Matin blogi

Luther ja henkisen tien uudistaminen

Torstai 12.10.2017 klo 23:23 - Matti Kuusela

Eräässä lokakuun Henkisessä workshopissa lähdimme liikkeelle Martti Lutherista. Olin selaillut vanhaa Safiiri-lehteä, ja silmiini osui kohta, jossa kerrottiin Lutherin vahvasta yhteydestä  keskiajan skolastiikkaan. Olen vuosia hiljalleen ihmetellyt, miten luterilaisessa ajattelussa lähdetään edelleenkiin siitä, että jumala on se joka pelastaa, ja ihmisella ei ole asiassa juuri muuta osaa kuin sallia se. Itselleni on aina ollut selvää, että kysymyksessä on ihmisen ja henkisen maailman yhteistoiminta. Kumpikin tekee oman osansa.

Tuossa löytämässäni katkelmassa Aslak Larjo kirjoittaa, miten Lutherin mukaan teologian varsinainen tehtävä on välittää ihmisille pelastava tieto, itse asiassa pelastava usko. Ja sitten tulee oleellinen kohta: "Luonnollisten kykyjensä avulla ihminen päätyy jonkinlaiseen omavanhurskauteen, ja tämän Luther halusi torjua."

Totta on, että keskiajalla ihminen nähtiin jonkinlaisena luonnonluomana, jonka jumalallinen tieto tuli pelastaa hengen yhteyteen. Ja kun ajattelee, miten vahvasti skolastiikassa lähdetään kaksinaisuudesta, niin ymmärtää, että vielä tuohon aikaan ihmisen ja jumalan, tai ihmisen ja Kristuksen yhteistoiminnan ajatus ei ollut mahdollinen, ainakaan virallisen teologian piirissä.

Skolastiikka oli sitä, että valitaan teesi, sitten sille vastateesi, ja lähdetään väittelemään. Kun toinen väite osoittautuu oikeaksi, se osoittaa samalla että sen vastaväite on väärä. Jos siis hyväksytään se, että jumala pelastaa ihmisen, niin silloin ihminen ei voi pelastaa itseään.

Luther.jpg

Ihmisen arvo

Se on hyvin loogista, ja tajusin, että vielä nykyajan teologinen ajattelu lepää hyvin pitkälle tuolla samalla pohjalla. Mutta tätä taustaa vasten on kiinnostavaa katsoa vanhaa taolaista jin ja jang -symbolia. Siinä vastakohdat, valo ja pimeys ovatkin keskenään tasapainossa, ne eivät taistele kesekenään, vaan tukevat ja täydentävät toisiaan.

>Ne kiertyvät yhdeksi kokonaisuudeksi, joka vasta edustaa todellisuutta. Siinä hyvä ja paha eivät taistele toisiaan vastaan, vaan itse asiassa kumpikin sisältää toisen siemenen. Mustassa jin-puolessa on keskellä valkea piste ja valkean jang-alueen keskellä on musta jin-piste. 

Se merkitsee, että pahastakin kasvaa lopulta hyvää, ja myös hyvä voi rajansa ylittäessään tai vanhentuessaan muuttua pahaksi.

Kristus taas asetti näiden kahden ääripuolen väliin kolmannen, tasapainottavan tekijän, itsensä. Golgatalla ei ollut hyvää ja pahaa ristiä taistelemassa toisiaan vastaan, vaan Kristus kahden ryövärin keskellä. Henkisen tiedon mukaan katuvan ryövärin kautta puhui Lusifer, ja toisen kautta Ahriman.

Kun Kristus Vuorisaarnassa sanoo, että älä vastusta pahaa, se on nyt helppo ymmärtää. Pahuutta vastaan taistelemista korkeampi periaate on asettua rauhantekijänä kahden vastakkaisen pahan, viettälevän valon ja kovettavan pimeyden väliin aktiivisena ja luovana rakkauden voimana.

Keskiajalla uuden persoonallisen ajattelun herätessä väittelykulttuuri oli hyvää ja ymmärrettävää harjoitusta, mutta meidän aikanamme väittely ei enää ole todellinen totuutta luova voima. Nyt meidän on löydettävä se totuus, jonka jokainen ihminen kantaa omassa sydämessään, Kristuksen avulla.

Rakkaudella

Matti

2 kommenttia . Avainsanat: Henkinen tie, Luther, skolastiikka, väittely, dualismi, Kristus, hyvyys, Vuorisaarna, keskitie

Tuhatvuotista Suomi-historiaa

Torstai 22.1.2015 klo 10:19 - Matti Kuusela

On aika huvittavaa katsella Pohjolan muinaishistorian karttakirjoja. Niissä ensimmäiset kartat saattavat kuvata aikaa tuhansia vuosia ennen ajanlaskumme alkua. Niissä suomalaiset hallitsevat laajoja alueita Norjasta Uralille ja etelään aina Ukrainaan saakka.

Kun sitten selaa karttoja eteenpäin, niin valtakunnat vaihtuvat vuosituhannesta toiseen. Vain suomalaiset pysyvät samoilla alueille vuosituhannesta toiseen.

Noin 1850 eKr rajat muuttuvat hieman ja suomalaisalueiden etelärajalle ilmestyy baltteja ja slaaveja.

Sitten on taas satoja vuosia tasaista. Suomi vallitsee pohjolassa ja eteläpuolella keltit. Vähitellen kelttiläisten tilalle tulee kimrejä, sitten skyyttalaisia, sarmatialaisa ja gallialaisia.

Oleellinen muutos alkaa Penguin-karttakirjassa vuoden 230 jKr tilanteessa. Silloin etelää hallitsee Rooma. Slaavit alkavat työntyä pohjoisemmaksi kohti Karjalaa. Ja siihen tämän kirjan muisnaishistorian kartat päättyvätkin. Skandinavian eteläosaan ilmestyy norjalaisia, ruotsalaisia, daaneja ja juutteja, mutta muuten Norjan ja Ruotsin keski- ja pohjoisosat ovat edelleen suomalaisten hallussa. Tästä ei tietääkseni koskaan kerrota koulussa.

Kulttuurin aallot

Henkiset tutkijat, kuten Valentin Tomberg, ovat kertoneet, miten suomalaiset heimot elivät rauhanomaisesti rinnakkain etelämpää tulleiden slaavien kanssa, ja voihan niin olla.

Mutta mennään eteenpäin Messeniuksen riimikronikan kuvauksessa. Jäimme tilanteeseen, jossa Varsinaissuomen kirkollinen keskus oli Räntämäellä. Porvarit kuitenkin halusivat sen lähemmäksi merta ja niin perustettiin Turku Aurajoen suuhun.

Tämä selvittää myös minua pitkään askarruttaneen kysymyksen. Olin ajatellut, että Åbo tarkoittaa jokiasutusta tai jokikylää, mutta kronikasta käy ilmi, että "bo" tarkoittaa kauppiaiden ranta-aittoja, joita jo Räntämäen valta-aikana oli Aurajoen varrella. Bo näyttää siis olevan samaa juurta kuin esimerkiksi puoti.

Idän ja lännen välissä

Suomen Turku alkaa kasvaa, mutta 1300-luvun alkupuolella Birgerin ja hänen veljiensä välisen kiistan aikana venäläiset käyvät polttamassa poroksi niin Turun kuin Räntämäenkin.

Matias Kettilmundinpoika kuitenkin kostaa ankarasti venäläisten hyökkäyksen. Novgorodin mahtava herttua Juri yrittää vielä piirittää Viipuria, mutta joutuu vetäytymään häpeällisesti ja suruissaan. Venäläisten vaatimukset Karjalasta tuottavat heille enimmäkseen vain tuskaa.

Sitten virolaiset nousevat kapinaan omia valtaajiaan vastaan. He tahtovat lyödä kuoliaiksi kaikki saksalaiset, eivätkä enää tahdo olla heidän orjiaan. He haluavat luovuttaa Tallinnan meille suomalaisille, jotta me sitten auttaisimme heitä. Sotaväkeä lähetetään, mutta projekti kuivuu kokoon. Kronikan suunta muuttuu, ja meille kerrotaan, miten kuningas Maunu oli harmissaan kun suomalaiset niin usein rikkoivat hänen ja Jumalan käskyjä eivätkä tahtoneet antaa piispalle hänen voikymmenyksiään.

Kiista kymmenyksistä jatkui. Kuningas Maunun oleskellessa Turussa kirjoitettiin karjalaisille, että heidän ei tulee pettää Jumalaa, vaan maksaa kymmenyksensä ja muut vaatimukset. Uhkauksin ja kirjein määrättiin, että kun piispa rakastavan isän tavoin oli vierailulla, tuli jokaisen pitäjän vetää nuottaa piispan pöytää varten. Tämä oli aikaa, jolloin venäläisten oli onnistunut valloittaa Pähkinälinna. 

Pian tämän jälkeen seuraa vielä suurempi taloudellinen myllerrys, johon liittyvät ankarat Pietarin penningit eli verojen korotukset. Kiistoissa ovat mukana sekä paavi että suomalaiset, ruotsalaiset ja venäläiset. 

1400-luku on monenlaista menoa ja kehitystä. Piispat rakentavat Turun seutua ja venäläisten kanssa soditaan. 

!500-luvn alussa kuningas Hannu hyökkäsi Suomeen harmistuttuaan siitä, että valtakunta ei enää kuulunut hänelle. Maa sauhusi pahasti ja Turku poltettiin taas kerran.

Mutta Suomessa oli kuusi kunnon taloa noihin aikoihin. Oli Mustain veljesten (dominikaanit) luostari Turussa, Raumalla ja Viipurissa, jossa oli myös fransiskaaniluostari. Nämä sitten revittiin maan tasalla kuninhas Kustaan aikana uuden uskontavan mukaisesti.

Mutta kävi niin onnellisesti, että Venäjä luopui hyödyttömästä liitosta Tanskan kanssa ja päätti luottaa enemmän ruotsalaisiin. Näin suomalaiset saivat kuudenkymmenen vuoden aselevon. Sen ajan he saivat asua maassaan hyvässä rauhassa viholliselta.

messenius_taulu.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomi, muinaishistoria, keskiaika, Messenius, riimikronikka, Turku, venäläiset

Rakkauden perusvoima

Keskiviikko 15.10.2014 klo 0:43 - Matti Kuusela

Hei rakkaat, on aivan mahtavaa, mitä Steiner puhui häntä kuulemassa olevalle ryhmälle pappeja ja pappisopiskelijoita aivan maallisen toimintansa viimeisinä viikkoina.

Kun ilmastonmuutoksesta puhutaan nyt niin paljon, niin muutos on ollut nähtävissä myös henkisellä tasolla. Seuraavasta on mahdoton aavistella mitään aikamääriä, mutta Steiner kertoi, miten kesän lämmössä vapautuvan ja talven kylmyydessä tiivistyvän ajan kaksinaisuus tulee heikkenemään:

Ei tule olemaan enää niin selviä kesiä, jolloin vesielementti vapautuu niin voimakkaasti, eikä enää niin selviä talvia, jolloin veden elementti kovettuu jääksi ja lumeksi, vaan syntyy näiden välitila, jossa veden elementti saa uuden muodon, joka on olennaisesti tiiviimpi kuin nyt kesällä ja joka jää pysyväksi. Tämä vesi muodostuu heijastavaksi ja läpinäkyväksi.

Steiner ei tällä kohden mainitse todellakaan mitään aikamääriä, mutta olennaista siinä on mielestäni se, että maalla ja samalla koko universumimme aineellisuudella on aivan omat suunnitelmansa, jotka tapahtuvat ihmisen toiminnasta riippumatta.

Uusiutuvat niityt

Ja ellei tuo äskeinen vielä riittänyt hämmästyttämään, niin tässä lisää samasta esitelmästästeiner_sormet_paan_sivulla.jpg syyskuulta 1924.

Siinä Steiner kertoo, miten maanpäälliset ilmiöt eivät vain ikäänkuin jatku koko ajan itsestään, vaan kaikki uusiutuu koko ajan hengestä käsin. Hän ottaa yksinkertaisen esimerkin:

Se mikä nyt on niittyä, on laskeutunut alas henkisistä maailmoista, ja se mikä aikaisemmin oli niittyä, oli myös laskeutunut henkisistä maailmoista ja niin edelleen, ja se mikä oli niittyä vuosisatoja sitten, on jo kokonaan poissa.

Eivät ainoastaan fyysiset idut periydy, vaan korkeammista maailmoista tulee koko ajan esiin uusia hengen ituja sen tilalle, mitä aikaisemmin on ollut.

Tämä on mahtava ja liikuttava sisäinen kuva. Ja sitten huomaa, että olemmehan me jo hyväksyneet näkemyksen siitä, miten ihmiskehon solut uusiutuvat jatkuvasti niin, että joidenkin vuosien kuluttua meillä ei ole enää lainkaan vanhemman kehomme soluja jäljellä.

Lumi

Mutta siellä missä jotain uusiutuu, siellä myös jotain on kuoltava. Steiner kertoo, miten tässä voi saada kuvan lumen henkisestä merkityksestä. Lumi on jatkuvan kuoleman kantaja. Lumi uusiutuu joka vuosi, samoin jää, ja siinä missä luonto jatkuvasti kuolee lumen- ja jäänmuodostuksen dynamiikassa, siellä se jatkuvasti uusiutuu hengestä käsin.

Tämä on aivan mahtava kuva, ja miten kaunista kuolema on katsottuna jään tai lumen kannalta! Ja se merkitsee laajemminkin, että mikään luonnossa ei ole pysyvää. Siinä missä meidän silmillemme jokin näyttää jopa ikuiselta kuten vuoristot tai puulajit, tapahtuu sisemmässä todellisuudessa jatkuvaa uudistumista, jatkuvaa henkisen luovuuden virtaa korkeammista maailmoista.

Rakkauden perusvoima

Hypätään sitten hieman eteenpäin kohtaan jossa Steiner siirtyy ihmisen rakentumiseen:

Huomaamme kaiken sen perusvoimaksi, joka ihmistä ulkoisesti muovaten virtaa jumalallisista maailmoista sisäisesti sieluttaen ja henkistäen, puhtaan rakkauden. Tuo perusvoima on puhdas rakkaus.

Maailmankaikkeus muodostuu sisäiseltä olemukseltaan, silloin kun puhutaan ihmisten maailmasta, puhtaasta rakkaudesta, se ei ole mitään muuta kuin puhdasta rakkautta. Me emme löydä ihmiskuntaan liittyvästä jumalallisuudesta mitään muuta kuin puhdasta rakkautta.

Mutta tämä rakkaus on sisäistä, sielut voivat kokea sen sisäisesti. Rakkaus ei koskaan voisi ilmentyä ulkoisesti, ellei se rakentaisi itselleen ruumiillisuutta valon eteerisistä elementeistä.

Ja kun me katsomme tätä oikein henkisesti, silloin tulemme yksinkertaisesti siihen, että maailman perusolemus on ulkoisesti valona ilmenevä sisäisen rakkauden olemus.

Rakkaudella

Matti

1 kommentti . Avainsanat: lumi, vesi, kesä, talvi, puhdas, rakkaus, Steiner, valo

Magdaleena ja pääsiäiskeskiviikko

Keskiviikko 16.4.2014 klo 21:28 - Matti Kuusela

Pääsiäiskeskiviikon olemus on erittäin hieno juuri Maria Magdaleenan takia. Magdaleena on hän, joka voitelee Jeesuksen, mikä merkitsee sekä Jeesuksen henkisen tehtävän ja olemuksen tunnistamista että hänen kohtalonsa aavistamista. Ja se merkitsee myös sitä, että Magdaleenalla on harvinainen kyky toimia sen mukaan, minkä hän kokee oikeaksi, silloinkin kun se on kaikkien perinnäistapojen vastaista.

Silloisessa juutalaisessa yhteiskunnassa ei olisi mitenkään ollut mahdollista, että nainen keskeyttää miesten kokoontumisen. Mutta silti Magaleena teki sen. Ja sen lisäksi Magdaleena menee varhain pääsiäisaamuna yksin Jeesuksen haudalle. Sekin on aivan uskomattoman rohkea ja aloitteellinen teko.

Ja sen lisäksi Magdaleena on se "apostolien apostoli", joka se ylösnousseelta Kristukselta käskyn: Mene ja kerro minun veljilleni...

Papit ja opettajat

Tässä mielessä Magdaleenan henkinen merkitys on aivan suunnaton. Mielenkiintoista on mietiskellä, mikä on opetuslasten kahdentoista piirin suhde näihin muihin keskeisiin pääsiäisen toimijoihin. Jeesuksen oppilaista on ristin äärellä vain yksi mies, Johannes, mutta useita naisia. Eri evankeliumeissa naisten lukumäärä vaihtelee, sen mukaan mitä näkökantaa kukin evankeliumi tuo esiin. Evankeliumeissahan esitetään huolellisesti, miten paikalla oli se ja se ja se, mutta silti ei sanota, etteikö siellä olisi ollut muitakin.

Mutta se on varmaa, että Magdaleena oli paikalla, sillä hänet mainitaan kaikissa evankeliumeissa. Kun Johanneksen evankeliumissa mainitaan kolme Mariaa ristin äärellä, se merkitsee, että jokaisella Marialla on aivan erityinen sielullinen tehtävä, Maria Magdaleenalla aistimussielun kantajana.

Eläinratapiiri ja sen keskus

Miehen ovat Kristuksen lähimmäksi muodostuvan apostolipiirin jäseniä, eläinratavoimien edustajia. Mutta helluntaina se voima, jota kutsumme Pyhäksi hengeksi, virtaa heille Jeesuksen Äidin kautta, myös Marian.

Tällä tavoin naisten merkitys on todella suuri. Toisaalta myös miesten puolella on kaksi merkittävää hahmoa, joka osallistuvat vahvasti niin ehtoolliseen kuin ristin tapahtumiin: Joosef Arimatialainen ja Nikkodeemus.  Palaamme heihin huomenna, Ja siirrymme nyt siihen, mitä ihastuttava aikalaisemme Estelle Isaacson kertoo pääsiäiskeskiviikon tapahtumista:

Magdaleena seisoi jälleen varjoissa kaaren takana, veti muutaman kerran syvään henkeä ja puristimary_magdalene.jpg öljyastiaa rintaansa vasten. Sitten hän astui esiin kulman takaa. Hänen äkillinen ilmestymisensä yllätti miehet keskellä heidän keskusteluaan. Magdaleena seisoi hiljaa, mutta täynnä sisäistä tulta. Todellakin, pitkissä punaisissa hiuksissaan ja henkisessä innossaan hän oli kuin tulta! Hän seisoi liikkumatta, odottaen lupaa astua lähemmäksi. Hän ei tosiasiassa ajatellut tarvitsevansa sellaista lupaa, mutta hän oli päättänyt noudattaa vallitsevaa tapaa.
Katsoin Jeesusta. Hän istui pöydän päässä. Hämmästyin siitä, miten voimakkaasti hän ja Magdaleena muistuttivat toisiaan! Jopa Jeesuksen hiukset näyttivät punaisemmilta hänen kommunikoidessaan Magdaleenan kanssa. Hänen ilmeensä oli pehmeä ja lämmin. Magdaleena kumarsi päänsä hänen rakastavan katseensa edessä.
...Jotkut miehistä eivät olleet lainkaan mielissään Magdaleenan äkillisestä ilmaantumisesta, mutta kukaan ei sanonut siitä mitään. Ymmärsin Marian saapuneen saliin täsmälleen oikealla hetkellä, sallimuisen hetkellä jonka tähtitaivaat jo aikakausia sitten olivat järjestäneet. Maria yksinkertaisesti totteli niiden kutsua.
- Tule luokseni, Magdaleena, sanoi Jeesus lämpimästi.
Kävellessään Jeesusta kohti Magdaleenasta tuntui kuin hän olisi kulkenut unessa. Syvä pyhyys vallitsi hänen ympärillään...
Magdaleena avasi öljyastian ja narduksen tuoksu kohosi hänen ympärilleen. Polvistuessaan lattialle hän oli sisäisesti tulessa. Hienotunteisesti hän tarttui Jeesuksen jalkoihin ja otti pois sandaalit. Hän kaatoi öljyä Jeesuksen jaloille pitäessään niitä kädellään. Sitten hän kallitsi väsyneen päänsä Jeesuksen jalkoja vasten ja pesi ne kyynelillään... Hänen jalkansa tuntuivat viileiltä hänen kuumeista otsaansa vasten. Hiuksillaan hän hieroi öljyn Jeesuksen jälkoihin, ja samalla koko ajan pyyhki niistä myös kyyneleitään.
Suuren kunnioituksen tilassa hän siirtyi sitten Jeesuksen taakse ja kaatoi tilkan öljyä hänen päälaelleen - niin paljon että sitä valui myös hänen otsalleen. Silmät suljettuina syvässä keskittymisen tilassa Magdaleena asetti kätensä Jeesuksen pään päälle hänen kyyneleittensä virratessa edelleen vuolaina.
Näin että kuu oli tuona hetkenä lähes täysi. Magdaleena oli taivaista säteilevien voimien linjalla ja hän ohjasi niitä Kristus Jeesuksen kehoon. Samalla hän jollain tavoin ohjasi kruunuchakransa kautta tiettyjä symboleita Jeesuksen ruumiiseen.
Näin nämä symbolit. Ne olivat kultaisia ja loistavia. Ne olivat henkisen kirjoituksen symbolisia avaimia. Taivaalliset olennot toimivat Magdaleenan kautta siunatakseen Jeesusta. Tuolla hetkellä Magdaleena toimi papittarena, henkisten olentojen ohjaamana. Henkisesti katsottuna Maria oli kuin tulinen, loistavan kirkas ruusunpunainen enkeli.

Ja sitten Estellen kirjoitus jatkaa:

Kukaan salissa olevista miehistä ei ymmärtynyt mitä hän teki.Hänen Jeesukselle ohjaamansa symboliset avaimet olivat ylösnousemuskirjoitusta. Ikivanhoina aikoina tuota kirjoitusta oli opetettu Egyptin mysteerikouluissa, mutta Magdaleena käytti sitä uudella tavalla, vaikka hänellä tuona hetkenä ei ollut vielä täyttä ymmärrystä siitä, mitä hän oli tekemässä.
- Estelle Isaacson: Through the Eyes of Mary Magdalene, Book II

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Maria, Magdaleena, Magdalena, pääsiäinen, keskiviikko, voitelu

Toinen toistemme tukeminen

Torstai 16.1.2014 klo 11:17 - Matti Kuusela

Hei ystävät,

On ihmeellistä miten päivät kulkevat. Näinä päivinä on paljon tapahtunut ja yksi voimakkaita kokemuksia oli eräs sunnuntai-illan kokoontuminen, jossa koin ihmeen voimakkaasti, mahdollisuutena, sen suuren voiman joka syntyy siitä, että ihmiset todella tukevat toisiaan.

Tuossa kokemuksessa tukeminen tarkoitti minulle ennen kaikkea sitä, että katson jokaista läsnäolijaa sisäisillä silmilläni tahtoen ja suoden hänelle kaikkein parasta, mitä hänen kehityksensä voi antaa. Jo tuosta ajatuksesta tuli ihmeen hieno ja voimallinen tunne. 

Koin myös sen, että on upeaa kun voi turvallisesti astua toisten joukkoon, mutta ennen kaikkea tuo turva kuitenkin pulppuaa omasta henkisyydestä, tai oman henkisyyden kautta. Kun täytän itsensi hyvää tarkoittavalla luottamuksella, hyvät voimat ympärilläni tuntuvat loputtumilta.

Keskinäinen tukeminen

Aivan loogisesti ajatellen toistemme keskinäinen tukeminen kohottaa jokaisen energiatasoja ja mahdollisuuksia, ja etenkin henkisen kasvun mahdollisuuksia ja voimaa. Jos on vaikka kymmenen henkeä, ja jokainen sisäisesti tukee toistaan, niin silloin silloin jokainen saa jo yhdeksän hengen tuen. Ja se on valtavan paljon enemmän kuin se, että joutuisin aina vain yksin tukemaan itseäni.

Jos jokainen kymmenestä tukee itseään, siinä toki vaikuttaa kymmenen voimayksikköä, mutta jos jokainen samalla tukee toisiaan, niin tuo voima lisääntyy moninkertaiseksi. Jo se, että me näemme toisemme eri tavoin kuin itsemme, antaa meille aina jotain sellaista uutta, mitä itse en tajua itsestäni. Ja kun vuorottainen tuki aaltoaa ryhmässä, se luo sellaista valoa ja rakkautta, mihin monet henkiset ystävämme, enkelit ja muut, tulevat mielellään mukaan. 

Tässä on myös hyvä muistaa, että henkisen puolen ystävämme odottavat jatkuvasti tilaisuuksia saada auttaa. Suurenmoisinta heidän apunsa on juuri silloin, kun ihmiset itse lähdemme liikkeelle ja tekevät jotain sellaista, mihin muiden tasojen ystävätä voivat tulla mielellään mukaan. Kyllä he auttavat silloinkin kun me olemme suruissamme tai yksin, mutta silloin myös meidän todellinen vastaanottavaisuutemme on kaventunut. Hädässä me odotamme että avun täytyy tulla juuri tietyllä tavalla, jotta voimme tajuta sen, mutta silloin kun iloisia, luottavaisia, hartaita tai ystävällisiä, me olemme laajasti avoimia ottamaan vastaan ja toimimaan. Se on suuri ilo enkeleille ja luonnonkunnille.

Kolme Johannesta

Kolmen Johanneksen kurssi lauantaina lähestyy.
Se on jälleen yksi noita tilaisuuksia, joissa varmastijohannes_kastaja.jpg avautuu paljon uutta, sekä sisäisissä rakenteissamme että Johanneksen evankeliumin ymmärtämisessä. Johanneksen evankeliumi on yksi todella suuria henkisiä kirjoituksia, se on todellinen henkisen kasvun voima, mutta jokaisen ajan on luotava sille oma ymmärryksensä. Sen henkinen voima voi virrata sieluihimme täydellisesti puhtaasti vasta sitten, kun me myös ymmärrämme, mistä tuo evankeliumi puhuu.

Uudet henkiset ajatukset aivan kuin luovat meille uutta sisäistä järjestystä, johon henkinen tieto ja henkinen voima voi asettua. Kun me ymmärrämme ja saamme uutta henkistä tietoa, me kykenemme kantamaan sisäisyydessämme paljon enemmän, ja samalla ottamaan vastaan enemmän ja monisävyisempää parantavaa voimaa.

Kolmen Johanneksen - apostoli Johannes ja hänen henkilölisyytensä, Johannes Kastaja ja Johannes, Jaakobin veli - sisäinen ja todellinen yhteistyö Jeesuksen ristin äärellä on todella suuri ja merkittävä tapahtuma, jonka selvittämiseen Steiner oli tulossa viimeisessä esitelmässään, mutta hän oli silloin jo niin sairas, ettei hän kyennyt viemään tuota esitelmää loppuun. Näin tämä kysymys on elänyt pitkään ratkaisemattomana ja alkanut selvitä vasta meidän aikanamme. Kolme Mariaa, kolme Johannesta ja Kristus on seitsentähti, jossa on piste keskellä. Ja se on tähti, joka avautuu seitsemäksi. Kurssilla on vielä tilaa, ja olet sydämellisesti tervetullut.

Tämä on aihepiiri, joka kietoutuu moneen merkittävään henkiseen hahmoon, Kainista, Eliaasta ja Hiramista esimerkiksi Christian Rosenkreutsiin ja Rafaeliin. Kun alamme sisäisesti oivaltaa, miten valtavan suuret ihmiskunnalliset voimat kokoontuivat yhteen Jeesuksen ristin äärelle, alamme samalla oivaltaa syvemmin myös Kristuksen toisen tulemisen, ja siinä missä aikaisemmin olemme puhuneet uskonnoista, tulee mukaan jotain aivan uutta ja todella suurta.

6 kommenttia . Avainsanat: keskinäinen tuki, kolme johannesta, apostoli, Johannes, Kastaja, kolme Mariaa

Luontokeskus Haltia

Sunnuntai 15.9.2013 klo 14:05 - Matti Kuusela

Uusi luontokeskus Haltia Nuuksiossa on aivan suurenmoinen. Kävin siellä sunnuntaina Sinikan kanssa ja tämä professori Rainer Mahlamäen suunnittelema rakennus ylitti kaikki odotukseni. Ulkopuolelta ei voi vielä olla aivan varma siitä, mitä tulee kokemaan, mutta kun pääsee sisälle, tämä kokonaan puurakenteinen luontokeskus avautuu aivan ihmeellisiin sfääreihin. Valkeankuultavat puupinnat ovat aivan muuta kuin mitä puulta on totuttu odottamaan, ne ovat todella kauniita.

Kaikki yksityiskohdat ovat ihmeellisen kauniita ja siroja, mutta hämmästyttävintä on se, että suunnittelun elävyys ja hienoistuneisuus ulottuu pienimpiin yksityiskohtiin saakka. Elementtien sommittelussa on jotain, mitä arkkitehtuurissa ei ole tottunut näkemään: koskettavuus, liikuttavuus, tunteet. Kun katsoo läpinäkyvän lattian läpi aistikkaasti sijoitettuja pikkuelämiä alaspäin, kokee jotain aivan hämmästyttävän uutta, sellaista mitä todella kannattaa käydä katsomassa ja ennen kaikkea kokemassa.

Sommittelun perusta on kalevalainen, mikä tietysti vetoaa minuun voimakkaasti. Koskettelihan ensimmäinen avoin esitelmäni aikoinaan Kalevalaa ja olin tekemässä Bomban suuren Kalevaladraaman käsikirjoitusta, mutta tässä luontokeskuksessa Kalevala maailmansyntyy luontuu kokonaisuudeksi niin sulavasti ja modernin valoisasta, että mistään muinaisuudesta ei voi puhua, ei, vaan kaikki avautuu kohti tulevaisuutta, samalla kun luontoveljemme ja -sisaremme kulkevat kanssamme yhteistä tietä kohti avarampaa tulevaisuutta.

sinikka_luontokeskus_haltiassa2.jpg

Elämysten rakennus

Monissa näyttelyissä elämyksen keskeyttää se, että maalausten tai muiden kohteiden vieressä on
pieniä lappuja, joita lukeakseen täytyy astua lähemmäksi seinää. Kaikki tuollainen kokonaiselämystä häiritsevä vanhanaikaisuus on jätetty pois Haltiasta. Kaikki mitä on nähtävissä, on nähtävissä ja koettavissa sellaisenaan, mikä moninkertaistaa jokaisen elämyksen tehon tavallisiin näyttelyihn verrattuna. Siinä missä tavalliset näyttelyt ovat ihmeen väsyttäviä, Haltia tarjoaa uusia ja elävöittäviä näkymiä, kaiken aikaa, toinen toisistaan kasvaen, muuntuen ja uudistuen. Mikään ei toista itseään, vaan kaikki uudistuu.

Ja tosiaan kaikki. Valon värit vaihtuvat, muutamat karheasta puusta tehdyt rakenteet ovat sellaisia, joiden ymmärtää ihastuttavan japanilaisia, kuten koko rakennuksen selkeydenkin. Mutta aivan suurenmoista on sitten se, miten visuaalisuuden lisäksi ääni ohjaa kokemusta. Ensimmäistä kertaa missään, mitä olen tavannut, ääni ja kuva soivat täydellisessä sopusoinnussa keskenään. Aivan kuin luonnossa liikuttaessa ääni herättää ihmisen kysymään ja katsomaan ja odottamaan, mitä on tulossa. Minusta on aivan uskomattoman ihmeellistä, miten yhteen rakennukseen yhtäkkiä on voitu saada mukaan hillityn kauniisti ja kuitenkin aisteja liikaa kuormittamatta näin paljon uusia oivallisuksia.

Maisemien rajaus

Ensimmäistä kertaa missään näkemässäni rakennuksessa tässä keskuksessa on saavutettu täydellinen jokaisen ikkunan näköalan rajaus. Toki jossain saattaa olla yksi täydellisesti maiseman kanssa yhteen sointuva ikkunanäkymä, mutta tässä se koskee jokaista ikkunaa; jokainen näkymä on aina uusi. Ja salaisuus onkin yllättäen paitsi siinä, että ikkunan avautuvat laajoina, lähes japanilaistyylisinä, niin, salaisuus on räystäissä. Kauniisti puusta luodut ulkoräystäätä rajaavat näkymän niin, että etualalla oleva maa tulee mukaan eikä näkymä kohoa liikaa ylös niin, että taivaan valovoima peittäisi alla olevan luonnon tummuuteensa. Nyt kun näkymät ovat rajattuja myös yläreunasta, taivaallinen valo kimmeltää ja loistaa itse luonnossa, heijastuen sen eri sävyissä ja luoden kiinnostavia kontrasteja, jotka lähes taianomaisella tavalla tekevät metsän ja jopa lähistöllä olevat periaatteessa vähemmän kiinnostavat rakennetut osat kummallisen taiteellisilta vaikuttaviksi.

Kun elävästi muotoiltu toisen pään kosminen sali avautuu kosmisiin mittoihin joutsenen ja koko Suomen lattiakartan ylle, niin toinen suorakulmainen sali, jossa kuvat ja videot vaihtelevat, rakentuvat tavallisen ihmisen luontokokemuksen ympärille. Kumpikin todella avaa silmät ja korvat ja liikeaistin luonnon kokemukselle, syventäen ja kaunistaen, mutta herättäen samalla jotain uutta, jotain sellaista valppautta ja pyhyyttä, mitä ihminen ikiaikoja on kantanut itsessään.

Myös näkötornissa toimii rajaus. Enpä olisi uskonut, mutta kun näkymä on onnistuneesti sommiteltu arkkitehtuurin avulla, se avautuu uudella ja rikkaalla tavalla myös tornista.

Tästä rakennuksesta annan sekä Metsähallitukselle että kaikille suunnittelijoille aivan täydet pisteet ja vähän plussia vielä lisää jokaiselle.

Käykääpä siis itse katsomassa. Keskus on auki joka päivä jouluaattoa ja joulupäivää lukuunottamatta. Perusnäyttelyyn on vapaa pääsy ja erikoisnäyttelyihin saa ostaa lipun, mutta ilman lippua kulkevakin saa täällä täyden vastineen kierrokselleen. Keskus on auki klo 9.30 alkaen klo 19 saakka vielä syyskuun loppuun ja siitä eteenpäin klo 17 saakka.

PS. KIrjoittelen sitten myöhemmin lisää Haltian yhteyksistä pyhään ja henkiseen arkkitehtuuriin, esimerkiksi kirkkoihin, graalin temppeliin ja Steinerin Johannestaloon, voisipa Kalevalatalon ideankin tuoda mukaan.

Matti

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: luontokeskus, Haltia, Nuuksio, Rainer, Mahlamäki, maisemat, näkymät, Kalevala, arkkitehtuuri, valot, värit, luonto, kuuloaistimus, muotoilu, metsähallitus

Kevät tulossa

Maanantai 29.4.2013 klo 23:47 - Matti Kuusela

Hei hyvät ystävät, kevään tulo ilahduttaa. Onhan se toki kalenterin mukaan ollut jo kauan paikalla ja sulattunut lumia, mutta vasta nyt alkaa tulla kehoon sellainen tuntu, että kevätenergiat nousevat maasta ja kantavat kävelijää. 

Kevään arkkienkeli Rafaelin aika alkaa itse asiassa olla jo loppu ja nyt on kesän Urielin aika. Uriel odottaa meitä taivaan korkeauksissa, jonne osa sielullisuudestamme kohoaa kesän taian aikana. Siellä me vastaanotamme sieluumme uutta kosmista valoa ja uutta informaatiota auringosta. Kesä on kosmisen päivityksen aikaa, ja siksi me täällä maan päällä enemmän tai vähemmän uinumme, kun osa sielustamme on tuolla korkeuksissa.

Linnut tosin ennättävät sinne ensin. Kevään lintujen laulu kohoaa eetterivoimienomenenkukka_pysty_300.jpg siivin korkealla taivaallisiin avaruuksiin ja heijastuu sieltä takaisin maahan. Tuo alas heijastunut lintujen laulu tuo myös uusia korkeita voimia maan pinnalle.

Ja maan sisäiset energiat kohoovat nyt ylös katsomaan aurinkoa, leskenlehdet keltaisina ja pian myös valkovuokkojen valkea kukkasilmät valaiset lehtoja ja pientareita.

Näitä tapahtumia on hyvä katsella luonnonhenkien ja enkelten silmin. Vaikkei paljoa ymmärtäisikään, tekee oikein hyvää kuvitella, miten kaikkialla keväisten muutosten työntekijöinä ovat luonnonhenget ja heidän ohjaajinaan enkelit - tai haltijat tai keijut, tai tontut. Luonto on kovin täynnä väkeä ja kaikilla on töitä.

Mielikuvitus

Mielikuvitustaan voi vaarattomasti käyttää keväisen luonnon tapahtumien arvuuttelemiseen. Kun mielikuvituksessaan jäljittelee sitä, millaiset keijut luovat sinivuokon sinen ja millaiset taas valkovuokon valkeuden tai leskenlehden kirkkauden, ei paljon voi erehtyä. Ja sen mitä mahdollisesti erehtyy, sen luonto ja maailma korjaavat. Kunhan itse ensin lähdemme liikkeelle ja olemme avoimia ja tunnustelevia, niin silloin meillä on koko ajan mahdollisuus oppia uutta.

Ja mitä se oppiminen merkitsee? Se tarkoittaa, että meille kehittyy todenmukaisempi  käsitys maailman toiminnasta. Ja se on paljon.

Ei myöskään tarvitse pelätä, että mielikuvituksen käyttö hämärtäisi todellisuuden ja kuvittelun välistä rajaa. Ei suinkaan. Mitä enemmän mielikuvitustaan käyttää, ja mielellään luovasti, sitä herkemmäksi tulee havaitsemaan sen erilaiset todellisuusvivahteet.

Kehittyy jopa sellainen aisti, että kun luo jonkin kuvan tai tapahtumasarjan vaikka kasvien kasvusta tai pilvien leikistä, voi tunnustella miten hyvin tuo kuva sopii todellisuuteen. Ja ellei se oikein sovi, voi yrittää uudelleen ja tunnustella taas.

Ja jos kerta kaikkiaan ei saa kuvaansa sopimaan, senkin huomaa.

Mutta se on varmaa, että tällainen harjoittelu kehittää sisäisiä voimia, joilla on aina runsaasti käyttöä. Sitä rikkaammaksi tulee sisäinen elämämme, mitä enemmän me käytämme mielikuvitustamme, ja mitä enemmän harjoittelemme jäljittelemällä luonnon luomistyötä.

Alkukesä

Alkukesä onkin sitten varsinainen aistien paratiisi. Luonto on kaikkialla noussut eloon ja joka paikassa on vielä niin paljon vettä, että kasvillisuus pysyy vihreänä ja hyönteiset ja linnut vauhdikkaina. Silloin onkin hyvä imeä itseensä vaikutelmia kaikilla mahdollisilla aisteilla. Se antaa sisäistä ravintoa pitkäksi aikaa.

Jos aikaisempina kesinä on joskus heinäkuussa huomannut, että hups, kesästä on jo suurin osa mennyt, kannattaa tänä kesänä ottaa oikein kalenteri esille ja katsoa montako viikonvaihdetta todella kesäkuussa on, ja mitä käyttöä niille on jo tulossa. Etenkin jos tekee kesäkuun töitä, kannattaa sen harvojen vapaapäivien käyttö suunnitella huolellisesti.

Voi miettiä, mikä syksyllä tuntuu eniten kesältä? Ja sitten kannattaa tehdä sitä, ainakin sen yhden kerran, josta saa muiston lokukuun pimeneviin iltoihin.

Enkeli-ihmisille

Enkeli-ihmiset voivat kesäkuussa mielellään tehdä yhden hyvän asian, nimittäin enkeleille. Meitä lähinnä olevat enkelit osallistuvat kovasti kukkien ja muiden luomiseen, mutta heilläpä ei ole sellaisia aisteja, joilla he voisivat nähdä, millaiselta kesän kukkamaailma tai sinitaivas silmin katsottuna näyttää tai miltä lintojen laulu korvin kuultuna kuulostaa.

Siksi sinä voit olla enkelillesi ja ehkä suuremmallekin joukolle enkeleitä silmät ja korvat, ja vaikka nenä ja makuaistikin. Kutsu enkelit mukaasi katsellessasi jotain kaunista paikka, avaa kaikki aistisi ja välitä nämä vaikutelmat enkeleille. 

Äläkä turhaan mieti, miten se tehdään. Kun niin tarkoitat, niin tapahtuu. Se on suuri iloa ja suuri apu enkelten maailmalle!

PS.

Ja muistathan, että tosiaan kosmisesti tiistaina on nyt pääsiäispäivä: maa, aurinko ja eläinrata ovat samassa suhteessa keskenään kuin ensimmäisenä pääsiäisenä vuonna 33. Ja kosmos kyllä muistaa sen. Ja sinäkin saatat huomata jotain. Jos vappu ei enää kutsu kaikkia voimia käyttöön, niin voitkin tunnustella sisäisesti pääsiäistä, ylösnousemuksen juhlaa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kevät, kesä, Uriel, luonnonhenget, enkelit, mielikutus, todellisuus, lintujen laulu

Tiellä tuonelaan

Maanantai 1.4.2013 klo 12:23 - Matti Kuusela

Hei ystävät,

Aivan meidän aikanamme pääsiäisen mysteerit alkavat avautua yhä enemmän. Voimme seuraavassa matkata amerikkalaisen näkijän Estelle Isaacsonin seurassa Jeesuksen matkaa Tuonelaan, maan alisiin piireihin, matkaa joka alkoi välittömästi hänen viimeisen henkäyksensä jälkeen. Ja seuraamme hänen mukanaan, mitä Jeesuksen läheiset kokivat samaan aikaan.

Tällä matkalla maan syvyyksiin oli useita syitä, mutta yksi näistä liittyy jo kosmiseen tasapainoon. Kristus oli pitkään laskeutunut taivaallisista korkeuksista kohti maata. Kuoleman - ja samalla uuden heräämisen - hetkellä matkan oli jatkuttava aivan kuten keinun liike jatkuu sen alimman kohdan jälkeen keinahduksensa toiselle puolelle.

 

Matka Tuonelaan

Estellen kirja Through the Eyes of Mary Magdalene (II) kertoo: Näin kuilun aukeavan. Se oli hyvin pimeä ja se ulottui aina maan ytimeen saakka. Laskeutuessaan hänen kehonsa tuli kuin loistavaksi tähdeksi - liian kirkkaaksi katsoa. Matkalla oli useita tasoja tai tiloja, joiden kautta hän kulki. Näin että mitä syvemmällä nuo kerrokset olivat, sitä pimeämpiä olivat niiden asukkaat. En itse kulkenut noille alueille tällä kertaa, vaan seurasin herran kulkua ulkoapäin. En laskeutunut hänen kanssaan.

Silloin näin aivan kuin maan
yläpuolelta Valon loistavan
porttienmaria_magdaleena_voitelee_jeesuksen_jalat_n_220.jpg läpi maan pinnalle. Nämä portaalit ulottuivat koko matkan aina maan keskukseen saakka. Ja kun herran laskeutuminen oli valmis, kun se ulottui aivan maan keskukseen saakka, valo murtautui näiden portaalien kautta ja loisti kirkkaina valokeiloina avaruuden etäisyyksiin saakka. Näin näitä portteja monessa kohdassa eri puolilla maata, mutta saatoin maantieteellisesti paikantaa vain joitakin portteja Venäjällä ja yhden pohjoisnavalla tai sen lähettyvillä.

Herran laskeutuessa Siunattu äiti ja Magdaleena kokivat hänen matkansa sydämissään. Näin Johannes Sepeteuksenpojan ja Joosef Arimatialaisen kokevan samanlaisia tuntemuksia niissä paikoissa, joihin he olivat vetäytyneet piiloon haavojen voitelun jälkeen. Oli aivan kuin heidän sydäntensä pohjissa olisi tuntunut jonkinlaista vetoa, eräänlaista painovoimaista vetoa - kuin suuri paino olisi vetänyt heidän sydämiään alaspäin.

He tunsivat raskautta ja tiheyttä, aivan kuin olisivat juurtuneet maahan. Ymmärsin, että näin heidän sydämistään tuli Kristuksen  ankkureita hänen matkallaan alaspäin. Tämä raskaus heidän kehoissaan kesti aina sunnuntaiaamun hyvin varhaisiin tunteihin saakka.

He valvoivat läpi yön, keskustelivat toistensa kanssa kokemuksistaan kärsimyksen aikana ja vertasivat muistojaan siitä, mitä oli tapahtunut. Valokupoleita muodostui heidän ylleen. Ja monia enkeleitä auttoi heitä heidän surussaan.

Aina kun huomioni palasi Magdaleenaan, koin miten hän oli vain osittain muiden naisten kanssa, sillä osa hänestä oli edelleen haudassa Jeesuksen kanssa, polvistumassa hänen jalkojensa edessä.

Näin miten Magdaleena edelleenkin polvistuu Jeesuksen jalkojen edessä, ja tulee aina niin tekemään! Näin että haavat Jeesuksen jaloissa olivat kuin ovia taivaan ja maan välillä ja että näiden ovien kautta hän kykeni tuomaan Taivaan alas Maan päälle ja kohottamaan maan ylös taivaaseen. Hän kykeni tuomaan nämä kaksi yhteen kehossaan.

Magdaleena tiesi sen ja siitä syystä olivat Jeesuksen jalat hänelle pyhiä. Jeesus oli näyttänyt Magdaleenalle tien ylös syvyyksistä; ja hän saattoi tehdä sen Magdaleenalle ainoastaan sen takia, että hän oli ottanut itselleen fyysisen kehon ja tullut maan päälle. Hän ymmärsi miltä tuntui olla ihminen.

Ja nyt Magdaleena itse on portinvartija, jossa Taivas ja Maa kohtaavat: hänen jalkojensa edessä, ja meidän jalkojemme edessä.

Rakkaudella

Matti

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kristus, tuonela, matka, Maria, Magdaleena, maan keskipiste

Maria Magdaleenan suuruus

Tiistai 29.1.2013 klo 9:47 - Matti Kuusela

Pyydän syvästi anteeksi jälleen pitkää hiljaisuutta. Olen mielestäni ahkeroinut kovasti, mutta silti aika on tuntunut liukuvan niin, että tehtävien töiden lista vain kasvaa. Nyt tuntuu, että ihmeellisellä tavalla aika alkaa jälleen asettua kohdalleen. On paljonkin kerrottavaa, mutta aloitan kaikkein keskeisimmästä.

Estelle Isaacsonilta on valmistunut
toinen osa hänen Maria mary_magdalene.jpg 
Magdaleenaa käsittelevästä sarjastaan. Siinä kuvaus Magdaleenan suorittamasta Jeesuksen voitelusta on niin mahtava, että suomennan siitä keskeisimmän osan. Opetuslasten hämmästykseksi Magdaleena voiteli Jeesuksen sekä jalat (ylipappi) että pään (kuningas). Tuo muutaman minuutin tapahtuma meni valtavuudessaan ja syvyydessään ohi opetuslasten tajunnan, mutta katsotaan, mitä Estelle kirjoittaa.

On tärkeää ymmärtää, että Magdaleena ja Jeesus olivat hyvin
läheisiä. Magdaleena oli Jeesuksen läheisin oppilas ja Jeesus oli myös valinnut ja vihkinyt hänet olemaan juuri se henkilö, joka kykenee ihmisenä kantamaan häntä sisäisesti ja tukemaan häntä viimeisinä hetkinä maallisessa kehosa.

 

Magdaleena voitelee Jeesuksen jalat ja pään

Jeesus oli opetuslasten kanssa Betaniassa Simonin talossa. Maria epäröi, mutta hän tiesi että tuo voitelu kuului hänelle, hänen oli se tehtävä. Painaen voiderasiaa rintaansa vasten Magdaleena astuu huoneeseen kesken miesten keskustelun. Hän on hiljaa, mutta täynnä sisäistä tulta. Pitkässä punaisessa tukassaan ja sisäisessä kiihkeydessään hän oli kuin tulta, ja näyssään Estelle järkyttyy huomatessaan, miten samanlaisilta Jeesus ja Magdaleena tuolla hetkellä näyttivät. Jopa Jeesuksen hiukset näyttivät punaisemmilta hänen katsoessaan lempeästi Magdaleenaa, joka kumarsi päänsä Jeesuksen rakastavan katseen edessä.

Estelle kirjoittaa, miten hän ymmärsi Magdaleenan saapuneen paikalle täsmälleen oikealla hetkellä, jonka tähtitaivaat olivat aikojen saatossa jo kauan sitten määränneet.

"Tule luokseni, Magdaleena," Jeesus sanoin lämpimästi. Kulkiessaan Jeesusta kohti Magdaleena tunsi kulkevansa kuin unessa. Syvä pyhyys laskeutui hänen ympärilleen. Kun hän avasi ruukun, tuoksu leijui koko huoneeseen, ja Magdaleena voiteli sekä Jeesuksen jalat että pään syvän liikutuksen tilassa. Silmät suljettuina ja kyynelten virratessa hän asetti kätensä Jeesuksen pään päälle.

 

Kuu melkein täysi

Tuona hetkenä kuu oli jo melkein täysi ja Magdaleena toimi niiden voimien välittäjänä, jotka virtasivat taivaista Jeesuksen kehoon ja jollakin tavalla hän myös välitti symbolimuodossa olevaa informaatiota Jeesuksen kehoon tämän pään päällä olevan valokeskuksen kautta. Tämä kultainen ja loistava henkinen kirjoitus välittyi Jeesukselle taivaallisten olentojen siunauksena, jonka välittäjänä Magdaleena oli kuin liekehtivä ruusunpunainen enkeli.

Kukaan salissa olevista miehistä ei ymmärtänyt mitä hän oli tekemässä. Hänen ohjaamansa avainsymbolit olivat vastaavanlaisia kuin muinaisissa egyptiläisissä mysteereissä, mutta Magdaleena ohjasi niitä uudella tavalla, vaikka hän ei tuolloin täysin ymmärtänytkään kaikkea mitä oli tekemässä.

Voima, joka vaikutti Magdaleenan kautta, oli niin suuri, että hän vaipui lattialle pyhässä liikutuksessa. Jeesus ja Magdaleena siirtyivät yhdessä ajattomuuden tilaan, johon muut läsnäolleet eivät voineet seurata. Niin paljon tapahtui Magdaleenan, Jeesuksen ja tähtimaailmojen välillä, sellaista mitä muut pöydän äärellä olleet eivät voineet kokea.

 

Jumalan hengitys

Estelle kertoo, miten hän näki symbolien loistavan jokaisessa Jeesus Kristuksen valokeskuksessa tai chakrassa. Jumalan hengitys kulki niiden välillä ja miten korkeimmassa chakrassa, kruunuchakrassa soi sana "El", joka tarkoittaa jumalaa. Tuo sointi sai omia sävyjään joka chakrassa ja huipentui palleakeskukseen äänenä, jonka voisi tulkita "Jumala minussa" tai "Jumala siinä, mikä Minä Olen".

Nämä henkiset äänet eivät olleet mitään maallista kieltä, mutta jotkut muistuttivat hepreaa. Ja samalla Estelle näki chakrojen loistavien värien terälehtineen aktivoituvan.

 

Juudas - ja Äiti

Mukana olleille miehille kaikki tämä näytti vain Magdaleenan liioitellulta dramaattisuudelta. mutta Juudas koki kaiken omalla tavallaan voimakkaasti. Hän oli aiemmin pitänytkin Magdaleenasta, mutta nyt hänen demoninsa alkoivat painostaa häntä. Ne herättivät hänessä häpeää ja hämmennystä Magdaleenan voimakkaista tunteista. Hän koki myös, että nyt oli menty liian pitkälle. Hänellä ei ollut aavistustakaan siitä, että Magdaleena voiteli Jeesusta valmistaakseen tätä tuleviin koetuksiin.

Jeesus luonnollisesti tunsi Juudaksen ja muiden ajatukset, ja hän sanoi: "Antakaa Magdaleena olla, se mitä hän tekee minulle, sen hän tekee minun hautaustani varten. Minä hyväksyn hänen voitelunsa. Tästä teosta hänet tullaan muistamaan kautta aikojen."

Jeesuksen sanoilla oli ylimaallinen kaiku hänen näin puhuessaan. Ja kun hän puhui hautauksesta, hän ei tarkoittanut pelkästään oman ruumiinsa laskemista hautaan, vaan hän puhui myös siitä matkasta, jonka hän pian tulisi tekemään Maan keskukseen, Äidin luo, joka pukisi hänet hänen ylösnousemuskehoonsa.

Ja siitä jatkamme.

Rakkaudella
Matti

2 kommenttia . Avainsanat: Jeesus, voitelu, Maria, Magdaleena, Juudas, chakra, chakrat, maan keskus, Äiti

Linnunrata ja Jousimies

Torstai 20.12.2012 klo 1:43 - Matti Kuusela

Hei ystävät, ihmeellisen rauhaisa ja korkeaenerginen henkinen sää jatkuu. Tosin se ei merkitse, että kaikki olisi koko ajan auvoisaa, mutta kun onnistuu pysymään tämän hetken henkisessä energiassa, niin hyvältä tuntuu. Nythän vaikuttaa edelleen maan, auringon ja galaktisen keskuksen linjaus.

Oman galaksimme eli
Linnunradan keskus on
valtavan suuri. Tiedeimagescaa9l72p2.jpg
näkee sen mustana aukkona, joka on imemässä pyörteeseensä miljoonia tai ehkä se oli satoja miljoonia aurinkoja eli tähti samanaikaisesti. Mutta se loistaa niin henkisesti kuin fyysisestikin mahtavaa valoa. Vaikka tuon henkisen auringon sisällä energiat virtaavat sisäänpäin, ulospäin sen laajempi kerros loistaa. Me alamme vähitellen tulla tietoiseksi tästä suuremmasta keskuksesta, jonka ympäri me kierrämme.

Paras hetki meditoida tätä korkeaa henkistä aurinkoa ei välttämättä ole juuri nyt tämän suuren linjauksen aikana, vaan vähän myöhemmin, silloin kun uusi kosmisen vaikutuksen aalto on jo lähtenyt liikkeelle. Silloin kosmisilla voimilla on jo uusi suunta, johon ihmistietoisuus voi tulla mukaan. Samasta syystä kristilliset juhlat eivät asetu näille tasaus- ja seisauspisteille, vaan vähän niiden jälkeen. Esimerkiksi jouluaatto 24.12. on kolme päivää talvipäivänseisauksen jälkeen.

 

Jousimiehen aika

Tänä iltana Markku Maulan vetämässä astrosofisessa ryhmässä tajusin ensimmäistä kertaa, että Jeesus oli Jousimies. Hän syntyi Robert Powellin tutkimusten mukaan joulukuun 6. ja 7. päivän välisenä yönä vuonna 2 eKr. Silloin aurinko sijaitse todellisesti eli sideerisesti 17 astetta Jousimiehessä.

Lainaan katkelman Markun suomentamaa Lacquanna Paulin tekstiä:

Kaikkien aikojen kehittynein Jousimies-opettaja ja -parantaja oli Jeesus Kristus, jonka syntymätähti Nunki (aurinkoa lähinnä ollut tähti Jeesuksen syntyessä sijaitsee Jousimiehen nuolen varressa, joka osoittaa suoraan galaktiseen keskukseen (kaikki havaitsemamme taivaan tähdet, meidän aurinkomme mukaanluettuna, kiertävät tätä Linnunradan galaksimme keskusta, joka siis edustaa kaiken olemassaolon Lähdettä).

17½ astetta Jousimiehessä sijaitsevat Nunkin, Jeesus Kristuksen syntymätähden, myötä voimme tietää, että Jousimiehen tähtäin on pyrkimys kohti sekä maan että ihmiskunnan tulevaa muuntumista. Se on Kosmisen Kristuksen työtä saattaa ihmiskunta ja maa yhteyteen jumalan sydämen (galaksin keskustan) kanssa. Jeesus Kristuksen elämä ja ihmiteot ilmentävät täydellisesti tätä yhteyttä galaksimme keskukseen. Se on Isän tulista aluetta, jossa kristillisen perinteen tulisiipiset serafit synnyttävät liikkeillään puhtaan rakkauden liekkejä, jotka yltävät aina ihmiskuntaan saakka.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: galaktinen keskus, Jousimies, talvipäivänseisaus, Linnunrata, keskus, Isä,

Maailmanrytmit ja 2012

Keskiviikko 19.12.2012 klo 1:07 - Matti Kuusela

Hei ystävät, olemme eläneet energeettisesti mahtavia aikoja. Lucianpäivän valonjuhla oli juuri, tiistaina oli auringon ja galaktisen keskuksemme konjunktio. Se tarkoittaa, että aurinko ja suuri henkinen keskusaurinko eli oman galaksimme Linnunradan keskus sattuvat samalle linjalle. Meille virtaa nyt edelleen valtavia voimia koko Linnunradasta.

Virtaus vain vahvistuu vaikutukseltaan perjantaina, jolloin on talvipäivänseisaus. Sehän tarkoittaa että maa tavallaan pysähtyy suuressa kierrosaan vuoden ympäri, ja sen jälkeen päivä alkaa jälleen pimentyä.

Ja samalle kohdalle muinaiset mayat jo satoja ja oikeastaan tuhansia vuosia sitten ajoittivat kuuluisan pitkänlaskun kalenterinsa lopun.

 

Maya-kalenteri

On tietystä koomista ajatella että kalenterin päättyminen merkitsisi maailmanloppua, ja muutenkiin odotukset ovat monilla kovin korkealla. Yksi asia on melko laajasti unohtunut: olkoonpa kosmisen sää tuolloin millainen tahansa, sillä voi olla suurta kosmista merkitystä vain silloin, kun ihmiset ovat valmiina juhlimaan sitä.

Hienossa kirjassaan The Pleiadian Agenda kirjoittaa Barbara Hand Clow, miten nyt aivan lopuillaan oleva siirtymä voimakkaampaan yhteyteen koko Linnunradan energioiden kanssa alkoi jo niin sanotusta suuresta konvergenssista vuonna 1987. Se siirtymäaika, joka alkoi jo neljännesvuosisata sitten, tulee päätökseen nyt muutaman päivän kuluttua.

Se on ihmeellistä, kun ajattelee, miten kaukana tuo aika oli silloin kun hankin Clown kirjan vuonna 1996. Silloin Barbara antoi astrologisen tarkastelun mukaan tehtävän seuraavasti. Silloin olimme hänen mukaansa Vaa'an merkissä ja lause kuului: Miten juurrutan tähti-itseyteni Maahan ja miten tasapainotan valokehoni maan päällä.

Tuon jälkeen olemme käyneet läpi monta vaihetta ja nyt Clown mukaan viimeisen eli kolmannentoista metonisen vaiheen tehtävä on (31. elokuuta - 21. joulukuuta 2012): Uuden galaktisen pyrkimyksen kaksinaisuus: Mikä on tarkoitukseni maan suhteen seuraavan 26 000 vuoden kierron aikana?

Sitä ehtii vielä hyvin miettiä perjantaihin asti. 26 000 on suuri kierto, jonka piirissä me Clown mukaan koemme nyt 2000 vuoden valoisan ajan.

Mutta mitä tämä muutos merkitsee käytännössä?

Ei ehkä paljoakaan, sillä varsinainen tahdistuminen valoisampaan 2000 vuoden aikaan on jo tapahtunut menneiden vuosien aikana. Kiipeäminen lakkaa. Se mitä varsinaisesti tapahtuu, riippuu siitä, miten valmiita olemme tietoisuudessamme.

Rakkaudella

Matti

1 kommentti . Avainsanat: maailmanloppu, maya-kalenteri, The Pleiadian Agenda, maailmanhelluntai, galaksin keskus

Kesän ja kosmoksen juhlaa

Maanantai 18.6.2012 klo 18:42 - Matti Kuusela

Tämä on eräänlaista kesän suurta kosmista juhlaa. Ulkona on lämmintä ja voi mennä ulos teepaita päällä, palematta. Alkukesän vihreys elää vielä täydessä kasvuvoimassaan ja juhannus lähestyy.

Tietoisuuden kannalta
kesä merkitsee sitä,
että maa uneksuu.koristeomena260.jpg
Maaäiti näyttää meille unensa luonnon vehreydessä ja kukkien kauneudessa. Jos me olisimme tietoisuudeltamme kehittyneempiä, me voisimme seurata mitä arkkienkeli Uriel näyttää meille kosmoksen korkeuksissa, jonne tietoisuutemme kesällä kohoaa. Siellä me saamme koko vuodelle kosmisen kehityksen ja kasvun siemeniä, joita sitten syksyn alkaessa istutamme innoissamme todellisuuteen arkkienkeli Mikaelin voiman avulla.

Me emme myöskään näe sitä, miten maan kristallivoimat kohoavat meidän läheisyyteemme kesän aikana. Talvella kristallisuus sataa meille lumikiteinä taivaasta, kesällä se muotoaa meidän olemustamme maan kautta.

 

Rakkaus

Rakkaus liittyy läheisesti kesään ja rakkauden voimaa on aina hyvä vahvistaa ja tuumailla eteenpäin. Lainailen seuraavassa joitakin Steinerin lausumia vuoden 1912 lopulta, siis 99 vuotta sitten:

"Aistillinen rakkaus on luovan ja syntyvän tapahtumisen alkulähde. Ilman aistillista rakkautta ei maan päällä olisi enää mitään sellaista, minkä voisimme aistein havaita. Eikä ilman henkistä rakkautta synny mitään henkistä kehitystä. Eläessämme rakkautta, antautuessamme rakkaudelle me valamme maailmaan luovia voimia."

Toisessa kohdassa hän lausuu:

"Rakkaus on maailman moraalinen aurinko."

Koska rakkauden teot eivät vaadi mitään karmallista tasoitusta seuraavissa elämissä, on hyvin luonnollista, että rakkaus on juuri jumaluuden ominaisuus. Steiner lausuu, miten jumaluuden korkein ominaisuus ei ole kaikkivalta eikä kaikkiviisaus, vaan rakkaus. Se on ominaisuus, joka sinänsä ei voi enää kehittyä, ainostaan se voi kehittyä, miten käytämme ja sovellamme rakkautta.

Steiner jatkaa, miten jumala on täynnä rakkautta, hän on puhdasta rakkautta, voimme sanoa että hän on syntynyt rakkauden substansista. Jumala on täysin puhdasta rakkautta.

Jumala on siis luomistyössään pidättänyt rakkauden itselleen, mutta hän on jakanut valtaansa ja viisauttaan. Hän on jakanut valttaansa ja viisauttaan aina ihmiskuntaan saakka, jotta ihmiskunta voi olla vapaa, jotta ihmiskunta voi kasvaa viisaudessa ja kehittyä eteenpäin.

 

Ihmiskunnan voima

Kun joskus joku kysyy ihmeissään, miten jumala voi sallia sitä ja sitä epämiellyttävää ja jopa kauheaa, mitä maailmassa tapahtuu, meidän on hyvä muistella sitä, että kehitys on mahdollista vain sen kautta, että jumala on antanut meille voimaansa ja viisauttaan, vapaasti käytettäväksi.

Jos siis kysymme, miksi jumala sallii jotain kurjaa tapahtua, meidän on kysyttävä, missä jumalan viisaus ja valta nyt ovat? Ja voimme vastata ainoastaan, että hän on laskenut ne ihmiskunnan piiriin. Jos jotain väärää tapahtuu, se tapahtuu täysin maailmassa, jossa ihmiskunta on kasvamassa yhä suurempaan vastuuseen ja ymmärrykseen omista teoissaan.

Jumala puolestaan kantaa sitä kaikkiallista rakkautta, joka mahdollistaa meille ihmiskunnalle ja jokaiselle yksilöllisen vapautumisen pahasta joka hetki. Heti kun me oivallamme sen viisauden ja voiman tai vallan perusteella, mitä meillä käytettävissämme, mikä on oikea teko juuri nyt, meillä on siihen mahdollisuus. - Se voi tuntua itsestään selvältä ja tavalliselta, koska meillä todellakin on tuo mahdollisuus, joka hetki. Mutta voi olla hyvä koetella hetki ajatusta universumista, jonka ihmisolennoilla ei olisi tuota ihmeellistä mahdollista toimia oikein tai hyvin aivan millon vain, minä hetkenä tahansa.

 

Rakkaus ja tieto

Rakkaus on ihmeellinen lääke myös henkisen tiedon suhteen. Jokainen on varmaan joskus kohdannut tilanteita, joissa huomaa henkisenkin tiedon joskus lisänneen ihmisen tai jonkin ryhmän itsekkyyttä. Rakkaus varjelee ihmistä tältä itsekkyydeltä!

Siksi rakkaus on niin tärkeää henkisen tiedon harjoitukselle. Kun rakkaus läpäisee viisauden ja toiminnan, sitä voi oikeastaan nimittää onnellisuudeksi, sillä silloin ihminen voi käyttää kaikkia kykyjään tasapainoisesti, myös nauttia elämästä, nauttia kesästä, nauttia kauneudesta - ja kaikki pysyy edelleen tasapainossa.

Kun viisaus ja voima ovat tasapainossa rakkauden keskipisteessä, elämä ja luovuus virtaavat vapaina luovina ihmisen kautta, ja hän itse on vapaa toimimaan henkisessä minuudessaan.

 

Kosmoksen juhlaa

Jos olosi tänään maanantaina tuntuu erityisen kosmiselta, se voi juhtua siitä, että tänään on se päivä vuodesta, jolloin maa on täsmälleen oman aurinkomme ja suuren henkisen keskusauringon eli oman galaksimme Linnunradan keskuksen välissä. Ensi yönä myös kuu on mukana tässä samassa linjauksessa, mikä tekee tämän kosmisen yhteyden samalla entistä maanomaisemmaksi.

Vielä ihmeellisempi on se Robert Powellin löytö, että ensimmäinen helluntain 24. toukokuuta vuonna 33 tapahtui juuri tämän saman Aurinko - Maa - Linnunradan keskus -linjauksen aikana. Se mahdollista kahdentoista apostolin tarkoin valitun piirin heräämään aivan uuteen yksilölliseen henkiseen tietoisuuteen.

Se antaa myös sinulle itsellesi mahdollisuuden tunnustella tänään ja ensi yönä, miten oma henkinen olemuksesi asettuu suureen kosmiseen kokonaisuuteen.

Rakkaudella, Matti

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kesä, tietoisuus, Uriel, Mikael, Rudolf, Steiner, rakkaus, luovuus, vapaus, viisaus, valta, jumala

Uuteen Vuoteen - Sydän, Maa, Aurinko, Plejadit, Linnunrata!

Lauantai 31.12.2011 klo 15:13 - Matti Kuusela

Kiitos teille kaikille, jotka olette kulkeneet kanssamme kohti vuotta 2012!

Tänään uudenvuodenaattopäivänä pyhien öiden enkelijohdatus muuttuu kosmisemmalle tasolle. Viime yön suurenkelit ovat niitä, joilla on yhteys ihmisen tahtoon ja kohtaloon ja tänään alkaa muuntuminen kohti muodonhenkien eli elohim energioita, joita voimme hyvällä syyllä nimittää jumalallisiksi tai kosmisiksi voimiksi.

Siitä pamahdukset ja taivaalle
kuin tähtinä kohoavat raketit
ovat hyvämilky_way_2_vihrea.jpg osoitus. Alitajuisesti
me kohoamme tänä yönä kokomaan maan tähtenä tähtien joukossa.

Uudenvuodenpätöksistä en tietoisella tasolla ole niin kiinnostunut. Ehkä tärkeintä on tosiaankin kokoa yhteys maahan ja maan yhteys kosmokseen - ja ymmärtää, että meidän minuuden kehityksemme maan päällä on välittömässä yhteydessä maahan, maan kehitykseen ja kasvuun. Mutta se on hyvä kokoa juuri tunteena, ehkäpä tahtonakin.

 

Liikkeenhenget uudenvuodenpäivänä

Uudenvuodenpäivänä tulevat vuoroon liikkeenhenget, jotka vallitsevat seuraavana yönä. Silloin kysymys on sisäisestä liikkuvuudesta. Parempi kuin yrittää pitää kiinni kiinteistä päätöksistä on tunnustella, mihin sisäinen liike johtaa, ja yrittää olla niin vastaanottavainen ja liikkuvainen ajatuksissaan, tunteissaan ja tahdossaankin, kuin mahdollista.

 

Jeesus ja Kristus - uudenvuoden aurinkovoimat

Astrosofisessa kalenterissa olen kirjoittanut tarkemmin uudenvuoden yhteydestä Luukkaan evankeliumin Jeesuslapsen syntymään - nykyisin uudenvuodenpäivänä aurinko on samassa suhteessa eläinrataan kuin Luukkaan evankeliumin Jeesus-lapsen syntyessä.

Se puhuu meille siitä, että elohim eli jumalat, jotka ovat maapallon olemisen ja muodon taustalla, rytmittyvät nyt meille ihmisille samaan tahtiin Luukkaan evenkaliumin Jeesuksen, jouluaaton Jeesuslapsen syntymän kanssa.

Uusi vuosi aivankuin toistaa joulun sisäisen sydänlapsen synnyn uudelleen kosmisemmalla tasolla, ei enää vain luolassa maan sisällä, vaan nyt koko planeettana. Maa ja aurinko, elohimin asuinpaikka, jossa myös Kristus osaltaan asuu, liukuvat yhteen uudenvuodenyönä ihmissydämen kanssa. Ihmissydän liittyy yhteen maan sydämen ja auringon sydämen kanssa - ja kuten Plejadien tähtisisaret -kirjassa minä ja Robert kerromme, ensi vuonna meistä lähestyy vielä yksi suuri sydän.

Ihmissydämen, maan sydämen ja aurinkosydämen linjaan on liittymässä myös koko galaksimme Linnunradan sydän eli suuri henkien keskusaurinko. Se on aivan mahtava kosminen ajatus, joka todella tekee hiljaiseksi.

 

Plejadit eli Seulaset

Kuten Plejadien tähtisisarissa kerrotaan, maan alkuperäiskansat ovat kautta aikojen kantaneet muistoa yhteydestämme Plejadeihin eli Seulasiin, ja ihmeellisesti niin kristinuskon ja new agen piirissä kuin Rudolf Steiner ja astrosofian tutkijat ovat hämmästyttävän yksimielisiä siitä, että Seulaset ovat kosmisesti meidän niin menneisyytemme kuin tulevaisuutemmekin, kosminen sanan talo, jonka henkisyyden kautta me voimme turvallisesti liittyä koko galaksimme keskusaurinkoon.

Se tunteiden syvyys, kauneuden arvostaminen, tanssillisuus ja parantamisen tahto, joka liittyy Plejadeihin, on myös se tie, joka valmistaa meitä sisäisesti kohtaamaan ja ottamaan vastaan kuin suurena maailmanhelluntaina sen yhteyden Linnunradan galaksimme keskukseen, jota pitkälaskun maya-kalenterin päättymisen on odotettu tarkoittavan.

 

Viides evankeliumi

Plejadien tähtisisarten ohella koen koko ajan, että juuri näinä vuoden 2012 alkuaikoina erittäin tärkeä kirja on Rudolf Steinerin Viides evankeliumi, jonka otin jo joitakin päiviä sitten mukaan Enkelimaan myyntilistalle.

Mistä se kertoo? Siitä miten kauan henkisellä puolella yhteistyötä tehneet kosminen Kristushenki ja ihmiskunnan eräänlainen alkuhenki kohtaavat toisensa maan päällä Jordanin kasteessa.

Jordan on myös kosminen elämänvirta maan päällä. Kosminen elämän on taivaalla näkemämme Linnunrata. Maan päällä se on Jordanin virta, joka kulkee elävöittävien aurinkovoimien Genetsaretin järvestä kuolemanvoimien Kuolleeseen mereen. Kasteessa kosmisen Kristuksen voimat liittyvät maan elämän piiriin Jeesuksen kehoon, tuon olennon, jossa on sekä ihmistä että enkeliä.

Minulle kerrotaan nyt hyvin selvästi, että tämän tulevan vuoden tärkeitä teemoja ihmiskunnalle ja etenkin meille suomalaisille on tähän Kristus-Jeesus-mysteeriin eläytyminen. Sen kautta me voimme ymmärtää itsessämme niitä suuria mysteereitä, jotka liittyvät kosmiseen aurinkokuntamme ja Linnunradan yhteyden uudistumiseen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: uusivuosi, muodonhenget, Kristus, Jeesus, Viides evankelliumi, Rudolf Steiner, Jordanin kaste, elohim, maa, liikkeenhenget, aurinko, sydän, Plejadit, henkinen keskusaurinko, maya-kalenteri, vuosi 2012, Plejadien tähtisisaret

Avautuminen omalle tielle - Kristus-totuus

Keskiviikko 17.8.2011 klo 5:06 - Matti Kuusela

Hei ystävät, hyvää huomenta teille, jotka jo aamulla olette täällä ja oikein hyvää keskiviikkoa kaikille. Keskiviikon Merkurius-voimat pitävät asioita liikkeellä ja luovat tasapainoa.

Keskiviikon arkkienkeli on ystävämme Rafael, joka tuo parantavia hengitysvoimia. Muistathan tuon vanhan kuvan Hermeksen sauvasta, jossa on pystysuora sauva ja kaiksi voimavirtaa vaihtelee sen ympäri niin kuin pullapitkossa. Voi ne käärmeiksi ajatella, jolloin nuo kaaret ovat täynnä energiaa ja se on selkärangan kolmen voiman kuva.

Mutta se kuva, jota nyt ajattelin, on elämäntie. Valtavan moni meistä ihmettelee elämäntiellä vielä viidenkymmenenkin molemmin puolin, mitä oikein tehdä. Paljon on takana, mutta jotain uutta kaipaa ja vanha työ ei enää oikein kanna.

Pitäisikö vaihtaa työtä?

No pitäisi. Jos tuo kysymys nousee esiin, se on melko varmasti merkki siitä, että vaihtamisen aika on tullut.

 

Merkuriuksen sauva

Merkuriuksen sauva on hieno symboli voimille, jotka voivat silloin auttaa. Harvoin me tiedämme aivan tarkasti mitä haluamme. Harvoin me uskallamme kulkea suoraan sitä kohti, mitä haluamme, vaan aika usein yritämme hieman hämätä itseämme olemalla muka tietämättömiä siitä, mitä haluamme ja tahdomme.

Monasti tuo tietämättömyys on hyvin todellista. Nuorena on upeaa, jos elämä kantaa ja ohjaa eteenpäin, mutta vanhempana epäröinti johtuu usein siitä, että olemme keränneet olemukseemme ja kehoomme vanhoja kielteisiä kokemuksia ja energioita, jotka ovat tietyllä tavalla älykkäitä.

Ne osaavat pitää puoliaan ja usein ne pyrkivät kaikin voimin estämään meitä sellaisilta uusilta asioita, jotka ne kokevat vaarallisiksi.

Niillä on siis tiettyä älyä - no ei kaikilla, jotkut ovat hidasvärähteisiä ja tyhmänlaisiakin energioita - mutta ne, jotka ovat älykkäitä, eivät kuitenkaan ymmärrä kokonaiskuvaa. Ja tuo oman kokonaiskuvan ymmärrys onkin se uudistava voima, joka liittyy meissä elävään henkeen ja minuuteen.

Voit keventää tällaisia energioita hengittämällä mielikuvana vasemman ja oikean välillä. Oikea tie kulkee niiden keskellä, mutta vapauttamalla sen kummallakin puolella olevia voimia, ne lähtevät jälleen liikkeelle.

 

Uskallin jälleen unelmoida

Kun luemme lehdistä julkkiksista, yksi mainittuja lauseita on tuo "Uskalsin jälleen unelmoida". Se ei ole mitenkään yleisin, mutta sen kuuleminen herättää aina jotain.

Milloin sinä viimeksi unelmoit?

On ihanaa, jos olet unelmoinut. Hoitavalta kannalta unelmien liike sielunmaailmassa vapauttaa myös vanhoja kiinni jääneitä energioita. Ja se on erittäin hyvä asia, etenkin jos uskallamme olla samalla luottavaisia sitä kohtaan, että kaikki menee hyvin.

Kun unelmoit, voit kuvitella että luot sisäisen elokuvateatterin, johon kutsut kaikki kehosi eri energiat, toimivat ja vähemmän hyvin toimivat, kaikki ne nauttivat sisäisten kuviesi esityksistä ja saavat uutta intoa ja väljyyttä töihinsä.

 

Kristus-totuus

Avautuminen Kristus-totuudelle (DS47) on meditaatio, joka auttaa syvällisesti oman vapauden ja oman tien löytämistä. Kristus on se suuri rakkaus ja viisaus, joka ei pakota, vaan auttaa sinua hyvin ymmärtäväisesti asettamaan elämäsi energioita ja suuntia kohdalleen.

Ajattele keventävää ja harmonisoivaa S-liikettä, vaikka mutkittelevana jokena. Unelmoi ja kutsu sisäiset energiasi mukaan katselemaan. Näytä mielessäsi näin syntynyttä kuvaa Kristukselle. Saat varmasti vastauksen, heti tai myöhemmin.

Kristuksella on myös paljon apulaisia. Voit näyttää sisäistä kuvaasi myös omalle enkelillesi, mestarillesi, Christian Rosenkreutzille, joka auttaa käytännön elämän kysymyksissä.

Tässä Kristus-totuus on se, joka vapauttaa sinut löytämään itseäsi ja tietäsi ja omaa maailmaasi, sillä tässä yhteisessä maailmassa meillä on jokaisella myös oma maailmamme. On onnellista luoda siihen yhteys

Rakkaudella
Matti

 

 

1 kommentti . Avainsanat: oma tie, oman tien löytäminen, Kristus-totuus, Rafaelin sauva, Christian Rosenkreutz, meditaatio, mielikuvaharjoitus, Kristus, keskiviikon enkeli

Kesän cd-meditaatiosuositukset

Keskiviikko 20.7.2011 klo 10:08 - Matti Kuusela

Upeita kesäpäiviä teille kaikille!

Kun energeettisesti ja henkisellä avulla valitut CD-meditaatiot ovat saaneet niin suuren suosion, tuli mieleeni kokeilla, mitä nousee esiin, jos kysyn yleissuosituksia kesäajan meditaatioista. Ajattelin teitä kaikkia Enkelimaan lukijoita kysyessäni.

Keksin kysyä kolmea eri meditaatiota, ja tällaiset vähän yllättävätkin suosituksen tuli:

 

KESÄLOMAILIJAN MEDITAATIO: "Olen voimakas".

LISÄPOTKUA TYÖELÄMÄÄN JA RAHA-ASIOIHIN: Sydämen temppeli.

IHMISSUHTEET: Hallitusmysteeri1: Oma voima.

 

Olin todella otettu näistä vastauksista, koska ne eivät olekaan sen mukaisia, mitä loogisesti voisi odottaa.

Kaikki ovat kuitenkin hyvin ymmärrettävissä jälkeenpäin. Kesälomailijalla on hyvää tilaa nyt elvyttää omaa voimaansa, kun ei ole akuutteja suuria ongelmia painamassa. Ja toki lomallakin tarvitsee uudenlaista tuoretta voimaa osatakseen tehdä kaikkea uutta ja upeaa.

Työ- ja raha-asioissa etenkin monilla yksin yrittäjillä kesä on vaativaa aikaa. Aikaa olisi, mutta kassa kilisee hiljemmin. Nyt onkin aika katsoa syvemmälle sydämeen ja etsiä, mitä vielä voisin tehdä syvemmin ja rakastavammin kuin koskaan aikaisemmin, ja juuri nyt. Enkelien vastaus saattaa olla yllättävän nopea.

Ja ihmissuhteet. Juuri niissä me tarvitsemmekin omaa voimaa! Voin elää upeaa elämää joko ihmissuhteiden piirissä tai niitä odotellen vain silloin kun löydän oman syvemmän voimani ja rohkeuden ilmaista tunteitani ja olla aloitteellinen.

Nämä olivat hyvin minulle hyvin opettavaisia opastuksia, ja jos sinulla on ideoita vielä muihinkin kysymyksiin, niin lähetä viestiä. Niin ja alusta asti ajattelin, että nämä eivät ole ikuisuusvastauksia, vaan voivat muuttua sitten kun energiat taas muuttuvat.

Enkeliterveisin
Matti

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: cd, meditaatio, kesämeditaatio, meditaatiosuositus

Kosminen helluntai

Perjantai 17.6.2011 klo 0:50 - Matti Kuusela

Itse koin nyt tällä viikolla ensimmäistä kertaa voimakkaasti kuunpimennyksen ja lähestyvät galaktisen linjauksen värähtelyt. Kuunpimennyksen vaikutelma oli kuin Maa värähtelisi Auringon ja Kuun välisessä nuorassa, ja niin se tavallaan onkin.

Tämä tasapainoinen korkea
värähtely liittyy nyt voimakkaasti sun_akhenaten.jpgviikonvaihteessa tapahtuvaan konstellaatioon, joka on sama kuin alkuhelluntaina. Tästä puhun tarkemmin itse meditaatiossa, jonka cd on jo valmis ja sen voi nyt hankkia normaalia hieman alempaan hintaan, 12 eurolla. Nimi on Yhteys henkisen keskusaurinkoon.

Tässä meditaatiossa tulevat esille paitsi Mariat ja liljaenergia, myös Krishna ja Buddha. He tulivat meditaatioon mukaan korkeammassa ohjauksessa, mutta koen voimakkaasti, että on todella jo aika että tieto esimerkiksi heidän olennaisen tärkeästä osuudesta Kristuksen elämästä tulee esiin.

Tavallaan ymmärrän miksi henkiset piirit eivät ole näistä asioista kovasti puhuneet (siis ne, jotka niistä ovat tienneet), sillä satojen vuosien ajan ihminen pääsi hengestään jos puhui tällaisista asioista julkisesti.

Ajatus kirkon ja pakanallisten uskontojen vastakkainajattelussa on kristillisessä rakkauden ja hyväksymisen uskonnossa niin valtavan voimakas, että ajatus Kristuksen ja Krishnan tai Buddhan yhteistyöstä voi aluksi tuntua aivan käsittämättömältä, mutta hyvin kauniilta ja selkeältä, kun siihen perehtyy.

Rudolf Steiner uskoi, että sadan vuoden kuluttua ihmiset eivät enää hyväksyisi uskontoa, joka ei pohjaudu selkeään henkiseen tietoon. Siinä hän erehtyi, kirkon kuumat asiat eivät liitykään elämän henkisiin perustoihin vaan paljon käytännöllisempiin kannanottoihin.

Eilisillan meditaatio, joka perustui siis Auringon, Maan ja Linnunradan keskuksen linjaukseen ja siitä johtuvaan voimakkaaseen henkis-energeettiseen virtaukseen ja värähtelyyn, toi esiin myös voimakkaita luontokokemuksia.

 

Yhteys galaktiseen keskukseen ja henkiseen keskusaurinkoon

Sekä tämän Helsingin että maanantain Turun käytännössä sama-aiheisen, mutta sisällöltään hyvin erilainen meditaatio ovat nyt kumpikin saatavissa cd:nä hieman alennettuun alkuhintaan 12 euroa, joka on tosi edullinen mahdollisuus tulla mukaan.

Turun cd-meditaation nimi on Yhteys galaktiseen keskukseen ja Helsingin cd, joka sisältää myös alustuksen, nimi on Yhteys Henkiseen keskusaurinkoon.

Kumpikin meditaatio soveltuu nyt erinomaisesti tähän juhannusta edeltävään aikaan, jolloin luonnon värit ovat vahvoja, vihreä voimakas ja energioiden täyteys suurta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: galaktinen keskus, henkinen keskusaurinko, Krishna, Buddha, Kristus, helluntai

Itsenäisen minän juhla

Torstai 16.6.2011 klo 1:27 - Matti Kuusela

Hei, tervetuloa Enkelimaahan! Tiedäthän että mukanaolollasi on merkitystä.

Nyt kuunpimennysyönä on erikoiset tunnelmat, ja voimakkaat värähtelyt. Todella tuntuu, että Maa värähtelee kuin ketjussa Auringon ja Kuun välillä.

Kuunpimennykset aikana Maa on siis täsmälleen Auringon ja Kuun välillä. Mutta nyt vaikuttaa jo toinen kosmisesti vielä suurempi linjaus, joka tarkalleen ottaen täyttyy vasta lauantaina: maa asettuu myös Auringon ja Linnunratamme keskusauringon väliin noin 18.-19. kesäkuuta, siis tulevan lauantain ja sunnuntain aikaan.

Jos nämä lähestyvät värähtelyt tuntuvat voimakkailta, niin sitä selittää se Robert A. Powellin löytämä tieto, että tuo linjaus eli Auringon ja galaktisen keskustan oppositio on juuri ensimmäisen helluntain tähtiasetelma. Silloin ensimmäisen kerran Jumalallinen Isä-rakkaus virtasi kahdentoista opetuslapsen ja Maria-Sofian piiriin suurella voimalla ja loi opetuslapsista apostoleja, itsenäisen hengen kantajia ja opettajia.

Tätä on niin vaikea nykyisin täysin ymmärtää. Kristinuskon todellinen opetus on yksilöllisen rakkauden ja vastuun opetusta. Tuli hullunkurinen vertaus formulatalleista. Kirkot ovat hieman kuin formulatalleja, jotka pitävät toimintaa yllä ilman että kukaan istuu autoon todella ajamaan. Mutta meidän jokaisen minuutemme on tällainen formulakuski, joka kilpailee siinä miten saa pidettyä oman minuutensa avoimena ja henkisesti toimintakykyisenä tässä maailmassa.

Vuoden 2012 lähestyessä me lähestymme samalla aikaa, jolloin uusi maailmanhelluntai tulee yhä ajankohtaisemmaksi. Niin kuin juhannus ennakoi joulua, niin myös tulevan sunnuntain Auringon ja keskusauringon oppositio ennakoi joulun alla tapahtuvaa Auringon ja keskusauringon konjunktiota, eli silloin ne molemmat ovat Maasta katsottuna juuri samalla suunnalla.

Mitä enemmän me avaudumme nyt tälle yksilöllisen minän graal-konstellaatiolle, sitä vahvempi on joulun alla tuleva Linnunradan keskusauringon kosketus, rakkauden virratus ihmisminuuksiimme. Kun se nyt tapahtuu kesän kosmisuudessa, tapahtuu se puolen vuoden kuluttua enemmän joulua valmistelevassa sydänsisäisyydessä.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: helluntai, maailmanhelluntai, henkinen keskusaurinko, Linnunrata, galaksi

Terveisiä Minä Olen -messuilta

Maanantai 14.2.2011 klo 14:57 - Matti Kuusela

Paljon kiitoksia kaikille, joita kohtasimme Minä Olen -messuilla viikonloppuna! Tuossa tiiviissä ilmapiirissä jokainen kohtaaminen tuo uutta valoa, vaikka silloinkin kun se maisella tasolla jää vain tunnistamiseksi, katseeksi tai hymyksi.

Energeettisesti messut olivat jälleen haastava kokemus. Energiahoitajana omat energiani lähtevät aina työstämään kaikkien mukanaolijoiden kokonaisuutta, ja se on todella mahtavaa työtä, josta voi olla vain kiitollinen.

Luentoihin ja työpajoihin en itse osallistunut, mutta sen pohjalta mitä kuulin, astrologiaa ja Suomea käsitellyt työpaja antoi innostavia näkymiä tulevaisuudestamme ja tuosta merkittävästä päivästä 21.12.2012, jolloin Aurinko astuu Kauriin merkkiin.

 

Kosminen Suomi ja Kalevala

Messuille hankin Harri Piekkosen upean kirjan Kalevala, matkaopas tähtiin. Olen sitä vasta selaillut ja pari ensimmäistä sivua lukenut, mutta sen uskallan sanoa, että sen ote on varsin kauniilla ja pehmeän monipuolisella tavalla suomalainen, ja Taivaankaari Oy:n luoma ulkoasu tekee siitä yhden Suomen kaikkien aikojen kauneimmista kirjoista. Se yltää elävyydessään ja taiteellisessa tajussaan aivan parhaiden kansallisromanttisten teosten tasolle.

Veli Martin Keitel avaa suomalaisuuden ja Kalevan kosmista tutkimusta lähi-idän ja Kabbalan suuntaan. Myös Keitelin kirja on huolellisesti taitettu ja sen hyvät liitteet esimerkiksi heprean aakkosista tekevät siitä varsin käyttökelpoisen. Tätäkään kirjaa, Väinämöisen puhuva puu, en ole vielä selailua pidemmälle tutkinut, mutta jo nämä kaksi kirjaa antavat tuntumaa siitä, että meidän henkisessä kulttuurissamme on alkanut näkyä ja toimia se uusi nousu, jota niin pitkään on odotettu.

Samaan kosmiseen vasuun asettuu tuo nyt itse vielä työstämäni Robert A. Powellin suomennos Plejadeista, vuodesta 2012 ja maailmanhelluntaista.

Kaikki tämä viittaa siihe, että maan ja taivaan, tietaan ja henkisyyden uusi yhdistyminen on alkanut. Olemme eläneet valmistusaikaa, jossa ihmisminuus on etsinyt itseeään erillääin maailmankaikkeuden suuresta yhteisyydestä. Plejadilaisen maya-kalenterin päättyminen viittaa siihen, että maa ja aurinkokuntamme ovat jälleen asettumassa energeettiseen yhteyteen koko galaksimme, Linnunradan kanssa, ja sen keskustan kanssa, jota voinemme nimittää galaktiseksi keskusauringoksi.

 

Uusia hoitomuotoja ja hoitolaitteita

Henkisillä messuilla kohtaa aina myös mielenkiintoisia uusia hoitolaitteita - hoitomuotoja on jo niin paljon, että jo niiden kaikkien nimien tunnistaminen alkaa olla hankalaa. Kauan on kulunut aikaa siitä, kun keksin ensin alkaa käyttää omista hoidoistani nimitystä bioenergiahoito ja kun uhkaavasti sen lähelle tulivat fyysiset biopolttoaineet niin keksin lyhemmän nimitykset energiahoito. Nyt noita hoitomuotoja on varmaan jo lähelle tuhatta.

Tuo moninaisuus puhuu uutta kieltä, joka myös osoittaa ihmisminuuden uutta vapautta: se on kulkemista kohti vapaan ja riippumattoman ihmisminuuden kulttuuria, josta sen pyhyyden oivaltaessaan voi käyttää myös nimitystä graalin kulttuuri.

Kun magnetismin ja valon uuden muodot vapauttavat esimerkiksi toisiinsa kasautuneita verisoluja itsenäisiksi, voi sen nähdä suoraan ihmisminuuden yksilöllistymisen ja energioiden vapaan virran tukemisena. Uusien hoitolaitteiden tutkiminen on äärimmäisen mielenkiinoista, koska noiden uusien laitteiden ilmestyminen kertoo suoraan myös siitä, mitä on tehtävissä suoraan energeettisesti, mihin meillä on jo sisäinen valmius olemassa.

Messujen aivan viimeisillä minuuteilla ostin Colemanin Kiitollisuus-rannekkeen. Oikein pitkään sitä kokeilin, ja hyvältä tämä magentanpunainen ranneke tuntuu. Ja toimii selvästi tehokkaammin kuin aikoinaan ostettu samanoloinen hyttysranneke. Oikein hupaisaa, mitä kaikkea keksitään, että se toimii, ja että oikein iloitsee tällaisesta magentasta muovirannekkesta. Täytyy sanoa, että se on energiansa ja värinsa lisäksi myös oikein miellyttävän tuntuista muovia.

 

Syksyn Hengen ja tiedon messut

Kävin myös erinomaisen mielenkiintoisen keskustelun ensi syksyn Hengen ja Tiedon messuista Rajatiedon Yhteistyön puheenjohtajan Marko Palojärven kanssa. Nyt en sanokaan, että uudet tuulet puhaltavat, vaan onkin tapahtumassa aivan jotakin muuta: uusien vahvistavien hengenvoimien kokoontumista, niiden voimien, jotka ovat yhteydessä taivaan ja maan toistensa löytämiseen, mikä on tapahtumassa nyt Kristuksen toisen tulemisen aikana.

Maan ja taivaan voimien synkronoituminen on uuden ajan teema.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Minä Olen -messut, Keitel, Väinämäisen puhuva puu, Hannu Piekkola, Kalevala matkaopas tähtiin, uudet hoitolaitteet, galaktinen keskusaurinko