Matin blogi

Perhoset

Tiistai 9.7.2013 klo 18:57 - Matti Kuusela

Perhonen on yksi kesän hienoja ihmeitä. Miten se lentää? Mistä sen värit tulevat? Minulla on perhosista yksi meditaatiokin, Perhonen ja valoeetteri, mutta tässä perhosista erään Steinerin esitelmän mukaan. Tämäkin tieto ansaitsee tulla laajempaan tietoon.

Tällä kohtaa, josta nyt aloitan, Steiner liittää perhosmaailman vahvasti kosmisiin yhteyksiin. Luulisi, hän sanoo, että jo pelkän tunnon perusteella yhdistäisi lentävän ja kimmeltävän perhosmaailman ylempään Saturnuksen ja auringon piiriin, Jos katsot perhosta, näet miten se loistavine väreineen lepattaa valon läpi virtaavassa ja valoa väkehtivässä ilmassa. Ilman aallot kantavat sitä. Se tuskin koskettaa mitään maanomaista tai nestämäistä, sellaista mikä on sukulaista kuulle. Perhosen elementtiä on se, mitä on ylhäällä.

Perhosen olemassaolo on jotenkin hyvin vahvasti läsnäolevaa, mutta kun tutkii sen syntyä päätyy hyvin varhaisiin aikoihin.

Maan alkutulen valoon piirtynyt muisto

Se mikä nyt väikkyy valon läpäisemässä ilmassa perhosen siipenä, on ollut aiheena esillä jo maan ensimmäisessä inkarnaatiossa, jota nimitetään vanhaksi Saturnukseksi, koska nykyinen Saturnus-planeetta kantaa vahvasti sen muistoa. Muinainen Saturnus oli planeetta, tai oikeastaan koko meidän silloinen aurinkokuntamme, joka oli muodostunut pelkästään henkisestä lämmöstä. Se oli lämpöä, joka ei vielä ollut havaittavissa fyysisin aistein.

Ja perhosen kehitys jatkuu maan seuraavassa elämässä, vanhassa Auringossa, johon lämmön lisäksi tuli mukaan valo ja ilma, edelleen nykyaisteille näkymättöminä. Mutta silti kun eläytyy valoisaan kesäpäivään, kokea varmasti jota sellaista, mikä on sukua tälle ikivanhalle elämälle, jossa perhonen jo oli mukana. Silloin on syntynyt, lausuu Steiner, se mikä vielä nykyään antaa perhoselle mahdollisuuden olla valon ja ilman luomus. 

Aurinko antaa lahjanaan valoa, mutta aurinkokunnassamme Saturnus, Jupiter ja Mars tuovat ne voimat, jotka saavat auringonvalon kutsumaan aineellisuudesta esiin sellaista, mikä tulenomaisena välkehtii perhosen siiven ihmeellisessä aineessa. Perhosen olemusta ei voi ymmärtää, jos sen olemusta etsii maan perustalta, vaan perhonen olemuksessa toimii sellaista, mitä on etsittävä ylhäältä auringosta, ja ulommista planeetoista, Marsista, Jupiterista ja Saturnuksesta.

Perhonen - ulompien planeettojen olento

Perhonen on olemukseltaa yksi maailman vanhimpia eläimiä kantaessaan mukaan muistoa maan kahdesta ensimmäisestä ruumiillistumasta, Saturnuksen lämpökosmoksesta ja Auringon valon ja ilman kosmoksesta. Saturnus antaa sille sen tulen ja värit, jotka aurinko tekee näkyväksi.

Perhosen kaikista ihmeistä voisi hyvin kirjoittaa aivan oman kirjansa, sillä on uskomattoman kiehtovaa lukea, miten se esimerkiksi kehittyessään munasta toukaksi ja koteloksi aivan kuin ryömii eri planeettatilojen kautta kaikessa rauhassa. Se on maan päällä, mutta oikeastaan koko ajan kaukana maasta, keskeisesti aurinkovoimien piirissä.

Ja kun lukee siitä, miten perhosen henkistämä aineellisuus loistaa maapallon ympärillä, voi saada upeita sisäisiä kokemuksia, ja alkaa tajuta, miten rikas meidän maapallomme on yhteydessään aurinkokuntamme kaikkiin planeettapiirehin ja niiden voimiin. Sellaisessa olennossa kuin perhosessa tulee esiin juuri auringon ja ulointen planeettojen voimat, jotka ovat koko ajan kanssamme.

Olemme koko aurinkokuntamme asukkaita

On itse asiassa väärin ajatella, että me olemme vain maan olentoja. Toki me asumme nyt maan päällä, mutta vähänkin laajemmin katsottuna me elämme aurinkokuntamme ja sen planeettavoimien piirissä, jotka vaikuttavat meihin koko ajan paljon syvällisemmin kuin kuvittelemmekaan.

Jos olet ihmetellyt perhosen lentoa, miten se oikein pysyy ilmassa, niin henkinen vastaus on: se lentää valoeetterin piirissä. Eetterivoimat ovat neljää elementtiä vastaavia voimia: tulen elementtiä vastaa lämpöeetteri (Saturnus), ilman elementtiä ja valoa valoeetteri (aurinko). Kun perhonen pysähtyy ja levittää ja aukoo siipiään, se kerää itseensä valoeetteriä, jonka voimin se lentää. Voi sanoa, että perhonen lentää juuri valon sisäisen voiman avulla, joka on syntyisin vanhasta auringosta, ja joka nyt on yhteydessä nykyiseen aurinkoomme.

Ja siivissään perhonen kantaa muistoa siitä kehityksestä, joka alkoi maan ensimmäisessä henkisen tulen inkarnaatiossa, vanhassa Saturnuksessa. Ja nykyinen Saturnuksemme on edelleen se, minkä kautta nämä perhossiipien kehityskuvat syntyvät. Helposti voi paikallaan olevaa perhosta katsellessaan oivaltaa esimerkiksi sen, miten vanha kosminen luomus on ihmiskasvojen alkumuoto.

Rakkaudella

Matti

Lisätietoa Enkelimaan verkkokaupasta:

- Perhonen ja valoeetteri, Matti Kuuselan meditaatio

- Ihminen, luonto ja kosmos, Rudolf Steiner

1 kommentti . Avainsanat: perhonen, valoeetteri, Saturnus, aurinko, maan inkarnaatiot, valo, lämpö, muisto, Steiner