Matin blogi

Valoa tulevaisuudesta

Torstai 20.3.2014 klo 15:23 - Matti Kuusela

Hei ystävät, kirjoitin viimeksi Ilkka Koppelomäeltä oppimasta pomppimisesta, siitä miten muutama aivan pienikin pomppu energisoi ihmeesti. Tänään en kuitenkaan ole pompannut vielä ainoatakaan kertaa, vaikka olen noista pompuista intoillut muille. Äsken keskeytin jo kirjoittamisen noustakseni pomppimaan, mutta sitten puhelin soi ja se unohtui.

No, tähän sisältyy useampiakin viisaita asioista. Yksi on se, että kun aiot aloittaa jonkin uuden tavan, kirjoita se päivittäiseen tehtävälistaasi. Silloinkin kun tehtävä on noin yksinkertainen. Kun olet pomppinut, menet ja vedät sen listasta yli. Tietenkin voit sen jälkeen pomppia vapaasti niin monta kertaa kuin haluat. Ensimmäinen kerta päivässä on se ratkaiseva.

Päätösten pitäminen

Nyt kävin pomppimassa ja hyvältä tuntui. Selvä keventyminen ja energioistuminen, mikä merkitsee myös sitä, että ideat virtaavat helpommin kehoon, joka ne kuitenkin suorittaa käytännön tasolla. Ne jotka ovat lukeneet Steinerin Henkisen tiedon tie -kirjan, saattavat muistaa, että päätöksissä pysyminen on yksi henkisen koulutuksen osia, kurkkuchakran kehitysvoimien viides kohta: mielenlujuus kerran tehdyn päätöksen seuraamisessa.

Nythän oli kuitenkin kysymys aikaisemmin tehdyn päätöksen muistamisessa, joka on joskus yllättävän vaikeaa. Mutta kun jokin on vaikeaa ja saa ponnistella muistaakseen, se kehittää sisäisiä voimia, jotka taas muuttuvat chakroja kasvattaviksi ja vahvistaviksi voimiksi.

Steinerilla on myös mielenkiintoinen harjoitus, joka lähteeä itse vapaasti valitun sinänsä merkityksettömän teon muistamisesta ja tekemisestä joka päivä. Siitä kertova kirja on listallani, mutta tästä harjoituksesta ei tässä kannata puhua enempää, koska siihen liittyy kokonainen sarja. Tämä ensimmäisen muistamisen ja tekemisen harjoitus kehittää sisäisiä voimia, joita sitten käytetään seuraavassa harjoituksessa, ja siitä syntyneitä voimia taas seuraavassa.

Tavoite ja tulevaisuus

Pomppiminen auttaa tavoitteiden toteuttamisessa, mutta jotta tavoite voi toteutua, sen on ensiksi oltava olemassa. Joku on sanonut fiksusti, että useat ihmiset ovat tyytymättömiä, koska he eivät saavuta tavoitteitaan, joista he eivät tiedä mitä ne ovat.

Amerikkalaisilla on tähän hyvä lääke: luodaan tavoitteita ja kuljetaan niitä kohti. Olen lukenut runsaasti kirjoja, joissa kerrotaan, miten päätetään montako dollaria tililla tai palkkakuitissa on vuoden lopulla, ja sitten vain kuljetaan sitä kohti ja toteutetaan se. Mutta tuo ei selvästikään päde minulle. Tarvitsen jotain pehmeämpää tekniikkaa.

90-luvulla tein Orinin ja Sanaya Romanin hienoja meditaatioita, joissa tavoitteesta luodaan symboli. Se asetetaan mielikuvana ja tunteenakin vuoren huipulle ja luotetaan siihen, että kuvan sisäinen voima ohjaa tavoitteeseen, tai tavoitteen meidän luoksemme.

Ne ei tuokaan minulla toiminut. Olemme ryhmissä tai kursseilla tehneet meditaatioita, joissa harjoittelemme menneisyyden, nykyhetken ja tulevaisuuden välisen vuorovaikutuksen avaamista ja puhdistamista, mutta nyt tuo kulku kohti tavoitetta.

Nyt tuossa maanantain valmennustilaisuudessa, josta kerroin, sain oivalluksen, että  tulevaisuuteen asetettu kuva voi olla lämpimämpi. Kuvittelen, miten tulevaisuudessa, joidenkin vuosien päässä, minua vetää puoleensa lämmin kultainen säteilevä ja lämmittävä energia. Minun tarvitsekaan liittää siihen kiinteitä mielikuvia, vaan paremminkin tunteita, tuntemuksia, energiasävyjä, ja henkeä.

Ainakin nyt parin päivän jälkeen tämä harjoitus on selvästi auttanut. Tavoitteen energia vetää selvästi puoleensa, mutta se ei ole liian täsmällinen rajoittaakseen vapauden tunnettani.

Ja nyt käytänkin tätä tilaisuutta pyytääkseni nöyrästi anteeksi teiltä kaikilta, jotka niin kärsivällisesti olette odottaneet seuraavaa kirjaani. Kyllä se tulee. Viimeinen läpiluku on nyt puolessa välissä. Ja se kertoo miten henkisen kasvun tie lämmittää ja vahvistaa tavallista elämää. Henkinen kasvu ei enää ole jotain erillistä, vaan ikiaikaiset henkisen tien opetukset tekevät elämästä täydempää, voimakkaampaa ja iloisempaa. Henkisen tien kulku vahvistaa elämää, niin tunteiden kuin elämänvoimien tasoilla.

Kirjan nimeksi tulee viimeisen vakaan käsitykseni mukaan Henkinen kasvu tai Henkiseen kasvuun.

Rakkaudella
Matti

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Henkinen, kasvu, kirja, päätökset, pomppiminen, pomppimisharjoitus, Sanaya, Roman, Ilkka Koppelomäki,

Elämänenergia

Keskiviikko 19.3.2014 klo 14:32 - Matti Kuusela

Hei ystävät, onpa mukava päästä taas kirjoittamaan blogia. Viimeiset viikot ovat kulkeneet ohi hämmästyttävää vauhtia. Yksi ikään liittyviä ihmeellisiä ulottuvuuksia tuntuu olevan aika. Koin suurta tarvetta muuttaa omaa ajankäyttöä. Vanha tapa, jossa sisäinen draivi ajaa eteenpäin ja tuottaa hienoja työtyloksia, ei enää toiminut. Ihmeissäni kirjoitin itselleni työlistoja, kuten amerikkalainen suosikkiopettajani Brian Tracy suosittelee, mutta se ei toiminut: uutta työtä tuntui tulevan listalle enemmän kuin vanhoja sai tehdyksi.

Hupaisa kokemus oli myös tämä: Tee isot ja vaikeat asiat ensimmäisenä, ja sitten vasta muut. Hieno idea ja uskon että se toimii nuoremmilla, mutta eipä toiminut enää. Jos tuota yritti, niin välttämättämömät päivittäistehtävät alkoivat jäädä jälkeen. Ja sitten kun tekee päivittäistyöt ensin, niin isoihin saakka ei ehdi lainkaan ennen kuin tulee torstainen myöhäinen saunailtani ja sitten perjantai: Enkelimaaviestin kirjoittamisen päivä.

Yrittämisestä ei selvästikään ollut apua. Kun ihmettelin tilannetta ystäville, vastaus oli aina: Ota vain rennosti, niin minäkin teen!

Selvähän se. Jos yrittää, luo itse itse jännitettä ja hidastavia energiavalleja. On siis otettava rennommin ja rentoudesta käsin luotava uusi toiminta.

Valmennusta

Eilen illalla oli Presidentissä Ilkka Koppelomäen (ja hänen ystävänsä, toisen Ilkan) valmennustilaisuudessa, se kun oli maksuton ja muun muassa rahan uudesta ymmärtämisestä puhuttiin. Olin jo aikaisemmin lukenut Ilkan viestistä hänen vallankumouksellisesta energisointimenetelmästään, hyppelustä!

Jokainen tietenkin ymmärtää, että hyppely tai vielä paremmn pomppiminen on niin yksinkertainen keino, ettei sitä tule edes kokeilleeksi. Tuossa tilaisuudessa se kuitenkin tehtiin johdetusti. Tajusin hieman lisää, miten tärkeitä tällaiset valmennustilaisuudet ja kurssit ovat: tulee tehdyksi muiden mukana asioita, jotka itse jäisivät helposti tekemättä.

Siis: viisi pientä pomppausta niin vakavalla naamalla kuin pystyy. Sitten viisi pomppausta iloisella naamalla. Ja toden totta, hymy sen kuin levisi kasvoilla. Ilkka kertoi, miten joku hänen asiakkaistaan oli kertonut pomppimisen muuttaneen hänen koko elämänsä.

Siis muutama kevyt pomppu riittää. Kun tänään kokeilin pomppuja uudestaan, niin tuntuu siltä, että kantapäidenkin nostaminen ja pomppaava laskeminen takaisin alas riittää mainioisti. Oli todella aktivoituu. Toivon että sinäkin kokeilet.

Elämämänenergia

Kävin muistaakseni vuonna 1987 Baselissa Lebensenergie-messuilla ja siellä jo kokeilin pomppimistä ensimmäisen kerran. Pomppimisen vaikutusta kokeiltiin oikein kinesiologisella testillä. Ohjaaja painoi ojennutta käsivarttani helposti alaspäin, mutta pikkutrampoliinilla tehdyn pomppimisen jälkeen pystyin pitämään vastaan huomattavasti vahvemmin.

Ne olivat muuten upeat messut, parhaat joilla koskaan olen ollut. Järjestävät olivat tehneet monenmoisia järjestelyjä elemänenergian merkityksen osoittamiseksi. Pomppisen ohella suuren vaikutuksen teki musiikkikoe. Toisista kuulokkeista tuli klassista musiikkia, joka oli soitettu sydämen sykkeen tahtiin, 60 iskua minuutissa, ainakin sen mukaisesti, miten ne tahdit nyt menivätkään.

Toisissa kuulokkeissa sama musiikki soi nykyaiseen tyyliin nopeammin, tai nopeutettuna. Selvästi koko suuren eron ja tajusi, että se 60-mukainen tahdistus tekee energiakeholle hyvää, se rauhoittaa ja vahvistaa. Ja se toinen nopeampitahtinen musiikki taas toimii elämänvoimia vastaan. Sen vaikutus perustuu ärsyttämiseen. Ja tämä nopeutettu musiikki on juuri sitä, mitä normaalisti kuullaan, radioista vielä ikävästi pakattuna, mutta usein myös hienosti soitetuissa orkesterikonserteissa sydäntä nopeampana.

Kiire, yrittäminen, puskeminen, nehän ovat juuri sitä, mikä vastaa tuota nopeautettuna musiikkia: älyllisyys painaa tunnealuetta, sydäntä ja hengitystä. Hyvän rentoutumisen ja hidastuksen kautta voi löytää uuden paremman ja tehokkaamman rytmin elämäänsä.

Rakkaudella
Matti

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ilkka Koppelomäki, aika, yrittäminen, kiire, tehokkuus, pomppiminen, tahti,