Matin blogi

Elämä on yhtä juhlaa

Tiistai 30.4.2013 klo 14:18 - Matti Kuusela

Oikein hauskaa vappua, vietitpä sitä sitten ulkona, kotona tai missä vain. Elämä on yhtä juhlaa on lause, joka tuli tänään voimakkaasti mieleen. Olen paljon miettinyt affirmaatioita ja sitä, miten tehdä omat odotukset ja toiveet todellisiksi.

Omassa elämässä joitakin asioita toteutuu, ja joitakin ei. Mistä se johtuu? Luonnollisesti karma ja henkinen ohjaus ovat yksi ulottuvuus, joka vaikuttaa ehdottomasti elämämme tiehen, mutta paljon muutakin on.

Missä olen onnistunut?

Koe tavoite selvästi! Kun mietin, missä asioissa
onnistuin kouluaikana, niin niitä tulichloris.jpg selvästi
kahdenlaisia. Toiset olivat yksittäisiä tapahtumia ja toiset sellaisia, jotka vain jostain syystä kypsyivät valmiiksi ilman sen suurempaa yritystä.

Yksittäisistä onnistumisista yksi suurimpia on Hyvinkään oppikoulujen suunnistusmestaruus keskiluokkien sarjassa. Juoksin radan silloin niin hyvin pienessä tihkusateessa, että väliä kakkoseksi tulleeseen oli lähes 20 minuuttia.

Kun näin jälkeenpäin ajattelin, miten se oli mahdollista, niin huomasin, että tuona kertana ilmeisesti sade sopi minulle. Se piti ajatukset koossa enkä missään kohden jäänyt miettimään matkan yksityiskohtia enkä alkanut kompuroida niissä. Päämäärä oli koko ajan selvä. Aika vaativatkin tilanteet vaihtuivat aivankuin alla, mutta se ei matkan tekoa haitannut.

Toinenkin tapaus liittyy urheiluun. Tämä on hieno juttu, josta kerron vaikka mielelläni lisää, mutta idea yksinkertaisuudessaan oli se, että laskin hyvin vaikea mäen alas kaksi kertaa pystyssä, kun voimistelunopettajamme kaatui sen kahdesti eikä kukaan muu kahden luokan pojista, eikä toisen luokan opettajakaan uskaltanut edes yrittää. 

Siinäkin pääsin jotenkin yksityiskohtien yläpuolelle. Tiesin että tämä on minun juttuni enkä jäänyt miettimään laskun vaikeita kohtia, annoin vain mennä, tiesin että pystyn laskemaan sen, koska olin juuri edellisenä sunnuntaina laskenut sitä kaverini Sepon kanssa.

Järkevyydestä tahtotilaan

Pari kertaa olen päättänyt lähteä erityyppisille matkoille tilanteissa, joissa mitään rahaa ei todellakaan ollut. Kummallakin kertaa se onnistui. 

Järkevyys lienee suurin este tavoitteiden toteutumiselle. Jos on järkevä ja tekee niin kuin monet suomalaiset urheilijat haastattelussa sanovat, katsotaan mihin se riittää, niin selvää on, että useimmiten se ei riitä.

Tietenkin haastattelu on vaikea tilanne. Oikeastaan mikään mitä voi ennen kisoja sanoa, ei voi pitää paikkaansa, koska voittamisen tila ei useimmille ole ajatus vaan se on maaginen tahtotila, jossa ei ole mitään sanoja. Oikeastaan se on vielä kuviakin syvemmällä, se on puhdasta tahtoa tai puhdasta tietämistä. Olen siinä tilassa, mutta sitä ei voi kuvata. Kuten Lao Tzu sanoi: Tie jota voi kuvata, ei ole todellinen Tie.

Tästä syystä haastattelut ennen ja usein jälkeenkin kisan saattavat olla urheilijoille niin kohtalokkaita. Ne hajottavat syvän tahtotilan pakottamalla muokkaamaan siitä ajatuksia.

Joskus jokin päätös voi syntyä kaikkien puolustusmekanismien läpi ja lipsahtaa kuin vahingossa maailmankaikkeuteen. Sellainenkin voi hyvin toteutua, kun se on syntynyt niin nopeasti, että mieli ei ole ehtinyt kiinnittää siihen järkeviä esteitään.

Ei järkevyys vaan tavoite

Järkevyys ei siis ole kovin hyvä ohje elämälle. Sillä kyllä selvinnee eteenpäin ilman suurempia onnettomuuksia, mutta tavoitteiden toteuttamiselle se ei ole kovin tehokas ohje.

Jos jotakin haluaa, niin sitä on sitten haluttava, oli se järkevää tai ei. Itselläni ilmeisesti juuri kotona saamani järkevyysopetukset ovat olleet suurena esteenä, vaikka varmaa lienee myös se, että jo syntymästä lähtien olen ollut "järkevä" lapsi, ja sitä ympäristö on sitten tukenut.

Joillekin ihmisille haluaminen ja omia tavoitteita kohti kulkeminen on aivan luonnollista ja toimivaa. Toisille jokin onnistuu joskus enemmän tai vähemmän vahingossa. Ja sitten on meitä järkeviä, joille jo tavoitteiden asettaminen asettaa suuria esteitä. Ei edes uskalla asettaa vaativaa tavoitetta, kun pelkää miten paljon vaivaa se tuottaa - kun jo jokapäiväinen elämä sellaisenaan on riittävän hankalaa.

Oikea seura on suuri apu. Kun nuorempana olin joissakin säätiöissäkin mukana, eivät suuret projektit olleet mikään ongelma, kun syntyi sopiva yhteinen ilmapiiri niiden toteuttamiseen. Yksityisenä yrittäjänä tilanne on yllättävän toisenlainen.

Tämän päivän opetus: jos haluat toteuttaa jonkin, lähtökohta on tuo päämäärä. Uskalla olla siinä päämäärässä ja se alkaa luoda itselleen reittiä tulevaisuudesta nykytilanteeseen.

Luultavasti se jossain vaiheessa oikein vetäisee sinut puoleensa!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: tavoitteet, onnistuminen, tahto, tahtotila

Kirjoittamisen taika

Keskiviikko 13.3.2013 klo 19:30 - Matti Kuusela

Joskus on ollut aika, jolloin jotkut äänteet, sanat ja kirjoitusmerkit ovat olleet pyhiä. Aikoina, jolloin maa ja ihmisolemus olivat paljon vähemmän kiinteitä kuin nykyisin, äänillä ja merkeillä oli paljon suurempi vaikutus maailmaan kuin nykyisin. Nykyisin vaikuttaessamme maailmaan me käytämmä hyväksemme koneita, jotka ovat alkuperäisten elävien ajatusten sijasta elottomien ajatusten tuloksia.

Vielä keskiajalla monet pitivät vahingollisena sitä, että maallikot lukivat henkisiä tekstejä. Ajatus oli varmaan se, että lukijan on elävöitettävä mielessään pyhät tekstit niin, että niiden henkinen voima tulee todelliseksi. Se on taito, joka on aika paljon unohtunut. Nykyisin lukiessamme henkisiä kirjoituksia meille useimmiten riittää se, että poimimme sieltä esiin ajatukset, eikä muulla ole niin väliä.

Kuitenkin henkisissä kirjoituksia tunne on aivan keskeinen elementti: niissä ajatus, tunne ja jopa tahdon elementti on kiinteästä sulautuneet toisiinsa.

On oikeastaan aika erikoista, että joku lukee vaikkapa intialaisia vedoja tai Uuden testamentin kertomuksia Jeesuksen parantamisista vain ajatuksina: tunne täydentää ajattelua ja liittää ajattelun syvemmälle henkiseen todellisuuteen.

Mutta vielä voimakkaammin vaikuttaa tahto: tahto yltää maailmankaikkeuteen vielä tunnettakin syvemmälle, vaikka me ihmiset nyt olemmekin tässä kehitysvaiheessa melkoisen vähän tietoisia tahdostamme.

Tahtominen

Koeta ensi kerralla lukiessasi jotain vanhaa pyhää kirjoitusta kokea siinä vaikuttava tahto. Koe miten tahto saa erilaisia suuntia ja vaikutuksia, erilaisia liikkeitä ja kosketuksia. Niitä voit havaita juuri tunteiden avulla, sillä suoraan tahdon kokeminen on vaikeaa. Se ulottuu niin korkealle henkiseen maailmaan, että kokeaksemme suoraan juuri tahtoa meidän olisi oltava paljon enemmän selvänäköisiä kuin nykyisin olemme. Intuitio on oikeastaan juuri tahdon yhteyttä maailmankaikkeuteen.

Useimmiten me liitämme tahdon suoraan ajatuksiin: tahdon uuden kameran tai uudet verhot olouoneeseen - se on tahdon heijastumista ajatteluun.

Jos katsoisimme tuota tahtoa syvemmälle, huomaisimme, että en minä oikeastaan tahdo sitä kameraa tai verhoja, esineinä, vaan se mitä tahdon, on paljon syvemmällä, ja se saa tullessaan tietoisuuteemme tuon kameran tai verhojen mielikuvan.

Aivan samalla tavalla tapahtuu unissa. Me koemme jotain syvällä itsessämme, ja se pukeutuu sitten sellaisten mielikuvien muotoon, joita meillä on valmiina käytettävissämme.

Luominen

Nykyisin meidän ajattelumme on ohentunut kovin abstraktiksi ja siksi me emme voi luoda enää suoraan ajatuksillamme tai harvemmin tahtomallakaan. Mieleeni on jäänyt vahvasti muutama päivä sitten lukemani tai kuulemani Brian Tracyn lause: Useimmat meistä eivät tiedä, mitä he tahtovat, ja sitten he ovat hyvin hämmästyneitä, kun eivät saa sitä.

Niinpä. Meissä elää aika vahvana uskomus, että maailman pitäisi antaa minulle sitä mitä tahdon, vaikka en edes itse tiedä, mitä se on. Tai vaikka tietäisinkin, en ole sitä selvästi kertonut kenellekään muulle kuin enintään itselleni.

Monasti me petymme ihmissuhteissa juuri tällä alueella: en voi ymmärtää miksi toiset eivät anna minulle sitä, mitä haluan! 

Enkä tule ajatelleeksi, etteivät he aina edes tiedä, mitä haluan.

Henkiset ystävät

Kirjoittamisesta on sanottu, että meidän ihmisten ajatukset ja tunteet ovat usein niin heikkoja ja epäselviä, että henkiset ystävämme eivät saa niistä millään selvää. Vaikka he tahtoisivatkin auttaa meitä saamaan, mitä haluamme, he eivät saa selville, mitä se meidän halumme on.

Siksi kirjoittaminen on niin hyvästä. Kun kirjoitan paperille, mitä tahdon, mitä haluan luoda tai saavuttaa, enkelit näkevät sen. Kirjoitusprosessin kautta tahtomme välittyy näkymättömälle maailmalle ja myös se, että jokin tulee siirretyksi aineelliselle tasolle, on jo luomista, joka antaa selvän impulssin henkisen maailman ystävillemme.

Tänä aamuna oivalsin oikein selkeästi, että kun alan tehdä jotain, ei oikeastakaan riitä se, että teen hyvin sen mitä teen. Joskus riittää, mutta ajattelin etupäässä asioita, jotka eivät ole toteuttaneet odotuksiani. Saan jonkin hyvän idean, toteutan sen ja sitten ihmettelen, miksi toiset eivät ymmärtäneet, miten hieno juttu se oli.

Siksi kannattaa kirjoittaa paperille ennen työhön ryhtymistään, mitä sillä projektilla haluaa saada aikaan. Haluanko tehdä jotain, mikä ihastuttaa muita ihmisiä. Kirjoitan sen siis paperille. Silloin se päämääränä ohjaa tekemistäni niin, että se mitä varsinaisesti odotaan, voi todellistua.

Kun kirjoitan paperille todelliset tavoitteeni, niin silloin silloin sekä oma ali- että ylitajuntani tajuaa mistä on kysymys, samoin näkymättömien maailmojen ystävät. Silloin toivomani voimat alkavat jo kokoontua yhteen ja valmistella sitä, mitä teen ja mitä sillä todella tahdon.

Kun siis aloitat seuraavan projektisi, pienen tai suuren, aloita kirjoittamalla paperille, mitä tällä projektilla aiot saavuttaa!

Rakkaudella

Matti

1 kommentti . Avainsanat: ajattelu, luominen, tahto, kirjoittaminen, tavoitteet, enkelit