Matin blogi

Kutsutaan perhoset takaisin!

Torstai 16.8.2012 klo 22:57 - Matti Kuusela

Eilen näin jo melko iäkkään suruvaipan pihakiveyksellämme. Se kiiltävän mustat siiven tuikkivat silti syvää valoa. Niin kuin jo monena kesänä on saanut kokea, tuntuu että perhosten määrä vähänee kesä kesältä.

Tältä kesältä muistan vielä kai jokaisen näkemäni perhosen. Eipä niitä juuri kymmentä enempää ole, mutta en tänä kesänä missään mökillä ole ollutkaan. Pari- kolmekymmentä sitten perhosia oli jo vähän, mutta kun niitä kevään voitettua alkoi tulla esiin, niitä saattoi kuitenkin samana päivänä nähdä kymmeniä. Ellei muita niin kaaliperhosia ja nokkosperhosia ainakin näki kesällä kyllikseen.

Sitä aikaisemmin nuorena saattoi nähdä kymmeniä ellei satoja perhosia samanaikaisesti yhden pientareen kukkien ympärillä. Upein perhosmuistoni on eräältä kesältä, jolloin olin yksin suunnistamassa kotiseudullani Hyvinkäällä Usmin metsässä. Siella kallioiden välissä oli niityksi jäänyt vanha pelto, jonka perhos- ja hyönteismäärä aurinkoisena päivänä oli huumaava.

Kaikenvärisiä pörriäisiä surisi ympärillä jo metrin säteen sisällä kymmenittäin. Ilma ja kukat olivat täynnään mitä erikoisempia hyönteisiä, joista monia en enää ole nähnyt missään vuosikymmeniin: kukkakärpäsäsiä, pieniä ja suuria perhosia, tummia kuoriaisia ja ihanan välkehtiviä jalokiven vihreältä loistavia kultakuoriaisia, pistiäisiä, mehiläisiä, kimalaisia.

 

Kunnioituksen kutsu

Kun tätä niin monien kauniiden hyönteislajien vähentymistä on ihmetellyt, kokee luonnollisesti menetystä ja surua. Vasta nyt olen oikein kokenut, miten meillä silti on aina mahdollisuus tehdä jotain. Me voimme kutsua näitä lajeja takaisin!

Henkiselle maailmalle ei mikään sinänsä ole mahdotonta, vaikka tilanne maan päällä näyttäisi kuinka onnettamalta. Lähettämällä myötunnon, rakkauden, ihailun ja kunnioituksen tunteita näille monille ihmeellisillä hyönteis- ja perhoslajeille, meillä on todella mahdollisuus kutsua heitä takaisin maan päälle.

Luonnollisesti on hyvä tehdä mitä fyysisellä tasolla, jättää perhosille lisääntymisalueita ja hankkia myös kasveja, joista perhoset pitävät. Ehkä kaikkein tärkeintä on työskennellä kasvimyrkkyjen poistamiseksi. Jos pellot myrkytetään pari kolme kertaa vuodessa, ei ole mikään ihme että hyönteiset katoavat ja vain kaikkein kestävimmät säilyvät. Nykyistä menoa, jolloin myös pelko luontoa ja luonnollisuutta kohtaan on joillakin alueilla lisääntymässä, esimerkiksi punkkien ja hirvikärpästen johdosta, tarvitaan sitä muuntamaan runsaasti myönteisiä voimia.

Yritetään siis kun näemme luonnossa jotain kaunista, erityisesti nyt hyönteisiä, muistaa lähettää heille hyviä energioita ja kutsua heitä takaisin. Sillä on merkitystä maan koko tulevaisuudelle, ei pelkästään maapallon tämän inkarnaation, vaan myös tulevien inkarnaatioiden elämälle.

6 kommenttia . Avainsanat: perhoset, kultakuoriaiset, hyönteiset, kutsuminen, takaisin