Matin blogi

Kuka omistaa rahan?

Tiistai 25.8.2015 klo 19:34 - Matti Kuusela

Sydämelliset kiitokset talouskirjoituksen kommenteista! Seuraava kysymys liittyy rahaan. Nuorena ajattelin, että valtiotalous ja kansainvälinen talous ovat niin vaikeita asioita, että niitä en ainakaan lähde opiskelemaan. Mietin myös, miten valtiopankki osaa laskea liikkeelle oikein määrän rahaa.

Ei rahakymys helppo vieläkään ole, mutta lauantaina ajattelin ottaa päivällä pienet unet, ja silloin sen yhtäkkiä oivalsin: kun meillä ennen oli rahaa positiivisessa mielessä, vaurautta, meillä onkin nyt ainoastaan suurpankkiirien omistamaa velkaa.

Mika Waltari

Minua kiehtoi jokunen vuosi sitten, kun Mika Waltari kertoi luultavasti Mikael Karvajalka -romaanissaan, miten saksalainen pankkiiri huijasi keskiajalla Unkarista kaikki kultarahat. Suurin piirtein niin se oli. Jos Waltari olisi vielä kirjoittamassa, hän osaisi luultavasti kertoa elävästi ja selkeästi, miten Suomelta on vaivihkaa annettu pois käytännössä kaikki oma raha.

Toki me tiesimme, että markan tilalle tuli euroa, mutta sitä minä ainakaan en tiennyt, että euro on aivan erilaista rahaa kuin vanha markka. Se ei ollut vain mikään tekninen muutos.

Tässä uudenaikaisessa ryöstössä on kiintoisaa se, että sitä ei ole kerrottu kansalaisille. Luultavasti suurin osa meistä kaikista kuvittelee edelleenkin, että raha on jotenkin omaa, vaikka eurossa ollaankin mukana. Niin ei kuitenkaan ole. Se oli tämä viime lauantain oivallus.

Ennen raha perustui työlle. Ihmiset tekivät työtä, ansaitsivat, myivät ja ostivat ja kuningas, ruhtinas tai valtiopankki laski liikkeelle rahaa, jolla työtä ja omaisuutta voitiin vaihtaa. Tuo raha oli aivan kuin jumalan lahjaa, oikeastaan auringon kultaa henkisesti. 

Oli mahdollista kuvitella, miten kaiken työn ja kaiken energian ja kaiken arvon taustalla meidän aurinkokunnassamme on aurinko, ja kulta on auringon metalli.

Aiwazovski_meri_punainen.jpg

Rahan takeet

Metalliraha oli painavaa ja siksi kehitettiin seteliraha, jota oli helpompi kuljettaa. Ennen seteleissä jopa luki meillä, että Suomen pankkin lunastaa vaadittaessa setelin kullassa.

Sitten keksittiin, ettei kukaan käytännössä tule vaihtamaan seteleitään jalometalliksi, joten keksitiin paperiraha. Paperirahat ovat käytännössä samannäköisiä kuin setelitkin, mutta niillä ei ole enää kulta-arvoa, ne ovat vain sopimuksia.

Sitten tuli sähköinen digitaaliraha.

Sitten en oikein ymmärrä, milloin muutos varsinaisesti tehtiin. Jos me eläisimme jatkuvasti Kekkosen presidenttikautta, hän olisi mahdollisesti kertonut meille. Mutta aika muuttui. Nyt eivät presidentit, pääministerit eivätkä valtiovarainministeritkään tulleet kertoneeksi, että valtioilla ei olekaan enää omaa rahaa. Se tarkoittaa, ettei kenelläkään kuluttajallakaan ole oikeaa omaa rahaa, vaan kaikki on velkaa.

Muutos on toteutettu yksinkertaisesti niin, että kun valtiot eivät enää laske liikkeeseen omaa rahaa - joka tietyllä tavalla siis on valtiolle ilmaista - niin nyt käytännössä kaikki raha lainataan yksityisiltä pankkiireilta. Yksityiset pankkiiritkaan eivät omista mitään rahaa, mutta ne lainaavat valtioille rahaa, jota niillä ei ole, ja perivät siitä korkoa.

Ja koska rahaa ei enää tule mistään muualta kuin näiltä pankkiireilta - esimerkiksi työ ei enää luo rahaa - niin koron maksamiseen on lainattava heiltä lisää rahaa. Näin on kehitetty oivallinen korkoa kiorolle järjestelmä, joka mielestäni on hyvin verrattavissa ketjukirjehuijaukseen.

Näin on kehitetty automaatti, joka väistämättä lisää koko ajan yksityisten valtioiden velkaa suurpankkiireille. Nämä suurpankkiirit kokoavat siis koko ajan lisää korkoa kaikesta rahasta, mitä me käytämme.

Liikemiesten raha

Tähän rahajärjestelmään liittyy mielenkiintoinen ja itse asiassa järisyttävä henkinen muutos. Vanha raha perustui työhön ja omaisuuteen. Se oli aikaa, jolloin työmies ansaitsi palkkansa ja saatettiin sanoa, että rikkaat elävät köyhien työllä. Ihminen saattoi kokea tietty vastuuta siitä, että hänellä oli taskussaan rahaa, jonka toisten ihmisten työ oli luonut.

Uuden lainarahaperiaatteen myötö tämä kaikki on muuttunut. Nyt kun raha on suurpankkiirien lainaa liike-elämällä, raha virtaa yhteiskuntaan ylhäältäpäin. Sillä ei ole varsinaisesti enää mitään tekemistä työn kanssa. Ja sitä tämän uuden rahan puolestapuhujat korostavat.

Käytännössä se tarkoittaa, että nyt raha on vihdoinkin irrotettu moraalista. Kun raha on lainaa yksityisiltä pankkiireilta, ei rahan omista koe enää olevansa missään moraalisessa vastuussa hallussaan olevasta rahasta.

Muinaiset patruunat olivat hyvin tietoisia tehtaittensa työntekijöistä, ja tiukan paikan tullen he jopa painoivat työlaisilleen omaa rahaa, jonka avulla elämä kulki eteenpäin. Uusi amoraalinen tai ei-moraalinen raha kokee tuntuu kokevan köyhille menevät rahan ikävänä sivuvirtana.

Luulen että juuri tämä rahan moraalin poistaminen on aiheuttanut sen, että meidän aikanamme halutaan kaikki vähäosaisille jaettava raha vähentää ehdottomaan minimiin, jotta hyväosaisille jäisi rahaa enemmän.

En varmasti vielä ymmärrä kaikkia tähän uuteen rahavirtaan ja sen filosofiaan liittyviä tekijöitä, mutta sen verran mitä olen niistä aavistelemassa, mitään hyvää sillä ei ole annettavanaan ihmiskunnalle. Muutamat pankkiirit ja heidän suosioonsa pyrkijät saavat lisää rahaa, mutta tuskin se paljon ihmiskunnan onnellisuutta lisää.

Koli_valkeaa_kalliota

Vaurauden jakautuminen

Nyt tuntuu huvittavalta, miten joskus sata vuotta sitten kuviteltiin ihmiskunnan vaurauden lisääntymisen johtavan työajan radikaaliin lisääntymiseen, esimerkiksi nelituntisiin työpäiviin. Mutta kaikki lienevät huomanneet, että huolimatta tuotannollisen tehokkuuden suunnattomasti kasvusta yhteiskunnallinen eriarvoisuus jatkuu. Köyhät pidetään edelleen köyhinä, vaikka on aivan selvää, että meidän vallassamme on (olisi) jakaa varallisuus tasapuolisesti sekä valtiollisesti että globaalisti.

Miten kaikki tämä liittyy henkisyyteen? Henkinen voima meissä voi kasvaa niin vahvaksi, että me pystymme tunnistamaan nykyisen nurinkurisen tilanteen ja siitä huolimatta säilyttämään hyvävoimaisuutemme. Se on uusi sana, jonka keksi juuri tähän tilanteeseen.

Helppoa se ei ole, koska herättää aina suuttumusta kun havaitsee, miten meidän edusmiehemme ovat hoitaneet asioita. Alkaa vähitellen aavistaa, miten julkisuudessa esiintyvä poliittinen päätöksenteko on vain teatteria, joka peittää todelliset tapahtumat. 

Ihmettelin aikanaan, mitä Steiner oikein tarkoitti sillä että henkinen ihminen tiedostaa, mitä tapahtuu. Ajattelin että eihän pelkkä tiedostaminen mitään auta, pitää tehdä jotain!

Nyt alan tajuta, että Steiner tarkoitti tiedostamisella jotain valtavasti syvempää kuin ennen olen ajatellut. Nykyisen rahatilanteen valtiollisen tason tiedostaminen merkitsee että menee ainakin meditaatiossa tai pohdiskeluissaan sisään koko siihen tragiikkaan, kurjuuteen, suuttumukseen ja kärsimykseen, jota asioiden todellinen tajuaminen merkitsee.

Nyt ymmärrän, että se on tietyllä tavalla ainoa tie. Se on tie niille, joille se kuuluu. Onneksi on paljon muutakin: jollain ihmeellisellä tavalla meidän on luotava sellainen uusi co-creative - yhdessä luomisen tietoisuus, joka antaa ihmisille voiman toimia totuuden ja oman sydämensä pohjalta myös valtiollisissa ja yhteiskunnallisissa tehtävissä, aina korkeimmille tasoille saakka. Se on myös sen yhteisen ihmisyyden - inner humanity - tiedostamista, joka elää meissä kaikissa, joka on meidän todellinen sisäinen aineksemme.

Kaikesta ikävästä huolimatta meillä ymmärtääkseni on vielä pieni rippu valtiollista rahaa. Se on aivan kuin tukipiste, jonka toivolla me voimme antaa rakkautemme kaikelle sille rahalle, joka kulkee kauttamme. Meillä on aina toivoa. Meillä on aina toivoa herätä ja muuttaa tilanne. Meillä on aina toivoa luoda rahasta uusi henkisyyden ja rakkauden ja välittämisen välikappale.

Enkelitie

Sen lisäksi on vielä yksi tie. Se on sisäinen tie, jossa me kerromme korkeammille henkisille olennoille, mitä täällä tapahtuu. Se on se enkelitie, joka tulee yhä tärkeämmäksi, sillä vastuu maan ja ihmiskunnan tapahtumista on tulossa ja on jo tullut yhä vahvemmin meidän kaikkien ihmisten harteille.

Me olemme niin hyviä henkisiä nukkujia, että me emme mielellämme ota vastuuta siitä, maailmassa tapahtuu, mutta tosiasiassa maailma jo kulkee eteenpäin sen mukaan. Siksi on hyvä herätä :)

Rakkaudella
Matti

PS. Kaikki tämä on sekä suunnattoman yksinkertaista että suunnattoman monimutkaista. Onko sinulla ollut samankaltaisia aavistuksia tai kokemuksia. Haluatko täydentää jotain. Olenko ymmärtänyt oikein? Olen kiitollinen kaikista kommenteista, jotka vievät rahan tiedostamista, henkistämistä ja rakkaudellistamista eteenpäin.

3 kommenttia . Avainsanat: raha, talous, omistus, valtiopankki

Patojen aukeaminen - Suomen tilanne

Perjantai 21.8.2015 klo 18:02 - Matti Kuusela

Enpä olisi uskonut tällaista blogia koskaan kirjoittavani. Pitkän painostavan hiljaisen kauden jälkeen Suomessa näyttää siltä, että padot ovat auenneet. Epäilin pitkään, että omalla tavallani Suomen menosta ajattelevat lähinnä vain muutamat yksityisajattelijat. Mutta nyt kun Nordean päästrategi kirjoitti blogissaan aivan samoin ja samoista asioista kuin itse olen kokenut, tajusin että pitkä hiljainen kausi on päättynyt.

Monet muutkin ovat nähneet, minne Suomi on ajautumassa, mutta virka, asema ja viime suosina lojaalisuus kokoomushallitusta kohtaan ovat estäneet tuomasta asioita esiin. Nyt kun pääministeri on keskustalainen, on johtavissa piireissä ilmeisesti koettu, että taika on murtunut ja nyt saa tulla esiin.

Koli_valkea_hahmo

Suomen talous

Kun Nordean päästrategi kirjoittaa, että Suomea on johdettu kuin amatöörinäyttelijöiden kesäteatteria, niin siinä on paljon painoarvoa takana. Se tarkoittaa, että talouden suunta on ollut pankeissa ja tutkimuslaitoksissa selvillä jo vuosien ajan, mutta sitä ei ole voinut tai saanut saanut tuoda esiin.

Nyt tilanne on ilmeisesti jo niin paha, ettei mitään ole enää menetettävissä, ei ehkä järkevästi ajatellen saavutettavissakaan. Kun lukee uutisa hallituksen pyrkimyksistä, ei voi olla kokematta, että kysymys on vain suuresta teatterista, kesäteatterista, jonka tarkoitus on hauskuuttaa kansaa.

Mitä voisi tehdä. Muutaman pekkaspäivän ja arkipyhän poistaminen ei miljardeja tuo takaisin. Hallituksen tie on melkoisen ummessa: leikkauksilla otetaan nyt koulutuksesta ja vähävaraisilta kaikki se mikä on otettavissa ja vähän enemmänkin, mutta on selvää, että kaikkein köyhimmiltä ottamalla ei voi saada sellaista rahaa, jolla talous tasapainotetaan.

Talouden elvytys

Menoja leikkaamalla saatetaan jollain tavalla selvitä eteenpäin, mutta jos me tahdomme Suomen nousuun, silloin meidän on luotava lisää rahaa. Tai saatava lisää rahaa. Tai pyöritettävä lisää rahaa tuottavasti. 

Sen olen jo kauan sitten oivaltanut, että jos tahtoo lisää rahaa, on tehtävä sellaista, mistä saa lisää rahaa. Se on niin yksinkertaista.

Yksi suuri ongelma on kuitenkin se, että sallitaanko se meille. Meidän tähän saakka lainaamamme sata miljardia euroa eivät ole parantaneet millään lailla Suomen tilannetta, vaan vieneet meidät yhä pidemälle suohon.

Siitä vastuussa olevat tulevat varmaankin jossain vaiheessa sanomaan vanhaan tapaan, että kukaan ei tiennyt. Sen mukaan mitä olen asioita seurannut ja ihmetellyt, olen kuitenkin eri mieltä. Melko varmaa on, että ylimmillä päättävillä tasoilla on tiedetty oikein hyvin. Nytkin valtiovarainministerimme on taas menossa saamaan ohjeita Bilderbergin kokoukseen, mutta en usko että niistä ohjeista on Suomelle kokonaisuudessaan mitään hyvää odotettavissa.

Pikemminkin uskon, että me kuljemme tietä, jossa meidän omilla päätöksillämme ei ole enää paljoakaan merkitystä - ellei jotain ihmettä tapahdu - ja siitä kerron kohta lisää. Tästä ennalta suunnitellusta tiestä muistutti jälleen tänään Iltalehdessä ollut laatikko, jossa puolustusvoimien tiedotuspäällikkö lausuu tarkoittaen Naton Isiksen vastaista sotaharjoitusta: Osallistuminen on aina poliittinen päätös. Se päätös on tehty jo pitkän aikaa sitten.

Siksi meillä ei keskustella avoimesti Natosta, jottei tarvitsisi sanoa, ettei päätökset on tehty jo kauan sitten. Ei näistä suurista päätöksistä kysytä eduskunnalta, ne vain tehdään, ne vain tapahtuvat, ja kun niiden seuraukset tulevat ilmi, todetaan vain päätökset on jo tehty, joskus, jossain.

Enkeli_soittaa_ja_joutsenet.jpg

Mitä siis tehdä?

Mitä siis voimme tehdä? Meille jossain korkeissa taloudellisissa piireissä suunniteltu tulevaisuus on luultavasti sama kuin mitä nyt Kreikassa tapahtuu. Sen idea on yksinkertainen. Maan annetaan mennä hunnigolle niin, että se joutuu ottamaan velkaa enemmän kuin voi itse hoitaa. 

Silloin toiset EU-maat kutsutaan maksamaan sen velkoja. Isoille talousmaille se on kannattavaa, koska jos niiden pankit ovat itse saamamiehinä. Silloin näihin maihin virtaa lisää rahaa koko yhteisöltä. Ne maat taas, kuten Suomi, jotka ovat takaamassa tai myöntämässä niitä lainoja, joita ei ole koskaan tarkoitus maksaa takaisin, luonnollisesti menettävät rahansa. Näin niistä saadaan seuraavia rahastuskohteita.

Tämä kuvio vaikuttaa nyt erinomaisen selkeältä. Ja meillä on oikeastaan vain yksi ainoa mahdollisuus ellemme halua Kreikan kohtaloa: moraalinen ryhdistäytyminen. Tämä on sellainen talvisota, joka meidän on kaikkien taisteltava yhdessä. Erona on nyt se, että vanhentunut poliittinen järjestelmä ei voi sitä johtaa, koska se luultavasti ainakin henkilötasolla on sitoutunut niin moneen suuntaan: uusi ryhdistäytyminen voi tapahtua vain niin, että me otamme jokainen henkisen vastuun, alamme ajattelemaan sitä mikä missäkin tilanteessa on oikein, siis aivan todella oikein, koko elämän kannalta.

Silloin meillä on mahdollisuus, koska maailmankaikkeus ja henkinen maailma ovat niiden puolella, jotka uskaltavat puolustaa totuutta, sillä tavoin kuin kukin sen itse kokee.

Totuus ei ole enää koskaan jonkun ryhmän totuus. Se aika on jo mennyt ohitse. Nyt meidän on herättävä siihen, että vain jokainen ihminen yksin, oman enkelinsä kanssa, voi tietää, tuntea ja kokea totuuden ja oikeuden. Ja kun tällaiset oman totuutensa aidosti kokevat ihmiset toimivat yhdessä, joko käytännössä tai rukous- tai meditaatiotasolla, silloin voi syntyä uutta ja silloin voi ihmeitä tapahtua!

Rakkaudella
Matti

Ja jos olet yhtään samaa mieltä, kirjoitathan ainakin sanan tai lauseen tai pari kommentteihin. Tullaksemme todellisiksi rohkeiksi yksilöiksi me tarvitsemme myös toinen toistemme tukea!

28 kommenttia . Avainsanat: Suomi, talous, raha, velka

Kauppakeskus Kaari

Maanantai 28.10.2013 klo 19:36 - Matti Kuusela

Kauppakeskus Kaaren avaamisen jälkeen joka lauantai ja sunnuntai tummiin pukeutuneita ihmisiä kulkee yksittäin, kaksittain ja perheittäin eri suunnista tähän uuteen kaupan juhlakeskukseen. Ykköskehältä tulevat autot muodostavat pitkän jonon yli kehätien, joten Kaareen kannattaakin autolla tulla pohjoisesta Kannelmäen keskuksen kautta.

Hieno se keskus on ja kun aikoinaan niin
suuren Eka-Marketin kasvuvaiheita on
seurannut, niin jokakaari_sisalta_wp_000105.jpg vaiheessa on ihmetellut, voiko se enää tulla suuremmaksi. Ja mistä asiakkaita riittää. Ehkä nyt olemme tulleet pisteeseen, jossa ihmiset palaavat kehä kolmoselta jälleen lähemmäksi keskustaa.

Jo sata vuotta sitten Steiner kiinnitti huomiota näihin uuteen kaupan temppeleihin. Voi kuvitella, miten ihmeellinen ja upea Stockmann aikoinaan oli Helsingin keskustassa. Ja kuului se minunkin lapsuuteni joulun rituaaleihin: joka joulun alla tultiin Hyvinkäältä käymään Stockmannilla, ja sen kuuluisa jouluikkuna oli suuri elämys, samoin Aleksanterinkadun jouluvalot.

Kateuttako?

Jälleen tänä aamuna autoradiosta kuului joltain asemalta tuttua nuorehkon miehen ja naisen keskustelua, jossa juontajat tyytyväisinä puhuivat suomalaisesta. kateudesta, aivan kuin se olisi jokin suurikin kansallinen ylpeydenaihe. Minä en ole mitään erityistä kateutta koskaan huomannut. Luulenpa vain, että on runsaasti ihmisiä, joista on mukava samaistua hyvin tai erittäin hyvin toimeentuleviin ihmisiin, ja muiden kateudesta vihjaaminen antaa sille mukavan oikeutuksen.

Tietysti kun puhutaan suurista tuloista, niin sillähän ei ole enää mitään tekemistä toimeentulon kanssa. Kun rahaa alkaa kunnolla virrata, niin se ylittää kaikki kysymykset toimeentulosta. Yleensä näyttää, että erityisesti se raha, jota ei tarvita varsinaiseen elämiseen, on nykyisen valtiovallan erityisessä suojeluksessa, osittain myös median.

Aikoinaan herran Carlzon kehitti SAS:n lentoyhtiön johtajana uuden konseptin kirjassaan Pyramidit nurin. Hän esitti, miten johtajien tarkoituksena on alaistensa tukeminen heidän työssään. Siksi hän esitti pyramidit käännettäväksi niin, että konkreettista työstä tekevät ovat ylinnä ja johtajat alempana, heidän työtään mahdollistamassa. 

Kansanliikettä Carlzonin oivallisesta aloitteesta ei syntynyt, mutta tulee sellainen vaikutelma, että se antaa ylimmän johdon palkkaukselle jotenkin nykyistä konkreettisemman pohjan. Voi todella mielessään tuumailla johdon työn todellista arvoa. Nykyisin se ei enää ole mahdollista, kun suurimpien yritysten korkeimman johdon palkkaus on karannut kokonaan kaikean realistisuuden yläpuolelle. Muutamia eettisesti pienemmällä palkalla toimivia lukuunottamatta nyt käydään korotuskilpailua: tuetaan tavalla tai toisella muiden vastaavassa asemassa olevien palkkiokkorotuksia, niin pian on vuorossa oma tasokorotus vastaavalla tasolle ja vähän yli.

Eettinen raha ja siunattu raha

Henkisesti suuntautunut ihminen ei luultavasti hirmuisesti kadehdi toisten suurempia palkkioita, ei ainakaan silloin, kun ne ovat täysin hänen ulottumattomissaan. Se sijaan se voivat herättää kyllä aivan oikeutettuja tunteita siitä, että jotain on väärin.

Ja jos niin kokee, niin tuo tunne on hyvä tunnustaa, ja sitten miettiä, mitä voi tehdä. Ensimmäinen lääke rahan tervehdyttämiseen on selkeästi se, että puhdistaa omaa suhdettaan siihen. Voit tehdä seuraavasti:

Siunaa mielessäsi jokainen raha, joka kulkee kauttasi, oli se sitten konkreettista rahaa tai sähköisiä numeroita. Lähetä siunauksesi kaikille niille, joille elämää antamasi raha tukee. Se on aivan mahtava harjoitus.

Vielä syvemmin voit tehdä tuntemalla rakastavasi lompakkoasi, tilejäsi, laskujasi, kaikkia niitä, joille rahaa annat, tai jotka sitä sinulta sitä laskuttavat. Jos rahasi ovat olleet vähissä, saadat tällä yksinkertaisella rahan siunauksella, rakastamisella, rahan energian puhdistamisella saada aikaan ihmeitä, jopa omassa lompakossasi. On täysin mahdollista, että vaikka konkreettiset tulosi eivät heti yhtään kasvaisi, rahasi riittävät silti paremmpin.

Se on todella mahdollista, koska raha on energiaa, se on värähtelyä jonka me itse viritämme, jolle me itse annamme voimaa.

Siksi voimme Kauppakeskus Kaareenkiin suhtautua hyväntahtoisesti: voimme lähettää siunauksemme jokaiselle ostolle ja myynnille - ja vaikka se aluksi voi tuntua tosi oudolle ja herättää mitä kummallisimpia ajatuksia, niin pian kuitenkin voi alkaa huomata, että myös tavaroiden välityksellä voi lähettää hyviä energioita. Jotain alkaa muuttua.

Rakkaudella

Matti

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: raha, siunaus