Matin blogi

Sirius ja Shambala

Perjantai 5.7.2013 klo 16:38 - Matti Kuusela

Hei ystävät, kirjoitin jo Astrosofiseen kalenteriin ensi lauantain suuresta auringon ja Siriuksen yhtymästä eli konjunktiosta. Sehän tarkoittaa, että maa, aurinko ja Sirius on samalla linjalla fyysisesti. Ja se puolestaan avaa henkisille energioille mahdollisuuden liikkua näiden taivaankappaleittemme välillä ja tehostaa yhteistoimintaansa.

Toki maan ja Siriuksen läheinen yhteisyys ei tapahdu vain tilallisessa avaruudessa, vaan yhä enemmän me tulemme tietoiseksi siitä, että kiintotähtien voimat kutoutuvat yhteen monin tavoin. Ne muodostavat aivan kuin sisäkautta hyvin elävän ja monisavyisen yhteistoimintaverkoston. Ja kun kirjoitin tuon, huomaan että sekään ei riitä: yhteys on vielä syvempi, niin elämän, sielullisuuden kuin henkisten tasojen alueella. Voimme sanoa, että Sirius on maan sydämessä, Shamballassa, maan sydänchakrassa.

Ensin se voi kuulostaa ihmeelliseltä, jopa mahdottomalta, ja sotiihan se kaikkea normaalia älyllistä ajattelua ja tietoa vastaan. Mutta jos kuulostelee vähän syvemmältä itsessään, voi kysyä, voisiko se ollakaan millään muulla tavalla. Tiedämmehän me syvällä itsessämme, että maapallo ei voi olla yksin, aurinkokuntamme ei voi olla yksin. Me olemme osa tähtimaailmojen perhettä, ja niin kuin perheessä elämänvoimat ovat suurelta osalta yhteisiä, samoin on tähtimaailmojen perheissä. Me jaamme toisten tähtien kanssa yhteisiä elämän- ja sielullisia voimia.

Mutta lauantaina on siis erityinen päivä, joka herättää aurinkomme henkisen loisteen valaisemana maan sisuksien Shamballan ja rakkaan tähtiystävämme Siriuksen välisen yhteyden niin, että jotain uutta voi tapahtua.

Ihminen maan ja taivaan välissä

Maan ja taivaan väliseen yhteyteen liittyy myös suuri henkinen salaisuus, joka on viime päivinä tullut usein mieleeni. Mutta ensin haluaa tulla sanotuksi tämä: miksi kesällä on niin mukava astua jaloillaan maan päälle? Toki maa on kesällä lämmin, mutta siinä on muutakin.

Kun talvella arkkienkeli Gabriel toimii kosmisena ohjaavana henkenä, niin vastakkaisella kesän puolella kosmiseksi hengeksi kohoaa Uriel. Silloin maan pinta jäisi suojattomaksi, ellei Gabriel tulisi maan vastakkaiselta puolelta maata vartioimaan. Kun me kesän lämmössä kävelemme maan pinnalla, me oikeastaan kosketamme Gabrielia ja hänen ihmeellisiä kesän kristallivoimiaan - kesäunessa. Sillä henkisesti katsottuna luonto ei suinkaan ole valveilla kesällä, vaan se tavallaan nukkuu, näkee unta. Kesän kasvimaailma on luonnon unta. Sen vastapainoksi Gabriel tavallaan kristallisoi maan näkymättömällä tasolla, niin että kaikki on tasapainossa.

Sitten tulee jälleen erikoiseen asiaan: Miten me ihmiset voimme tämän kaiken tiedostaa? Miksi mekin emme vain nuku kesällä? Siksi, että ihmisolemus ja luonnonolemus ovat tavallaan asetettu kosmisesti vastakkain maan päälle. Se antaa meille mahdollisuuden pysyä itsestämme ja maailmasta tietoisina olentoina tämän suuren maaolennon päällä.

Tämä ihmisen ja maan tietynlainen vastakkaisuus, pelikuvamaisuus, johtaisi ongelmiin, ellei eläinkunta tulisi apuun. Ja kerron sen tässä nyt aivan lyhyesti: Lehmä tuo kosmoksesta maahan niitä voimia, jotka ihminen jättää tuomatta. Ruonsulatuksensa kautta lehmä ottaa vastaan korkeita tähtivoimia, jotka loistavat maan sisäisyyteen luonnonolentojen suureksi iloksi.

Kotka puolestaan täydentää kosmoksen suuntaan sitä, minkä ihminen jättää tekemättä. Kotka - ja samalla koko lintujen suku - henkistää maan materiaa, joka loistaa kosmokseen etenkin lintujen sulkapeitteen kautta niiden kuollessa.

Ja vielä kolmaskin eläin tarvitaan, jotta joku pitäis huolen maan ja taivaan välisten voimien tasapainosta. Leijona on se eläin, jonka mahtavat rytmiset voimat ilmentyvät jo fyysisesti sen uljaassa rintakehässä, sydämen ja keuhkojen yhteistoiminnassa.

Näin nämä kolme eläintä, leijona, lehmä ja kotka auttavat ihmiskuntaa pysymään oikeassa voimatasapainossa maan ja taivaan välillä. Ja ne maksavat meidän puolestamme maalle ja taivaalle sitä, mitä me emme vielä itse kykene tekemään.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Sirius, shamballa, arkkienkeli, Gabriel, Uriel, lehmä, kotka, leijona, henkisyys, maa, taivas

Jeesus Maan sydämessä

Keskiviikko 30.1.2013 klo 23:41 - Matti Kuusela

Kerroimme viimeksi siitä, miten Maria Magdaleena voidellessaan Jeesuksen jalat ja pään valmisti häntä paitsi omaan hautaansa, myös Maan hautaan, Maan sydämeen, suuren Äidin luo tehtävään matkaan. Tuo Äidin kultainen valtakunta maan sydämessä on myös se kuulu valtakunta, jota idässä nimitetään Shamballaksi.

 

Matka Äidin luo

Laskeutuminen maaäidin luo oli monella tapaa välttämättömyys tuona aikana, jolloin ihmiskunnan elämänvoimat alkoivat olla lopullaan. Yksi näistä suurista asioista oli ylösnousemuskehon elvyttäminen. Tällä matkalle Äidin luon Jeesus lähti heti kuoltuaan ristillä. Ja jatkamme nyt Estelle Isaacsonin kertomuksen mukaan:

Näin Pyhän Äidin auringonkaltaisena maan keskustassa. Hänen päänsä oli kruunattu koristeella, joka oli kuin aurinko. Hän loisti lämmintä, kultaista valoa.

Lukemattomat olennot, joita tuskin pystyn kuvailemaan, reunustivat hänen luokseen johtavaa tietä. He olivat kaikki kokoontuneet tervehtimään Kristusta hänen voitokkaasti saapuessaan Shamballaan. Myös he säteilivät kultaista valoa.

Näin Kristuksen laskeutuvan heidän keskuuteensa heidän laulauessaan taivaallisin äänin, jotka kaikuvat koko maan läpi. Tämä tapahtui heti Kristus Jeesuksen kuoltua ristillä.

Tunsin miten tämä oli kaikkien aikojen tärkein hetki. Koskaan aikaisemmin ei Kristus ollut kulkenut langenneen maan sisuksiin tervehtimään Äitiä! Saatoin tuskin uskoa, miten voitelemalla Hänet Magdaleena - ihmisolento - oli valmistanut häntä tähän hetkeen!

Tultuaan Äidin luo tämä kohotti hänen ylleen hänen ylösnousemuskehonsa. Tietenkin näin sen symbolisella tavalla. Hänestä virtaava valo oli hämmästyttävän loistavaa! Maan keskuksessa hän muuttui kuin loistavaksi tähdeksi. Hänen valonsa syöksyi maan päällä olevista porttikohdista ulos kosmokseen.

Tällaisia maan keskukseen, Shamballaan, johtavia portteja on lukuisia. Paikat, joista Kristuksen ylösnousemuskehon tähti loisti läpi maan pinnan, on tullut hyvin pyhiä. Ne ovat paikkoja, joissa Neitsyt Maria on ilmestynyt.

 

Ylösnousemuskeho

Myös Judit von Halle - ja luonnollisesti Rudolf Steiner - puhuu useissa kirjoissaan tästä ylösnousemuskehosta. Ylösnousemuskeho on ihmisen henkinen tai henkistynyt fyysinen keho, tavallaan fyysisen kehon muotoprinsiippi ilman sitä täyttävää ainetta.

Ihmisen fyysisen kehon henkinen alkumuoto, jota Paavali kutsui vanhaksi Aatamiksi, oli menettänyt aikojen kuluessa menettänyt voimansa ja se oli jo pahasti rappeutunut. Laskautuessaan Äidin luo Kristus elvytti Äidin säilyttämän mallin tästä ikikehosta ja aktivoi sen jokaista ihmistä varten, niin että tämä uusi Aatami on jokaisen ihmisen saavutettavissa.

Kun Kristus ilmesty pääsiäisaamuna Magdaleenalle, hän oli juuri tässä henkistyneessä fyysisessä kehossaan, joka hänen taivaaseen astumiseensa saakka oli täällä maanvoimien piirissä ja hyvin helposti henkisesti kehittyneiden ihmisten havaittavissa.

Nyt kun pääsiäinen on taas lähestymässä, voimme muistella sitä, miten juuri Magdaleena oli ensimmäinen ihminen, joka näki Kristuksen tässä ylösnousemuskehossaan. Ja hän oli myös se ensimmäinen ihminen, joka sai Kristukselta käskyn mennä ja kertoa veljille, että Minä olen ylösnoussut.

 

Minuus ja fyysinen keho

Kuten aina Kristuksen lausuessa Uudessa testamentissa sanan Minä, hän tarkoittaa sillä paitsi itseään myös jokaisen ihmisen minuutta.

Minuus ja fyysinen keho on läheisessä suhteessa toisiinsa. Kun ihmisen fyysisen kehon perusmalli korjaantui Äidin ja Kristuksen toimesta, samalla syntyi myös ihmisen korkeamman minän syntymisen mahdollisuus, ihmisminän ylösnousemus. Yksilölliset ihmisminuudet astuivat perheen, suvun, heimojen ja kansojen piiristä omaan todellisuuteensa, jonka Kristus heille antoi - ja joka varsinaisesti tapahtui helluntaina.

Kun Jeesus siis sanoo Magdaleenalle, että minä olen ylösnoussut, hän tarkoittaa sitä hengen voittoa aineellisuudesta, jossa hänestä on nyt tullut jokaisen ihmisen veli - uskonnoista ja opeista riippumatta.

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Jeesus, Kristus, maan sydän, ylösnousemuskeho, Shamballa, minä, minuus, Estelle, Isaacson, Äiti, Maria, Magdaleena