Matin blogi

Leivät ja kalat

Keskiviikko 4.6.2014 klo 21:00 - Matti Kuusela

Hei ystävät, tervetuloa Enkelimaan uuden kesäasun saaneille sivuille. 

Olin keskiviikkona Hyvinkäällä ja hain äidilleni Terveyskeskuksesta pyörätuolin. Hänelle on kertynyt vuosia jo yli yhdeksänkymmenen eikä kävely ulkona enää onnistu omin voimin. Kun teimme kierroksen kesähelteessä, huomasi hämmästyksekseni, että pyörätuoli onkin ylämäissä raskaampi työntää kuin olin kuvitellut. Ja kun jalkakäytävän pinnoite oli vinossa, sai tuolia kammeta koko ajan suoraan. Vilpitön hatunnosto kaikille, jotka pyörätuolia vääntävät joko itse tai avustajana.

Tässä kiitokseni sisarelleni, joka asuu äitiä lähempänä ja jolle tuo äidin apuna oleminen enemmän jää.

Kävin myös tunnestelemassa vanhoja tuttuja paikkoja Erkylän lukoilla. Onhan se maisema toki muuttunut, mutta nyt mietin enemmän näitä kostean kesäisen lämmön muistoja lapsuudesta. Silloinhan pää oli paljon lähempänä maata ja tuoksut ja tuntumat myös sen takia voimakkaampia.

Lapsuuden kokemusten oikein konkreettinen muistelu tekee oikein hyvää sisäisille voimille ja jopa vie kohti selvänäköisyyttä, Steinerin mukaan.

Jeesuksen puhe

Mutta sitten Jeesuksen puheesta Uudessa testamentissa. Ja vuorisaarnasta. Vuorisaarna Matteuksen evankeliumin alkupuolella niin suuri ja voimaperäinen tapahtuma, että sitäkin voi tarkastella usealta suunnalta.

Vuorisaarnan nimi kertoo jo siitä, että kysymys on korkeasta ja henkisestä opetuksesta. Uuden testamentin kielellä on aina suuri ero siinä, tapahtuuko jokin asia vuorella eli lähellä henkisiä voimia, taivasta, vai vaikkapa laaksossa tai pelloilla, sisällä talossa, mikä merkitsee sisäistä tapahtumista. Tai kaivon vilvoittavien ja uudistavien elämänvesien äärellä. 

Ja edelleen on suuri merkitys sillä, jos jokin tapahtuu yöllä eli toisessa tietoisuudentilassa, tai järvellä. On hyvä oppia elävöittämään näitä mielikuvia. Ja voi samalla miettiä, millaisia vaikeuksia evankeliumien kirjoittajilla on ollut henkisten tapahtumien kuvaamisessa. Vanhoilla henkisillä liikkeillä oli toki omat käytäntönsä, mutta evankeliumien myötä apostolit halusivat puhutella lukijoita aivan uudella kielellä, joka ei ollut minkään vanhan henkisen suuntauksen sisäistä, vaan mahdollisimman laajalti kaikkien ymmärrettävissä.

Jumalan sana

Kirjoitin jo aikaisemmin siitä, miten vuorisaarnan kuuntelijat hämmästelivät sitä, että Jeesuksen sanoissa oli mukana "voima", millä tässä tapauksessa on aivan täsmällinen merkitys. Se tarkoittaa, että hänen puheensa kautta virtasi muodonhenkien eli elohimin läsnäolo. Muodonhenget ja Jehova heidän muassaan ovat niitä jumalolentoja, jotka Vanhan testamentin alussa päättävät ihmisen luomisesta ja joiden suurin edustaja Jehova puhaltaa ihmiseen elävän hengen, mikä tarkoittaa suurta kehitystä uinuvasti vesiolennosta yhä itsetietoisemmaksi ilmaolennoksi.

Jahve oli toki aikaisemmin tuonut juutalaisille viestejä pappien ja profeettojen ja enkeleiden välityksellä, mutta nyt olemme aivan uudessa tilanteessa: vuorella puhuu ihmisolemuksessa joku, jonka kautta kuulijat kokevat suoraan Jehovan henkisen voiman, kuten Luukas 4:32 kertoo.

Voidaksemme vielä paremmin eläytyä tähän sananmukaisesti voimalliseen puheeseen, jossa voima ei ollut ainoastaan ulkoista, vaan nimenomaan sisäistä voimaa, aina siitä syvyydestä lähtien, josta meidän oma olemuksemme ja koko maallinen luonto on lähtöisin, meidän on hyvä muistaa, että Jehova puhui ihmisille myös luonnon kautta. 

Jehova puhui Moosekselle ukkosessa ja salamassa Siinain vuorella, ja erämaavaelluksella palavassa pensaassa. Joskus aiemmin kirjoitin jo siitä, miten Kristuksen ja Jehovan yhteys oli niin läheinen jo vanhatestamentillisena aikana, että nämä Jehovan ilmoitukset voi ymmärtää myös Kristuksen vaikutuksena. Näissä suurissa henkisissä tapahtumissa on mukana useita henkisiä olentoja.

Hyvä esimerkki on se, miten Mooses lyö sauvallaan kalliota, josta avautuu lähde. Lähde on aivan fyysisen luonnon ilmiö, mutta ilman muuta se korkeammalla tasolla kertoo siitä, miten taustalla on Kristuksen elämänvoima, hänen joka ei tuolloin ollut vielä tullut aivan maan päälle. Ja kyky vaikuttaa luonnonvoimiin tulee tuossa jälleen Jehovalta, muodonhenkien piiristä.

Kun Kristus siis puhuu toimintansa alussa pian Jordanin kasteen jälkeen, hänessä vaikuttaa vielä voimakkaasti kosminen muodonhenkien voima, tai kuten Tomberg kirjoittaa käyttäen kreikankielistä ilmaisua, exusiai-sana.

Toimintansa alussa Kristus on siis jo Jeesuksen ruumiissa, ja hänessä loistavat ja kaikuvat vahvoina kosmiset voimat. Kolmen ja puolen vuoden aikana myös hänen puheensa muuttuu: hänen kosminen olemuksensa muuttuu yhä enemmän uuden ihmisyyden puheeksi.

Leipä ja kalat

Vuorisaarnassa Kristuksen puhe tavallaan virtasi kosmisista hengen korkeuksista koko ihmiskehityksen läpi niin, että sen elämänvoimat ulottuivat ravitsevina, vahvistavina ja parantavina aina kuulijoiden fyysiseen ruumiiseen saakka. Sitä kutsutaan taivaalliseksi leiväksi.

Ja sitä, miten tämä puheen voima vaikutti kuulijoiden eetterkehoihin auttaen niitä yksilöllistymään maailman elämänvoimien virtailussa, sitä kutsutaan kalaksi.

Näiden suurten tapahtumien henkinen merkitys on niin laajaa ja moniulotteista, että muistelemalla ja meditoimalla voi löytää leivälle ja kalalle runsaasti lisää yhteyksiä. Siinä mielessä ymmärtää myös, että raamatun passiivinen lukeminen ei kanna kovin kauas. Sen aito ja korkea, puhdas henkisistä ja uskonnollisista liikkeistä vapaa ymmärtäminen edellyttää ihmisen omien henkisten minävoimien aktiivisuutta.

Ja näin voimme oivaltaa, että niin paljon kuin voimme auttaa toinen toisiamme tai niin paljon kuin uskonnolliset tai henkiset yhteisöt voivat meitä auttaa ymmärtämään, lopullinen vastuu on kuitenkin jokaisella itsellään. Uusi testamentti on minuuden henkisyyden opetuskirja.

Yhä uudelleen Vanha testamentti valmistelee ja Uusi testamentti ohjaa ymmärtämään, miten meidän nykyisen maallisen elämämme tärkein olemusosamme, minuus, merkitsee.

Rakkaudella

Matti

Tämä Cosimo Rossellin kuva Vuorisaarnasta ilmentää mielestäni aika hienosti sitä kosmista voimaa, joka Jeesuksen kautta vaikuttaa.

vuorisaarna_cosimo_rosselli.jpg

2 kommenttia . Avainsanat: Tomberg, Kristus, Jehova, leipä, kala, leivän merkitys, kalan merkitys, Uusi testamentti, puheen voima, muodonhenget, Jehova,

Nokian puhelimet Amerikkaan!

Tiistai 3.9.2013 klo 20:48 - Matti Kuusela

Ensimmäiseksi kun kuulin Nokian kaatumisesta, ajattelin vanhoja nokialaisia kumisaappaitani, jotka ovat edelleenkin auton takakontissa. Yli neljäkymmentävuotiaat saappaat mahtuvat edelleen tiukasti jalkaan villasukkien kanssa, Nilkassa on pieni murtuma, josta voi kahlatessa tulla vettä sisään. Painavatkin ne ovat ja korko on turhan kapea ja kovanlainen, mutta hyvin niillä on selvitty vuosikymmenestä toiseen. Sen verran ovat liukkaat, että kosteilla kallioilla kulku käy tasapainoharjoittelusta.

Nokialaisia minulla ei ole koskaan ollut autossa alla, vaikka polkupyörissä on ollutkin. Hassua, että ajattelin heti Nokian kaatumista, vaikka se nyt ei kuolemaan saakka vielä kaatunutkaan kun matkapuhelintuotanto meni Microsoftille.

Elokuvajuoni

Hienon elokuvajuonen Nokian tarinasta saa helposti. Hiljaisen Pohjolan maan insinöörit kehittävät yhtäkkiä maailmanmenestyskännykän. Rahaa sataa sisään sekä asiakkailta että valtiolta ja tehtaita perustetaan joka puolelle maailmaa. Kehitysyksiköitä perustetaan Suomessa sekä pohjoiseen että etelään, ja hetken kuluttua kenelläkään ei ole enää mitään tajua, mitä ne tekevät ja miten rahat kannattaisi käyttää.

Siinä tuumaillessa lähes sukupuuttoon kuolleet kilpailijat ryntäävät laumana ohi. Nokialle löytyy uusi toimistusjohtaja amerikkalaisesta jättifirmasta, eikä mene juuri kuukausiakaan kun amerikkalaisjohtaja on pysäyttänyt suomalaisten ohjelmistojen kehityksen ja sitonut Nokian amerikkalaisyrityksen rengiksi. Muutama vuosi kuluu, myynti hiipuu, hinta laskee ja amerikkalaisyritys on valmis ostamaan Nokian koko puhelintuotannon.

Jotkut suomalaiset ihmettelevät menoa, mutta etenkin yhtiön hallitus on toiveikas, ja kun kaikki on viety, toiveikkuus jatkuu: nyt Nokia voi ryhtyä tekemään jotain muuta.

Yksityinen ihminen voisi saamillaan viidellä miljardilla jotain tehdäkin ja rauhassa odotella, mutta suuryhtiötä ei viisi miljardia kauan lämmitä, kun tehtaat menevät ja samalla työntekijät. Yhtiö voi toki alkaa nyt tuottaa älyvaatteita, elektronisesti säätyviä saappaita, sadetakkeja ja autonrenkaita, aurinkoenergialla toimivia rullalle käärittäviä tietokoneita sekä interaktiivisia kokoseinänäyttöjä sekä Suomen valtiolle gps-paikantamia, joilla voidaan laskea jokaisen ihmisen vuotuinen askelmäärä verotusta varten.

Mutta riittäävätkö rahat uuden tuotannon aloittamiseen saakka? Viime vuosina on korkeilta tahoilta kovasti korostettu, että liiketoiminnan tarkoitus on tuottaa rahaa omistajille. Nyt se käy niin helposti, että jaksaako kukaan ihan oikeasti lähteä enää kehittämään mitään uusia härpäkkeitä?

Toivon parasta, mutta varaudun vaihtoehtoiseen suunnitelmaan. Vai tarvitseeko minun, kun minulla ei ole edes yhtään Nokian osaketta.

Ja tämähän oli humoristinen blogi. Elop oikein toivoi tukea suomalaisilta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Nokia, Elop, puhelimet

Suomalaisten - ja slaavien - historiaa

Perjantai 15.2.2013 klo 1:36 - Matti Kuusela

Sain tänä iltana käsiini Valentin Tombergin kirjoituksen "Suomalaisuus venäläisessä hengenelämässä" vuodelta 1931. Kun Suomen historia näyttää olevan ihmeellisen vaikea aihe, niin katsotaan mitä hengentutkija Tomberg on saanut aikaan. Hän on meille sikäli läheinen, että hän syntyi Pietarissa ja eli Venäjän vallankumouksen jälkeen pitkän aikaa Tallinnassa.

Hän kertoo, miten jo ulkoinen historiantutkimus on osoittanut, että suuret osat nykyisestä Euroopan puoleisesta Venäjästä Moskovan seudut mukaanluettuna olivat suomensukuisten heimojen asuttamia 800- ja 900-luvuilla. Vähitellen näitä alueita alkoivat asuttaa slaavit, jotka sekoittuivat suomalaiseen väestöön. Heidän jälkeläisistään syntyi suurvenäläinen kantaväestö.

Samaan aikaan 800-luvulla alkoi myös pohjanmiesten laajentuminen suomalaisalueille. Henkisesti katsottuna heidän mukaan tuli minuuden virike slaavilaisille kansoille. Sillä oli kyllä sielullista laajuutta, mutta siltä puuttui sisäistä koossapysymisen voimaa, jota se sai normanneilta.

 

Slaavilainen sielullisuus

Toinen slaavilaisen sielun ominaisuus, subjektiivisuus, joka ilmenee niin selvästi erityisesti puolalaisuudessa, antaa sielullisuudelle lämpöä ja myötätunnon kykyä, mutta sillä on vaara sivuuttaa ulkomaailman realiteetit. Sen seurauksena sielullisuus voi sumentua ja jäädä kuin huumaantuneena omaan itseensä.

"Niin sympatia kuin antipatiakin, ilo ja tuska elävät slaavilaisessa sielussa hienoimpia vivahteita myöten, elämän kaikki soinnut voivat siinä löytää ilmauksensa."

Suomalaiset heimot taas olivat kehittäneet sielunelämää, jota slaavit pitivät arvoituksellisena. Ja siitä tullaankin yhteen ja minulle uuteen mahdollisuuteen sanan Suomi selitykseksi. Muinaaslaavit nimittivät suomalaisia sanalla tsudi, joka on hyvin samankaltainen kuin ihmettä tarkoittava tsuda. Tsudiak taas tarkoittaa erikoista ihmistä tai erakkoa.

Nämä "ihmeelliset" kuvaavat hyvin suomalaisia, meitä kun pidettiin taikojen tekijöinä sekä ihmisen kätkettyjen sisäisten voimien tuntijoina, erityisesti siinä miten sana vaikuttaa luonnonvoimiin. Kun slaavi katseli suomalaista, hän Tombergin mukaan koki, miten suomalaisissa sana vaikuttaa ulos luontoon, mutta hänen oma sielullisuutensa ei virtaa hänestä ulos maailmaan.

Tätä suomalaisten objektiivista kykyä vaikuttaa maailmaan piti subjektiivisesti asennoituva slaavi yliluonnollisena.

 

Puhuttu ja laulettu sana

Suomalaisten toiminnallinen objektiivisuus ilmeni erityisesti puhutussa ja lauletussa sanassa. Sen mahti syntyi eläytymisestä siihen, että hänen puhuessaan hänen yllään olevat henkiset vallat olivat tässä puheessa mukana. Tombergin mukaan muinaissuomalaiset kokivat puheensa kuin maljaksi, johon jumalten voima virtaa.

Se oli kulttuuria, jonka voima ei ilmennyt kivisina kaupunkeina, vaan kalevalaisina muistomerkkeinä sanan huikeasta mahdista kielen rytmien ja sointujen avulla.

Slaavilaisten puheessa ja laulussa taas jokainen äänne oli täysin sielullistunut. Siksi voi sanoa, että suomalainen lähetti puhuessaan ulos luonnonvoimia, mutta slaavi veti puhuessaan ulkoista maailmaa oman sisäisyytensä piiriin.

Tätä voi verrata myös lapsuuteen ja vanhuuteen. Kulttuurina slaavilaiset ilmaisivat lapsuuden voimia vetäessään maailmaa itseensä, suomalaiset taas jo ammoin kypsyneitä vanhuuden voimia vaikuttaessaan puheellaan luontoon, antaessaan voimiensa vaikuttaa ulospäin. Se oli kuin lapsen kohtaamista isovanhempiensa kanssa, lapsen joka elää täysin tulevaisuuden uneksimiseen uppoutuneena. Se oli myös rauhanomaista kohtaamista, sillä suomalaissotia ei slaavien muuten sotaisessa menneisyydessä ollut lainkaan. - Ja siksi historiankirjoitus on niin hiljaa tuosta ajasta.

 

Rakkauden menneisyys

Tomberg puhuu suorastaan rakkaudesta tuona aikana, jona noin kaksi kolmasosaa suomalaisuudesta katoaa slaavien keskuuteen kuin vuoropuheluna näiden kansojen arkkienkeleiden välillä. Tämä yhdistyminen antoi slaavilaisille kansoille niiden tarvitsemaan objektiivisuutta.

Tällä tavoin tuli yhteen bysanttilaisia sekä normannien, mongolien ja suomalaisten vaikutuksia valmistelemaan itäisen Euroopan tulevaisuutta.

Tomberg jatkaa, miten venäläinen kansansielu elää vieläkin unitilassa, josta se ei kykene nousemaan omassa olemuksessaan ulkoisen historian tasolle. Mutta uinuessaan se näkee tulevaisuuden valveunia, kuin siemeniä itäisen Euroopan tulevaisuuden tehtävään.

5 kommenttia . Avainsanat: Suomi, historia, suomalaiset, slaavit, kieli, rytmit, soinnut, mahti, puhe, laulu, luonnonvoimat, sielullistuminen, jumalat, taiat, Valentin, Tomberg

Jahve, Kristus ja Minä Olen

Lauantai 1.12.2012 klo 21:34 - Matti Kuusela

Lueskelin uusinta Starlight-verkkolehteä ja sen kirjoituksia Mikaelista ja Sofiasta, ja tajusin äkkiä, että olen aina ajatellut Vanhaa ja Uutta testamenttia paljon erilisemmiksi kuin ne ovatkaan. Olin ajatellut Vanhaa testamenttia selkeästi juutalaisten oman kansanhengen, Jahven, kirjana ja Uutta testamenttia Kristuksen kirjana, mutta ne lomittuvat silti toisiinsa, uusi kasvaa voimakkaasti jo vanhassa.

Ehkä hämmästytän sinua puhumalla näin tarkasti Vanhasta testamentista, mutta sehän ei ole henkisesti vain jollekiin piirille kuuluva kirja, vaan se on koko ihmiskunnan yhteistä henkistä perintöä. Jos onnistumme ohittamaan liian subjektiiviset uskonnolliset väritykset, raamatusta avautuu mahtavia ja objektiivisia näköaloja.

Jeremia

Niin, profeetta Jeremiaalta löytyy
kohta (31, 33-34): Vaan tämäjahve.jpg on
se liitto, jonka minä teen Israelin heimon kanssa niiden päivien tultua, sanoo Herra: "Minä panen lakini heidän sisimpäänsä ja kirjoitan sen heidän sydämiinsä; ja niin minä olen heidän jumalansa, ja he ovat minun kansani.

Silloin ei enää toinen opeta toistansa eikä veli veljeänsä sanoen: 'Tuntekaa Herra'. Sillä he kaikki tuntevat minut, pienimmästä suurimpaan, sanoo Herra; sillä annan anteeksi heidän rikoksensa enkä enää muista heidän syntejänsä."

Ensinnäkin, kuka on tämä Herra, joka puhuu itsestään. Ensin ajattelee aivan luonnostaan, että Vanhan testamentin herra on Jahve, mutta kun katsoo tuota katkelmaa tarkemmin, niin puhuja on selvästi Kristus. Uuden testamentin Kristus-viesti on vahvana jo Vanhan testamentin sisällä.

"Herra" puhuu siitä, miten vanhan testamentin ulkoapäin annetut henkiset käskyt onkin tulevana aikana, eli jo meidän aikanamme kirjoitettu jokaisen ihmisen sydämeen. Tässä meidän on ymmärrettävä "Israel" koko ihmiskuntana. Kun vielä Vanhan testamentin aikana ihmiskuntaa oli opetettava ulkoapäin, mitä saa tehdä ja mitä ei, niin nyt tämä "herra" kertoo, että opetuksensa ovat kohdattavissa suoraan jokaisen ihmisen sydämestä, hänen omassa sisimmässään, hänen omassatunnossaan - ehkäpä enkelien välittäminä.

Minä olen

"Ja niin minä olen heidän jumalansa." Kohtaamme tuon meidän aikanamme niin voimakkaasti henkistyneen lauseen Minä Olen. Vanhan testamentin mielessä Minä Olen on juuri Jahve, muodonhenkien eli elohimin arvoinen jumalolento, joka lahjoitti ihmiskunnalle minuuden kipinän jo Atlantiksen aikoina, mutta aivan selvästi tuosta lauseesta kuultaa jo se, minkä takia se on niin voimakkaasti noussut esiin meidän aikanamme. Se on Kristuksen puhetta, se on Kristuksen puhetta nyt hänen uuden tulemisensa aikana. 

Samalla se tarkoittaa, että kaikkein tosin ja henkisin meissä on oleellisesti Kristuksen puhetta meissä.

Vanhan testamentin profeettojen aikana tuo Minä olen -henki eli Kristus ei vielä ollut laskeutunut omaan fyysiseen Jeesus-kehoonsa, vaan silloin hän puhui Jahven kautta, tuon suuren olennon, jolla oli hyvin voimakas suhde Israelin kansaan.

Muistamme miten Moosekselle puhui paljon aikaisemmin erämaavaelluksen aikana jumala palavasta pensaasta. Siihen aikaan Kristus oli jo niin lähellä ihmiskuntaa, että hän saattoi puhua luonnonelementtien ja etenkin tulen kautta. Jahve on voimakkaasti myös luonnon jumala, ja silloinkin Kristus ilmestyi tulena tässä "pensaassa" hänen välityksellään. 

Ja juuri silloin Kristus käytti itsestään nimitystä "Minä olen se, joka Minä olen". Siinä tuo kursivoitu minä ei tarkoita alempaa minää tai egoa, vaan se tarkoittaa, että hän kertoo olevansa se henkinen voima, joka tuo ihmisille hänen alempaan minäänsä korkeamman kosmisen minän voiman, mahdollisuuden muuntua korkeammaksi minäksi.

Jahve - Kristus

Kun Jahve antoi ihmiskunnalle sen ensimmäinen minuusvoiman Atlantiksen kaukaisen ajan puolivälissä, Kristus oli sen taustalla. Mutta nyt Mooseksen ja Jeremian aikoina Kristus vielä yksityisen ihmisen ulkopuolelta koettavana herrana kertoo, miten tulee aika, jolloin minuuden voima on jokaisen omassa sisäisyydessä.

Silloin ihminen voi edelleen lukea niitä varsin yksinkertaisia henkisiä lakeja, joita Kristuksen ohjauksesta kirjoitettiin kivitauluun Jahven välityksellä, ja hän voi kuunnella opetuksia, mutta se voima, joka kertoo mikä varsinaisesti on totta, on hänen omassa sydämessään. Se ei enää ole siinä, mitä joku toinen sanoo, vaan hänen omassa sisäisyydessään, enkelin välittämänä Kristus-puheena, joka voi ilmetä hänelle myös joko enkelipuheena tai korkeamman itsen puheena.

Tuntekaa herra

Jeremiaan välittämä puhe herran tuntemisesta tarkoittaa varsinaisesti Kristuksen tuntemista. Kristuksen tuntemus ei olennaisesti välity tuon "toisen" opetuksen kautta, jossa tunteminen tarkoittaa annettua tietoa, vaan se välittyy tuon tuntemisen kautta, jossa kaikki jo sisäisen tietonsa ja viisautensa puolesta tuntevat herran eli Kristuksen.

Ymmärtääkseni tässä onkin alkutekstissä kaksi eri verbiä, jotka on käännetty samaksi tuntemiseksi. Ensimmäinen tarkoittaa ulkoisen tiedon välittämistä, toinen sitä sisäistä tietoa, joka jokaisella jo on.

Lainauksen loppuosassa puhutaan karmasta ja anteeksinnosta, siitä miten ne muuntuvat Kristuksen toimesta, Golgatan mysteerin  jälkeen. Siitä ehkä lisää ensi kerralla.

En kuitenkaan malta olla lisäämättä, että aina se korkein, minkä jostain asiasta voimme oivaltaa, on samalla Kristuksen puhetta meissä. Silloin kun me yksilöllisyydellämme yllämme kaikkein parhaimpaan, mihin kykenemme, silloin me liitymme siihen, mitä Kristus korkeamman kosmisen totuuden tuojana lausuu.

Tämä on juuri sisäinen viesti siinä lähestyskäskyssä, jonka Kristus antaa Maria Magdaleenalla pääsiäisaamun haudalla: Kertokaa veljilleni, että minä olen ylösnoussut!

Se siis tarkoittaa, että tuosta hetkestä lähtien - Kristuksen ihmiseksi tulemisen ja ihmiselämän kautta kulkemisen kautta - Kristuksen kosminen minävoima on tullut jokaisen ihmisen kuultavaksi nyt hänen omassa sisimmässään!

Rakkaudella
Matti 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Jeremia, Vanha testamentti, enkelin puhe, käskyt, Minä olen se joka minä olen, Uusi testamentti, Herra, Kristus, karma

Hartaus ja myötätunto ajattelun ravintona

Maanantai 26.12.2011 klo 19:52 - Matti Kuusela

Koko vuoden kierto on kuin pienoiskoossa vuoden kolmentoista pyhän aikana. Jouluaaton yhteys kivikuntaan ja sen sisäisyyteen on melkoisin helposti aistittavissa, myös siitä, että tonttukansa on silloin näkyvästi liikkeellä, usein ainakin lasten havaittavana.

Joulupäivän yhteys kasvikuntaan on hankalammin havaittavissa, koska kasvien viaton valoisuus on niin huomaamatonta sielunelämässämme.

Toisen joulupäivän eläinkunnan yhteys sen sijaan nousee esiin jouluajan hiljaisuudesta. Vanhat kunnon rekiajelut ja yhä edelleen ainakin puheissa elävät tapanintanssit muistuttavasti tästä lapsenomaisen riemun ja liikkeen päivästä. Tänä jouluna myös tuuli oli mahtavasti mukana toisen joulupäivän teemassa ja näytti mahtiaan, aivan kuin muistuttaen meitä jostain ... välttämättömästä ... mutta mistä?

Joka tapauksessa on hyvä muistaa, että niinkuin joskus on ollut aika, jolloin puunlatvat ovat puhuneet meille kalevalaisia lausehia, tulee jälleen aika, jolloin me tunteittamme kautta opimme kuulemaan luonnon puhetta. Jo nyt meillä on mahdollisuus kokea, miten jokainen tuuli puhuu aivan omaa kieltään, kertoo aivan omasta tehtävästään.

Ensimmäinen arki, ihmiskunnan päivä, onkin jälleen arvoituksellisempi. Siinä luultavasti kaikki olemme hieman ymmällämme. Vasta viattomain lasten enkelivoimien päivänä, tällä viikolla tiistaina, voimma jälleen alkaa selvemmin kokea jotain, minkä saatammae tuntea sisimmässämme.

 

Kosminen myötätunto

Martta, myötätunnon astraalis-henkinen olento, kertoo flensburgilaisissa kirjoissa edelleen, miten hän ei ole myötätunto ainoastaan meidän maailmallemme, vaan koko kosmokselle, vaikka hän vielä ei olekaan täysin läsnä. Hän ei sitä itse sano, mutta on selvää, että hänen lähestymisensä on vahvasti kiinni meistä ihmisistä, meidän myötätunnostamme, meidän kyvystämme ylipäätään tuntea, ja kokea tunteita.

Joulu on hyvä esimerkkki siitä, miten lapset ovat valmiit ottamaan vastaan koko sen tunteen, mitä maailma eli luonnonhenget ja enkelit antavat, mutta meidän aikuisten on harjoitettava tunteitamme voidaksemme tuntea.

Ja tunteminen ei todellakaan ole mitään vanhanaikaista. Se vain oli aikaisemmin luonnonvoimaista. Nyt ihmiskunnan on opittava tuntemaan, sillä kuten varmaan olemme kaikki huomanneet, meidän ajattelumme käy yhä elämättömämmäksi, yhä tunteettomammaksi, yhä teknisemmäksi. Vain tunteet voivat pelastaa ajattelumme elävyyden, ja samalla ihmikunnan tulevaisuuden.

Iloinen uutinen on se vanha henkinen tieto, että samalla tavoin kuin ihmiskunta on aikoinaan onnistunut kehittämään ajattelun objektiivisuuden, on tunteiden kokeminen tulossa samalla tavalla objektiiviseksi. Suuri ero vain on siinä, että tunteet ulottuvat maailmankaikkeuden yhtä suurta porrasta syvemmälle tasolle kuin ajattelu.

Henkisellä kielellä ilmaistuna ajattelu kantaa astraalimaailmaan saakka, mutta tunteet aina alempaan henkiseen maailmaan eli alempaan devakaaniin saakka.

Aivan subjektiivisesti rakkauden, hartauden ja myötätunnon tunteet auttavat ajatusvoimiamme juurtumaan tähän todellisuuteen niin, että sen parantavat ja vahvistavat voimat elpyvät myös omissa kehoissamme.

Toinen suuri hartauden ja vastaavien tunteiden lahja on, että meidän normaali ajattelumme on tullut niin elämättömäksi, että sen kyky kertoa meille maailman salaisuuksista on heikentynyt. Miten usein monet saavatkaan hienoja ajatuksia, mutta nuo ajatukset jäävät niin ohuiksi, että ihmiselle jää usein jäljelle vain toistuvat kysymys, mitä se merkitsee? Mitä tämä tai tuo merkitsee?

Kun syvä ja esteettinen tunne liittyy ajatteluun, silloin ajatukset saavat itselleen syvyyttä, painoa, ulottuvuutta ja elävyyttä, niin ajatukset alkavat jälleen puhua meille sellaista kieltä, joka ravitsee meidän sieluamme, ja kertoo itse omasta merkityksestään.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: tuulten puhe, tunteet, ajattelu, tunteiden harjoitus, hartaus

Kokemuksia puhelinmyynnistä

Torstai 21.7.2011 klo 23:58 - Matti Kuusela

Suurkiitos kaikista myönteisistä ja rohkaisevista vastineista ruuhkamaksublogiina.

Tämänpäiväinen on herkkä aihe, sillä monet tutuistani ja lähimmäisistäni ovat tehneet puhelinmyyntityötä ja tiedän miten hankalaa ja heikosti palkattua ja palkittua se on. Kerron kuitenkin omista kokemuksistani ja toivon, että niistä on myös muille hyötyä.

Maaliskuussa soitti siihen tavalliseen puhelinmyyjien aikaan perjantaina iltapäivällä reipas miesääni, jostain lehtitoimistosta sanoi olevansa, mutta nimi ei jäänyt mieleeni. Hän puhui seuraavaan malliin:

- Nyt täältä olisi tulossa lahja, kolme Tieteen Kuvalehteä aivan ilmaiseksi. Miltäs kuulostaa? Eikä tilauksella ole mitään automaattista jatkoa. Laitetaanko tulemaan?

Sanat eivät olleet juuri nuo, mutta kuuntelin tarkkaan ja ajattelin, että ok. On tässä niin pitkään oltu epäluuloisia ja kieltäydytty kaikista puhelintarjouksista, että olkoon kun kerran ilmaiseksi luvataan. Vanhoista kokemuksista viisaampana varmistin vielä, että tilaus ei todellakaan jatku automaattisesti.

Ensimmäinen lehti tuli. Se oli muovipussissa, ja mukana oli laskun näköinen paperi. Tarkistin että maksusumman tilalla oli katkoviivoja, ja niin oli seuraavankin lehden lomakkeessa, joten olin tyytyväinen.

Tällä viikolla tuli taas lehti. Nyt alkoi tuntua kummalliselta ja tarkistin sen laskunnäköisen saatepaperin. Kolmen päivän maksuaika. 29,90 euroa.

Pidättelin suuttumustani ja soitin Bonnierille. Lounasaika. Lounasajan loputtua neljässätoista minuutissa sieltä vastattiin. Vähän nyreä virkailija lupasi oma-aloitteisesti katkaista tilauksen ja ilmoittaa lehtitoimistoon väärinkäsityksestä. Kerroin hänelle, että jos aivan selvästi valehdellaan, kysymys ei ole väärinkäsityksestä.

Kun vielä asetin velvollisuuteni laskun maksamiseen kyseenalaiseksi, virkailijan mielestä syy oli minun, koska tilausvahvistus hänen sanomansa mukaan on tullut - olisi siis pitänyt lukea tarkkaan joka lehden mukana tulleett lisäpaperit - ja he ovat hänen mukaansa lähettäneet useampia laskuja - lehden mukana, siinä muovipussissa. Lupasin kirjoittaa tästä kokemuksesta blogiin ja maksoin tuon kolmekymppisen saman tien.

 

Puhelinmyyjäkokemuksia

Tieteen kuvalehti sinänsä oli kiinnostava ja hyvin tehty. Sinikkakin on lueskellut niitä mielellään, joten siinä ei ollut ongelmaa. Oma lukemiseni on tosin jäänyt otsikoihin ja kuvateksteihin sekä joskus tehtävien ratkaisuun. Silti aivan lähellä oli, etten olisi jopa voinut sitä tilatakin, mutta tilauksen katkaiseminen oli luonnollista, koska muuten puhelinmyyjä olisi saanut epärehellisin keinoin aikaan jatkuvan tilauksen.

- Tarkistin muuten tätä kirjoittaessani sen Bonnierin laskun. Se oli  ystävällisesti ja kannustavasti kirjoitettu. Siitä täysi kymppi.

Ja onhan niitä muitakin kiinnostavia uusia lehtiä, joiden irtonumeroita olen joskus Tampereen asemalta ostellut: Historia, Tähdet ja avaruus nyt ainakin.

Olen vuosien harjoittelun pohjalta oppinut lopettamaan normaalit puhelinmyyntisoitot nopeasti ja ystävällisesti, mutta joskus voi lipsahtaa. On tilanteessa, jossa ei tahdo ruveta pitkään keskusteluun eikä selkeä kieltäminenkään kuulosta hyvältä. No, sitä on harjoiteltava. Kannattaa vaikka tehdä mielikuvaharjoituksia siitä, miten ystävällisesti ja selkeästi lopettaa puhelun silloin kun muita ihmisiä on lähietäisyydellä kuuntelemassa.

 

Yrittäjän kokemuksia

Kun perustaa oman yrityksen, soittajia riittää. Tähän mennessä on kaikkien kahdenkymmenen vuoden aikana tullut yksi pyytämätön soitto, josta on todella ollut hyötyä. Se tuli postista ja kuulin Helposti-kuorista, joista en aikaisemmin ollut tiennyt. Käytännöllistä ja edullista.

Muutaman kerran olen tilannut jotain niin, että siinä ei ole ollut mitään salattua kytkyä mukana. Lähinnä jonkun lehden vähäksi aikaa.

Yleensä kannattaa olla erittäin tarkkana. Hyväksi nyrkkisäännöksi itselleni on osoittautunut: jos jollakin on varaa tarjoutua tulemaan esittelemään jotain kotiisi (tai työpaikalle, joka minulla on sama asia), minulla ei ole varaa sitä palvelua käyttää. Isommille firmoille asia on tietysti toisenlainen.

Puhelinmyyjältä ostettaessa on neljäntoista vuorokauden perumisaika, mutta siinäkin kannattaa olla tarkkana. Myyjän pitäisi lähettää tilausvahvistus, joka on peruttavissa, mutta usein se on aivan samanlainen kuin lasku, ja kun tarjouksesta ei ole vielä kokemuksia ja myyjän myyntiperustelut kaikuvat korvissa, asian voi helposti jättää perumatta, vaikka epäilyksen verso olisi jo heräämässä.

Sitten voi käydä niin, että tilausvahvistusta ei tulekaan.

Kerran on käynyt niin, että peruin jonkun luettelojutun ja edustaja soitti heti tosi agressiivisena takaisin. Sekin on mahdollista.

Jotkut puhelinmyyjät saavat tarjouksensa kuulostamaan siltä, että jos sitä ei hyväksy, taivas kaatuu niskaan viimeistään seuraavan puolen vuoden kuluttua. Asiakkaat eivät löydä sinua.

Jotkut puhelinmyyjät kysyvät jotain yleispiirteistä, haluavat varmistaa osoitteen tai muuta vastaavaa, ja kun asia on jo loppuunkäsitelty, käy kuin ohimennen ilmi että jokin pieni maksu seuraa. Peruminen on vaikeaa, ellei ole skarppina.

Tämä pitää ihmeen tarkasti paikkansa: Mitä innokkaampana ja kiinnostuneempana juuri sinun asioistasi ja menestyksestäsi myyjä esiintyy, sitä enemmän hän odottaa saavansa sinulta rahaa.

Suuremmassa yrityksessä on luonnollisesti helpompaa, koska puhelimeen vastatessasi puhelu on jo suodattunut, sinulla on tietty suojaenergia ympärilläsi ja päätöksenteko on jo rutiininomaisesti monimutkaisempaa.

Hoitolan pienyrittäjä on tässä paljon haavoittuvampi. Odotat joka soitolla uutta ajanvarausta, joten olet jo ennakkoon myötämielisesti suuntautunut. Maailmallisemman vaihteen kääntäminen äkkiä päälle voi olla vaativaa. Usein vaihtoehtohoitojen uudella yrittäjällä ei myöskään ole mitään käsitystä siitä, miten tehokkaita tai tehottomia hänelle tarjotut palvelut ovat.

Mainostuksesta opin hyvin nopeasti, että tulisi halvemmaksi mennä kadulle ja tarjota kaksikymppinen jokaiselle hoitoon tulijalle kuin laittaa ilmoituksia lehtiin. Moni on ollut samaa mieltä.

 

Perheenisän kokemuksia

Kerronpa tähän esimerkin "edellisestä elämästä". 80-luvulla satuin olemaan kaiketi lauantaina yksin kotona, kun ovikelloa soitti hiusleikkuriedustaja. Hän esitteli leikkuria tosi tyylikkäästi, kertoi miten se yhdistää perhettä ja yhdessä laskettiin miten uskomattoman paljon rahaa se säästää.

Kun tuli puhe kaupan lukkoon lyömisestä ajattelin voivani maksaa enintään jotain 360 markan tienoilla, mutta toivoin laitteen olevan halvempi. Se maksoi yli 800 markkaa, mikä oli tähtitieteellinen hinta, mutta kuinka ollakaan: ostin sen.

Kun silloinen vaimoni tuli kotiin ja kuuli ostoksestani, hän suuttui, soitti seuraavana arkipäivänä kyseiseen firmaan ja perui kaupan.

Kun pian sen jälkeen tulin töistä kotiin, kuulin että edustaja oli tullut yllättäen soittamaan ovikelloa. Vaimoni oli ostanut uudelleen sen saman leikkurin.

Kertaakaan sitä ei käytetty. En tainnut sen koommin edes nähdä koko laitetta.

Rakkaudella
Matti

6 kommenttia . Avainsanat: puhelinmyynti, lehtitoimistot, Bonnier, Tieteen kuvalehti

Laulua, enkelten puhetta ja kosmisia viestejä

Perjantai 3.6.2011 klo 14:10 - Matti Kuusela

Eilen iltapäivällä satuin kuulemaan autoradiosta Radio Suomesta vähän ennen kolmea kaunista laulua, naisäänellä. Etsin sitten jälkeenpäin suurella vaivalla esittäjän, joka oli Tarja Merivirta.

Mietin sitten, miten paljon meillä Suomessakin on hienoja taiteilijoita, jotka eivät pääse radion soittolistoille, ja joista emme tiedä mitään, kuten en minäkään ennen tästä Merivirrasta. Katselin sitten juutuubia, josta löytyi hänen laulujaan 90-luvulta saakka.

Hänen äänensä on kauniin avoin ja myös tallennustyyli sellainen, jossa ääni soi kauniisti. Musiikkitaustat olivat suomalaista kansanmusiikkilaatua, mutta niissä soi viehättävä irkkutemperamenttinen keveys.

Se että häntä pääsi kuulemaan radiosta, johtui siitä että kysymyksessä oli konserttitallennus Himokselta. Suurten levy-yhtiöiden sensuuri, tai mikä se rajoittava tekijä lieneekään - ei näköjään pääse joka paikkaan.

 

Revontulten laulu

Kuuntelin siis netistä vain
yhden Merivirran laulun,
joka kertoi Revontulista.dandelions.jpg
Vanha suomalainen ihana kansansävelmä ja sanat Ilmari Kiannolta. Yleensä en jaksa laulujen sanoja edes kuunnella, kun keskityn vain yleisvaikutelmaan, mutta nämä sanat olivat hyvät. Täyttä asiaa, ehkä hieman lapsenomaisen yksinkertaisia, mutta joskus todellisuus on sellaistakin.

Tarja Merivirran laulu kuulosti minun korvissani jotenkin "oikealta" laululta.
Ja siihen revontulet sopivat hyvin mukaan. Revontulet ovat suurten enkelten puhetta. Siis aivan oikeasti.

REVONTULTEN LEIKKI

(Nyt toisella kertaa kuunnellessani tajusin, että tämä lienee sama laulu, joka ikivanhassa koulun laulukirjassani. Mutta kyllä soi kauniisti ilman kouluharmonia.)

Jos on katsellut puheen sähköisiä jälkiä oskilloskoopista, niin huomaa heti miten lähellä sitä vaikutelmaa taivaan sähköisten revontulten liike on.

Revontulten kantoaalto tulee Auringosta saakka, ja revontulet välittävät maahan aurinkokuntatason viestejä. Niin, ja revontulilla on myös ääni. On huvittavaa, miten kauan tieteelliset tutkijat kielsivät tuon äänen olemassaolon, kun se ei sopinut heidän ajatuksiinsa. Nyt se on kuitenkin jo todettu.

 

Taivaan viestit

Maa on yhteydessä taivaalliseen informaatioon monin tavoin. Yksi suuri pohjoisen viestintä tapahtuu siinä, miten porotokat piirtävät maahan reittejään. Se on myös korkeampaa maailmankaikkeuden puhetta. Porojen tärkeydestä maahan kirjoittajina kertoo myös monien porojen sarvien valtava koko. Ne ovat kosmisia antenneja.

Meillä on syvää tietoa näistä asioista, niin syvää, että se ilmeisyydellään helposti naurattaa meitä: hah, vai kosmisia antenneja.

Mutta niin se vain on. Sarvet välittävät päähän kosmista tietoisuutta. Perinteelliset pirunsarvet taas kuvaavat yliälykkyyttä. Ne eivät avaudu kosmokselle, vaan vahvistavat pään ajattelun yksipuolisuutta. Maailma kertoo viestejään niin monin ja herkin tavoin, jotka ovat aivan lähellä meidän normaaliakin tietoisuuttamme.

 

Kukkien viestit

Ajatellaan vielä keväisen kesän kukkia ja vaikka sitä, miten kauniilla tavalla voikukat aamulla suuntaavat tienpientareella kukkansa kohti Aurinkoa. Ne imevät maahan auringon kautta uudistavia kosmisia voimia. Keltainen vahvistaa ihmisessä maksaa ja solar plexuksen aluetta, solaarikeskusta.

Mutta kukat ottavat vastaan myös kosmista informaatiota. Aurinkoon suuntautuessaan kukan teriö kuuntelee maailmankaikkeuden tähtivoimia Auringon kautta. Kasvissa informaatio siirtyy kukasta juuren mineraalisuuden "kidekoneeseen", jossa voimme kuvitella, miten maahiset kuuntelevat kasvien juurin välityksellä näitä maailmankaikkeuden uutisia. Ja välittävät ne sitten koko maan käyttöön oman maahisverkostonsa välityksellä. Maahiset ovat juuri maan tietoisuus.

 

Valaiden laulu

Myös valaiden laululla on samanlainen merkitys. Heille korkeiden enkeliolentojen tai jumalten viestit tulevat vain henkisen äänen välityksellä ja he lauluvat sen sitten valtameriin, joissa valaiden laulu aivan fyysisesti kantaa tuhansia kilometrejä. Maailma on täynnä tällaista viestintää. Ja aivan lähellä meidän tietoisuuttamme.

Norsutkin tahtovat mukaan tähän kirjoitukseen. Heidän matalat äänensä, joiden tutkiminen on vasta alullaan, kantavat myös aivan fyysisellä tasolla kymmeniä kilometrejä. Voit kuvitella, minkätyyppisiä asioita he kertovat.

Luonnonhenkien ja haltijoiden kertoman mukaan esimerkiksi valaiden laulu saattaa kertoa muille elävillä seuraavan vuoden tähtienergioista, juhla-ajoista, ihmisten luontoon vaikuttavista toimista ja ehkäpä jotain sellaista, mille meidän ihmisten on sitä ymmärtääksemme erityisesti herkistyttävä.


1 kommentti . Avainsanat: Tarja Merivirta, revontulet, revontulten puhe, enkelten puhe, valaiden laulu, kukkien viestit