Matin blogi

Rakkauden voima

Torstai 25.8.2011 klo 7:59 - Matti Kuusela

Hei ystävät rakkaat, tervetuloa torstaihin. Tänään on hyvä päivä kutsua pieni ja lämmittävä liekki sydämeen, muistuttamaan rakkaudesta ja läheisyydestä.

Rakkauden voima on ihmeellinen. Minulta kesti vuosia miettiä sitä. Jos antaa rakkautta sille, mikä on huonoa tai pahaa, eikö se huono silloin vain vahvistu!

Noin kahdenkymmemen vuoden takaiset new age -opettajat varoittivat usein, että rakkauden voiman antaminen pahoille lisää heidän voimiaan.

On hämmästyttävää, miten nopeasti tuon kahdenkymmenen vuoden aikana käsityksemme rakkaudesta on muuttunut. Nyt me voimme jo kokea rakkauden turvalliseksi. Rakkaus on voima, joka saattaa asiat oikealle kohdalleen.

 

Rakkauden opettajat

Luonnollisesti meillä on paljon suuria rakkauden opettajia, mutta tahdon jälleen kiittää kahta lähempänä olevaa uranuurtajaa. Virolainen Luule Viilma on rohkea sielu, joka näki paljon enemmän kuin muut ja uskalsi tuoda sen suoraan ja rohkeasti esiin - usein ehkä liiankin suoraan.

Joka tapauksessa hän oli uranuurtaja, joka käänsi nurinpäin monia vanhoja mukavia uskomuksiamme.

Jukka Hirvonsalo on henkinen opettaja, joka selkeästi lisäsi henkisen rakkauden antamiseen sen toisen puolen, mikä aluksi sekin tuntui vallakumoukselliselta vanhoihin uskomuksiimme verrattuna: avautua ottamaan vastaan rakkautta, antaa jonkin rakastaa minua!

Se ei ole lainkaan niin yksinkertaista kuin miltä se nyt saattaa kuulostaa. Me tahdomme kyllä rakkautta, mutta annammeko me toisten todella rakastaa itseämme.

Siksi, kun havaijilaisessa ho'oponopono-menetelmässä sanomme:

Minä rakastan sinua!

Siihen voi oikein mainiosta lisätä:

Ja annan sinun rakastaa itseäni.

Tai:

Minä avaudun ottamaan vastaan sinun rakkautesi.

 

Ho'oponopono

Niille, jotka tuon hauskan havaijinkielisen sanan mukaisesta henkisestä opetuksesta eivät ole vielä kuulleet, tahdon kertoa, että se on yksinkertainen henkisesti puhdistava opetus, josta kertovat kirjan - Joe Vitale & Ihaleakala Lew Hen: Ei rajoja - olen ottanut Enkelimaan nettikauppaan.

Tuossa kirjassa ja sen yksinkertaisessa menetelmässä on jotain ihmeellistä, mikä tekee sen opetuksen käyttämisen mielenkiintoiseksi. Siksi suosittelen kirjan hankkimista mitä lämpimimmin. Tosin jotkut näyttävät oivaltavan sen menetelmän ensi lukemisella, ilman kirjaakin. Mutta ellet ole vielä oivaltanut, hanki se kirja :)

Perusmenetelmä on yksinkertaisuudessaan se, että lausutaan mielessään kaikelle, toisille ihmisille, tapahtumille, aivan mille vain, sekä hyvillä että huonoille asioille:

- Minä rakastan sinua!

- Olen pahoillani.

- Pyydän anteeksi.

- Kiitos.

Tuo on itse asiassa pitkä tarina, jossa on neljä vaihetta, mutta se toimii tuollaisenaan. Rakastamisen kautta me liitymme maailmaan ja pyytämällä anteeksi me tunnustamme oman vastuumme oman todellisuutemme luojina: kaikki mitä koen, on osa minun maailmaani, josta minä olen vastuussa!

Nuo ovat asioita, joita itse olen miettinyt vuosikymmeniä, eikä siinä sinänsä ole mitään uutta. Rudolf Steiner on kertonut jo aivan saman satakunta vuotta sitten, mutta nyt kysymys onkin siitä, että joku tulee ja kokoaa vanhat opetukset yhteen sillä tavoin, että siitä tulee hieman uudenlainen ja toimiva paketti.

 

Sovella vapaasti

Olen tehnyt tätä harjoitusta nyt muutaman viikon ajan ja se toimii ja kohottaa jatkuvasti esiin uusia asioita anteeksiannettaviksi, uusia henkilöitä, paljon mielenkiintoista ja koskettavaa nousee esiin.

Olen huomannut, että noita neljää peruslausetta voi varioida hyvin vapaasti, aivan sen mukaan, miltä kulloinkin tuntuu. Niitä ei ainakaan minun kokemukseni mukaan tarvitse tehdä velvollisuudentuntoisesti, vaan ne voi tehdä hauskasti.

Esimerkiksi ensimmäinen lause:

Minä rakastan sinua. Minä rakastan teitä kaikkia. Minä annan teille kaikille anteeksi. Minä otan vastaan teidän rakkautenne.

Tuokin toimii aivan mainiosti ja se uudistaa.

Minulla on myös tunne, että mitä useampi tätä harrastaa, sitä tehokkaammaksi se tulee, ja lisäksi: tällä menetelmällä on jotain tekemistä nyt Suomen kansanhengen henkistymisen ja uudistumisen ja vahvistumisen kanssa.

Siksi se on niin tärkeä myös suhteessa hallituksen työskentelyyn ja yhteiskunnalliseen päätöksentekoon: Otan pari aika naiivia esimerkkiä tämän aamun uutisista:

- "Uusi kiinteistövero kirpaisee vähävaraisia." - No, heti tulee mieleen, milloin saamme lukea uutisia: uusi kiinteistövero kirpaisee hyvätuloisia! Tällaiset aatokset ovat omiaan herättämään kirpaisevia tuntemuksia suuntaan tai toiseen: Sano niille: Minä rakastan sinua ... ja annan anteeksi ja niin edelleen.

- "Peruspalveluministeri suunnittelee oluen laimentamista." Nyt voi suututtaa: pitääkö jokaisen peruspalveluministerin tosiaankin käyttää puolet työaikaansa oluen laimentamisen ja yökerhojen aukioloaikojen muuttamiseen? Eikö siellä todellakaan ole mitään kiintoisampaa tehtävää? - Ja kun kaikki suuttumus - puoleen tai toiseen - on noussut esille, sano näille tunteille, ministerille, hallitukselle: Minä rakastan sinua, minä rakastan teitä kaikkia, minä annan anteeksi, minä pyydän anteeksi äksyjä tunteitani ja ajatuksiani...

Tämä on työskentelyä, joka puhdistaa ja rakentaa eteenpäin!

Rakkaudella
Matti

5 kommenttia . Avainsanat: rakkaus, rakkauden voima, ho'oponopono,

Suomen varjon rakastaminen - sikainfluenssa

Sunnuntai 6.2.2011 klo 19:21 - Matti Kuusela

Hei Ystävät, viime päivinä kun perehtynyt yhä enemmän sikainfluenssatragediaan, olen myös tajunnut paljon voimakkaammin kuin koskaan aikaisemmin, miten meidän monet masennuksemme ja huonovointisuutemme eivät välttämättä johdu ollenkaan yksilöllisistä tekijöistä, vaan niistä yhteisistä energioista, joita usein nimitetään kollektiivienergioiksi.

Ja nämä kollektiivienergiat esimerkiksi sikainfluenssarokotteiden yhteydessä ovat hämmästyttävän huonot. On vaikeampaa sanoa, onko alkusyynä enemmän lääketehtaitten ahneus kuin omien virkamiestemme henkinen voimattomuus, missään nimessä vika ei ole mediassa. Ilman median tukea asiat eivät muuttuisi.

Hyvin yleisellä tasolla olevana tarinana sikainfluessakertomus on mielestäni seuraavanlainen.

- Lääketehtäilla on suuret rokotevarastot, joita on helppo modifioida kulloisenkin tarpeen mukaan.

- GlaxoSmithKline lääkejätti rahoittaa Suomen rokotteista vastaavaa Terveyden ja Hyvinvoinnin laitosta miljoonilla euroilla.

- Suomi osti testaamattomia rokotteita (kiireessä?) koko kansalle muutaman jossain Karibian alueella sattuneet sairaustapauksen tai jonkin kuolemantapauksen johdosta, jolla ei välttämättä ollut suoraa yhteyttä sikainfluenssaan.

- WHO:n pandemiajulistus tuli vasta myöhemmin, ja sekin sen takia, että sen määritelmää tai ehtoja oli kevennetty aikaisemmasta.

- WHO suositteli, että lapsille ei käytetä tehostettuja rokotteita tai jotain lapsille, mutta koska Suomi oli jo ostanut rokotteet, meillä ei tätä suositusta otettu huomioon.

- Rokotteet sisältävät ilmeisesti ainetta, jota epäillään syylliseksi Yhdysvaltain sotilaiden Irak-syndroomaan...

Okei, en ehdi nyt merkitä enkä tarkistaa lähteitä, mutta tuo on suurin piirtein listan alku, ja samanlaista jatkuu. Yksi viimeisistä piirteistä on, että koko juttua selvittämään on asetettu toimikunta, jossa on valtava määrä Suomen kaikkein korkeimpia asiantuntijoita ja viranomaisia, joista monet ovat ennalta julistaneet, että kaikki on hyvin. Minusta tuo näyttää enemmän keskinäiseltä turvaverkolta.

No, mitä sitten. Meillä Suomessa on "aina" annettu ymmärtää, että kansalaisten ei tule sekaantua viranomaisten ja päättäjien asioihin, vaan että heille pitää antaa "työrauha".

Työrauha on mukava sana, ja se luultavasti toimisikin silloin, jos hallinto koostuisi asiantuntijoista, jotka todella saavat tehdä työnsä rauhassa. Tällaista rauhaa tosin ei ole eikä liene ollut pitkään aikaan, niin kuin voi vain arvailla Suomen korkeimpien poliitikkojen monista syyteharkinnoista.

Ennen vanhaan kirkoissa rukoiltiin päättäjien puolesta. En koskaan oikein ymmärtänyt, että miksi, eikö heillä muutenkin ole jo valtaa ja luultavasti rahaakiin tarpeeksi?

Nyt alan ymmärtää. Vastuu on meidän kaikkien. Juuri tuo Vastuu on se maaginen sana, jonka olen nyt kokenut ainoaksi yhteiskunnallis-henkiseksi ratkaisuksi.

Henkisyys ja yhteiskunta ovat olleet kauan erillään, mutta nyt olemme tulossa aikaan, jolloin niiden on vältättämättä kohdattava toisensa. Muuten vastuunkantajat joutuvat työskentelemään energeettisissä olosuhteissa, jotka ovat yksinkertaisesti liian vaativia. Nyt he joutuvat puolustautumaan kansaa vastaan, vaikka heidän pitäisi olla kansan puolella, kansalaisten edun ajajia.

Siis, aina kun kohtaat jotain, mikä mielestäsi ei ole oikein tai on epäilyttävää, ajattele sitä ja tunne sen energiat, perinpohjat. Se tosin on ainakin aluksi epämiellyttävää ja jopa joskus pelottavaa, mutta ole rohkea ja tunne silti. Kun itse olet valo, rakkaus ja hyväksyntä itsessäsi, olet turvassa, ja samalla autat tuota energia puhdistumaan ja valaistumaan.

Voimme kutsua tuota puhdistettavaa energiaa yhteiskunnalliseksi varjoksi. Myös jokaisella yksilöllä on sellainen, ja kun ne kohtaavat, ihmisen on erittäin vaativaa tehdä yksilöllisesti oikeita ja totuudellisia päätöksiä.

Siksi me tarvitsemme rukousta tai meditaatiota, varjojen puhdistamiseksi ja päättäjien tueksi. Ei meidän siis oikeastaan tarvitse rukoilla ensisijaisesti heidän puolestaan, vaan tueksi ja puhdistukseksi.

Siihen voi liittää luovan ajattelun siitä, miten itse itse kokee kyseisen alueen oikeaksi. Se on luovaa ajettelua, jota Steiner kutsui moraaliseksi mielikuvitukseksi, ja jonka merkitystä ei vielä oikein ole ymmärretty.

Yksinkertaisesti se käsittääkseni tarkoittaa sitä, että luon ajatuskuvan (jota tukee enkeli) ja liitän siihen vastaavan tunteen (jota tukee arkkienkeli) ja siihen vapaan tahdon (jota tukee suurenkeli). Luon siis itsessäni yhdessä enkeleiden kanssa tunteen ja tahdon täyttämän ajatuskuvan.

Sen yksi salaisuus on siinä, että en yritä mitenkään pakottaa tuota kuvaa todellisuudeksi, koska silloin liitän siihe persoonallista elementtiä, joka estää enkeleiden osallistumista. Luon siis tuon ajatuksen, tunteen ja itsessäni pysyvän tahdon kokonaisuuden vain mahdollisimman kauniiksi ja puhtaaksi. Silloin voin olla ankkurina enkeliolennoille, jotka tahtovat työskennellä kanssani, tai minun kauttani koko kansan hyväksi.

Kun rakastan puhtaasti mitä tahansa ongelmaa tai ikävää asiaakin kokien, minun ei tarvitse pelätä vahvistavani sen pahaa puolta tai varjoa niin kauan en yritä ikäänkuin syytää rakkautta tuolle asialle, kun itse koen hyvän itsessäni, rakkaus myös säteilee silloin minusta hyvää rakentaen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: rakkauden voima, varjo, moraalinen mielikuvitus, luova tahto