Matin blogi

Pääsiäisajatuksia - tie juhlaan

Perjantai 14.4.2017 klo 19:09 - Matti Kuusela

Olin ihmetellyt kauan, miksi pääsiäinen ja siihen liittyvä kuolema osuu juuri kevääseen, uuden syntymisen ja kasvien heräämisen aikaan. Tuo kysymys palasi mieleeni yhä uudelleen. Ja sitten tänä keväänä vastaus tuli aivan selkeästi: Koska pääsiäisjuhla on kevään ja uuden syntymisen juhla, niin täydellinen uudistuminen edellyttää sitä, että vanha kuolee pois. Kokonaan.

Sen juuri Kristus teki. Omassa olemuksessaan. Vanha ruumiillisuus ei enää kestänyt, vaan hän jätti sen kokonaan pois. Mutta se, mikä ruumiillisuudessa oli uusiutuvaa ja henkistä, se muodosti nyt uuden, aineettoman ruumiin, voimaruumiin. Se on sama prosessi, jonka koko ihmiskunta kykenee aikanaan suorittamaan Kristuksen voiman ja mallin mukaan. 

Kun me kaukaisessa tulevaisuudessa kohoamme korkeammalle olemassaolon tasolle, meidän ei enää tarvitse jättää fyysistä kehoa taaksemme, vaan se kohoaa mukanamme. Karkea aineellisuus jää jälkeen, mutta se, mikä voimina vaikuttaa, luo uuden toistaiseksi näkymättömän fyysis-henkisen kehon. Se me saamme mukaamme.

kristus_gr_700.jpg

Inkarnaatioiden päättyminen

Tuo fyysisen kehon ylösnouseminen merkitsee samalla myös maallisten inkarnaatioiden poistumista. Inkarnaatiot ovat sitä, että me astumme syntymässä uuteen fyysiseen kehoon, joka on valmistettu meitä varten, mutta joka ei kuitenkaan ole täysin meidän omamme. 

Kun meidän varsinainen minuutemme vähitellen vahvistuu ja kehittyy niin, että se läpäisee täydellisesti fyysisen olemuksemme, silloin tuo fyysinen keho kuuluu meille. Silloin meidän ei tarvitse enää jättää sitä taaksemme kuollessamme. Me viemme täysin oman fyysisen kehomme henkiseen maailmaan, tai vähän toisella tavalla ilmaistuna maan henkisyyteen.

Silloin me olemme myös yhtä maan kanssa aivan toisella tavalla kuin nykyään. Silloin me olemme yhtä maan kanssa voimatasolla, niin kuin Kristus on sitä jo nyt. 

Kun puhutaan Kristuksen taivaaseenastumisesta pääsiäisen jälkeen, niin se antaa harhaanjohtavan kuvan. Taivaaseenastuminen merkitsee sitä, että Kristus ei jätä maata, vaan hän liittyy täysin maan henkisyyteen, maapallon eetterimaailmaan.

Siksi on mahdollista, kuten Uudessa testamentissa sanotaan, että hän on kanssamme koko ajan.

Ihmisten veli

Toinen tärkeä asia Golgatan kuoleman ja syntymän läpi kulkemisessa oli se, että sen kautta Kristus pääsi kokemaan sen, minkä me ihmisetkin saamme kokea, kuoleman kautta kulkemisen.

Kristukselle se tosin oli tietoinen tapahtuma. Se oli kuin minuuden polttopisteen läpi kulkeminen, kulkeminen ahtaasta portista, jossa kaikki uudistuu. Kaikki herää eloon uudella tavalla.

Kuolema mahdollisti sen, että Kristuksesta tuli myös ihminen, ihmisten veli. Hänellä on edelleen myös kosmisen suuruuden ja kuninkuuden henkinen aspekti, mutta niiden oheen hän saa myös veljeyden. Käytännössä se tarkoittaa, että hän kulkee kanssamme.

Maan elämänvoimien maailmassa hän pystyy monistamaan olemuksensa henkilökohtaisesti jokaiselle ihmiselle. Olennaista hänen läsnäolossaan on se, että sen vastaanottamiseen meidän ei tarvitse varsinaisesti tehdä mitään. Ja niin yksinkertaista, kuin tuon sanominen on, yhtä vaikealta ja monimutkaiselta se tuntuu.

Meidän ei tarvitse tehdä mitään kokeaksemme Kristuksen veljeyden ja läsnäolon, mutta silti meidän on vapauduttava monista sisäisistä esteistä, niin estävistä tunteista kuin ajatuksistamme.

Auttaa kun ajattelemme, että hän ei vaadi meiltä mitään palkkiota, ei mitään vaihtokauppaa. Hän odottaa kunnes olemme valmiit.

Ilo

Usein uskonnollisesti puhutaan Kristuksen kärsimyksestä ristillä ja nimitetään ristiä kärsimyksen vertauskuvaksi. Toki niin on, mutta hänen varsinainen kärsimyksensä ei liity tähän maallis-fyysiseen ristiin, vaan johonkin aivan muuhun. Kuvittele että Kristuksella kosmisena aurinko-olemuksena on niin suuri aura, että se liittyy koko maapalloon ja koko ihmiskuntaan. Hän joutuu ottamaan vastaan omaan olemukseensa kaikki ihmisen kielteiset ajatkset, tunteet ja tahdonvoimat. Se on todellinen ja jatkuva kärsimys. Se on kärsimys, joka on voitettava yhä uudelleen ja uudelleen.

Mutta pääsiäisen viesti on valtava ilo. Kulkemalla kuoleman portin kautta Kristus luo ihmiskunnalle uuden fyysisen ruumiin siemenen, sen joka antaa mahdollisuuden kohota jälleen kohti henkisyyttä.

Ihmisten pahat teot Kristusta kohtaan hänen matkallaan kohti Golgataan antoivat Kristukselle kosmis-karmallisen mahdollisuuden ryhtyä ihmisten auttajaksi. Ihmisten pahat teot antoivat Kristukselle mahdollisuuden maksaa pahan hyvällä. Se on myös yksi meidän mahdollisuuksiamme, ja tulevaisuudessa itsestäänselvyys.

Meillä on lupa iloita. Kun Kristus aurinkohenkenä oli kulkemassa kuolemaan, eivät sen paremmin ihmiset kuin luonnonolennotkaan voineet tietää ennalta mitä seuraa. Tätä tapahtumaa oli tosin ennalta näytelty lukemattomissa pyhissä mysteereissä, mutta nyt se oli ensimmäistä kertaa todellisuus.

Uusi syntyminen tapahtui. Elämä maan päällä jatkui ja sai uuden suunnan. Se on se suuri juhla, joka jokaisena keväänä tapahtuu valtavana näytelmänä, todellisuutena, maan eetterimaailmassa. Siihen näytelmään ja juhlaan me saamme kaikki ottaa osaa!

Rakkaudella

Matti

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: pääsiäinen, hengentiede, kuolema, kevät, puhdistuminen

Karma ja enkelit

Torstai 5.12.2013 klo 19:40 - Matti Kuusela

Ajattelemme helposti karman koskevan vain meitä ihmisiä, mutta henkinen tutkimus kertoo, että meidän karmassamme ovat mukana myös kaikki enkelikunnat, alimmista korkeimpiin. Käytännössä se tarkoittaa, että jokaisen ihmisen elämässä on syvässä kehitysyhteydessä paitsi koko ihmiskuntaan, myös koko meidän aurinkokuntaamme ja suuriin tähtimaailmoihin saakka.

Kun ihminen kuolee eli jättää fyysisen ruumiinsa, niin vähitellen häneen kiinnittynyt eetteriruumis alkaa hajota ja siiheb sisältyvät ajatukset elävöityvät jälleen. Silloin ihmistä lähinnän olevat enkelitolennot, enkelit, arkkienkelit ja suurenkelit, ottavat vastaan nämä ajatukset niin, että Rudolf Steinerin sanoin "enkelit, arkkienkelit ja suurenkelit ottavat vastaan ihmisen kohtalonkudelman".

enkeli_burne-jones.jpg

Nyt joudun hypähtämään tästä nopeasti eteenpäin, ja edelleen Steinerin 4. heinäkuuta 1924 pitämää esitelmää seuraten voimme todeta, että seuraavalle enkelikunnalle, jonka enkeleitä voimme nimittää esimerkiksi Voimiksi, Hyveiksi ja Viisauksiksi, ihmisten elämä maan päällä merkitsee hyvin paljon. Nämä suuret enkeliolennot, jotka ovat tekemisissä erityisesti kaiken luonnon kannsa, ovat läheisessä yhteydessä ihmisten astraalikehoihin tai sielullisuuteen heidän kuoltuaan. Steinerin sanoin näille enkeliolennoille ihmisen elämän oikeudenmukaiset seuraukset antavat olemuksensa. 

Sen voisi sanoa myös niin, että se, mikä vapautuu ihmisten astraalikehoista heidän kuolemansa jälkeen ja mikä siinä on ollut korkeammassa merkityksessä oikeaa, se olennoituu kosmoksen astraalitunnossa näissä korkeissa enkeliolennoissa, joita toisilla nimillä voimma nimittää myös elämänhengiksi, voimanhengiksi ja viisaudenhengiksi.

Ja vielä korkeammalle yltävät ihmiset teot sen perusteella mitä hän elämässään on tahtonut ja mitä hän on ollut tekemässä. Kaikkein korkeimmat enkeliolennot, tahdonhenget, kerubit ja serafit, ottavat nyt ihmisten oikeudenmukaisiksi muunnetut teot oman toimintansa piiriin niin, että heidän maapäällisen elämänsä teot syntyvät uudelleen näiden enkeleiden piirissä, heidän olemuksellisina tekoinaan.

Näin ihmisen maallisen elämän oikeudenmukaiset seuraukset ajatuksista aina tekoihin saakka kulkevat enkelikuntien kautta koko kosmokseen, kaikkien sen olentojen hyödyksi ja käyttöön.

Tämän voi mielellään kuvitella vielä niin, että ihmisen yläpuolella on yhdeksän enkelien piiriä, joihin hänen kuoleman jälkeen vapautuvat tekonsa yltävät ja jotka enkelien käsitteleminä yltävät maailmankaikkeuteen ravitsevina voimina.

Jo kaksikin ihmistä...

Edellinen oli luonnollisesti vaikeaa ellei ole aiemmin paljoakaan miettinyt enkelimaailmoja. Kirjastani Enkelit kanssamme löytyy perustietoja enkelikunnista ja heidän suhteestaan ihmiseen, joten kirja on ehdottomasti lukemisen arvoinen. 

Edellä kuvattuja enkeleiden ja ihmisen kohtalon yhteyksiä Steiner kuvaa esitelmässään pitkään, joten tässä riittää hyvin jos saa jonkinlaisen yleisvaikutelman siitä, miten ihmisen teot eivät jää vain hänen omaan piiriinsä, jossa ne sitten katoavat vähitellen, vaan kaikki se mikä ihmisen toiminnassa on ollut hedelmällistä, laajenee todellakin enkelimaailmoihin ja sieltä eteenpäin. Mitään ei mene maailmankaikkeuden kehityksessä hukkaan.

Hieman edellisten jälkeen Steiner jatkaa:

"Huomatkaa näiden sanojen paino, rakkaat ystävät. Yksityinen ihminen kokee kohtalonsa. Mutta kun jo kaksikin ihmistä toimii yhdessä, syntyy muuta kuin näiden kummankin kohtalon toteutuminen. Kahden ihmisen suhteessa syntyy sellaista, mikä on enemmän kuin kummankin kokemukset yksilöinä."

3 kommenttia . Avainsanat: karma, enkelit, hierarkiat, kuolema