Matin blogi

Kävelyjä ja kevätkukkia

Sunnuntai 5.5.2013 klo 20:15 - Matti Kuusela

Salmen ulkoilualueella jälleen lauantaina. Suuria muutoksia ei luonnossa ehtinyt vappupäivästä tapahtua. Leskenlehdet alkavat olla niin suuria, että ne joskus näyttävät melkein voikukilta. Valkovuokot ja sinivuokot kukkivat jo runsaanmpina ja sinivuokkoja näyttää olevan aika paljon.  

Olikohan se kaksi vuotta sitten, kun valkovuokot kukkivat valtavan runsaina metsäteiden varsilla.Nyt sinivuokkojen salaperäinen syvä sini näyttää tavallista voimallisemmalta, mutta aivan varma en ole, kun en ole vielä päässyt vertailemaan niiden määrää tuttuihin paikkoihin.

Sinivuokko on siitä jännittävä kasvi, että sen väriaura on niin voimakas ja eroaa voimakkaasti taustasta. Itse näen helposti niiden ympärillä laajan sinisen kehän, joka on täynnä aktiivisuutta ja hienon hienoa energiaa.

Kun valkovuokkojen valkeus ja leskenlehtien keltaisuus ovat jotenkin helposti ymmärrettäviä ja hyvin avoimia, niin sinivuokon väri pysyy salaperäisenä ja herättää kysymyksen. miksi juuri tuo väri tahtoo tulla näin keväällä esiin.

Näsiä

Toinen salaperäinen kevään kasvi on näsiä. Sen punavioletin kukat näyttävät kasvavan suoraan varvun varresta, kun vihreitä lehtiä ei vielä juuri ole. Myrkyllisyys luo oman salaperäisyytensä.

Mitä on kasvien myrkyllisyys? Steinerin mukaan myrkky syntyy siitä, että ilmanhenget laskeutuvat alas vedenhenkien alueelle.

Tämän prosessin vastakohta taas ovat loiskasvit - tai loiset yleensä. Loismaisuus syntyy siitä, että vedenhenget kohoavat ilmenhenkien alueelle, jolloin ne kadottavat juurensa.

Pelkästään huonoja nämä prosessit eivät ole, sillä kumpikin prosessi toimii myös lääkkeenä. Etenkin homeopatiossa monet myrkyt voivat olla lääkkeiden lähtökohtana. Misteli taas on esimerkki vanhasta lääkekasvista, joka on luonnoltaan loinen.

Niiden parantavat vaikutus johtuu siitä, että meissä ihmisissä on noita samoja sisäisiä ominaisuuksia kuin luonnossakin. Jos meissä veden ja ilman elementtien suhde menee pois paikaltaan, niin sopivat kasvit voivat näyttää, miten tuo epätasapaino voi toimia hyvöällä tavalla, kuten näissä kasveissa.

Tulvan valtaamassa kosteikossa sammakot olivat väistyneet pois tien läheisyydestä ja kurnutuskonsertti kuului nyt jostain paljon kauempaa. Piisami sen sijaan ui nyt aika rauhallisen näköisenä pinnalla. Niitä harvoin näkee.

Aktivaatiokeppi

Kuten edellisessä blogissa kerroin, huomasin vappupäivänä miten ihmeellisen voimistavaa oli heilutella kädessään sopivaa keppiä, kun kunto ei ollut riittää kävelemiseen. Kepin heiluttelu sai sai kummasti eetterikehon liikkelle.

Nyt se sama keppi oli minulla autossa mukana ja otin sen heti käyttöön. Helppo oli huomata, että eetterikeho ja olo yleensäkin oli paljon paremmassa kunnossa kuin vappuna. Kävely oli rennompaa ja vapaampaa, ja kepillä saattoi tehdä hienovirityksiä. Jos huomasi jonkin liikkeen, joka tuntui tukkoiselta, niin sitä sai helposti avatuksi kepin avulla. Kilometrejä tulikin tällä kertaa kaksinkertainen määrä ja koko matka suhui paljon helpommin.

Osa matkasta oli sellaista mäntyharjannetta, joka on minulle erityisen läheistä.

Tänään kävelimme Lauttasaaren rannassa. Tuulen ja meren voimaa. Purjelautailijoita oli iltapäivällä jonkun verran ja hyviä vauhteja he saivat keväisen meren vaahtopäiden keskellä.

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: näsiä, myrkkukasvit, kävelykeppi, koirakuiskaaja

Kävelykepin taikaa

Keskiviikko 1.5.2013 klo 20:13 - Matti Kuusela

Sinivuokkoja ja valkovuokkoja on nyt nähty leskenlehtien lisäksi. Lisäksi kevään toinen perhonen. Ensimmäisen sitruunaperhosen näimme jo sunnuntaina Kytäjän metsissä.

Joten iloista vappua kaikille! Aamulla oma koneisto lähti hitaasti käyntiin ja meno ulkoilupolulla oli sellaista että pienikin ylämäki hidasti vauhtia. Olimme nyt Salmen ulkoilualueella ja mikäpä oli ollessa, kun autoradiosta oli jo kuullut vapun hauskoja musiikkisovituksia. Minä niistä ainakin pidän.

Kepakko kädessä

Sitten kävi niin, että havainnollistin Sinikalle jotain juttua piirtämällä kepillä maahan. Ohut kepakko jäi sitten käteen kun lähdimme taas kävelemään. Ja suureksi hämmästykseksi kädessä oleva keppi nosti kevensi kävelyä ja nosti kävelyvauhtia aivan olennaisesti.

Aah, siis tämän takia vanhemmat ihmiset ennen vanhaan käyttivät keppiä, ajattelin. Huomasin toki, että tuen takia - se oli varmasti se tärkein asia, mutta silti. Keppiä heilutellessani mietin, että se elävöittää eetterikehoa, jos se jostain syystä on väsähtänyt ja painunut liikaa kiinni fyysiseen kehoon.

Kepin on hyvä olla sopivan pituinen tähän tarkoitukseen. Omani oli noin käsivarren mittainen. Sinikka kokeili myös, ja hänelle sopiva pituus näytti olevan se käsivarsi.

Askeli paitsi keveni myös piteni. Hengitys keventyi ja olo tuli valoisammaksi. Ryhti parani. Jos on vähänkin kumarassa, kepin heiluttaminen ei onnistu. Tuli olo kuin englantilaisella upseerilla - mielikuva on varmaan peräisin jostain vanhasata elokuvasta. Mutta toden totta, maailmaa katsoo vapaammin ja valoisammin, selkeämmin, kun keppi on kädessä.

Vasen ja oikea

Kokeiluissa oli helppo huomata, että meillä kummallakin kehon vasen puoli oli enemman unessa, joten pidimme keppiä pitkät matkat vasemmassa kädessä. Eetterikehon herättämiseen tehoaa parhaiten pieni vauhtinykäisi kepin liikkeessä, mutta kannattaa kokeilla kaikenlaisia liikkeitä. Kokeile mikä liike tuntuu kämpelöltä ja harjoita sitä, niin pian alkaa sekin kulkea.

Nykyisinhän on huomattu, että aivojen terveydelle on hyväksi, että tekee myös vasemmalla kädellä sellaisia asioita, joita on tottunut tekemään vain oikealla. Se vahvistaa ja tasapainottaa aivoja, ja samalla eetterikehon liikkuvuus paranee.

Voihan olla, että nuorempana kun eetterikeho on vielä joustava ja voimakas, tätä muutosta ei huomaakaan, mutta kannattaa kokeilla jos uuvuttaa. Tulipa mieleen sellainenkin, että jos lapset kävelymatkalla uupuvat, niin pieni risu kädessä saattaa lisätä vauhtia ja pelastaa loppumatkan.

Iloistia Kevätkävelyitä!

Matti

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kävelykeppi, kävely, keppi, uupumus, eetterikeho