmeneenkahteen kertaan kuin viisi kirjaa viisi kertaa.

52 lukukerrassa tapahtuu sama henkistyminen kuin vuodenkierron 52 viikossa. Ja mitä se merkitsee? Se merkitsee näljää kolmentoista eli 12 + 1 viikon vuodenaikaa. Eläinradan 12 voimaa + 1 eli niiden keskustassa oleva Kristus tai Kristus-Sofia kulkevat neljän vuodenjan tai neljän elementin. Jokainen viikko sisältää vielä seitsemän luomisen päivää eli planeettavoimaa ...

Lukea jokin kirja 52 kertaa tarkoittaa valtavaa kosmista prosessia, jossa me käymme läpi vuoden 52 henkistä voimaa, jotka heijastavat sekä Eläinradan, seitsemän planeetan että neljän elementin erisävyisiä voimia.

Se on kuin meille lahjoitettaisiin fyysisen elämämme piirissä lisää yksi henkinen vuosi.

Voi kuvitella, miten yöllä unen aikana tai henkisessä maailmassa kuoleman jälkeen enkelit muokkaavat näiden 52 lukukerran energioita kosmisten voimien mukaiseksi, niin että meille seuraavassa elämässä muodostuu hieno energeettinen työväline, jossa on 52 kosmista sävyä. Sävytys alkaa jo lukiessa, mutta varsinainen hienoviritys tapahtuu sitten, kun maallinen urakka on valmis.

Rakkaudella
Matti

2 kommenttia . Avainsanat: Rudol, Steiner, Helsinki, lukeminen, veri, puhtaus, itsenäisyys, lymfa, ajatukset, kirkkaus, ruoansulatus, jalous, tunteet, rehelliset, tarkoitukset, 52, henkinen, vuodenkierto,

Hyvää Itsenäisyyspäivää!

Tiistai 6.12.2011 klo 17:22 - Matti Kuusela

Tuhansia vuosia sitten suomalaiset kansat asuivat laajalla alueella pohjolassa ja hoitivat yhteyksiä siihen ikivanhaan maailmaan, jota nimitettiin Hyperboreaksi. Suoraan käännettynä se merkitsee pohjoisen yllä olevaa maata, jolla on se erikoisuus, että maan varjo ei sitä koskaan peitä, vaan se on aina suorassa yhteydessä auringon henkisyyteen.

Tähän hyperborean maahan vanhat kreikkalaiset tekivät retkiä, ja myös Apollo viipyi täällä puolet vuodet vuodesta, ja puolet etelämpänä, samoin kuin muuttolinnut nykyään.

Vielä noin tuhat vuotta sitten suomalaisten alueet olivat suuria nykyiseen verrattuna. Esimerkiksi Ruotsi oli 1000-luvun alkupuolella vain kolme pientä kuningaskuntaa, Länsi-Götanmaa, Itä-Göötanmaa ja Sveanmaa, ja heti Upsalasta ylöspäin alkoivat suomalaisten heimojen maat. Mutta noiden kolmen kuningaskunnan kruunut ovat edelleenkin Ruotsin lipussa, ja vaikkapa Tampereen perustamiskirjan kannessa, kun Ruotsin valta sitten  laajeni lännessä ja slaavien idässä, niin että Suomi pieneni ja pieneni.

 

Suomen kuningaskunnat

Suomen historia ja etenkin henkinen historia ón sikäli ainutlaatuista, että me olemme kai ainoista kansoja maailmassa, joka on lähes täydellisesti unohtanut vanhan historiansa. Henkistä historiaa meillä tosin on Kalevalassa mitä upeimmassa muodossa, mutta kansallinen maallinen historia on lähes kadonnut. Nykyisin vallassa olevan käsityksen mukaan me tiedämme menneisyydestämme jotain vain jostain 1300- tai ainakin 1500-luvusta lähtien.

Ajatus suomalaisista kuningaskunnista tuntuu kovasti vieraalta. Kuitenkin muissa maissa on säilynyt tietoja esimerkiksi muinoin suuresta ja mahtavasta Kainuun maasta, joka hallitsi koko Pohjolaa nykyinen Skandinavia ja ainakin sen pohjoisemmat osat mukaanluettuna.

Suomen tämän hetken luovin tutkija Jukka Nieminen asettaa Kainuun kuningaskunnan keskuksen jonnekin nykyisen pohjanmaan alueelle. Hauska vahvistus tuolle oli, kun pari päivää sitten katseltiin Sinikan kanssa luultavasti 1930-luvulta peräisin olevaa Suomen karttaa. Siinä nykyisen Perämeren nimenä oli Kainuunmeri. Selvä osoitus siitä, että aikoinaan Kainuu on ainakin ulottunut Pohjanlahden rannikolle, ellei sitten kokonaan ympäröinyt sitä.

Kainuun kuningasvallan suureen aikaan kainuulainen kuningassuku ulottui ainakin Ruotsiin ja Norjaan, Skotlantiin ja Ranskaan saakka. Ja tuo aikahan oli ensimmäisen tuhatluvun puoliväliä.

 

Tavastia

Toinen suuri kuningaskunta oli Tavastia. Tunnetussa kuvauksessa ruotsalaisten tekemästä ristiretkestä eli valloitus- ja ryöstöretkestä joskus 1100-luvulla Suomeen oli kysymys ruotsalaisten ja varsinaissuomalaisten hyökkäyksestä Hämettä tai Tavastiaa vastaan.

Kristinusko oli täällä jo ikivanhaa perua, ei mitenkään ruotsalaisten tuomaa. Suomesta oli jo tuolloin omat vahvat yhteydet Rooman paaviin, mutta myös ortodoksiselle puolelle Venäjän kautta, ja aivan varmasti myös eurooppalaisilla ritarikunnilla oli täällä vaikutusta.

Nämä kaikki ovat asioista, jotka tulevat vähitelleen uudelleen avautumaan. Mielenkiintoista on myös se, että kuten Enkelimaan Uutisissa jo kerroin, hunnien sanastossa on paljon puhdasta suomea. Yksi näistä sanoista, joka ei ole aivan sama kuin nykysuomessa, on järveä taskoittava tavast. Silloin siis Tavastia tarkoittaisi järvimaata, eli luultavasti Päijänteen ympärille asettunutta valtakuntaa.

Nykyisen tiedon mukaan myös Novgorod, jota aikaisemmin pidettiin skandinaavisten viikinkien perustamana, saattaakin olla suomalaisten perustama. Mutta siitä myöhemmin, vain lyhyt havainto Päijänteestä.

Niin valtaisan pitkä järvi kuin Päijänne onkin Lahden ja Jyväskylän välillä, se on energeettisesti jotenkin oudon näkymätön. Oulunjärvi, Saimaa, Pielinen, Näsijärvi asettuvat helposti omalle paikalleen, mutta Päijänne on aivan kuin jossain toisessa ulottuvuudessa, jos vaikka sulkee silmänsä ja katselee Suomen karttaa mielikuvissaan.

Tästä olisi mukava kuulla, onko jollain muulla samankaltaista vaikutelmaa.

 

Suomen tähdet

Suomella on syvällinen yhteys myös tähtimaailmoihin, mutta näin itsenäisyyspäivänä nousee vahvasti mieleen Pohjantähti, joka on suuri sekä itsenäisyyden ja vapauden että yhteisöllisyyden suunnannäyttäjätähti.

Hyvin Pohjantähden kaltainen, vaikka voimakkaan naisellisesti, on Plejadien kaunis tähtiryhmä. Myös sen selvä ominaisuus on yhteys näiden seitsemän taivaallisen sisaren välillä, mutta silti se Rudolf Steinerinkin mukaan on suuri vapauden ja itsenäisyyden edistäjä.

Tänä vuonna olen erityisen voimakkaasti kokenut Plejadien eli Seulasten tähtisisarten sisäisesti elvyttävän ja uudistavan kosketuksen ja siihen saa Plejadien tähtisisaret -kirjan kautta hyvän kosketuksen. Koen vahvasti, että yhteys tähän Seulasten henkisyyteen on jotenkin vahvasti sekä alkuperäissuomalaista että myös sitä tulevaisuuden henkistä suomalaisuutta, jonka odotus jo vahvasti elävää ja jota voimme mielestäni myös rohkaistua yhä vahvemmin toivomaan. 

 

 

 

 

1 kommentti . Avainsanat: itsenäisyys, henkinen itsenäisyys, Pohjantähti, Plejadit, Seulaset, Suomen historia, muinaishistoria, Suomi, vapaus