Matin blogi

Loppiaisviesti

Perjantai 6.1.2017 klo 10:23 - Matti Kuusela

Kolme kuningasta

Hei ystävät,

Jouluajan kolmetoista päivää alkavat olla ohi, ja loppiainen merkitsee niiden päättymistä. Siinä missä jouluaatosta alkoi Luukkaan evankeliumin lapsen aika, olemme nyt Matteuksen joulun lapsen päivässä. Tämä on sen tapahtuman muistojuhla, jossa kolme kuningasta saapui itäisiltä mailta.

He lahjoittivat lapselle kultaa ajattelun uhrina, suitsuketta tunne-elämän uhrina ja mirhaa tahdon uhrina. Tämä sana uhri on meidän aikanamme hieman hankala. Siinä ei ole mitään uhrautumista, vaan se on jotain hyvin kaunista, vapaata ja tietoista. Monet uskonnolliset sanat ovat kärsineet ylimääräisestä sentimentaalisuudesta. Uhri merkitsee varsinaisesti tarjota. Se merkitsee, että olen herännyt tietoisuuteen siitä, että voin osallistua johonkin korkeampaan, johonkin mikä rakentaa tulevaisuutta meidän ihmisten ja henkisen maailman yhteistyönä. Vapaasti.

Kolme_kuningasta_joulukortti.jpg

Uuteen alkuun

On hyvä tietää, että sekä Luukkaan että Matteuksen joulunlapsien historialliset syntymäpäivät olivat hieman eri aikaan. Luukkaan vähän aikaisemmin syksyllä, Matteuksen vähän myähemmin talvella, ja luonnollisesti myös eri vuosina.

Nämä muistojuhlat on sitten henkisen opastuksen avulla siirretty kohtiin, jossa ne parhaiten vastaavat vuoden elämänvoimien kiertoa, eli antavat eetterimaailmalle uutta voimaa juuri oikeissa kohdissa.

Luukkaan lapsi herättää tunnevoimia syvällä sisimmässämme. Sitä seuraavien pyhien päivien aikana elämänmaailma käy läpi kaikki neljä luonnonkuntaa ja yhdeksän enkelikuntaa, mikä yhdessä tekee juuri kolmetoista. Ja toiselta suunnalta katsottuna kolmetoista on juuri Kristus ja apostolit, tai Kristus ja kaksitoista Eläinradan henkistä voimaa.

Uudesta vuodesta alkaa Matteuksen Jeesus-lapsen aika, ja loppiaisena me kohoamme tämän kuningaslapsen yhteyteen, joka antaa voimansa koko tulevalle vuodelle. Luukkaan joulu on kosmishenkinen syventyminen, Matteuksen joulu taas tiivistyy siihen, miten nämä voimat voivat elää ihmisessä ja viedä kehitystä eteenpäin.

Kolmen kuninkaan lahjat merkitsevät siis sitä, että ihmissielun kolme voimaa tahtoo kuunnella uutta henkistä opastusta, sitä miten Kristuksen meille antamat lahjat liittyvät maalliseen viisauteen ja tietoisuuteen. Luukkaan paimenet ja Matteuksen kuninkaat elävät molemmat sieluissamme.

Korkeampi minä

Matteuksen kuninkaat kertovat meille myös ihmisen korkeamman minän synnystä. Jeesuksen aikana ihmisminä oli vaikeassa tilanteessa henkisen ja maallisen maailman välillä. Minuuden maallinen puoli esti ihmistä näkemästä kumpaakaan maailmaa selvästi ja vapaasti. Kristuksen teon myötä ihmisminä jakaantui kahteen osaa, maalliseen ja korkeapaan. Minuuden maallista puolta voimme kuvata tietoisuudeksi ja korkeampaa puolta omaksitunnoksi.

Varsinainen minuuskokemus vapautui "kiinteästä" minästä ja se toimii nyt dynaamisena voimana näiden kahden, maallisemman ja henkisemmän välillä. Kristuksen henkinen nimi, Minä olen -voima on se, joka pitää ihmiskunnalle tämän alemman ja korkeamman minuuden välisen yhteyden vapaana.

Jotta tämän "Minä olen" -nimen voi ymmärtää oikein, se on lausuttava hyvin avarasti, valoisasti ja hartaasti. On hyvä kokeilla, miten henkinen Minä olen eroaa maallisesti. Kun lausut "minä olen" maallisesti ja voimaa käyttäen tai painokkaasti, se ei ole tämä Kristus- minä olen. Ja nyt kun lausut sanat uudelleen valoisasti ja laajasti, voit huomata, miten tämä "minä olen" ei ole kiinnittynyt materiaan vaan se loistaa ja soi vapaana.

Tämä vapaa ja mihinkään kiinnittymätön Minä olen meissä on se voima, joka antaa mahdollisuuden nykyaikaiseen viisauteen. Viisauden uusi henkinen muoto on sitä, että me omasta minä olen -kokemuksestamme käsin voimme vapaasti katsoa kumpaankin maailmaan, maalliseen kaikkine ongelmineen, ja henkiseen omantunnon maailmaan.

On tärkeää ymmärtää, että meidän on katsottava kumpaankin suuntaan vapaasti. Meidän ei tarvitse taistella pahaa vastaan, kuten Vuorisaarnakin ilmoittaa. Ei meidän tarvitse pyrkiä myöskään erityisen "hyviin" tekoihin, koska siinä me helposti kadotamme sisäisen tasapainomme. Tästä vapauden ja rakkauden tilasta me voimme etsiä ja luoda omia rakkauden tekojamme. Niitä, jotka ovat oikeita ja hyviä juuri nyt.

Rakkaudella
Matti

Kuva: Anitalta ja Karilta saatu joulukortti.

1 kommentti . Avainsanat: loppiainen, kolme kuningasta, Luukas, Matteus, lapsi, evankeliumi, Kristus, uhri, tietoisuus, alempi minä, korkeampi minä

Loppiaismietelmiä

Maanantai 6.1.2014 klo 19:32 - Matti Kuusela

Loppiainen alkaa olla lopuillaan. Vielä voi mielessään vahvistaa, miten jouluajan pyhät vuorokaudet heijastuvat koko vuoden kahteentoista kuukauteen ja kolmeentoista kuunkiertoon. Nykyisinhän kuun mukaisia kuukausia ei enää juuri lasketa, mutta ainakin vielä 1800-luvun Britannian laivastossa maksettiin palkkoja lunaaristen kuukausien mukaisesti, mikä tarkoittaa siis aitoa kuu-kuukautta.

Jouluaatto on siis Luukkaan evankeliumin Jeesus-lapsen syntymäjuhla ja loppiainen Matteuksen evankeliumin Jeesus-lapsen, vaikka meillä yleensä liitetään nämä molemmat juhlat samoihin päiviin. Henkisissä piireissän Luukkaan Jeesus-lasta nimitetään myös nataaniseksi Jeesukseksi, koska hän polveutuu kuningas Daavidista tämän pojan Naatanin kautta. Matteuksen lasta taas nimitetään myös salomoniseksi Jeesus-lapseksi, koska myös hän on Daavidin poika, mutta tämän pojan Salomonin kautta.

Evankeliumeissa melko piilossa oleva asia on, että kumpikin poika on korkeaa sukua, nataanilainen Jeesus syntyperältään juutalaisten ylipappi ja salomonilainen Jeesus juutalaisten perinnöllinen kuningas.  

Jeesus-lasten syntymäpäivät

Mielenkiintoista tässä perinteessä on, että nykyinen jouluaatto ja loppiainen eivät kuitenkaan ole Jeesus-lasten oikeat syntymäpäivät, vaan Luukkaan lapsi syntyi aikaisemmin ja Matteuksen evenkeliumin kuninkaallinen lapsi vuodenkulussa myöhemmin. Oikeat päivämäärät ovat nykyisen ajanlaskumme 6. ja 7. päivän välinen yö joulukuussa vuonna 2 eKr. Luukkaan evankeliumin lapselle, jota paimenet kumarsivat, ja 5.3. vuonna 6 eKr. Matteuksen evankeliumin lapselle. Siitä, mitä sitten tapahtuu, niin että myöhemmin on vain yksi Jeesus, olemme puhuneet usein Astrosofisen kalenterin teksteissä, ja siihen palaamme täällä blogissakin myöhemmin, mutta nyt kiintoisaa on se, että jonkin viisaan henkisen johdatuksen perusteella nämä syntymäpäivät ja niitä yhdistävät pyhät päivät ja yöt on todellakin asetettu paikoilleen myöhemmin.

Elämänvoimien maailmassa nämä syntymäpäivät ovat kuitenkin nykyisillä paikoillaan hyvin todellisia ja ne muodostavat todella kauniin ja voimakkaan numerollisen kokonaisuuden. Lukujen yhteydessä on aina hyvä muistaa, että vaikka meillä annetaan esimerkiksi joitakin päivämääriä kosmisten ja henkisten tosiasioiden mukaan, vasta meidän ihmisten osanotto tekee niistä sisällöllisesti todellisia ja todella merkittäviä. Siksi juhlat ovat erityisen tärkeitä elämänvoimien maailmassa. Siellä niillä on ensiarvoise tärkeä ja välitön vaikutus. Luonnonhengille ne ovat suorastaan dramaattisen todellisia.

Nyt kun meillä Suomessa jälleen halutaan vähentää arkipyhiä, niin on hyvä tiedostaa, että loppiaisen nykyinen päivämäärä koko jouluajan lukujärjestelmässä on todella tärkeä. Siksi loppiaista ei missään tapauksessa pidä muuttaa esimerkiksi johonkin viikonloppuun, koska silloin tuo elämänvoimien tai eetterinen todellisuus, jota juhla-ajat kantavat ja vahvistavat, joutuu epäjärjestykseen. Loppiaisen päivämäärä on pidettävä ennallaan, mutta toinen asia sitten on, pitääkö sen olla kokonaan vapaapäivä. 

Loppiaisen henkiseen tiedostamiseen ei nyt kuitenkaan valtavan pitkää aikaa mene, ja jos järjestetään vaikka loppiaisnäytelmiä, niin voihan niitä järjestää viikonloppuna jos työpäivän ilta tuntuu liian ahtaalta. Loppiainen sinänsä on syytä pitää perinteellisellä paikallaan. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: loppiainen, Jeesus-lapsi, syntymäaika, Jeesuksen syntymäpäivä

Loppiainen

Sunnuntai 5.1.2014 klo 8:18 - Matti Kuusela

Jouluajan loppua nimitetään kansanomaisesti loppiaiseksi, mutta sillä on myös huomattavasti syvempi merkitys. Jouluaaton ja loppiaisen välille avautuu maan kosmisen uudistumisen aika, jolloin maan henki käy läpi yhteyden kaikkiin luonnonkuntiin ja kaikkiin niihin enkelikuntiin, jotka ovat suorassa yhteydessä ihmiskunnan kehitykseen.

Nyt loppiaisaaton sunnuntaina me olemme edenneet jo serafien eli ikirakkauden henkien päivään saakka. Serafit ovat korkein enkelikunta, joiden luomisen elementti on pyhää tulta, lämpöä, rakkautta. Serafit ovat kuin meidän olemassaolomme taustalla oleva alttarituli tai vanhana kuvana jumalan ympärillä oleva kuoro, joka laulaa hänen ikuista ylistystään. Kirjoitan blogin loppuun vielä luettelon näistä päivistä niin että voit tutkia niitä tarkemmin. Hyvä idea on kirjoittaa ne valmiiksi ensi jouluajan kalenteriin, jolloin sinun on helppo seurata niitä päivä päivältä.

Kolmen kuninkaan päivä

Meillä Suomessa vietetään yleensä samana päivänä, jouluaattona, sekä paimenten kumartaman Jeesuksen että kuninkaiden kumartaman Jeesus-lapsen syntymäpäivää. Eteläisemmissä katolisissa maissa kuninkaiden joulu on kuitenkin loppiainen. Suomessa ainakin Kristiyhteisön piirissä esitetään Paimennäytelmää joulun alla ja Kolmen kuninkaan näytelmää loppiaisena.

Jouluaaton Jeesus-lapsi syntyi Beetlehemissä köyhille nasaretilaisille vanhemmille. Hänen syntymäpaikkansa oli ikivanhassa luolassa, maanpinnan alapuolella. Jouluaikana se maan henkisyys, joka kesällä vaikuttaa korkealla maan yläpuolella, laskeutuu maan sisäisyyteen, niin että voimme hyvällä syllä sanoa kesän koittavan hetken aikaa maan sisäisyydessä. Silloin myös henkiset aurinkovoimat vaikuttavat maan sisällä, mahdollistaen niin kivikunnan kuin kasvikunnan ja eläinkunnankiin uudistumisen.

Jouluaaton juhla ja Luukkaan evankeliumin Jeesus-lapsen syntymä yltää kauas ihmiskunnan alkuhistoriaan. Luukas luettelee Jeesuksen esi-isät aina Aatamiin ja jumalaan saakka. Mehän luemme jouluevankeliumin aina Luukkaalta, mutta kolmen kuninkaan joulun apostoli on Matteus. Ja Matteus kertoo Jeesuksen sukupuun toiseen suuntaan. Hän aloittaa Aabrahamista ja päätyy Jeesus-lapseen. Ja jos tarkemmin tutkimme, huomaamme, että Aabrahamin ja Daavidin välillä poikien sukupuut ovat samat, mutta Daavista alkaen ne eroavat. Luukkaan evankeliumin linja jatkuu Daavista hänen pappispoikansa Naatanin kautta, Matteuksen evankeliumissa kuningaspojan Salomonin kautta. Näin käy ilmi, että Luukkaan evankeliumin Jeesuksessa ilmenee papillinen henkinen virike, siinä missä loppiainen kohoaa vahvemmin ihmisen kuninkuuteen ja sen myötä persoonalliseen voimaan.

Kun jouluaattoyönä siis syntyy ihmisen sielunlapsi, syntyy loppiaisena enemmän ihmisen minävoimainen, ihmisen sisäistä kuninkaallisuutta edustava lapsi. Ja tällä kohtaa heti huomaamme, miten kuninkaallisuudessa on egoismin vaara, niin juuri tuon loppiaislapsen kehdon äärelle vaeltaa kolme kuningasta, jotka suuressa viisaudessaan tarjoavat lapselle tietoisuuden kullan, tunteen suitsukkeen ja tahdon mirhamin uhrit.

Ja mitä se merkitsee? Luukkaan evankeliumin sielunlapsi herättää ihmisessä antaumuksen, jonka perusteella hänen on mahdollista tarjoita korkeimmat sielunkykynsä korkeamman voiman käyttöön, sen ihmiskehityksen korkeamman voiman, joka Matteuksen evankeliumissa ilmentyy Jeesus-lapsena.

Henkistä taustaa

Henkinen tieto osaa kertoa paljonkin näiden kahden Jeesus-lapsen taustoista. Matteuksen Jeesus on jälleensyntyneenä sama olento, jonka tunnumme jo vanhasta persialaisuudesta Zaratustrana, suurena tietäjänä, joka kaikissa elämissään oli jo vielä kosmisessa todellisuudessa vaikuttavan Kristuksen, aurinkohengen palvelija. Hän ihminen, joka oli vuosisatoja ja vuosituhansia tutkinut Kristuksen tekoja tähtimaailman kautta, ja hänen henkisiä oppilaitaan olivat ne kolme kuningasta, jotka nyt ihmisyyden kolmen kehitysvirran edustajina tulivat Beetlehemiin kumartamaan vanhaa, jälleen syntynyttä kuningastaan.

Näissä kolmessa kuninkaassa havaitsemme myös selvän yhteyden oman Kalevalamme sankareihin, Väinämöiseen, Ilmariseen ja Lemminkäiseen, joissa kohtaamme samat kehitysvoimat toiselta suunnalta katsottuna.

Kun loppiaisen kolmen kuninkaan joulu on vahvasti ihmisen henkisen kehityksen juhla, niin jouluaatto on enemmän ihmiskuntaan liittyvän jumalallisen kehityksen juhla. Siinä missä me voimme tunnistaa kuninkaiden Jeesus-lapsessa korkean inhimillisen tietäjän, Zaratustran, jolla on taustallaan suuri määrä mahtavia inkarnaatioita, me voimme tunnistaa Luukkaan evankeliumin lapsessa sielun, jolla ei ole taustallaan ainoatakaan fyysistä inkarnaatiota tätä ennen.

Sen sielun, joka tähän Jeesus Nasaretilaisen kehoon astuu, ensimmäiseen fyysiseen elämäänsä, me tunnemme parhaiten Krishnana, jumalallisena olentona, jota vanha intialaisuus edelleenkiin niin rakastaa, ja joka epäilemättä on muissa kulttuureissa tunnettu monilla muilla nimillä. Toinen suuri tuntemamme henkinen olento, joka on vahvasti mukana Luukkaan Jeesuksen syntymässä on Buddha, joka sielukehon myötä myös enkelit laulavan kehon paimenille suuren rauhan sanomaa.

Kristus ja Jeesus-lapset

Myöhemmin meillä on vain yksi Jeesus-lapsi ja vielä myöhemmin häneen liittyy kosminen Kristus niin, että puhumme Jeesus Kristuksesta tai Kristus Jeesuksesta. Mutta Kristus, enkelikunnat ja suuri joukko henkisiä ystäviämme on mukana kummankin Jeesus-lapsen syntymässä jo alusta saakka.

Mitä Kolmen kuninkaan joulu meille sitten erityisesti kertoo: pyhitä ajatuksesi, tunteesi ja tahtosi ihmiskunnan korkeimmalle voimalle, jonka tunnemme Kristuksena - tai jonka itse voit kokea omalla tavallasi, nimistä riippumatta. Kristus on se henkinen olento, joka on ottanut tehtäväkseen liittää meidän sisäisen työmme tulokset koko maailmankaikkeuden kehitykseen yhdessä enkelikuntien kanssa.

Ja kuten voimme huomata, kaikkiin näihin asioihin liittyy monia muita suuria kysymyksiä. Niistä voimme jatkaa ja olen iloinen, jos liität tähän kommenttina omat kysymyksesi tai huomiosi.

Ja nuo henkiset kunnat, joiden läpi suuri maan henkisyys virtaa jouluaatosta loppiaiseen, ovat:

Kivikunta
Kasvikunta
Eläinkunta
Ihmiskunta
Enkelit
Arkkienkelit
Suurenkelit
Muodonhenget eli Vallat
Liikkeenhenget eli Voimat tai Hyveet
Viisaudenhenget eli Herruudet
Tahdonhenget eli Valtaistuimet
Harmonianhenget eli kerubit
Ikirakkaudenhenget eli serafit

Rakkaudella
Matti

4 kommenttia . Avainsanat: joulu, jouluaatto, loppiainen, Jeesus, Jeesus-lapsi, uudistuminen, Kalevala, Zarathustra

Joulupäivästä enkeleihin

Keskiviikko 25.12.2013 klo 20:40 - Matti Kuusela

Vuoden lyhin päivä on jo takana, samoin ensimmäinen jouluajan pyhistä öistä. Kun päivä lähtee pitemään, se merkitsee, että meidän on hyvä myös tietoisesti ottaa se huomioon rukouksissamme tai meditaatioissa. Me olemme lähestymässä henkistä kynnystä, jossa yhä useamman on liityttävä omalla ymmärryksellään siihen, mitä luonnossa on tapahtumassa, ja jopa ylitettävä se!

Jos tunnet näinä aikoina itsesi erityisen väsyneeksi, syy saattaa olla siinä, että olet yksi niitä ihmisiä, joiden elämänvoimat ovat jo kehityksen myötä osittain vapautuneet kehon ja luonnon ohjauksesta - ja ne saattavat edelleen kulkea päivän lyhynemisen suuntaan. Siksi sinun on itse kerrottava niille päivän pidentymisestä.

Henkinen kasvu merkitsee myös oman vastuumme kasvamista. Meidän on otettava itse huolehtiaksemme asioista, joista luonto, henkinen maailma ja kehon tietoisuus huolehtivat aikaisemmin. Siksi olen myös niin usein kirjoittanut tästä vuoden suuresta käänteestä jouluna: me käymme joulun pyhinä öinä läpi koko tulevan vuoden energiat, niiden yhteyden henkiseen maailmaan.

Viime yönä eli aattoyönä, ensimmäisen pyhä yön aikaan tapahtui muuntuminen maan sisässä ja meidän omassa olemuksessamme sillä tasolla, mikä vastaa mineraalista maailmaa, samoin maanhenkien ja heidän sukulaistensa tonttujen elämää.

Joulupäivänä me olemme mukana kasvikunnan heräämisessä - joulukukat - ja toisena joulupäivä eläinkunnan heräämisessä, mistä meille muistuttavat menneet Tapanin ajelut.

Nuo kolme joulun päivää ovat tärkeimmät muistaa. Perjantaina on ihmiskunnan päivä, ja sitten lauantaina alkaa kulku enkelikuntiin. Lauantai on oman suojelusenkelimme suuri päivä, ja on tullut aika, jolloin meidän on hyvä oppia muistamaan häntä. Hän on olento, joka on täydellisesti omistautunut meidän ohjaamiseemme. Hän tekee meidän puolestamme kaiken minkä voi, mutta se mitä hän voi tehdä, se mikä vaikuttaa eniten niin hänen kuin meidän omaankin henkiseen kasvuumme, riippuu erityisesti  meistä itsestämme!

Enkelirunosta loppiaiseen

Enkelien päivänä lauantaina siis jonkin enkelirunon lausuminen omalle enkelillesi ja samalla kaikille suojelusenkeleille ja enkeleille on hyvin paikallaan. Joitakin hyviä runoja on kirjassani Enkelit kanssamme, mutta niitä saatat löytää myös vanhemmista runokirjoista tai lastenkirjoista. Aina voit myös puhua enkelillesi aivan omin sanoin ja vaikka pyhittää hänelle sytyttämäsi kynttilan. Samoin katsellessasi tai tuntiessasi jotain kaunista voit pyytää enkelisi mukaan tähän kokemukseen.

Sunnuntaina ovat vuorossa arkkienkelit ja niin käymme läpi kaikki pyhät enkelihierarkiat aina korkeimpiin serafeihin saakka loppiaiseen mennessä.

Loppiainen on tärkeä päivä ja kosmisten rytmien kannalta on tärkeää että me vietämme sitä oikeana päivänä, käytyämme läpi pyhät yöt eli kaikki ne luonnon ja enkeleiden kunnat, jotka ovat mukana meidän elämässämme. Kun jälleen mietitään pyhäpäivien siirtoa viikonlopuksi, niin sanon painokkaasti: sillä ei ole suurta merkitystä, ovatko ihmiset työssä loppiaisena vai ei, mutta sillä on, että me omistamme silloin sisäisen hetken kolmelle kuninkaalle! Siihen riittää sisäisen tietoisuuden hetki, joten jos työmarkkinat ja poliitikot tahtovat meidän olevan työssä loppiaisena, niin sekin käy, mutta kalenterissa loppiaisen on oltava kohdallaan. Sillä on suuri merkitys koko ihmiskunnan ja maan tulevaisuudelle! 

2 kommenttia . Avainsanat: joulupäivä, kivikunta, eläimet, suojelusenkeli, enkelit, loppiainen,

Joulun aika jatkuu

Perjantai 28.12.2012 klo 19:37 - Matti Kuusela

Vaikka perinteiset joulupäivät ovat jo ohi, joulun suuret voimat jatkuvat edelleen. Joulun pyhät päivät ja yöt, kristalliyöt, jatkuvat aattoillasta eteenpäin huipentuen tammikuun puolella loppiaiseen.

Kuten itse sana ilmoittaa, loppiainen päättää perinteellisesti joulun juhlallisuudet. Ei enempää eikä vähempää kuin kuninkaiden joululla. Loppiaista vietämme varsinaisesti kolmen kuninkaan juhlana.

On helppo tiedostaa, miten loppiainen henkinen merkitsee. Vuoden uusi sydänlapsi syntyy paimenten jouluna. Sen jälkeen kuljemme läpi laskutavasta riippuen kahden- tai kolmentoista vaiheen kehitystien, joka samaistuu niin luonnonkuntiin ja enkelikuntiin kuin Eläinrataankin - ja päättyy kuninkaiden kumartaman Jeesuksen syntymään.

 

Joulun viisaus

Vaikka uusimman tiedon mukaan Luukkaan evankeliumin Jeesus-lapsi syntyi historiallisesti 6.-7. joulukuuta välisenä yönä vuonna 2 eKr. ja Matteuksen evankeliun Jeesus 5. maaliskuuta vuonna 6 eKr., on aika hämmästyttävä maailmanviisaus asettanut näiden syntymien muistojuhlat Eläinrataa aktivoivien pyhien päivien alku- ja loppukohtaan.

Historialliset syntymäpäivät riippuvat menneisyyden vaatimuksista, mutta tulevaisuuden henkiset tarpeet ovat siirtäneet niiden joulujuhlat nykyisille paikoilleen. Tämän johdatuksen on täytynyt tulla hyvin korkealta taholta.

Historialliset syntymäpäivät sijaitsevat kuitenkin nykyisen jouluajan suhteen oikeassa suunnassa. Niitä on joulujuhlaan vain siirretty lähemmäksi toisiaan.

 

Kristillinen joulu

Joulun alla kuulin joistakin radio-ohjalmista huolestuneita äänensävyjä siitä, että joulujuhlan taustalla ovat pakanalliset juhlat, kuten vanha jul, joka on samaa juurta meidänkin joulumme kanssa. Englanniksi joulu onkin "Kristus-juhla", Christmas.

Tuo pakanallinen on menneitä aikoja tarkoittaessaan kuitenkin aika turha sana, sillä Kristus on kuitenkin aina ollut enemmän tai vähemmän voimakkaasti läsnä. Hän on vuosituhansien saatossa lähestynyt ihmiskuntaa ja hän on enkeleittensä läsnäolon kautta valaissut ja lämmittänyt mahdollisuuksien mukaan joulujuhlaa kautta aikain.

Suurin ero on vain siinä, että nyt runsaat 2 000 vuotta sitten hän todella tuli itse maan päälle, vaikkakaan ei vielä kokonaan omassa kehossaan. Hän oli kuitenkin jo mukana molempien Jeesus-poikien syntymässä. Jordanin kaste on tavallaan toinen tai oikeastaan kolmas joulu. Se on juhannus-juhla, joka historiallisesti sekään ei tapahdu aivan keskikesällä, vaan vasta syyskuun loppupuolella vuonna 29 jKr. - auringon ollessa puoli astetta Vaa'assa.

Kun ajattelemme näitä päivämääriä, niistä käy voimakkaasti selville, miten niiden tilallinen asema määräytyy menneisyyden välttämättömyydestä, mutta varsinaiset juhlat syntyvät tulevaisuuden voimista.

Rakkaudella
Matti

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Jeesus-lapsi, loppiainen, paimenten joulu, Jeesuksen syntymäpäivä, Jordanin kaste

Serafien pyhä yö ja Kolmen kuninkaan päivä

Torstai 5.1.2012 klo 21:47 - Matti Kuusela

Nyt on jo alkanut jouluajan kolmastoista pyhä yö, joka on serafien toiminnan aikaa. Nyt ikuisen rakkauden kaikkein korkeimmat enkelit, serafit, ovat vapaita luomaan tulevan vuoden suunnitelmansa ja saattamaan sen alulle. Siksi ensi yönä voivat unissa ilmetä tulevan vuoden perusaiheet itse kullekin.

Tänä vuonna on ollut ihmeellistä, että hyvin monet ovat kokeneet tahdonhenkien yön ja seuraavan päivän aikamoisena jyristyksenä ja seuraavan harmonianhenkien yön ja päivän tasapainoisempana ja helpompana, vaikka luonnollisesti on hyvin henkilökohtaista, millä tavoin tuo vaikutus meidän kunkin energiat kohtaa.

Nyt kerubien eli harmonianhenkien vuorokausi on jo mennyt ohi ja olemme siirtyneet serafien vuorokauteen. Ja ihme ja kumma, koen serafeista lähtevät valtavan sisäisen lämmön hyvin intensiivisenä.

Nyt on todella mielenkiintoista tunnustella sisäisesti, onko tämä vuosi jotenkin erikoinen sillä lailla, että nyt näitä energioita on helpompoi kokea, vai olenko itsekin tullut vahvemmin sellaiseen kasvun vaiheeseen, että näiden suurten voimien kokeminen on tullut mahdolliseksi aivan normaalitilassa - ei vain esimerkiksi meditaatiossa.

 

Kolmen kuninkaan päivä - loppiainen

Nyt tostai-iltana alkaa
energeettisesti myös
loppiainen, joka merkitseedrei_koenige.jpg
jouluajan ja sen 13 pyhän yön ajan loppumista. Meillä suomessa on energeettisesti hyvin kuvaavia juhlien nimiä, loppiainen - jouluaika loppuu, pääsiäinen - luonnonvoimat pääsevät maan kahleista Kristuksen ylösnousumuksen myötä.

Loppiainen on siis edelleen vahvasti joulujuhla, vaikka taas sitä me emme jostain syystä Suomessa koe varsinaisena jouluna, vaan tosiaan jonkin pyhän loppumisena.

Katolisissa maissa loppiainen on tärkeä, kuten Venäjälläkin. Kun jouluaatto on sydämen Jeesus-lapsen syntymän juhla, on loppianen Matteuksen evankeliumin kertoman joulutapahtuman juhla, jossa kolme kuningasta tulee kumartamaan Jeesus-lasta.

Tämä joulu on pään henkisyyden ja ihmisen korkeimpien kehitysvoimien joulu. Kuninkaat tulevat kumartamaan. Luukkaan evankeliumin joulussa kumarsivat paimenet, sydänvoimien, maanvoimien ja sielullisen vastuun ja yhteyden kantajat.

 

Kalevalan joulu

Kolmen kuninkaan joulu on myös selkeästi kalevalainen joulu, vaikka itse Kalevalassa ei sitä näin kuvaakaan. Kalevalan kolme suurta sielullisuuden kehitysvoimaa kulkee kohti kuninkuuttaan, ja kun ne saavuttavat, tulee Kristus-lapsen kumartamisen aika. Se on aika, jolloin ihmisen on tarjottava kaikkein korkeimmat kehitysvoimansa Kristukselle, lapselle, Karjalan kuninkaalle, jotta ne voivat tulla yhteisen kehtyksen käyttöön, jotta ihmisestä voi tulla kuningas korkeammalle tasolle.

Kolme kehitysvoimaa ovat siis ne, joita ilmentävät Väinämöinen, Ilmarinen ja Lemminkäinen: Väinämöinen vanhaa syvää maailman luomislaulua, Ilmarinen uuden rakentamista ja Lemminkäinen tulivoimineen nykyajan maailmaa uudistavaa ja muokkaavaa sielullisuutta.

Meidän on tärkeää aina muistaa, että Lemminkäisen tulen ja rakkauden voimat ovat niitä, joita uusi tietoisuus tarvitsee. Meillähän käy helposti niin, että meidän sisäisten voimien tulemme latistuu Ilmarisen ilmaelementin älyllisyydeksi tai jopa Väinämöisen haaleaksi vedeksi.

Nuo elementit ovat omassa tehtävässään aivan paikallaan, mutta ilman Lemminkäisvoimien lempeä (tuli, rakkaus) meiltä puuttuu myös sitä kaikenmuuttavaa rohkeuden tulta, jota maailmamme uudistuminen tarvitsee!

Tässä maailmassa, fyysisellä tasolla ihminen voi olla kuningas vielä itsekkäiden egon ja minuuden voimien avulla, mutta kohotakseen elämänvoimien eteeriseen (ja naisellisten kehitysvoimien) henkiseen Karjalaan meidän on liityttävä korkeampaan Kristus-voimaan kokeaksemme maailman elävän kehitysviisauden.

 

Jouluajan kehityskaari

Jouluaika on myös suuri kehityskaari Luukkaan evankeliumin viattomien sydänvoimien päivästä Matteuksen evankeliumin Jeesuksen pään viisauden voimien juhlaan. Se on matka päästä sydämeen.

Tai pään chakrasta sydämen chakraan kulkeva matka, joka kulkee myös kurkkuchakra ilmaisuvoimien kautta, jota ulkoisessa maailmassa ilmentää uusi vuosi ja presidentin uudenvuodenpuhe.

Loppiaisen henkisen tulen ja rakkauden kehitysvoimassa Serafien läsnäolo jää vaikuttamaan vahvana aina pääsiäiseen saakka, ja siinä mielessä cd-meditaationa tähän vuodenaikaan sopiva uusi suositus on Serafit ja kerubit -meditaatio (DS147), joka on yksi Siriusryhmän vahvoja meditaatioita.

Hyvää Loppiaista ja Kolmen kuninkaan päivää!
Matti

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: serafit, loppiainen, kolme kuningasta, kolmen kuninkaan päivä, Kristus, Kalevala