Matin blogi

Tähtien loiste

Lauantai 21.9.2013 klo 21:08 - Matti

Rudolf Steiner antoi nuorisopiirille kaksi erityistä esoteerista eli henkistä tuntia. Toinen niistä pidettiin uudenviuoden kynnyksellä, aamulla klo 8.30 joulukuun 30. päivä 1923 niin kutsutussa Lasitalossa. Talossa ei kuitenkaan ollut ikkunoita kovin paljoa, vaan rakennus oli tehty suurten värillisten lasi-ikkunoiden valmistukseen.

Hän puhuu aluksi siitä, miten nuorisolle ei kuulu tietää enemmän vaan tietää toisin. Ja sitten hän siirtyy suoraan puhumaan maan kokemuksesta tähtenä, tähtenä tähtien joukossa. Maa on ymmärrettävä uudelleen ajattelun, tuntemisen ja tahtomisen kannalta.

"Mikä tekee jonkin tähdeksi?" hän kysyy ja jatkaa sitten:

"Sen kautta, että se säteilee, loistaa, että sillä on muoto ja painovoima, joka pitää sen koossa.

Mutta mitä on se, mikä säteilee tähdestä? Se on niiden olentojen tahto, jotka asuvat tähdellä. Te tahdotte - ja maa säteilee maailmankaikkeuteen.

Niiden olentojen tunteminen, jotka asuvat tähdessä, on se mikä saa sen loistamaan. Te tunnette, ja sen loistaa maa maailmanavaruuteen.

Ajattelu on sitä, mikä valaisten verhoaa maan. Te ajattelette, ja teidän ajattelunne saa maan hohtamaan valovirroissa.

Se että nämä olennot, jotka asuvat tähdellä, havaitsevat ja koskettavat, luo tähden kiinteyden. Teidän kosketuksenne kautta saa maa kiinteyden."

Koskettaminen tarkoittaa tässä siis kaikkea havaitsemista.

Ja Steiner menee vielä syvemmälle:

"Nyt teidän on luotava tietoisuus, että teidän ajattelunne, tuntemisenne ja tahtomisenne ei ole ainoastaan teitä itseänne varten, vaan se on maailmankaikkeutta varten, että se säteilee, loistaa ja hohtaa maailmanlaajuuksiin. Maa tulee näkyväksi toisten tähtien olennoille teidän ajattelunne, tuntemisenne ja tahtomisenne kautta."

"Tähti säteilee, tähti loistaa, tähti valaisee, tähdellä on tiiviys."

Ja tämä kääntyy siihen, miten ihmissieluissa on herättävä kosminen vastuu. Tahtomisessa on juuri hyvyyden tultava ilmi koko maailmankaikkeutta varten. Tunteissa loistaa rakkaus maasta, totuus ajatuksissa luo maan muodon."

Ja sitten Steiner siirtyy hyvin jännittävästi muinaistietoon. Hän kertoo miten tästä samasta asiasta on jo kertonut intialaisten ikipyhä viisaus ja että nuorten tehtävä on jälleen tuoda nykyaika ihmiskunnan vanhimman viisauden hedelmät.

Ihmisen tietoisuus ja maan tietoisuus

Jos on miettinyt, miksi eri tähtien valo on erilaista, tulee tässä selville.
Tähtien valon ominaisuudetsteiner2_180.jpg johtuvat niiden olentojen tietoisuudesta, jotka tähdellä asuvat. Säteillä, loistaa, hohtaa, ovat lähellä toisiaan ja välttämättä ei ole tullut ajatelleeksi, että niillä on olennaista eroa, mutta kun miettii tarkemmin, huomaa, miten valtavasti on erilaatuisia valoja. Yleensä me kiinnitämme huomiota eri värisävyihin, joita ihminen pystyy erottamaan muistaakseni kymmeniätuhansia erilaisia. Mutta on myös erilaisia valoja, jotka kaikki viestivät niiden tähteistä, siitä tietoisuudesta, joka on valon lähteenä. Tunnelmavalaistus on hyvä esimerkki siitä, miten me koemme erityyppiset valot erilaisina tunnelmina.

Myöhemmin Steiner tällä samalla tunnilla vielä lisää, että se hyvä ja paha, jota me maan päällä tahdomme, näkyy maan valossa vuosimiljoonia. Ja sen täydennykseksi on upeaa muistaa tuo lause:  Rakkaus loistaa tähdistä...

Kaikkine rajoituksinemmekin rakkaus luo olennaisen osan maan valon loisteesta.

Ja tosiaankin, tämän jälkeen Steiner puhuu nuorten tehtävästä (muualla hän mainitsee, että henkisessä mielessä nuoria ovat kaikki, joiden sielu on nuorekas) tuoda ihmiskunnalle jälleen nykyaikaan ihmiskunnan vanhimpia viisauden aarteita, sitä tietoa ja viisautta, joka on kukoistanut ennen 5000 vuoden pimeän ajan alkua. Ero on vain siinä, että tuo kaukaisen menneisyyden Kristus-viisaus loisti silloin kosmoksesta, nyt sen alettava loistaa uudistuvana meidän sydämmistämme, uutena valona maailmankaikkeudelle, maasta säteilevänä, loistavana ja valaisten.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: tähdet, ajattelu, tunne, tahto, maa, Rudolf, Steiner, esoteerinen, tunti

Enkelten silminä ja korvina

Tiistai 28.2.2012 klo 2:00 - Matti Kuusela

Hei ystävät. Jatkamme Rudolf Steinerin Suomessa 1912 pitämän ensimmäisen esoteerisen tunnin tiimoilta. Hän puhui siinä, miten ihminen jää helposti kiinni henkisiin opetuksiin, niin kuin muihinkin tietoihin. Ja vaikka opetusten uskominen jossain kasvun vaiheessa onkin mielekästä, niin henkisellä tiellä se ei ole oikein.

Ihmisen on tarkoitus kehittyä itsenäiseksi olennoksi, ja siksi hänen on itse koeteltava ja tunnusteltava kaikkea sitä, mitä hän mahdollisesti tulee myöhemmin uskomaan, silloin kun hän tulee täysin vakuuttuneeksi.

Jopa kaikkein korkeimpien henkisten olentojen parhaimpiinkin opetuksiin voi jäädä kiinni - ja silloin vastapainona on rakkaus. Me menetämme itsemme tai todellisen ja aidon minuutemme uskoessamme jotain sellaista, mikä kuulostaa hyvältä, ellemme kehitä rohkeutta ja epäitsekkyyttä.

Tuo siis tarkoittaisi sitä, että uskominen ennen kuin on perinpohjaisesi itse miettinyt jonkin asian, sisältää jotain itsekästä. Ilmeisesti se siis tarkoittaa, että me omimme jonkin hyvältä kuulostavan asian - ja on totta että sellaiselle varmasti löytyy myös hyviä perusteita. Mutta todellinen henkinen kasvu on paljon enemmän. Se ei ole vain sitä, että jokin asia kuulostaa hyvältä tai tuntuu hienolta, vaan sitä, että me sen sisäistäessämme juurrumme omaan todellisuuteemme, ja myös laajempaan todellisuuteen.

Asia, joka ei ole ensin oikein, ja sitten vielä totta, jää irti sisäisestä todellisuudesta eikä sillä ole voimaa kasvattaa chakrojamme selkeän puhtaiksi ja voimakkaiksi.

Mutta kaiken tämän pehmentää rakkaus. Rakkaus kaikkia olentoja kohtaan asettaa meidän henkisen tietämisemme oikeaan suhteeseen maailmaa kohtaan. Ja tämä rakkaus tarkoittaa kaikkia kokemuksiamme, myös rakkautta ja hartautta kaikkea tietoamme, ja kaikkia kokemuksia kohtaan. Rakkaus on se suuri voima, joka vähitellen asettaa meidän tietomme ja kaikki kokemuksemme oikeaan kohtaan tässä maailmassa.

 

Leikin ja luovuuden tarve

Henkinen kasvu on siis tässä mielessä varsin vaativaa. Voi hyvin ymmärtää, miten upeaa on irtaantua vanhasta harmaasta elämästä ja kokea uusia hienoja näkymiä maailmaan, mutta samoin on hyvä herätä näkemään, miten meistä on tarkoitus kasvaa henkisesti vastuullisia aikuisia, niin hauskaa kuin lapsena olo onkin.

Ja on aivan oikein ollakin lapsi ja lapsenmielinen ja leikkiä ja luoda, kunhan vain ymmärtää omalla kohdalla totuudenrakkauden ja leikin ja luomisen rakkauden suhteen. Pelkkä totuus tekee ihmisen liiankin vakavaksi. Siksi me todella tarvitsemme myös leikkiä. Ilman leikkimieltä hienoimmat totuudet alkavat myös rajoittaa. Meidän on annettava kaikille totuuksille itsessämme mahdollisuus jatkuvaan uusiutumiseen, jotta nuo totuudet pysyvät tosian myös käytännön elämän eri tilanteissa.

 

Enkelien silminä ja korvina

Niin upeita olentoja kuin enkelit ovatkin, he eivät kykene tulemaan tänne aistimaailmaan ja katsomaan ja kuuntelemaan sitä samalla tavoin läsnäolevina kuin me ihmiset. Siksi me teemme enkeleillemme valtavan palveluksen toimimalla heidän silminään ja korvinaan. He voivat aistia tätä maailmaa, jota he ovat olleet luomassa, katsomalla sitä meidän aistiemme kautta.

Mutta jotta se on mahdollista, on meidän löydettävä itsestämme sellainen sisäinen hartaus ja antaumus, että enkelimme voivat ensin tulla riittävän lähelle meitä, ja sitten katsoa silmillämme ja kuulle korvillamme.

Kun näemme jotain todella kaunista, sellaista mitä voimme kokea enkelimäiseksi, voimme siis kuvitella itse katsovamme tai kuuntelevamme enkelin silmin tai korvin. Silloin voimme päästä niin lähelle enkeliystäviämme, että he voivat todella laskeutua meidän aisteihimme.

Tärkeää tuossa on, että antaudumme oikeille tunteille. Tässä ei paljon auta, jos kysyy, siis millainen sen tunteen pitää olla. Vaan on yksinkertaisesti vaikka katsottava jotakin kukkaa maljakossa tai lumen kimallusta ja viivyttävä tuossa aistimuksessa niin rauhassa, että  jokin sisäisyydessämme johdattaa meitä lähemmäksi enkeliämme.

Ja toki on aina hyvä selvästi mielessään kutsua enkeliä luokseen.

 

Luonnonhenget

Luonnonhenkiystävät haluavat lisätä tähän, että myös heille on mieluista se, että me eläydymme aistimuksiimme mahdollisimman enkelten kaltaisesti tai elävästi. Se luo varmuutta ja turvallisuutta myös heidän maailmaansa, suhteessa meihin. Teet siis myös kodinhengillesi ja muille läheisille luonnonolennoille palveluksen toimimalla enkelten aisteina.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: henkinen, kasvu, totuus, enkelit, luonnonhenget, Steiner, esoteerinen tunti, uskominen, leikki, silmät, rakkaus, hartaus, kokemukset