Matin blogi

Rakkauden perusvoima ja chakra-värit

Tiistai 1.10.2013 klo 0:34 - Matti Kuusela

Hei Ystävät,

Upea voimaperäinen Robertin (Robert A. Powell) viikonloppu Marjatta-koulussa on nyt ohi. En ole vieläkään aivan täydessä kunnossa ja osuuteni järjestelyissä jäi lähes kokonaan autonkuljettana toimimiseen ja osallistumiseen. Aivan valtaisa kiitos Markku Maulalle joka kantoi järjestelyjen suurimman taakan, samoin hänen puolisolleen Natalia Haarahiltuselle.

Koen näitten suurten tilaisuuksien energiat yhä voimakkaammin ja nyt nänä tilaisuuden synnyttämät valoisat eetterivoimat olivat aivan valtaiset. Missään koskaan en ole ennen kokenut Kristus-energioita näin voimakkaana, koko kehon kautta virtaavana valon voimana. Mutta tämä alkuterveisinä, jatkan tätä kirjoitusta tiistaina.

Robertin esitelmät olivat niin valtavia, että niitä on vaikea selittää, koska niiden ymmärrettävyys johtui niin paljon läsnäolosta. Mutta otetaan tähän alkuun chakravärit, joista viime vuosikymmeninä olemme saaneet niin monenlaisia esityksiä. Nämä värit eivät tosin ole alkujaan Robertilta vaan Steinerilta. 

Jokaista chakraa vastaa myös oma planeettansa, joten voimme hyvin kuvitella, miten alkuperäinen ihminen - vielä aineellistumattomana - on ollut laajentuneena yli koko aurinkokuntamme. Sitten aurinkokunnan tiivistyessä jokainen planeettapiiri on tiivistynyt ihmisessä astraalitason energiakeskukseksi, joka vastaa kyseistä planeettaa. Varsinaiset chakrat siis sijaitsevat astraali- eli sielukehossa tai tähtikehossa, vaikka niillä on vastineensa myös eetterikehon eli elämänvoimakehon virtauksissa.

Nämä chakrat eli lootukset tai lootuskukat, kuten niitä on nimitetty idässä, vastaavat siis planeettojen tähtivoimia ja puhdistuessaan ne avautuvat alkuperäiseen kosmiseen yhteyteensä ja luovat ihmiselle selvänäön - vaikka ihmisessä on muitakin henkisen havaitsemisen tasoja ja mahdolisuuksia.

Chakrat lootuksina

Ja nyt huomaan, ettei minun edes kannata yrittää yhdessä blogissa kertoa koko Robertin viikonlopusta, vaan jatkamme chakroista. Chakra, chakram, tarkoittaa pyörää, mutta kuten vanhat intialaiset ystävämme (eli mahdollisesti me itse silloin kauan sitten) puhuivat lootuksista, se kertoo selvästi, miten siitä, miten chakran kasvu, puhdistuminen ja avautuminen on ymmärrettävissä kasvin kasvun kautta: se juurtuu, luo varren ja lehtiä ja sitten alkaa kehittää kukkaa, joka sitten avautuu nupusta.

Joskus aikaisemmin ihmettelin vanjoja selvänäköisyyden eli chakrojen avaamisen ohjeita, miten niissä lähdettiin jotenkin niin kaukaa. Kasvivertauksen pohjalta kuitenkin ymmärtää, miten toki voi olla harjoituksia, joilla kukka voidaan avata hyvinkin varhain, mutta silloin se ei pysy kauaa avoinna ainakaan täydessä muodossaan ja ongelmaksi tulee myös sen ymmärtäminen, mitä tuon kukan kautta näkee ja kokee.

Terveellä tavalla lootustemme kukan avautuvat silloin, kun me huolehdimme niiden kasvusta niin, että juuret (ajattelu) ja lehdet (tunne) kehittyvät tasapainoisesti. Silloin myös kukka aukeaa oikeassa muodossa ja kehittynut ajattelu ja tunne tukevat henkistä havaintoa niin, että ihminen ymmärtää mitä henkiset kokemukset merkitsevät. Tästä kerron enemmän myös tulossa olevassa kirjassani.

Chakravärit

Palaamme siis chakraväreihin. Ensin chakra sen sijainnin mukaan fyysisessä kehossa, sitten planeetta ja väri:

Kruunuchakra - Saturnus - violetti

Otsachakra - Jupiter - sininen

Kurkkuchakra - Mars - vihreä

Sydänchakra - Aurinko - keltainen

Solaarikeskus (pallea) - Merkurius - oranssi

Sakraalikeskus (alavatsa) - Venus - punainen

Juurichakra - Kuu - kirsikankukka

Näitä chakravärejä on hyvä mietiskellä ja tunnustella, mutta olennaista on, että niitä ei pidä yrittää käyttää chakrojen avaamiseen. Chakrat avautuvat, kun ne ovat siihen kypsät, meidän ei siitä lainkaan tarvitse kantaa huolta. Ja voimme olla aivan varmoja myös siitä, että ne henkiset voimat, jotka chakroja ohjaavat, haluavat aivan varmasti avata niitä meille, heti kun me olemme siihen kypsiä, tai kun chakrat ovat siihen valmiita.

Steinerkoulun luokkien värit

Steinerkouluissa toimineet tai opiskelleet tietävät, että luokkien värit muuttuvat vuodesta toiseen. Ja kun tarkastelee tätä chakravärien listaa, huomaa miten läheisesti se muistuttaa luokkien värimallia. Merkittävää on kuitenkin huomata, että värit alkavat punaisesta, joka vastaa Venusta ja sakraalichakraa. Se on äidillisen rakkauden, turvallisuuden ja kasvuvoiminen väri.

Vähä vähältä noustaa ylöspäin samalla kun katse alkaa suuntautua sisäisyydestä yhä enemmän kohti ulkomaailmaa ja vihreää. Sen jälkeen tulee varsinaisen älykehityksen ja minäkehityksen aika sinisten ja violettien myötä, kunnes viimeisessä luokalla päädytään vaaleaan kirsikankukkaan, juurichakran korkeampaan oktaaviin.

Kun chakravärejä on seitsemän ja steinerkoulussa kolmetoista luokkaa, on luokkasarjassa useampia välisävyjä, mutta pääperiaate on kuitenkin eteneminen voimakkaammista alempien chakrojen lämpimistä väreistä yhä vaaleampiin ylempien chakrojen viileämpiin väreihin. Sama väriensävyjen vaalentuminen tapahtuu myös Steinerin väriluonnoksessa: lämpimät värit, jotka vastaavat kehon alaosaa, ovat voimakkaampia ja ne ohentuvat tai vaalentuvat ylöspäin, missä hengen voimat tulevat kehollisia voimia vahvemmiksi.

Mutta luokkasarjan väreissä palataan siis viimeisenä juurichakran korotettuun väriin, juurichakran alkuperäisestä hyvin tummasta perusväristä noustaan nyt ihmishengen, ihmisminuuden valkeuden valaisemaan juurichakraan, mikä merkitsee että minä on valmis asettumaan täysikasvuisena maallisten voimien piiriin.

Näitä värejä voi siis vapaasti käyttää hyväkseen: huoneiden väreissä, meditaatiossa tai liikeharjoituksissa (eurytmia), kunhan ei yritä pakottaa niillä mitään. Ihmiselle tekee erittäin hyvää, kun osaa käyttää näitä värejä tukemaan luonnollista kasvua tai vastaavaa toimintaa.

Sydänkeltainen

Niinkuin ekaluokkalainen aloittaa sopivansävyisestä punaisesta luokasta (Venus), niin henkisen kasvun tiellä aikuinenkin aloittaa omasta keskuksestaan, ei suoraan kruunuchakrasta tai juurichakrasta, mutta se on toisen kerran teema. Innostuneille se selviää toki Steinerin henkisen tiedon tie -kirjasta.

Ja tarkkaavaiset lienevät huomanneet, että chakravärit eivät tässä ole varsinaisia planeettavärejä, vaan kutakuinkin niiden vastavärejä. Esimerkiksi Marsin voimakas punainen ilmenee kurkkuchakrassa, meidän ilmaisukeskuksessamme vihreänä. Aineellinen maailma on rakentunut monien vastakkaisuuksien kautta. Poikkeuksena on kuitenkin aurinko, joka on paitsi planeettaominaisuuksia, myös kiintotähtiluonto. Siksi sen väri on sen oma keltainen eikä sen vastaväri. Mutta jos tämä vastaväriasia on sen verran monimutkainen, että sitä ei kannata miettiä ennen kuin on tullut sisäisesti tutuksi näiden värien kanssa. On aivan riittävän vaativaa opetella kokemaan, miten kirjon värit tiivistyvät aurinkokunnan planeettapiireistä kehomme seitsemäksi henkiseksi keskukseksi, lootukseksi.

Tässä värisarjassa rakkaus lähtee siis kosmista alkuperää olevasta äidinrakkauden punaisesta ja kehittyy planeettavoimien kautta yksilöllisen maan päällä olevan minuuden vaaleaksi kirsikankukan sävyiseksi rakkaudeksi. Välissä on auringon kosminen keltainen tai kulta, joka tuo mukaan Kristuksen kosmisen rakkauden sydämiimme.

Rakkaudella
Matti 

1 kommentti . Avainsanat: Robert, Powell, Rudolf, Steiner, chakrat, lootukset, lootuskukat, kehitys, chakravärit,

Luontokeskus Haltia

Sunnuntai 15.9.2013 klo 14:05 - Matti Kuusela

Uusi luontokeskus Haltia Nuuksiossa on aivan suurenmoinen. Kävin siellä sunnuntaina Sinikan kanssa ja tämä professori Rainer Mahlamäen suunnittelema rakennus ylitti kaikki odotukseni. Ulkopuolelta ei voi vielä olla aivan varma siitä, mitä tulee kokemaan, mutta kun pääsee sisälle, tämä kokonaan puurakenteinen luontokeskus avautuu aivan ihmeellisiin sfääreihin. Valkeankuultavat puupinnat ovat aivan muuta kuin mitä puulta on totuttu odottamaan, ne ovat todella kauniita.

Kaikki yksityiskohdat ovat ihmeellisen kauniita ja siroja, mutta hämmästyttävintä on se, että suunnittelun elävyys ja hienoistuneisuus ulottuu pienimpiin yksityiskohtiin saakka. Elementtien sommittelussa on jotain, mitä arkkitehtuurissa ei ole tottunut näkemään: koskettavuus, liikuttavuus, tunteet. Kun katsoo läpinäkyvän lattian läpi aistikkaasti sijoitettuja pikkuelämiä alaspäin, kokee jotain aivan hämmästyttävän uutta, sellaista mitä todella kannattaa käydä katsomassa ja ennen kaikkea kokemassa.

Sommittelun perusta on kalevalainen, mikä tietysti vetoaa minuun voimakkaasti. Koskettelihan ensimmäinen avoin esitelmäni aikoinaan Kalevalaa ja olin tekemässä Bomban suuren Kalevaladraaman käsikirjoitusta, mutta tässä luontokeskuksessa Kalevala maailmansyntyy luontuu kokonaisuudeksi niin sulavasti ja modernin valoisasta, että mistään muinaisuudesta ei voi puhua, ei, vaan kaikki avautuu kohti tulevaisuutta, samalla kun luontoveljemme ja -sisaremme kulkevat kanssamme yhteistä tietä kohti avarampaa tulevaisuutta.

sinikka_luontokeskus_haltiassa2.jpg

Elämysten rakennus

Monissa näyttelyissä elämyksen keskeyttää se, että maalausten tai muiden kohteiden vieressä on
pieniä lappuja, joita lukeakseen täytyy astua lähemmäksi seinää. Kaikki tuollainen kokonaiselämystä häiritsevä vanhanaikaisuus on jätetty pois Haltiasta. Kaikki mitä on nähtävissä, on nähtävissä ja koettavissa sellaisenaan, mikä moninkertaistaa jokaisen elämyksen tehon tavallisiin näyttelyihn verrattuna. Siinä missä tavalliset näyttelyt ovat ihmeen väsyttäviä, Haltia tarjoaa uusia ja elävöittäviä näkymiä, kaiken aikaa, toinen toisistaan kasvaen, muuntuen ja uudistuen. Mikään ei toista itseään, vaan kaikki uudistuu.

Ja tosiaan kaikki. Valon värit vaihtuvat, muutamat karheasta puusta tehdyt rakenteet ovat sellaisia, joiden ymmärtää ihastuttavan japanilaisia, kuten koko rakennuksen selkeydenkin. Mutta aivan suurenmoista on sitten se, miten visuaalisuuden lisäksi ääni ohjaa kokemusta. Ensimmäistä kertaa missään, mitä olen tavannut, ääni ja kuva soivat täydellisessä sopusoinnussa keskenään. Aivan kuin luonnossa liikuttaessa ääni herättää ihmisen kysymään ja katsomaan ja odottamaan, mitä on tulossa. Minusta on aivan uskomattoman ihmeellistä, miten yhteen rakennukseen yhtäkkiä on voitu saada mukaan hillityn kauniisti ja kuitenkin aisteja liikaa kuormittamatta näin paljon uusia oivallisuksia.

Maisemien rajaus

Ensimmäistä kertaa missään näkemässäni rakennuksessa tässä keskuksessa on saavutettu täydellinen jokaisen ikkunan näköalan rajaus. Toki jossain saattaa olla yksi täydellisesti maiseman kanssa yhteen sointuva ikkunanäkymä, mutta tässä se koskee jokaista ikkunaa; jokainen näkymä on aina uusi. Ja salaisuus onkin yllättäen paitsi siinä, että ikkunan avautuvat laajoina, lähes japanilaistyylisinä, niin, salaisuus on räystäissä. Kauniisti puusta luodut ulkoräystäätä rajaavat näkymän niin, että etualalla oleva maa tulee mukaan eikä näkymä kohoa liikaa ylös niin, että taivaan valovoima peittäisi alla olevan luonnon tummuuteensa. Nyt kun näkymät ovat rajattuja myös yläreunasta, taivaallinen valo kimmeltää ja loistaa itse luonnossa, heijastuen sen eri sävyissä ja luoden kiinnostavia kontrasteja, jotka lähes taianomaisella tavalla tekevät metsän ja jopa lähistöllä olevat periaatteessa vähemmän kiinnostavat rakennetut osat kummallisen taiteellisilta vaikuttaviksi.

Kun elävästi muotoiltu toisen pään kosminen sali avautuu kosmisiin mittoihin joutsenen ja koko Suomen lattiakartan ylle, niin toinen suorakulmainen sali, jossa kuvat ja videot vaihtelevat, rakentuvat tavallisen ihmisen luontokokemuksen ympärille. Kumpikin todella avaa silmät ja korvat ja liikeaistin luonnon kokemukselle, syventäen ja kaunistaen, mutta herättäen samalla jotain uutta, jotain sellaista valppautta ja pyhyyttä, mitä ihminen ikiaikoja on kantanut itsessään.

Myös näkötornissa toimii rajaus. Enpä olisi uskonut, mutta kun näkymä on onnistuneesti sommiteltu arkkitehtuurin avulla, se avautuu uudella ja rikkaalla tavalla myös tornista.

Tästä rakennuksesta annan sekä Metsähallitukselle että kaikille suunnittelijoille aivan täydet pisteet ja vähän plussia vielä lisää jokaiselle.

Käykääpä siis itse katsomassa. Keskus on auki joka päivä jouluaattoa ja joulupäivää lukuunottamatta. Perusnäyttelyyn on vapaa pääsy ja erikoisnäyttelyihin saa ostaa lipun, mutta ilman lippua kulkevakin saa täällä täyden vastineen kierrokselleen. Keskus on auki klo 9.30 alkaen klo 19 saakka vielä syyskuun loppuun ja siitä eteenpäin klo 17 saakka.

PS. KIrjoittelen sitten myöhemmin lisää Haltian yhteyksistä pyhään ja henkiseen arkkitehtuuriin, esimerkiksi kirkkoihin, graalin temppeliin ja Steinerin Johannestaloon, voisipa Kalevalatalon ideankin tuoda mukaan.

Matti

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: luontokeskus, Haltia, Nuuksio, Rainer, Mahlamäki, maisemat, näkymät, Kalevala, arkkitehtuuri, valot, värit, luonto, kuuloaistimus, muotoilu, metsähallitus

Syyskuun tervehdys

Keskiviikko 5.9.2012 klo 2:22 - Matti Kuusela

Tervehdys teille kaikille hyvät ystävät. Lämpimät syyspäivät tuovat uutta voimaa ja turvallisuutta elämään. On ilo tuntea, miten värit ja tuoksut ja lämpö itsessään tuovat uusia kosketuksia elämään ja luontoon. Kesällä ihmissielu avautuu ja kohoaa jopa voimakkaasti irti maasta, mutta syksyllä me palaamme sisäisesti takaisin maan piiriin.

Syysaikana me saamme kokea monia jännittäviä elämyksiä. Tahdomme tehdä ja aloittaa uusia asioita. Joinakin päivinä syksyllä valo elää kosteuden pienen pienissä pisaroissa, mutta toisina päivinä se avaa ihmeellisen voimakkaita näkymiä. Huomaa, miten maisemat näkuvät paljon voimakkaampina ja värikylläisempinä kuin kesällä.

 

Enkelit ja luonnonolennot ovat kanssasi

Silloin kun lehdet alkavat irtaantua
puista ja muuttua punaisiksi,michael_rublev.jpg
oransseiksi tai keltaisiksi, huomaa ihmeellisen ilmiön. Jos silloin avaa silmänsä ilmatilaan puiden ympärillä, voi huomata, miten värit elävät itse ilmassa! Se johtuu siitä, että kevään ja kesän kasvuvoimat imevät pieniä luonnonhenkiä kasvuprosessiin mukaan, ja syksyllä lehtien varistessa ne hetkeksi vapautuvat ja viipyvät itse ilmassa. Luonnonhenget jopa kantavat valoa itsessään. Siksi kirkkaina ja valovoimaisina syyspäivinä voi nähdä, miten valo kimaltaa ja loistaa myös puiden ja lehtien ympärillä.

Syksyn aistikokemukset ovat täynnä monia ihmeitä. Kun arkkienkeli Mikael syysaikana painaa kosmisella voimallaan kesän kosmisen tietoisuuden jälleen maan piiriin, tapahtuu ihmeellisiä asioita, joista monia voi havaita, jos on tietoinen siitä, että enkeleiden ja luonnonhenkien voimat ovat syysaikaan hyvin erilaisia kuin muina vuodenaikoina.

Itse asiassa jokaisen vuodenajan luonnonhenkivoimat ovat aivan omanlaisiaan. Kun huomaamme sen, se rikastaa myös sisäistä elämäämme ja vahvistaa meitä. Vielä enemmän se rikastaa sisäistä elämäämme, jos opimme yhtään vertailemaan sisäisesti syksyn ja kevään, talven ja kesän tunnelmia. On hienoa oppia huomaamaan, miten erilaisia voimia niissä vallitsee.

 

Vuoden kierto

Vuoden kierto on todellakin kiertoa. Kesällä meidän jokaisen tietoisuus ulottuu korkealle kosmisiin etäisyyksiin ja uudistuu siellä. Juuri siksi me haluamme pitää kesällä lomaa ja juuri siksi ajattelu ja suunnittelu on kesällä usein niin vaikeaa, koska merkittävä osa meidän tietoisuusaineksestamme on silloin avaruuden etäisyyksissä. Itse muistan, miten etenkin nuorempana sain todella ponnistella voidakseni kesällä ajatella mitään syksyn töitä.

Syyskauden lopulla enkelit ja luonnonhenget siirtävät ihmisen tietoisuussubstanssi luonnonenergioiden ohella ensin maan päälle ja sitten jopa maan alle. Osa meidän tietoisuudestamme elää talvella todellakin maan ja maaäidin sylissä. Ja osittain siksi meidän kokemuksemme sekä päiväajan että öiden lumikentistä voi olla niin ihmeellisen kosmisen kimaltava, sillä maan yllä tietoisuussubstanssi on talviaikaan niin ohutta, että me voimme nähdä miten lumihiutaleet kimaltavat kuin tähdet auringon- tai kuunvalossa.

Luonto on täynnä ihmeitä kun me vain antaudumme sille. Henkinen tieto auttaa meitä elämään vuodenkulun muutoksien mukana ja löytämään sen ihmeellisiä muutoksia, jotka päivästä päivään tai ainakin viikosta viikkoon paljastavat uusia salaisuuksiaan, kunhan vain osaamme yhtään etsiä niitä.

 

Maria Magdaleena

Kun aikanaan kiinnostuin voimakkaammin Maria Mgdaleenasta, hänestä oli vaikea löytää sellaista informaatiota, jota kaipasin. Muistan hyvin miten pidin hänestä iltatilaisuuden Minä Olen -keskuksen uudessa melkoisen pikkuisessa mutta valkeassa salissa Liisankadun varrella.

Läsnäolon voima oli suuri, mutta sanoja vaatimattomasti. Se oli 90-luvulla ja nyt viimeisten vuosien aikana Magdaleena-tietoisuus tuntuu kasvavan ja kehittyvän jopa kuukausittain. Oli valtavaa kokea, miten juuri Magdaleena sai ensimmäisenä Kristukselta käskyn: Mene ja kerro minun opetuslapsilleni...

Nyt Maria Magdaleena alkaa ilmentyä valtavana henkisenä olentona, ihmiskunnan suuren alkuperheen jäsenenä, jolla on hyvin merkittävä tehtävä Kristuksen kanssa ihmiskunnan opettajana, ja nimenomaan vihkimysopettajana.

Viimeksi Turussa Magdaleena -illassa avautui voimakas rohkeuden opetus. Se liittyy juuri meneillään olevaan Leijonan sydänaikaan siten, että sydänvoimien elpyminen ihmiskunnassa vaatii paitsi tunnetta, myös rohkeutta. Ja se vaatii rohkeutta ainakin kahdella tavalla. Tarvitsemme rohkeutta omien tunteittemme kokemiseen. Tarvitsemme rohkeutta heikkojen puolustamiseen.

Nämä kaksi kulkevat yhdessä. Jos me kiellämme omat syvemmät tunteemme, eivät tunteet ohjaa meitä oikeisiin tekojen sen paremmin lasten kuin eläintenkään suojelussa tai koulu- ja mahdollisesti työpaikkakiusaamiseen puuttumisessa.

Jännittävää nähdä ja kokea, millaiseksi ensi torstain Maria Magdaleena -iltamme muodostuu ja mitä uusia energioita ja opetuksia meitä odottaa Galleria Ajaartissa!

Rakkaudella
Matti

2 kommenttia . Avainsanat: vuodenajat, arkkienkeli, mikael, syksyn, värit, valo, luonnonhenget, enkelit, Maria, Magdaleena, rohkeus, heikkojen puolustaminen, tunteet, tunteiden kokeminen