Matin blogi

Elämä on yhtä juhlaa

Tiistai 30.4.2013 klo 14:18 - Matti Kuusela

Oikein hauskaa vappua, vietitpä sitä sitten ulkona, kotona tai missä vain. Elämä on yhtä juhlaa on lause, joka tuli tänään voimakkaasti mieleen. Olen paljon miettinyt affirmaatioita ja sitä, miten tehdä omat odotukset ja toiveet todellisiksi.

Omassa elämässä joitakin asioita toteutuu, ja joitakin ei. Mistä se johtuu? Luonnollisesti karma ja henkinen ohjaus ovat yksi ulottuvuus, joka vaikuttaa ehdottomasti elämämme tiehen, mutta paljon muutakin on.

Missä olen onnistunut?

Koe tavoite selvästi! Kun mietin, missä asioissa
onnistuin kouluaikana, niin niitä tulichloris.jpg selvästi
kahdenlaisia. Toiset olivat yksittäisiä tapahtumia ja toiset sellaisia, jotka vain jostain syystä kypsyivät valmiiksi ilman sen suurempaa yritystä.

Yksittäisistä onnistumisista yksi suurimpia on Hyvinkään oppikoulujen suunnistusmestaruus keskiluokkien sarjassa. Juoksin radan silloin niin hyvin pienessä tihkusateessa, että väliä kakkoseksi tulleeseen oli lähes 20 minuuttia.

Kun näin jälkeenpäin ajattelin, miten se oli mahdollista, niin huomasin, että tuona kertana ilmeisesti sade sopi minulle. Se piti ajatukset koossa enkä missään kohden jäänyt miettimään matkan yksityiskohtia enkä alkanut kompuroida niissä. Päämäärä oli koko ajan selvä. Aika vaativatkin tilanteet vaihtuivat aivankuin alla, mutta se ei matkan tekoa haitannut.

Toinenkin tapaus liittyy urheiluun. Tämä on hieno juttu, josta kerron vaikka mielelläni lisää, mutta idea yksinkertaisuudessaan oli se, että laskin hyvin vaikea mäen alas kaksi kertaa pystyssä, kun voimistelunopettajamme kaatui sen kahdesti eikä kukaan muu kahden luokan pojista, eikä toisen luokan opettajakaan uskaltanut edes yrittää. 

Siinäkin pääsin jotenkin yksityiskohtien yläpuolelle. Tiesin että tämä on minun juttuni enkä jäänyt miettimään laskun vaikeita kohtia, annoin vain mennä, tiesin että pystyn laskemaan sen, koska olin juuri edellisenä sunnuntaina laskenut sitä kaverini Sepon kanssa.

Järkevyydestä tahtotilaan

Pari kertaa olen päättänyt lähteä erityyppisille matkoille tilanteissa, joissa mitään rahaa ei todellakaan ollut. Kummallakin kertaa se onnistui. 

Järkevyys lienee suurin este tavoitteiden toteutumiselle. Jos on järkevä ja tekee niin kuin monet suomalaiset urheilijat haastattelussa sanovat, katsotaan mihin se riittää, niin selvää on, että useimmiten se ei riitä.

Tietenkin haastattelu on vaikea tilanne. Oikeastaan mikään mitä voi ennen kisoja sanoa, ei voi pitää paikkaansa, koska voittamisen tila ei useimmille ole ajatus vaan se on maaginen tahtotila, jossa ei ole mitään sanoja. Oikeastaan se on vielä kuviakin syvemmällä, se on puhdasta tahtoa tai puhdasta tietämistä. Olen siinä tilassa, mutta sitä ei voi kuvata. Kuten Lao Tzu sanoi: Tie jota voi kuvata, ei ole todellinen Tie.

Tästä syystä haastattelut ennen ja usein jälkeenkin kisan saattavat olla urheilijoille niin kohtalokkaita. Ne hajottavat syvän tahtotilan pakottamalla muokkaamaan siitä ajatuksia.

Joskus jokin päätös voi syntyä kaikkien puolustusmekanismien läpi ja lipsahtaa kuin vahingossa maailmankaikkeuteen. Sellainenkin voi hyvin toteutua, kun se on syntynyt niin nopeasti, että mieli ei ole ehtinyt kiinnittää siihen järkeviä esteitään.

Ei järkevyys vaan tavoite

Järkevyys ei siis ole kovin hyvä ohje elämälle. Sillä kyllä selvinnee eteenpäin ilman suurempia onnettomuuksia, mutta tavoitteiden toteuttamiselle se ei ole kovin tehokas ohje.

Jos jotakin haluaa, niin sitä on sitten haluttava, oli se järkevää tai ei. Itselläni ilmeisesti juuri kotona saamani järkevyysopetukset ovat olleet suurena esteenä, vaikka varmaa lienee myös se, että jo syntymästä lähtien olen ollut "järkevä" lapsi, ja sitä ympäristö on sitten tukenut.

Joillekin ihmisille haluaminen ja omia tavoitteita kohti kulkeminen on aivan luonnollista ja toimivaa. Toisille jokin onnistuu joskus enemmän tai vähemmän vahingossa. Ja sitten on meitä järkeviä, joille jo tavoitteiden asettaminen asettaa suuria esteitä. Ei edes uskalla asettaa vaativaa tavoitetta, kun pelkää miten paljon vaivaa se tuottaa - kun jo jokapäiväinen elämä sellaisenaan on riittävän hankalaa.

Oikea seura on suuri apu. Kun nuorempana olin joissakin säätiöissäkin mukana, eivät suuret projektit olleet mikään ongelma, kun syntyi sopiva yhteinen ilmapiiri niiden toteuttamiseen. Yksityisenä yrittäjänä tilanne on yllättävän toisenlainen.

Tämän päivän opetus: jos haluat toteuttaa jonkin, lähtökohta on tuo päämäärä. Uskalla olla siinä päämäärässä ja se alkaa luoda itselleen reittiä tulevaisuudesta nykytilanteeseen.

Luultavasti se jossain vaiheessa oikein vetäisee sinut puoleensa!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: tavoitteet, onnistuminen, tahto, tahtotila

Tie onnellisuuteen

Torstai 28.2.2013 klo 1:24 - Matti Kuusela

Brian Tracy yllätti kertomalla paperissaan Living by Your Personal Code, että jo Aristoteles oli miettinyt niin vahvasti onnellisuutta. Aristoteleen mukaan kaikki ihmisen toiminta pyrkii onnellisuuden saavuttamiseen. Ja niin se varmaan onkin, vaikka meidän henkilökohtaiset keinomme siihen ovat monenlaisia. Joskus me pyrimme ainakin hetkelliseen onneen pyrkimällä johonkin, ja jonain toisena kertana me ajattelemme, että on onnellisempaa vain jättää jotain tekemättä.

Mutta Aristoteles jatkaa mielenkiintoisesti kirjoittamalla, että vain hyvä voi olla onnellinen, ja vain hyveellinen voi olla hyvä. Siksi Tracyn mukaan onnellisuus määräytyy ihmisen kyvystä perustaa ja elää sellaisten arvojen mukaisesti, jotka ovat elämää edistäviä.

Rudolf Steiner taas on sanonut onnellisuudesta, että se on sisäisen aktiivisuuden tila. Kummallakin siis onnellisuus on tavallaan tiellä olemista, sillä tavoin että oma sisäisyys on sopusoinnussa ulkoisen maailman kanssa, vapaassa ja aktiivisessa vuorovaikutuksessa.

 

Luo oma tulevaisuutesi

Ja jotta ihminen voi olla vapaa toteuttamaan sisäisen ja ulkoisen maailmansa välisen sopusoinnun ja luomisen tilan, tulee hetkiä, jolloin hänen on kyettävä tekemään sitä, mitä hän tahtoo tehdä.

Lomalla voi helppo saavuttaa tuo tila, jossa tekeminen on helppoa ja se nivoo sisäisen tunnemaailman ja ulkoisen aistimaailman yhteen. Auringon paistaessa talvisilla hangilla tai uimarannalla se voi varmasti toteutua, mutta vaikkapa perhetilanteissa tai työpöydän äärellä se voi joskus olla vaativaa.

Siihen Tracy antaa lääkkeeksi huomautuksen, että ihmeellinen asia ihmisessä on, että hän on aina vapaa muotoamaan omaa luonnettaan. Me voimme aina tehdä uusia valintoja, uusia ratkaisuja ja uusia päätöksiä. Me voimme ryhtyä käyttäytymään aivan uudella tavalla, ja silloin meistä vähitellen tulee sen mukaisia miten käyttäydymme. Tai voimme ryhtyä käyttäytymään oman sisäisyytemme, oman sydämemme mukaan. Kumpikin toimii ja kumpikin on mahdollinen, käytöksen tie ja sydämen tie.

Toki on muitakin teitä, mutta nämä kaksi antavat jo mahtavan lähtökohdan: voimme uudistua sisältä ulospäin tai ulkoa sisäänpäin. Meillä on ihmeen suuri vapaus.

Ja tuo vapaus tarkoittaa, että me olemme vapaita luomaan myös omaa tulevaisuuttamme.

Tärkeää tulevaisuuden luomisessa on arvostaa ja kunnioittaa itseään niin paljon, että kykenee tekemään muutoksia elämässään, juuri nyt, koska minään muuna aikana niitä ei voi tehdä.

On toki ajattomuuden tie: päätän jotain ja odotan, että tuo päätös alkaa vaikuttaa. Tuo tie toimii monella tavalla, mutta loisteliaamman itsekunnioituksen rakennamme, kun yhä uudelleen voimme kokea, miten me voi voimme tehdä päätöksiä ja toteuttaa niitä juuri nyt. Tänään, nyt heti!

Kun tämä päätöskyky oman elämän suhteen vahvistuu, se antaa Tracyn mukaan mahdollisuuden tuntea olonsa itsessään todella hyväksi.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: onni, onnellisuus, tie, Rudolf Steiner, Brian Tracy, arvot, hyveet, luominen, tulevaisuus, hyvä olo, meditaatio

Kokemuksia puhelinmyynnistä

Torstai 21.7.2011 klo 23:58 - Matti Kuusela

Suurkiitos kaikista myönteisistä ja rohkaisevista vastineista ruuhkamaksublogiina.

Tämänpäiväinen on herkkä aihe, sillä monet tutuistani ja lähimmäisistäni ovat tehneet puhelinmyyntityötä ja tiedän miten hankalaa ja heikosti palkattua ja palkittua se on. Kerron kuitenkin omista kokemuksistani ja toivon, että niistä on myös muille hyötyä.

Maaliskuussa soitti siihen tavalliseen puhelinmyyjien aikaan perjantaina iltapäivällä reipas miesääni, jostain lehtitoimistosta sanoi olevansa, mutta nimi ei jäänyt mieleeni. Hän puhui seuraavaan malliin:

- Nyt täältä olisi tulossa lahja, kolme Tieteen Kuvalehteä aivan ilmaiseksi. Miltäs kuulostaa? Eikä tilauksella ole mitään automaattista jatkoa. Laitetaanko tulemaan?

Sanat eivät olleet juuri nuo, mutta kuuntelin tarkkaan ja ajattelin, että ok. On tässä niin pitkään oltu epäluuloisia ja kieltäydytty kaikista puhelintarjouksista, että olkoon kun kerran ilmaiseksi luvataan. Vanhoista kokemuksista viisaampana varmistin vielä, että tilaus ei todellakaan jatku automaattisesti.

Ensimmäinen lehti tuli. Se oli muovipussissa, ja mukana oli laskun näköinen paperi. Tarkistin että maksusumman tilalla oli katkoviivoja, ja niin oli seuraavankin lehden lomakkeessa, joten olin tyytyväinen.

Tällä viikolla tuli taas lehti. Nyt alkoi tuntua kummalliselta ja tarkistin sen laskunnäköisen saatepaperin. Kolmen päivän maksuaika. 29,90 euroa.

Pidättelin suuttumustani ja soitin Bonnierille. Lounasaika. Lounasajan loputtua neljässätoista minuutissa sieltä vastattiin. Vähän nyreä virkailija lupasi oma-aloitteisesti katkaista tilauksen ja ilmoittaa lehtitoimistoon väärinkäsityksestä. Kerroin hänelle, että jos aivan selvästi valehdellaan, kysymys ei ole väärinkäsityksestä.

Kun vielä asetin velvollisuuteni laskun maksamiseen kyseenalaiseksi, virkailijan mielestä syy oli minun, koska tilausvahvistus hänen sanomansa mukaan on tullut - olisi siis pitänyt lukea tarkkaan joka lehden mukana tulleett lisäpaperit - ja he ovat hänen mukaansa lähettäneet useampia laskuja - lehden mukana, siinä muovipussissa. Lupasin kirjoittaa tästä kokemuksesta blogiin ja maksoin tuon kolmekymppisen saman tien.

 

Puhelinmyyjäkokemuksia

Tieteen kuvalehti sinänsä oli kiinnostava ja hyvin tehty. Sinikkakin on lueskellut niitä mielellään, joten siinä ei ollut ongelmaa. Oma lukemiseni on tosin jäänyt otsikoihin ja kuvateksteihin sekä joskus tehtävien ratkaisuun. Silti aivan lähellä oli, etten olisi jopa voinut sitä tilatakin, mutta tilauksen katkaiseminen oli luonnollista, koska muuten puhelinmyyjä olisi saanut epärehellisin keinoin aikaan jatkuvan tilauksen.

- Tarkistin muuten tätä kirjoittaessani sen Bonnierin laskun. Se oli  ystävällisesti ja kannustavasti kirjoitettu. Siitä täysi kymppi.

Ja onhan niitä muitakin kiinnostavia uusia lehtiä, joiden irtonumeroita olen joskus Tampereen asemalta ostellut: Historia, Tähdet ja avaruus nyt ainakin.

Olen vuosien harjoittelun pohjalta oppinut lopettamaan normaalit puhelinmyyntisoitot nopeasti ja ystävällisesti, mutta joskus voi lipsahtaa. On tilanteessa, jossa ei tahdo ruveta pitkään keskusteluun eikä selkeä kieltäminenkään kuulosta hyvältä. No, sitä on harjoiteltava. Kannattaa vaikka tehdä mielikuvaharjoituksia siitä, miten ystävällisesti ja selkeästi lopettaa puhelun silloin kun muita ihmisiä on lähietäisyydellä kuuntelemassa.

 

Yrittäjän kokemuksia

Kun perustaa oman yrityksen, soittajia riittää. Tähän mennessä on kaikkien kahdenkymmenen vuoden aikana tullut yksi pyytämätön soitto, josta on todella ollut hyötyä. Se tuli postista ja kuulin Helposti-kuorista, joista en aikaisemmin ollut tiennyt. Käytännöllistä ja edullista.

Muutaman kerran olen tilannut jotain niin, että siinä ei ole ollut mitään salattua kytkyä mukana. Lähinnä jonkun lehden vähäksi aikaa.

Yleensä kannattaa olla erittäin tarkkana. Hyväksi nyrkkisäännöksi itselleni on osoittautunut: jos jollakin on varaa tarjoutua tulemaan esittelemään jotain kotiisi (tai työpaikalle, joka minulla on sama asia), minulla ei ole varaa sitä palvelua käyttää. Isommille firmoille asia on tietysti toisenlainen.

Puhelinmyyjältä ostettaessa on neljäntoista vuorokauden perumisaika, mutta siinäkin kannattaa olla tarkkana. Myyjän pitäisi lähettää tilausvahvistus, joka on peruttavissa, mutta usein se on aivan samanlainen kuin lasku, ja kun tarjouksesta ei ole vielä kokemuksia ja myyjän myyntiperustelut kaikuvat korvissa, asian voi helposti jättää perumatta, vaikka epäilyksen verso olisi jo heräämässä.

Sitten voi käydä niin, että tilausvahvistusta ei tulekaan.

Kerran on käynyt niin, että peruin jonkun luettelojutun ja edustaja soitti heti tosi agressiivisena takaisin. Sekin on mahdollista.

Jotkut puhelinmyyjät saavat tarjouksensa kuulostamaan siltä, että jos sitä ei hyväksy, taivas kaatuu niskaan viimeistään seuraavan puolen vuoden kuluttua. Asiakkaat eivät löydä sinua.

Jotkut puhelinmyyjät kysyvät jotain yleispiirteistä, haluavat varmistaa osoitteen tai muuta vastaavaa, ja kun asia on jo loppuunkäsitelty, käy kuin ohimennen ilmi että jokin pieni maksu seuraa. Peruminen on vaikeaa, ellei ole skarppina.

Tämä pitää ihmeen tarkasti paikkansa: Mitä innokkaampana ja kiinnostuneempana juuri sinun asioistasi ja menestyksestäsi myyjä esiintyy, sitä enemmän hän odottaa saavansa sinulta rahaa.

Suuremmassa yrityksessä on luonnollisesti helpompaa, koska puhelimeen vastatessasi puhelu on jo suodattunut, sinulla on tietty suojaenergia ympärilläsi ja päätöksenteko on jo rutiininomaisesti monimutkaisempaa.

Hoitolan pienyrittäjä on tässä paljon haavoittuvampi. Odotat joka soitolla uutta ajanvarausta, joten olet jo ennakkoon myötämielisesti suuntautunut. Maailmallisemman vaihteen kääntäminen äkkiä päälle voi olla vaativaa. Usein vaihtoehtohoitojen uudella yrittäjällä ei myöskään ole mitään käsitystä siitä, miten tehokkaita tai tehottomia hänelle tarjotut palvelut ovat.

Mainostuksesta opin hyvin nopeasti, että tulisi halvemmaksi mennä kadulle ja tarjota kaksikymppinen jokaiselle hoitoon tulijalle kuin laittaa ilmoituksia lehtiin. Moni on ollut samaa mieltä.

 

Perheenisän kokemuksia

Kerronpa tähän esimerkin "edellisestä elämästä". 80-luvulla satuin olemaan kaiketi lauantaina yksin kotona, kun ovikelloa soitti hiusleikkuriedustaja. Hän esitteli leikkuria tosi tyylikkäästi, kertoi miten se yhdistää perhettä ja yhdessä laskettiin miten uskomattoman paljon rahaa se säästää.

Kun tuli puhe kaupan lukkoon lyömisestä ajattelin voivani maksaa enintään jotain 360 markan tienoilla, mutta toivoin laitteen olevan halvempi. Se maksoi yli 800 markkaa, mikä oli tähtitieteellinen hinta, mutta kuinka ollakaan: ostin sen.

Kun silloinen vaimoni tuli kotiin ja kuuli ostoksestani, hän suuttui, soitti seuraavana arkipäivänä kyseiseen firmaan ja perui kaupan.

Kun pian sen jälkeen tulin töistä kotiin, kuulin että edustaja oli tullut yllättäen soittamaan ovikelloa. Vaimoni oli ostanut uudelleen sen saman leikkurin.

Kertaakaan sitä ei käytetty. En tainnut sen koommin edes nähdä koko laitetta.

Rakkaudella
Matti

6 kommenttia . Avainsanat: puhelinmyynti, lehtitoimistot, Bonnier, Tieteen kuvalehti