Matin blogi

Sisäinen ohjaus

Torstai 26.1.2017 klo 0:39 - Matti Kuusela

Hei Rakkaat ystävät,

Vuorokausi vaihtuu vajaan minuutin kuluttua, ja tässä istun. Olen saanut Enkelimaasivuja parannetuksi, mutta paljon on vielä tehtävää, jotta saan ne kokonaan ajan tasalle. Se tuntuu mukavalta, että olen saanut lisättyä Henkisiin kirjoituksiin muutamia huippuotteita Rudolf Steinerilta. Ja niitä on tulossa lisää. Minulla on suomennettavia kopioita lähes täysi kansiollinen.

Kansainvälinen tilanne on menossa yhä hurjemmaksi, ja onhan meillä ihmeteltävää Suomenkin tapahtumissa. Mutta nyt asiaan.

Steiner_Krveistoksen_aarella.png

Kristuksen teot

Olen jälleen tänään lukenut Steinerin esitelmiä Kristuksen neljästä suuresta teosta ihmiskunnan hyväksi. Oikeastaan ne ovat tekoja, joita ilman ihmiskuntaa tässä muodossa ei olisi voinut syntyäkään.

Nämä teot alkoivat jo maan edellisissä ruumiistuksissa, mutta ne kaikki ovat toistuneet myös nykyisen maan aikana. Ensimmäinen näistä teoista oli ihmisen fyysisen ruumiin kohottaminen vapaaseen tasapainoon, maasta irti, niin että me saatamme myös havaita maailman ympärillämme vapaasti ja objektiivisesti. 

Toinen teko oli ihmisen eetteriruumiin tasapainotus niin, että ihmiselle syntyi mahdollisuus ilmaista omia sisäisiä tuntemuksiaan vokaalisena alkupuheena. Tämä tapahtui atlantislaisen ajan alkupuolella, ja se oli myös aikaa, jolloin ihminen pystyi kuuntelemaan luonnon puhetta, tuulten ja vesien viestintää.

Kolmas teko tapahtui Atlantiksen loppupuolella. Siinä ihmisen sielullisuutta tai astraaliruumista tuettiin niin, että syntyi mahdollisuus ulkopuolisen maailman objektiiviseen kuvaamiseen. Muistathan, miten Joukahainen kertoo tästä vaiheesta Kalevalassa: räppänä on liki lakea, liki lieska kiukoata. Kysymys on aivan valtavasta uuden maailman avautumisesta tietoisuudelle.

Ja neljäs vaihe on minuuden pelastaminen. Ihmisellä oli jo kyllä minuus, mutta minuudelle kaikkein lähin sisäinen toiminta on ajattelu. Ajattelu oli puhdistettava tai kohotettava niin, että se pystyy seuraamaan ja tukemaan ihmisen minuuden kasvua ja kohoamista.

Tästä Kristuksen teosta on nyt kulunut kaksi tuhatta vuotta, ja kulttuurisesti elemme edelleen hieman ymmälle siitä, mikä minuuden rooli on. Minuus on meissä juuri se, mikä näitä asioita ihmettelee. Minuus on se, joka valitsee, mitä sisäisiä tietoisuuden polkuja se tahtoo käyttää havaitakseen itsensä. 

Selvänäköisyys

Vanha selvänäköisyys, jota nimitetään myös atavistiseksi, oli sellaista, joka kumpusi ihmisen ruumiillisuuden kolmesta eri tasosta kuin ikivanhojen tietoisuustilojen muistona. Uusi selvänäköisyys on sellaista, joka syntyy ihmisminän voimasta. 

Kun minuus saa ajatusvoimat niin herkällä ja joustavalla tavalla haltuunsa, että ajattelu kykenee tietoisuuttaan kadottamatta kohoamaan astraaliruumiin perustasta, silloin se on kypsä selvänäköisyyteen, henkisten maailmojen tutkimiseen.

Ja kun minuus saa samalla tavoin tunteet sisäiseen ohjaukseen, niin että niistä tulee vapaita ruumiillisesta perustastaan, syntyy toinen, vielä korkeampi selvänäköisyyden taso.

Ja vielä korkeampi selvänäköisyyden muoto syntyy siitä, että minuus pystyy vapauttamaan tahdon, tahtomisen, irti ruumiillisesta perustasta. 

Mutta tavallaan on väärin kutsua näitä tietoisuuden tulevia muotoja selvänäköisyydeksi tai -tietoisuudeksi, koska noihin ilmaisuihin sisältyy niin paljon vanhaa ja sellaista mikä ei enää ole ajanmukaista.

Nyt kun oikein ajattelee, niin tämä ajattelun, tuntemisen ja tahtomisen kohoaminen minuuden voimasta ei oikein mitenkään voi olla mahdollista ilman noita Kristuksen tekoja. Maan piirissä täytyy olla jokin voima, joka tasapainottaa ja kantaa ihmistä silloin, kun hän nostaa ajattelunsa ylös maasta kuin lentäjä helikopterin. Nämä perusmahdollisuudet Kristus on istuttanut maan ja ihmiskunnan piiriin noilla kolmella ensimmäisellä teollaan, ja neljännellä sen, että meissä on tuo sisäinen lentäjä, joka ymmärtää miten ajattelun helikopteri pidetään tasapainossa ja miten sitä liikutetaan.

Vertauksenomaisesti on tärkeää ymmärtää, että tullaksemme ajattelun helikopterilentäjiksi meidän on itse kyettävä ohjaamaan ajatteluamme hallitusti ja herkästi kaikissa tilanteissa, tuulissa ja sateissä, myrskyissä ja suurkaupungeissa. Meidän on itse sisäistettävä jokainen ohjausliike.

Kuva: Rudolf Steiner ateljeessaan veistämässä suurta Kristus-veistosta. 

1 kommentti . Avainsanat: tietoisuus, Kristus, selvänäköisyys, ajattelu, minuus, Steiner

Elohim ja sanan voima

Tiistai 3.6.2014 klo 16:42 - Matti Kuusela

Hei ystävät, lämmin kiitos teille kaikille jotka olette seuranneet viime päivien tutkielmia monasti niin arvoituksellisesta Sofiasta. Tuntuu että Sofian tai Maria Sofian merkitys sisäisessä kasvussa on tulossa yhä suuremmaksi. Henkinen työ, jossa Sofian lämpö on mukana, luo pohjaa kaiken muunkin ymmärtämiselle, myös Kristuksen.

Maailma myös lähtee lämmöstä jos ajattelemme elementtejä. Siinä meidän ihmisten sisäinen tehtävä on tuon lämmön sieluttaminen ja sisäistäminen. Myös innostuminen on mukana samassa kokonaisuudessa. Pieni lapsi innostuu luonnostaan, koska enkelivoimat vaikuttavat hänessä suoraan. Meidän aikuisten on puolestamme opittava innostumaan itse. Se on meidän henkistä koulutustamme.

Vuorisaarna

Enkelit kanssamme -kirjassani käsittelen melko paljon Vuorisaarnaa enkelikuntien kannalta. Katsokaamme sitä nyt toiselta kannalta, ja jälleen Valentin Tombergin Uuden testamentin tutkielmia seuraten.

Tomberg kertoo, miten Jeesuksen Vuorisaarnan sanat eivät olleet tarkoitettuja pelkästään niille ihmispersoonille, jotka olivat läsnä, vaan heidän syvemmälle olemukselleen, sille joka kulkee inkarnaatiosta inkarnaatioon. Ja se meissä, joka aina on kanssamme, elämästä elämään, on meidän minämme. Jeesuksen puheella oli voima puhutella ihmisen kaikkien kehollisten kerrosten läpi suoraan ihmisminää, kulkea fyysisen, eetterisen ja astraalikehon läpi.

Minuus meissä on myös se sisäinen elin, joka voi tajuta totuuden. Toki totuuden arvioimiseksi voi käyttää monenlaisia apukeinoja, mutta voima totuuden tajuamiseksi meillä on juuri siinä, mikä meissä on henkistä läsnäoloamme. 

Me voimme arvioida eetterikehollamme värimuotoja ja astraalikehollamme sointimuotoja, mutta varsinainen totuuden tajuaminen on Tombergin ja Steinerin mukaan geometrisen kuvion kaltainen sisäinen liike. Siinä ei ole värejä, se ei soi.

Jos sinulla on ollut onni opiskella koulussa geometriaa, olet saattanut saada kokemuksen siitä ihmeellisestä sisäisestä liikkeestä, jonka saattaa tuntea kun oivaltaa miten geometrinen teoreema tulee todistetuksi. Se on ainutlaatuinen kokemus, vaativa myös ja joskus sisäisesti vaivalloinen, koska siinä joutuu käyttämään niin suoraan omia sisäisiä voimiaan:

"Kaikkein tärkein Vuorisaarnan vaikutus oli sentähden minuuden sisäisten voimien henkinen, yliaistinen aktivointi."

Tomberg tarkentaa: "Tämä stimulaatio oli tulosta tiettyjen täsmällisten moraalis-henkisten sisäisten viivojen liikkeestä, jonka Kristus Jeesus niin mahtavasti esitti ihmisolemuksen sisäisimmän ytimen edessä."

Mitä viivoja? Jos olet lukenut Steinerin Henkisen tiedon tien, niin siinä hän kertoo miten selvänäköisyyden yhdessä aika varhaisessa vaiheessa yliaistinen sisältö ilmenee viivoina ja linjoina. Ne tulevat esille myös uusimmassa kirjassani, ja luulen että itse asiassa aika moni asettelee miettiessään näitä sisäisiä linjoja uusin suhteisiin keskenään. Sitä ei vain niin helposti huomaa, etenkään jos ei ole kuullut mistä siinä on kyse.

Elohim

Sitten Tomberg jatkaa siitä, mistä tuo Kristuksen Vuorisaarnan puheen voima oli peräisin:

"Keskeisesti Kristus Jeesuksesta virtaava vaikutus oli luonteeltaan samankaltaista mikä aikoinaan virtasi muodonhengiltä (vallat,elohim, joihin myös Jehova kuului), ihmisen minä-olemuksen henkisiltä vanhemmilta, sillä ikialussa muodonhenget painoivat ihmisen minä-luontoon ihmiskunnan maanpäällisen tehtävät muodot."

Ja sitten Tomberg jatkaa, miten Jeesus nyt vuorella teki jotain sellaista, minkä ihminen voi normaalisti kokea vain henkisessä maailmassa kuoleman ja uuden syntymän välisenä aikana:

"Mutta sen, minkä muodonhenget toivat esiin henkisessä maailmassa ennen ihmisen astumista uuteen elämään, sen Kristus Jeesus suoritti nyt ruumiillisessa tilassa maan päällä Vuorisaarnassa."

Sitten Tomberg kuvaa, miten ihmiskunta oli jo unohtanut taivaallisten Isien antaman "nimen", ja sen hän nyt antoi ihmiskunnalle takaisin. Valtakuntaa koskevassa saarnassa hän muistutti ihmiskuntaa tästä alkunimestä.

"Ihmiskunnan unohtunut kosminen tehtävä syttyi jälleen heidän sielujensa syvyydessä heidän kaikkein keskeisimpänä ikimuistonaan, Kristuksen valtakuntaa koskevien sanojen mahtavien muotojen herättämänä."

enkeli_2014.jpg

Sanan voima

Tämän puheen erityistä voimaa kuvaa esimerkiksi Luukas seuraavasti: "...ja ihmiset olivat hämmästyksissän hänen opetuksistaan, sillä hän puhui niin kuin puhuu se, jolla on valta." Kirjaimellisesti se tarkoittaa, sillä hänen sanassaa oli voima, tai vielä tarkemmin: hänen puheensa oli lähtöisin valloista, mikä taas tarkoittaa muodonhenkien eli elohim-olentojen hierarkiaa, sitä jonka tunnemme hyvin jo Vanhasta testamentista.

Raamatussa on useita kohtia, joiden sanoihin on kuin kätketty enkeli- tai jumalaolentojen nimiä. Voimat, vallat, mahdit ovat kaikki tällaisia, samoin viisaus, herra ja paljon muuta. Laitan tähän varmuuden vuoksi vielä luettelon enkelikunnista ihmisestä näihin valtoihin saakka - joista Jehova oli yksi.

- Vallat, mahdit, elohim, muodonhenget, elämänhenget, suuri henki
- Suurenkelit
- Arkkienkelit
- Enkelit 
- Ihminen

Enkelikunnilla on runsaasti eri aikoina ja eri oppisuunnissa kehittyneitä nimiä, myös heidän eri tehtäviään kuvaavia nimiä, mutta niitä on hyvä vain rauhassa opetella, sillä jokainen nimi kertoo jotain merkittävää. Jumalina ovat eri kansoille ja kulttuureille toimineet kaikkien enkelikuntien olennot, mutta silloin kun normaalisti puhumme esimerkiksi persoonallisesta jumalasta tai Israelin jumalasta, niin kysymys on juuri näistä Valloista.

Rakkaudella
Matti

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Elohim, muodonhenget, Kristus, sana, vuorisaarna, Tomberg, selvänäköisyys, jumalat, sana

Henkisen kasvun tie - kohti syvempää näkemistä

Tiistai 5.2.2013 klo 1:58 - Matti Kuusela

Hei ystävät,

Pidin sunnunaina esitelmän Rudolf Steinerista Suomessa 1913. Ensinnäisellä matkallaan Suomeen Steiner puhui luonnosta ja korkeista henkisen maailman olennoista, aineen synnystä, taivaankappaleista ja muista mahtavista asioista, mutta seuraavana vuonna hän puhuikin Bhagavad Gitasta ja sen henkisestä taustasta.

Tämän toisen esitelmäsarjan luonne oli aivan toisenlainen kuin ensimmäisen. Se oli hiljaisempi, jotenkin vaatimattomampi, ja ihmettelin kauan, mikä sen tarkoitus oli. Sitten tajusin, miten tuo toinen esitelmäsarja, puhuu omalla tavallaan ihmisen henkisen tien alusta, aivan ensimmäisistä harjoituksista henkisellä tiellä.

 

Henkisen kasvun kukka

Nuorena helposti tahtoo paljon ja nopeasti. On totta, että on paljon harjoituksia ja koulutuksia, joiden avulla saa nopeasti henkisiä kokemuksia, mutta näin vähitellen alkaa tajuta, että sittenkin kannattaa lähteä lähteä liikkeille niiin perusteista kuin mahdollista.

Selvänäköisyyden kehitys on kuin kukka. Saatuaan ensimmäiset kokemukset niistä helposti innostuu, mutta joutuu samalla huomaamaan, miten on kuljettava syvemmälle, aivan kuin kohti kasvin lehtiä, jotka hengittävät elämää ja voimaa ja kosketusta.

Sitten tulee vaihe, jolloin tajuaa, miten kaikki tuo pysyy koossa vain kun laskeutuu vielä syvemmälle, alkaa huolehtia tuon kukan juurista ja maaperästä, johon se juurtuu.

Ja siinä vaiheessa viimeistään alkaa tajuta: ahaa, tämä on sitä, mistä Steiner Henkisen tiedon tie -kirjansa alussa puhui, niillä sivuilla, jotka kauan sitten hyppäsin yli liian helppoina. Hän puhuu hartaudesta ja moraalista, asioista, joita nuoruuden innossa ei osaa oikein arvostaa. Ei oikein edes ymmärrä, mitä ne ovat.

 

Hartauden perusta

Silloin ymmärtää, miten johdonmukainen henkisen kasvun tie ei lähdekään siitä kukasta, jonka itselleen voi poimia, vaan sisäisen maaperän muokkauksesta. Ensin voi tuntua aivan liian pitkälliseltä tehdä esimerkiksi hartauden ja kunnioituksen tunteen harjoituksia, mutta niillä on mielensä.

Jos lähtee suoraan kukan ja sen terälehtien kehittämisestä, eivät kasvin lehdet ja juuri ja sitä ympäröivä maaperä ole kehittyneet antaakseen tälle kukalle riittävästi ravintoa ja voimaa.

Henkisen kasvun ja selvänäköisyyden perustaa on juuri oikeiden tunteiden ja moraalin kehittäminen. Nykyään niitä ei juuri pidetä arvossa, mutta jos haluat ymmärtää, mitä moraali varsinaisessa mielessä merkitsee, se on yksi niitä perustavia maailmanlakeja, joiden avulla maailman elämänvoimat kasvattavat ja rakentavat.

Aistimaailman taustalla on moraalinen maailma. Ja jos me katsomme aistimaailmaa tai luontoa sellaisella asenteella, että me pääsemme sen pinnan taaksi, että aistimus katoaa ja tunne nousee esiin, silloin me kohtaamme niitä tunteita, jotka toimivat sisäisen kasvun ohjaajina niin ihmisessä kuin luonnossa. Luonnossa nuo voimat ilmentävät itseään siinä mitä me voimme nähdä ja kokea, mutta ihmissisäisyydessä nämä samat voimat kasvattavat meidän henkisen elimemme, chakrat, voimakkaiksi, terveiksi ja tasapainoiseksi, niin että sitten kun niiden kukat avautuvat henkisen maailman valolle, niiden rakenne on tasapainoinen ja pysyvä.

Tämä on yksi tapa katsoa selvänäköisyyden syntyä. Henkisen kasvun tie on matkaa kohti selvänäköisyyttä. Se ei välttämättä edellytä sitä, että haluaisi tulla selvävänäköiseksi, mutta se on sama sisäisen vahvistumisen ja sisäisen tasapainon ja terveyden tie, joka aikanaan joka tapauksessa tuottaa sen laajentuneen maailman kokemuksen, mitä me kutsumme selvänäöksi. Silloin selvänäköisyys asettuu luonnolliseksi osaksi ihmisen kasvua.

Rakkaudella

Matti

3 kommenttia . Avainsanat: Luonto, eetterivoimat, hartaus, henkisen kasvun, tie, kehitys, Steiner, selvänäköisyys

Magdaleena -kurssi tiistaina

Tiistai 31.1.2012 klo 3:25 - Matti Kuusela

Tiistai-illan Maria Magdaleena -seminaari tuntuu mukavalta lähestyessään. Magdaleenassa on jotain hyvin erityistä ja puhuttelevaa ja hänen elämänsä on aikamoinen mysteeri - myös aikaisemmat elämät. Miten tullaan ihmiseksi, joka on läsnä juuri hyvin kriittisellä hetkellä? Jeesus on juuri noussut ylös, eli vapautunut aineellisesta kehostaan ja on nyt uudessa ylösnousemuskehossaan hyvin lähellä fyysistä maailmaa, mutta silti eetteritasolla eli elämänvoimien maailmassa.

On hyvin luonnollista, että Kristus elämänvoimien maailmassa esiintyy juuri puutarhurina, sillä Hän on juuri se olento, joka tulee hoitamaan maan elämänvoimia - ja tehdessämme uutta hoitotyötä me liitymme juuri Kristuksen työhön, juuri tekemisemme kautta.

Tuona pääsiäisaamuna Magdaleena kohoaa haudalla henkiseen näkemiseen. Hän ei vielä tunnista puutarhuria, mutta äänestä joka soi hänelle ja kutsuu häntä nimeltä, hän tunnistaa Kristuksen. Hän näkee kuvan, hän kuulee äänen, hän tunnistaa Kristus-minän ja oman minänsä. Hänelle avautuu henkinen maailma kolmella tasolla. Hän saa tehtävän, ja noutaa etenkin Johanneksen ja Pietarin saadessaan tehtävän: Mene ja kerro opetuslapsilleni, että Minä olen ylösnoussut.

Sehän tarkoittaa myös paljon enemmän. Aina kun Kristus puhuu minästään, se tarkoittaa samalla jokaisen ihmisen minän kehitystä, sen uutta perustaa ja mahdollisuuksia.

Näistä puhumme lisää siis tiistai-iltaän. Sydämellisesti tervetuloa. Ainakin ilmoittaumisten perusteella pitäis vielä mahtua mukaan. Jos istut mielelläsi lattialla, sekin on nyt mahdollista, jopa oikein mielellään.

 

Ajnaart

Seminaarin paikka on hienosti "keskellä" vanhaa Helsinkiä. Tajusin juuri, miten monta paikkaa Helsingissä on "keskellä", mutta tuo paikka juuri Johanneksenkirkkoa vastapäätä tuntuu todella energeettisesti olevan vanhemman ja perinteellisemmän Helsingin aivan keskuksessa. Siellä tehty henkinen työ tuntuu tarttuvan todellisuuteen aivan toisenlaatuisella pehmeydellä kuin missään muualla. Tuntuu kuin se liittyisi enemmän ihmisten elämään ja historiaan, elämänvoimiin. 

Ja Ulla Kihlmanin ateljeeympäristössä on jo henkisyyttä valmiina.

Tästä tulikin lyhyempi kirjoitus kuin kuvittelin. Henkisten ystäviemme mukaan tuo mitä kirjoitin Magdaleenasta, tarvitsee nyt henkisellä puolella sen verran työstämistä (huomistakin varten) että nyt riittää :)

Rakkaudella
Matti

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Maria, Magdaleena, apostoli, selvänäköisyys, herääminen, Kristus, puutarhuri