Matin blogi

Juhannus

Perjantai 21.6.2013 klo 14:43 - Matti Kuusela

Toivotan teille kaikille oikein hyvää juhannusta!

Ennenvanhaan ihmiskunta juhli voimakkaasti vuodenaikojen käännekohtia, kesän ja talven tasauksia ja kevään ja syksyn käänteitä. Kristuksen olemuksen liittyessä maan piiriin näiden juhlien merkitys hieman muuttui. Nyt kun Kristus ensimmäisenä helatatorstaina astui "taivaaseen", hän itse asiassa astui maan eetteripiiriin. Hän ei mennyt minnekään pois, vaan hän tuli vielä voimakkaammin maan asukkaaksi. Hän liittyi maahan. Fyysisen kolmen ja puolen vuoden aikana Kristus eli maan päällä, mutta helatorstain taivaaseen eli eetterimaailmaan liittymisen jälkeen hän on elänyt maassa - tai maan vuodenaikojen vaihtelussa.

Siksi myös näiden neljän vuodenaikajuhlan merkitys on muuttunut. Ennen kuin Kristus tuli maan päälle, ihmiskunnan vihityt pyrkivät virittämään vuodenaikajuhlissa maan fyysisen ja eetterisen olemuksen keskinäistä suhdetta niin, että Kristus pystyy tulemaan maan piiriin. Siksi oli tärkeää tietää täsmälleen milloin esimerkiksi kesäpäivänseisaus oli. 

Juhlien uudistuminen

Nyt kun Kristus jo on maan päällä tai maan piirissä, oikeastaan maan elämänolemuksen sisällä juhlien painopiste on muuttunut tilallisesta virityksestä ajalliseen. Olemme siirtyneet tilaan ja paikkaan liittyneistä täsmällisistä juhlista enemmänkin ajanvirran juhliin. Siksi kristillisen ajan juhlien ei enää ole niin tärkeää osua aivan täsmälleen niille paikoille, joissa kosmiset tilalliset muutoksen tapahtuvat. Kun ennen itse juhla rituaaleineen oli tärkeintä, nyt tärkeintä on se sisäisyys ja ne tunnelmat, joita jokainen yksityinen ihminen luo näiden juhlien yhteydessä.

Enkelien kannalta katsottuna me olemme siirtyneet näissä suurissa juhlissa muodonhenkien ajasta liikkeenhenkien aikaan, jolloin sisäinen liike saa aivan uuden merkityksen. Parhaimmillaan me voimme jopa alkaa aavistaa näiden juhlaaikojen sisäistä olemusta niin, että me voimme kohota ainakin pieneltä osalta tajuntaamme lähemmäksi viisaudenhenkiä, jotka voivat lahjoittaa meille näkemyksen näiden juhlien yhteydestä koko aurinkokuntaamme, ei ainoastaan maahan.

Urielin aika

Kesällä arkkienkeli Uriel tuo meille lämmön myötä muiston maan
ensimmäisestä inkarnaatiosta, joka oli180767_194325020597260_100000592900475_638137_6992440_n.jpg pelkkää lämmön olemusta. Se oli myös aikaa, jolloin ihmisen fyysinen olemus sai ensi alkunsa, ja siksi meissä herää kesällä syvä tarve kokea fyysisen kehomme olemus läsnäolevammin kuin muina aikoina, ei vielä toiminnan kautta kuten syksyllä, vaan puhtaasti antautuvana läsnäolemisena.

Samalla Uriel kohottaa meidän sisäisiä tasojamme maallisuuden piiristä kauas kosmisiin, koko aurinkokuntamme korkeuksiin, jossa meidän sisäinen aurinkoyhteytemme päivittyy. Me saamme kesällä korkeampiin olemustasoihimme maailmankaikkeuden uusimmat viestit, joita me sitten syksyllä arkkienkeli Mikaelin avulla riennämme innoissamme toteuttamaan.

Voit kuvitella miten kesän henkisissä korkeauksissa Uriel aivankuin kultaisilla ikiviittomilla ohjaa ihmissielujen korkeampia ulottuvuuksia.

Juhannus

Juhannuksena tässä vuodenkierrossa tapahtuu erityinen täydentyminen. Eetterivoimamaapallon läpi kulkee silloin puhdas henkinen virtaus juhannuksesta jouluun maapallon vastakkaiselle puolelle. Koska tämä virtaus on yhteydessä myös fyysiseen maahan, se on todellisuudessa vielä monimutkaisempi, mutta ajattele sitä nyt eläytyen vain maan puhtaiden eetterivoimien kannalta: toisella puolella maata Urielin kantamana ihmisolemus laajentuu maailmankaikkeuden kulkaisen valon korkeauksiin. Toisella puolella maata arkkienkeli Gabrielin kantamana tuo kosminen kultavaloa kiertyy ihmissydänten sisäisyyteen, mahdollistaen aina joka vuosi uuden sisäisen sielunlapsen syntymän.

Kesällä ihminen koskettaa suurta kosmista alkukuvaansa, sitä suurta ihmistä, joka ulottuu yli koko aurinkuntamme, ja syksyn aikana me tuomme tämän kosmisen ihmisen kultavalon omiin sydämiimme. Kesällä me laajennumme kokemaan ihmisyyden laajuuden, talven joulusydämessä me koemme yhteyden läheisiimme ja toisiin ihmisiin sydäntemme kautta.

Ja nyt se suuri asia: kaikki tämä tapahtuu oikeastaan Kristuksen olemuksessa. Maan nykyisessä olemuksessa vuodenajan ovat Kristuksen sisäistä elämää, johon me näiden juhlien kautta osallistumme.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: juhannus, juhlat, henkinen, merkitys, Kristus, helatorstai, taivaaseen astuminen, arkkienkeli, Uriel, Gabriel, Mikael

Helatorstai

Torstai 17.5.2012 klo 14:06 - Matti Kuusela

Pyhä torstai eli Kristuksen taivaaseenastumisen päivä ei merkitse niinkään kaukaiseen taivaaseen menoa, kuin Kristuksen asettumista maan elämänvoimien piiriin. Kristuksen asettuminen maan piiriin noudattaa hyvin erilaista ajallitsta rytmiä kuin maan ihmisten elämä.

Se mitä tapahtui Jordanin kasteessa ei ollut niinkään syntymä maan piiriin, niin kuin ihmisellä on syntymä, vaan siinä Jumala selvästi lausuu, että olen siittänyt poikani. Aika Jordanilta ristille on jumalalliselle tai kosmiselle Kristukselle vastaava vaihe kuin odotusaika äidin kohdussa.

Tuon runsaan kolmen vuoden aikana Kristuksen kosminen olemus vähitellen asettuu yhä syvemmin ihmiskehoon, niin että voidaan sanoa hänen olleen kehossaan sekä ihminen että jumala. Siitä Jeesus puhuu myös Kaanaan häissä sanoessaan että minun aikani - eli täysi läsnäolo fyysisessä maailmassa - ei ole vielä tullut. Golgatan ristillä hän viimeisiksi sanoikseen lausuu, että se on täytetty. Silloin hän on kokonaan ihminen, ja silloin hän varsinaisesti syntyy maan päälle kuolemansa kautta, ylösnousemuskehossaan, joka on muuntunut ja uudistunut fyysinen ruumis.

Ylösnousemuskeho eroaa normaalista fyysisestä kehosta siinä, että se ei ole aineen täyttämä. Se on normaaleille fyysisille silmille näkymätön eli henkinen. Kristus voi sen kuitenkn helposti tehdä näkyväksi ollessaan tuon 40 päivän päivän ajan maan fyysisten voimien piirissä pääsiäisestä helluntaihin. Tuo aika on Kristuksen varsinaisen maallisen elämän aika. Ja se päättyy helatorstaihin eli taivaaseen astumiseen.

Tässä taivas kuitenkin tarkoittaa lähinnä niitä "pilviä", joiden piiristä hän nyt meidän aikanamme on jälleen toisessa tulemisessaan astumassa keskuuteemme, meitä lähemmäksi. Pilvet ovat eetterimaailma tai elämänmaailma aivan fyysisen maan piirissä. Ja ylösnousemuskeho on tosin fyysinen keho, mutta eetterimaailman tasolla, ja sinne Kristuks siis kohoaa.

Tuo 2000 vuotta ensimmäisestä helatorstaista ei kuitenkaan ole mitään luppoaikaa, vaan valtavan moninaisten kehitystapahtumien aikaa, jossa nyt maan piiriin tullut Kristus järjestää uudelleen kaikki kosmisen olemuksensa tasot auringon ja maan välillä. Siinä toinen tulemnen merkitsee sitä, että Kristus on palannut kokonaan takaisin luoksemme järjestettyään 2000 vuoden aikana olemuksensa kokonaan maan yhteyteen tai ympärille niin, että uusi luomisen aika voi nyt alkaa maan ja ihmiskunnan piiristä, koko kosmoksen uudistamiseksi - ja matkalla takaisin Isän luo, kuten se myös on ilmaistu.

 

Isä ja Äiti

Jotta matka takaisin Isän luo on mahdollinen, on kuitenkin luotava uusi suhde myös Äitiin, maailmankaikkeuden naiselliseen prinsiippiin. Kulkiessaan kuoltuaan Tuonelaan Kristus kävi myös maan syvyyksien Äidin luona ja loi näin uuden kosmisen suhteen syntiinlankeemuksessa toisistaan erilleen joutuneiden isän ja äidin välille.

Se oli kuitenkin vain kosmisen suhteen uudistuminen. Nyt Kristuksen toisen tulemisen myötä meidän ihmisten tehtävänä on yhdessä Kristuksen kanssa luoda Äitiin uusi suhde, jokaisella henkilökohtaisesti.

Tämä kosminen naisellisuus ei kuitenkaan ole vain äiti, vaan kolminaisuus: Äiti, Tytär ja Pyhä Sielu. Sitä on sydähdyttävällä tavalla selostettu suomentamassani kirjassa Pyhä Sofia-kolminaisuus.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: helatorstai, Kristus, taivaaseen astuminen, Isä, Äiti, Golgata

Kristus pilvissä

Lauantai 2.7.2011 klo 3:42 - Matti Kuusela

Tervetuloa heinäkuun helteeseen!

Useampia päiviä ajatus helatorstaista on aivan kuin tuuppinut minua ja tahtonut päästä esille. Aivan kuin se sanoisi, että tämä on tärkeää, ja kaikkien tulee saada tämä tietää.

Tiedäthän miten Uusi testamentti kuvaa helatorstain tapahtumaa: kohotettiin hänet ylös ja pilvi vei hänet heidän näkyvistään.

Tuossa ei ole ihmeen paljoa sanottu. Aikaisemmin olen kokenut tämän myös taivaaseen astumiseksi nimitetyn tapahtuman ongelmalliseksi: mitä juhlittavaa on siinä, että joku menee pois?

Sitten olen lukenut erään Steinerin esitelmän, jossa hän puhuu tästä juhlasta. Aluksi se oli todella vaikea ymmärtää, se oli jotenkin toisin päin kuin tavallinen ymmärrys. Joutui oikein pinnistämään, enkä kaikkea ymmärrä vieläkään. No, tuskin kukaan vielä kaikkea ymmärtääkään.

 

Helatorstai henkisesti - pääsiäinen

Golgatan mysteerissä Kristus liittyy Maan ja ihmisen fyysisen kehoon ja uudistaa niiden perikuvat. Tilannehan oli se, että luonnollise luomisen on jossain kohdassa päätyttävä. Kaikki mitä tässä maailmassa on elävää ja kehittyvää, syntyy, elää ja kuolee.

Maapallo ón jo kauan sitten
ohittanut keski-iän pisteensa.
Tästähecomethclouds.gif eteenpäin Maa voi vain
kuolla yhä enemmän ja enemmän. Aurinkokuntamme muista planeetoista tiedämme miten siinä käy. Niissä on uuden tutkimuksen mukaan jopa valtavia vesivarastoja, mutta niiden elämä on irronnut.

Sehän on juuri kuolemisen prosessi. Elämä irtoaa fyysisestä kehosta, tai tässä fyysisestä planeetasta. Ihmisessä elämänvoimakeho tai eetterikeho irtaantuu fyysisestä.

Kristus ei varsinaisesti tullut Maan päälle opettamaan, vaan hän tuli uudistamaan tämän kehityksen suunnan. Aurinkokunnassamme kaikki elämä ja kehitys lähtee Auringosta. Nyt Kristus on henkisesti Aurinko-olento, joka tulee Maan päälle muuttaman tämän kehityksen suunnan, "pelastamaan" sen. Hän tuo kehityksen ja kasvun aurinkovoiman Maan päälle, maan sisään, maan fyysiseen kehoon ja samoin ihmisen tai ihmiskunnan yhteiseen fyysisen kehon rakenteeseen.

Tämä on siis pääsiäistapahtuma. Oikeastaan koko aurinkokunnan kehitysvoimat kulkevat Kristuksen kuoleman polttopisteen kautta, jossa kaikki on lopulta enää vain yksi, ja sen yhden henkistymisen kautta kaikki fyysinen Maan päällä voi uudistua.

Tämä on siis se pelastuminen, ja vapahtaminen on se, miten ihmiskunta pelastetaan menneisyyden alas laskeutuvasta kehityssuunnasta ja vanhenemista ja kohotetaan uuteen suuntaan.

Tässä uudessa suunnassa alkuperäinen kehityksen aurinkovoima loistaa nyt Kristuksen kautta Maassa ja aiheuttaa sen, että Maassa syntyy vähittäisen kuolemisen sijasta uusi luomistyön impulssi.

 

Fyysinen ja eetterinen pelastuminen

Golgatalla syntyy toki muutakin kuin fyysinen kehollisuuden henkinen uudistuminen, ihmisen uusi minävoima, joka juuri meidän aikanamme on noussut valtavaan uuteen voimaan, maan ja ihmiskunnan ja kaikkien elämänmuotojen henkisen yhdenvertaisuuden tajuamiseen.

Mutta Maa oli siis kuolemassa, mikä merkitsee, että maan eetterivoimat olivat karkaamassa - Aurinkoon, joka on aurinkokuntamme eetterivoimien koti, niinkuin meillä täällä Maan päällä fyysiset voimat ovat Maan voimia.

Kun ihminen kuolee, fyysisen osuus hänestä palautetaan Maahan, eetterivoimat kohoavat Aurinkoon. Mutta tämä kohoaminen oli pysähdytettävä. Kristus aurinkohenkenä oli nyt Maassa, ja siksi hänellä oli voima antaa Maan eetterivoimille uusi suunta. Hän kohosi fyysiseltä tasolta Maan eetteritasolla, pilviin, ulotti eetteriauransa ja liittyi Maan eetterivoimiin pitäen ne nyt Maan piirissä.

Paljon on tapahtunut kahdentuhannen vuoden aikana tuosta helatorstaista lähtien. Nyt ymmärtääkseni helatorstai uudistuu. Kristus on työstänyt Maan eetterivoimien auraa nämä kaksituhatta vuotta. Jotain on tullut valmiiksi niin, että nyt hän ei enää astu pois fyysiseltä tasolta eetterimaailmaan, kuten ensimmäisenä helatorstaina, vaan nyt hän alkaa loistaa eetterimaailmasta fyysiseen maailmaan, mikä on kuin käänteinen helatorstai. Uusi helatorstai.

Ihmisen elämänvoimien uudistuminen.

3 kommenttia . Avainsanat: Kristus, eetterimaailma, pilvet, taivaaseen astuminen