Matin blogi

Juhannuksen kosminen valo

Perjantai 23.6.2017 klo 23:24 - Matti Kuusela

Juhannus muistuttaa meitä Johanneksesta, Johannes Kastajasta, jonka mukaan tämä juhla on nimetty. Johannes Kastaja oli se, joka valmisti tietä Kristukselle. Sen voimme nähdä myös tässä kesäyön valon juhlassa.

Kun aurinko valaisee myöhään kesäiseltä taivaalta, se muistuttaa meitä siitä, että kerran oli suuri ihminen, joka astui alas taivaallisesta olotilasta, joka ensimmäisenä ihmisenä laskeutui maiseen aineelliseen ruumiiseen. Tämä Aatami tai Adam oli se olento, joka ihmisenä suoritti sen aineellisuuteen laskeutumisen, jonka Kristus myöhemmin toteutti jumalaolentona. Myös sillä tavoin Johannes Kastaja, Adam-sielu, ennakoi Kristuksen astumista maan piiriin.

Ja niinkuin voimme edelleen kuvitella ensimmäisen ihmisen kesäyön taivaallisessa valossa maan ympärillä, niin voimme sielun silmin nähdä, miten vielä korkeampi olento Kristuksena täyttää tuon maan auran, ja yhdessä enkelien kanssa työstää tätä valoa ja ihmissielua niin, että kesäyön valo ja ihmissielut voivat löytää toisensa.

Uriel_the_Archangel_Cairo.jpg

Juhannuksen aurinkoviisaus

Pääsiäisenä maan sisäisyydessä vallinnut elämä alkoi kohota luonnon heräämisen myötä maan pinnalle, ja juhannuksena se noussut kosmisiin sfääreihiin saakka, niihin korkeisiin piireihin, jonne me kokkotulien myötä pyrimme lähettämään myös oman sielullisuutemme.

Mutta sielunelämämme korkeammat tasot ovat siellä, kaukana kosmisten piirien korkeuksissa, joissa aurinko puhuu meille. Auringon henkisyys uudistaa meidän sielumme juhannuksen aikaan, antaa kuin uudet ohjelmat, jotka kantavat meitä aina jouluyön syvään sisäisyyteen saakka, jossa ne jälleen uudistuvat, mutta nyt maan sydänpiiristä lähtien.

Arkkienkeli Uriel on se henki, joka keskikesällä vaikuttaa ihmiskunnan kosmisena ohjaajana. Tämä kultainen enkeli ohjaa eleillään aurinkoviisautta niin, että se voi tulla ihmissielullisuuden piiriin hedelmällisellä tavalla.

Ja samalla kun Uriel vaikuttaa korkeuksissa, on arkkienkeli Rafael kanssamme maan päällä, enemmän näkymättömissä. Tämä suuri syntymän enkeli varmistaa sen, että Urielin korkeat opetukset syntyvät sieluissamme oikealla ja terveellisellä tavalla.

Maan sielullisuus

Esitelmässään vuodenaikojen kiertokulusta 31.3.1923 Rudolf Steiner kuvasi kauniisti tätä juhannuksen hetkeä, jolloin maa on täysin suorittanut uloshengityksensä:

"Maan koko sielullisuus on valautuneena kosmiseen tilaan, avautunut kosmisuuden piiriin. Maan sielullisuus täyttää itsensä aurinkovoimin, tähtivoimin. Kristus, joka on liittynyt maan sielullisuuteen, yhdistää myös voimansa tähtien ja auringon vaikutuksiin, jotka aaltoillen tulvivat kaikkeudelle avautuneeseen maan sielullisuuteen. On juhannus, keskikesän aika. Maa on suorittanut täyden uloshengityksen."

Entisajan vihityt elivät voimakkaasti mukana tässä maansielun uloshengityksessä, mutta nyt on meidän kaikkien yhä enemmän opittava kokemaan heidän tavallaan. Steiner luonnehti tätä kokemusta tähän tapaan:

"Elämme sieluinemme kosmisessa tilassa. Elämme auringon ja tähtien keralla. Ja kun katsomme maahan, joka on täynnä versovia kasveja, avautuvia kukkia, ja joka on luonut itsestään kaikki ihmeelliset eläimet, niin näemme versovissa, kukkaan puhkeavissa kasveissa, värikkäissä, värejä säihkyvissä kukissa, näemme hyönteisten hyörinässä, ilmaa halkovissa linnuissa, joiden höyhenpeite läikkyy mitä moninaisemmin värein, näemme kaikessa tässä kuin maasta huikasevasti heijastuen kaiken sen, mitä sielumme omaksuu silloin kun jätämme maan ja liitymme maan kaikkeuteen virtaavaan hengitykseen, elääksemme kosmisesti emmekä maallisesti.
Mutta se mikä kasvaa maasta tuhansien värein versoen, on kohti kosmosta, on laadultaan samaa, mutta se on maan päällä vain heijastusta, kosmoksesta heijastuvaa voimaa, kun me ihmisinä kannamme sieluissamme tätä voimaa sellaisenaan."
Näihin Steinerin sanoihin sisältyy tavattoman paljon. Ja nämä lauseet on ehkä luettava uudelleen, jotta oikein oivaltaa, mitä ne merkitsevät: meidän sieluissamme elää todelllisena se, mikä kosmoksen heijastuksena ilmenee luonnon koko rikkaudessa ja ihmeellisyydessä. Juhannus on oikea aika sen tajuamiseen.

Rakkaudella
Matti

Fresko Uriel, Kairossa sijaitsevasta vanhasta kirkosta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: juhannus, valo, Kristus, Uriel, pääsiäinen, Rafael, luonto, Johannes Kastaja, Aatami, Adam, valo, aurinkoviisaus

Minuuden henkistyminen

Tiistai 31.1.2017 klo 1:29 - Matti Kuusela

Korkeampi minä

Kuka minä olen? Se on yksi ihmisen suurimpia kysymyksiä. Äsken tätä miettiessäni nojauduin tuolilla selkänojaa vasten, kädet pään takana. Siinä minulla oli tilaisuus kokea selvästi, miten minä olen se, joka tässä juuri näin istun.

Kun nyt kirjoitan, en tunne itseäni niin selvästi. Olen enemmän suuntautunut kirjoittaviin sormiin ja ajatuksiin, joilla niitä ohjaan.

Minän voi tunnistaa myös menneisyyden pohjalta. Pidän siitä ja siitä musiikista, minulle on tapahtunut tietynlaisia asioita, tai sitten olen palomestari, kamreeri, emäntä, koululainen... Näitä kuvauksia on lukemattomia, ja niistä voi huomata, että meidän minäkuvamme on muuttunut voimakkaasti runsaan sadan vuoden aikana. Arvo ja ammatti -aika alkaa olla ohi, ja samaistumme enemmänkin siihen, mitä todella teemme tai mistä aidosti pidämme.

Menneisyydessä samaistuimme erilaisiin rooleihin, mindfullnes korostaa nykyhetken kokemusta ja siinä elämistä, ja itselleni tulee vahvasti mieleen, että täytyy olla myös jokin tulevaisuudesta virtaava voima, joka kuin kutsuu meitä eteenpäin.

Ja kun kaikki nämä kolme suuntaa, menneisyyden minä, nykyhetken minä ja tulevaisuuden minä ovat tasapainossa, voi huomata, että jotenkin myös Kristus on lähempänä. Onko niin, että Kristus ei olekaan vain juuri nyt, vaan hän on kolme, oli, ja on, ja tulee olemaan. 

Ja niin hän itse on sanonutkin: olen alfa ja omega, alku ja loppu. Siitä voi päästä ajatukseen, että Kristus ei ole ole vain ajatus tai havainto, vaan hän on hän, joka elää ajassa. Hän on nyt, mutta hän on samalla yhtä todellisesti menneisyydessä ja tulevaisuudessa.

Tämä luo tietenkin erään vaikeuden. Nykyaikainen materialistinen ajattelu, joka on suhteellisen kovettunutta, pystyy yleensä valitsemaan eri vaihtoehdoista vain yhden. Olen hyvän puolella, siis pahaa vastaan. Olen oikeassa, siis muut ovat väärässä, Togo on hyvä maa, siis se ei voi olla paha maa... ja niin edelleen.

Mutta kun salaperäinen minuutemme voimana ja läsnäolona ja tunteena vahvistuu, me opimme hyväksymään samanaikaisesti yhä useampia ajatuksia, kokemuksia tai havaintoja. Me opimme ymmärtämään, miten maailma rakentuu totuuksista, mutta tosiasiassa käytännön elämä on täynnä paradokseja. Elämä on täynnä eri suuntiin ja usein vastakkaisiin suuntiin virtaavia voimia, jotka meidän on opittava hyväksymään samanaikaisesti. 

Enkeli_kreikkalaistyylinen_veiston.jpg

Korkeamman minuuden luo

Korkeampi minä on sisäinen voima ja läsnäolo, jonka ei tarvitse kiinnittyä vain yhteen näkökohtaan kerrallaan. Korkeamman minän viisaus on sitä, että kykenee näkemään laajempia kuvia. Se kykenee näkemään kokonaisuuksia, joissa vaikuttaa samanaikaisesti monia eri tekijöitä.

Ja ollaksemme todella korkammassa minässämme meidän tulee kyetä suhtautumaan jokaiseen samanaikaiseen kokemusvirtaan samalla antaumuksella, samalla puolueettomuudella. Myös silloin kun huomaamme, että jotkut virtaukset ovat hyviä ja jotkut huonoja.

Viisaus on juuri tätä, että kykenen rauhallisesti seuraamaan, mitä eri virtauksista seuraa, minne ne kulkevat, mistä ne tulevat, mitä ne aiheuttavat. Silloin olen vapaa valitsemaan sen, mitä itse valitsen tehdä.

Ja silloin kun olen tällä tavoin vapaa, olen myös karistanut itsestäni ne esteet, jotka estävät enkeliäni lähestymästä minua. On armoitettuja tilanteita, joissa enkelini voi lähestyä minua, mutta minuuden kehityksen mielessä lähestyn enkeliä silloin kun pyrin puolueettomaan myötätuntoon viisauden pohjalta.

Tietenkin saattaa kokea, että tässä kuvauksessa on vain sanoja, mutta mitä enemmän pääsee sisäisellä harjoituksellaan siihen, että todella tuntee ja kokee jokaisen sanan, käsitteet, ajatuksen... silloin juuri syventyvä tunne luo sen voiman, joka elävöittää meille syvämmän kokemuksen maailmasta ja sen kokemista, sen tuntevasta syvemmästä kokemuksesta.

Tunteen harjoitus

Rakas ystävä, minulla on sinulle harjoitus. Tunteen harjoittaminen auttaa sinua syvempään ja todempaan yhteyteen maaiman kanssa.

Usein kun luet jotain, käytä sisäistä voimaasi ja pysähdy. Sulje silmäsi jos mahdollista, ja anna itsesi tuntea se, mitä olet ajatellut tai lukenut. Tunne koko jälkivaikutelma tai valitse jokin kohde. Sitten vain tunne. Jos ajatuksia on mukana, anna niiden olla, mutta painota silti tuntemista juuri sopivasti.

Tämä on harjoitus, joka auttaa sinua syvempään tietoon sen suhteen, mitä ajatukset merkitsevät. Tämän harjoituksen avulla ajatuksesi rikastuvat ja syvenevät ja tunnet olevasti vahvemmin läsnä maailmassa ja omassa elämässäsi.

Rakkaudella
Matti

1 kommentti . Avainsanat: minä, minuus, enkeli, harjoitus, korkeampi minä, tietoisuus, Kristus, viisaus

Maan henkinen historia

Perjantai 13.1.2017 klo 19:43 - Matti Kuusela

Maan neljä elämää

Tänään tuntui hyvältä palata siihen, miten meidän maapallomme ei ole täällä maailmankaikkeudessa vain juuri nyt, tällaisena ihmeellisenä planeettana kuin se on, vaan se on käynyt jo aikaisemmin läpi monta kehitysvaihetta.

Kaikki mitä me näemme ympärillämme, on ollut olemassa jo aikaisemmissa vaiheissa, eri muodossa. Maailman henkinen ohjaus johtaa kaikkea eteenpäin, ja niin että kaiken uuden on aina jollain tavalla perustuttava vanhaan.

Me tunnemme esimerkiksi sen valtavan viisauden, joka sisältyy meidän fyysiseen ruumiiseemme. Se meissä onkin kaikkein vanhinta. Fyysinen kehomme alkoi kehittyä jo siinä maapallossa, joka ei ollut edes nykyistä edeltävä, vaan tuo maa oli olemassa kolme suurta kehityssarjaa sitten. Se oli maa, jossa ei ollut vielä mitään kiinteää ainetta, ei mitään, minkä nykyiset aistimme saattaisivat havaita, vaan se oli maa, joka muodostui pelkästään puhtaasta yliaistisesta lämmöstä.

heijastuva_saari_talvella

Kaikki alkaa lämmöstä

Kuvittele siis suurta henkisen lämmön muodostaa taivaankappaletta, joka on kooltaan suunnilleen nykyisen Saturnuksen kiertoradan suuruinen. Siksi tätä ensimmäistä maata tai oikeiastaan aurinkokuntaa nimitetään vanhaksi saturnukseksi.

Tämä saturnus oli kuitenkin täynnä elämää ja liikettä ja kehitystä. Monet henkiset olennot asuivat sen piirissä ja vaikuttivat siihen. Nämä olennot ovat nykyisen kohonneet korkeammille tasolle. Ja meistä ihmisistä oli olemassa vain se lämpäruumis, joka sitten kolmena tähti-inkarnaationa kehittyi meidän nykyiseksi fyysiseksi ruumiiksemme.

Sitten suuren kosmisen lepovaiheen jälkeen kehittyi uusi aurinkokunta. Siihen tuli mukaan valo ja ilma, ja kehittyneempi kasvinomainen elämä.

Seuraavassa aurinkokunnassa ilman ja valon täyttämä lämöplaneetta alkoi muodostaa olentoja, jotka kehittivät vedenomaisessa maailmassa sisäistä elämää. Tämä oli myös se vaihe, jolloin nykyiset enkelit täyttivät koko planeetan tai aurinkokunnan viisaudella. Siksi kaikki se, mitä me voimme havaita ulkopuolellamme, tai itsessämmekin, on valtavan kosmisen viisauden täyttämää.

Ja jälleen taon jälkeen alkaa kehittyä uusi tähti, nykyinen maa. Se kiinteytyy fyysiselle tasolle saakka, ja kun sen olentojen rakenteessa elää syvä viisaus, se antaa mahdollisuuden sille, että nyt syntyvälle uudelle ihmiskunnalle voidaan antaa itsetietoisuus, minuus. Jokaiselle ihmiselle lahjoitetaan henkisten valtojen toimesta oma yksilöllinen minä.

Kristus-minä

Minuuden itsenäistyminen ja kirkastuminen ei kuitenkaan ole mikään yksinkertainen asia. Todellisen mnuuden edellytyksenä on, että se on vapaa. Jotta aito ja vapaa ja rakkauteen ja luovuuteen kykenä ihmisminä voi syntyä, sen on vapautettava itsensä kaikista ajatustason, tunteiden ja kollektiivisten uskomusten sidoksista. Sen on pystyttävä luomaan oma totuutensa oman enkelinsä kanssa yhteistoiminnassa. Täysin vapaasti.

Se on valtava kosminen tehtävä, joka on täynnä mitä erilaisimpia hankaluuksia. Mutta oman minän vapauttaminen ja selkeyttäminen on juuri maan ja aurinkokuntamme nykyisen inkarnaation tehtävä.

Rakkaudella

Matti

Maan inkarnaatioiden henkiset nimitykset:

1. Vanha Saturnus

2. Vanha aurinko

3. Vanha kuu

4. Nykyinen maa

 

1 kommentti . Avainsanat: maa, kehitys, henkisyys, enkelit, viisaus,

Viisauden parantavat voimat

Lauantai 17.1.2015 klo 18:20 - Matti Kuusela

On selvää, että rakkaus lisää viisautta. Rudolf Steiner on jopa lausunut, että ilman rakkautta ei voi saada täyttä tai aitoa tietoa jostain kohteesta. Ja niinhän sen täytyy olla; jokaisessa kohteessa esineistä ihmisiin saakka on niin lukemattomia hienovaraisia sävyjä, ettei niitä kaikkia voi ilman rakkautta mitenkään tavoittaa.

Viisauden lähtökohta

Mutta kiintoisaa on, miten rakkauden ja viisauden suhde toimii myös vastakkaiseen suuntaan. Viisaus opettaa ihmiselle rakkautta, ja se tuo myäs terveyttä ja parantavaa voimaa. Mutta tuo on mahdollista, huomaa että meidän on ajateltava viisaus uudella tavalla. Toimiakseen parantavana voimana viisauden on oltava jotain elävää ja toimivaa, hyvin läsnäolevaa.

Esitelmässään viisaudesta ja terveydestä vuodelta 1907 Steiner että henkisen tiedon tai hengentieteen kautta elämää antavat voimat virtaavat ihmisolemukseen, pitävät heidät nuorekkaina ja vahvoina.

Mutta jälleen, jotta henkisellä tiedolla voi olla tuo vaikutus, sen on oltava sellaista, joka koskettaa elämää. Se tieto ei voi olla kuollutta tai ainoastaan abstraktia, vaan sen on oltava sellaista, jonka ihminen kokee enemmän koko olemuksellaan.

Varsinaisesti vain ihminen voi tulla sairaaksi, ja se liittyy Steinerin mukaan siihen, että ihmisellä on kyky ottaa vastaan henkisiä voimia itseensä ja herättää ne jälleen eloon. Tällainen eloon herätetty, imaginatiivinen tai kuvanomainen tieto tuo ihmiselle terveyttä.

Tällä kohden meidän aikamme ihminen ajattelee väistämättä lemmikkieläimiä, jotka ovat meiltä ihmisiltä oppineet kyvyn sairastua. Ilmeisesti se merkitsee, että myös eläinkunnassa kasvaa uusia kykyjä, sellaisia jotka aikaisemmin olivat rajoittuneita vain ihmisiin.

Mutta lainatkaamme Steineria edelleen:

"Viisaus tekee ihmisen avoimeksi ja vastaanottavaiseksi koska se on se perusta, jolta rakkaus kaikkea olemassaolevaa kohtaan kasvaa."

Näinhän maailmankehityksessä on ollut. Yksilöllinen rakkaus on ihmiskunnassakin herännyt vasta viisauden kehittymisen myötä, niin oudolta kuin se saattaa ensin kuulostaakin. Ja edelleen:

"Kun viisaus lämmittää sielua, rakkaus virtaa esiin. Näin me voimme ymmärtää, että oln olemassa ihmisiä, jotka voivat parantaa kättensä avulla.

Siitä ei ole kovinkaan kauaa, kun luin tuon ensimmäisen kerran. Mikä helpostus se olikaan, saada tuntea, että henkinen syventyminen auttaa samalla parantavia voimia nousemaan esiin, virtaamaan ihmisolemuksen kautta.

Ja Steiner jatkaa:

"Viisaus saa rakkauden voimat virtaamaan ihmiskehollisuuden kautta. Kristus oli viisain, ja siksi myös suurin parantaja."

Parantaminen

Sitten Steiner täydentää, että elleivät rakkaus ja myötätunto liity viisauteen, mitään aitoa apua ei synny. On hauska lukea, miten käytännöllisesti Steiner tästä jatkaa:

Jos joku maa kadulla jalka katkenneena ja ympärillään myätätuntoisia ihmisiä. Mutta ellei heillä ole tietoa, he eivät voi auttaa. Mutta lääkäri, jolla on tietoa katkenneen jalan hoitamisesta, voi olla avuksi, sillä hänen viisautensa muuntaa myötätunnon toiminnaksi. Perustavanlaatuista kaikelle ihmisten antamalle avulle on tieto, näkymys ja kyky.

"Me olemme aina viisauden ympäröimiä, koska viisaat olennot ovat luoneet maailman. Kun tämä viisau kohoaa huippuunsa, se muuttuu kaiken käsittäväksi rakkaudeksi. Rakkaus virtaa meitä kohti tulevaisuuden maailmasta. Rakkaus syntyy viisaudesta, ja viisain henkinen olento on suurin parantaja. Kristuksesta on syntynyt Pyhä, toisin sanoen parantava henki."

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: viisaus, rakkaus, Rudolf Steiner, parantava, voima, pyhä, henki

Rakkaus ja viisaus

Perjantai 14.11.2014 klo 19:21 - Matti Kuusela

Rakkaus ja viisaus ovat kovin lähellä toisiaan, aivan kuin saman asian kääntöpuolet. Ja niin Steinerin mukaan onkin. Rakkauden enkelit ja viisauden enkelit vaikuttavat kummatkin ihmiseen, mutta elämän suuressa kierrossa eri aikoina.

Rakkauden enkelit tukevat meitä tämän maallisen elämämme aikana, mutta viisauden enkelit vaikuttavat meihin ennen kaikkea kuolemamme jälkeen. Sen voi sanoa myös, kuoleman ja uuden syntymän välisessä elämässä.

Enkeleiden vaikutus

Enkeleiden toiminnalle on ominaista, että he joutuvat normaalitapauksissa toimimaan meidän kanssamme hyvin hienovaraisesti. Meitä ei voi pakottaa rakkauteen. Erityisesti se pitää paikkansa korkeamman, henkisemmän rakkauden suhteen. Tai sellaisen rakkauden, joka edellyttää rakkaudellisia tekoja.

Toki meitä ihmiskuntana on aluksi opetettu rakkauteen sukupuolisen ja vanhemmuuden ja läheisten ihmisten rakastamisen kautta, mutta kehitys kulkee koko ajan enemmän kohti sellaista rakkautta, joka lähtee kokonaan meidän omasta henkisestä tai sisäisestä oivalluksestamme.

Tällä koulutustiellä kohti rakkautta enkeleidenkin on oltava hyvin varovaisia, hienovaraisia. Ajattelu itse olevasi enkeli, jonka on opetettava ihmistä kulkemaan kohti rakkautta, rakkauden oivaltamista ja rakkauden tekoja. Mitä silloin tekisit enkelinä?

Tai ajattele, että sinä olet tuo ihminen, jota enkeli opettaa. Mitä enkelisi sinulta silloin odottaa? Miten sinun olisi toimittava, jotta enkelisi pystyy auttamaan sinua mahdollisimman paljon?

Luulen että kaikkein ihaninta omalla ja muillekin enkeleille on, että me ihmiset annamme heille mahdollisimman paljon mielekästä työtä!

Kun me toimimme niin, että enkelit voivat kaikissa vaihessa tulla meitä auttamaan ja tukemaan ja ohjaamaan, silloin hekit voivat elää hyvää ja täysipainoista elämää!

Suurta tragediaa suojelusenkeleille on se, että heidän ihmisensä ei yksinkertaisesti anna heille mitään mahdollisuutta auttaa ja ohjata. Sillä niin kauan kuin me puhumme aikuisista, meistä on kiinni se, miten meitä voidaan auttaa ja ohjata!

Viisaus

On varmaa, että rakkaus johtaa myös viisauteen, mutta maanpäällisen elämän kannalta myös viisaus johtaa rakkauteen. Moni lienee huomannut, että rakastaminen ilman viisautta ei aina anna kovin hyviä tuloksia.

Mutta kun me olemme viisaita, me osaamme hieman ohjata rakkauttamme niin, että se toimii hyvällä tavalla. Sekin on viisautta, että pystyy aikuisena rakastamaan lapsenomaisesti koko elämäänsä, itseään, lähimmäisiään, kaikkea. Viisaus auttaa löytämään rakkaudelle tasapainoa ja sopusointua.

Viisaus näyttää, miten paljon omaa rakkautta kannattaa mihinkin suunnata. Millä tavoin toimia rakkauden pohjalta. 

Kun ajattelee näitä rakkauden monia mahdollisuuksia, huomaa miten paljon sävyjä rakkauden käytännöllisellä ilmenemisellä on, miten paljon valintoja se sekä mahdollistaa että vaatii.

Ja sen lisäksi meillä on mahdollisuus tuohon säteilevään rakkauteen, joka loistaa olemuksestamme kaikkeen maailmaan.

Säteilevä rakkaus

Mitäpä jos kokeilet tuota säteilevää ja loistavaa rakkautta heti luettuasi tämän kappaleen loppuun. Istu vain paikallasi silmät kiinni ja herätä itsessäsi niin loistava rakkauden valo kuin suinkin vain voit kuvitella. Anna tuon rakkauden valaista ja lämmittää koko maailmaa!

Voit tehdä sen nyt!

Mahtavaa, luulen että moni meistä yllättyi löytäessään itsestään niin paljon ja niin upeaa rakkauden loistetta!

Kun teet tuon saman harjoituksen uudelleen, huomaatko että aivan luontevasti käytät koko ajan viisauttasi tuon rakkauden pitämiseen oikealla paikallaan, vaikka se on toisaalta aivan vapaasti loistavaa.

Ja huomaatko, että miten tuo avoin rakkauden tunne koko ajan vaikuttaa tietoisuuteesi? Purkaa esteitä ja solmuja, luo uusia sisäisiä viisauden rakenteita.

Hieno idea on kiittää sekä rakkauden että viisauden enkeleitä heidän avustaan ja tuestaan. Ja omaa enkeliä on kiittää myös, joka päivä. Aivan yksinkertainen kiitos riittää, vaikka monelle on luontevaa käyttää oikeaa valmista enkelirukousta tai enkelisanoja.

Rakkaudella
Matti

Omalle suojelusenkelille sopivia rukouksia ja lauseita on useitakin Enkelit kannsamme -kirjassani. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: rakkaus, viisaus, enkelit

Kohti enkeleitä

Perjantai 7.11.2014 klo 19:00 - Matti Kuusela

Viime viikon enkeliesitelmässä koin vahvasti, miten yhteytemme enkeleihin vahvistuu. Se on oikeastaan hyvin yksinkertaista: tule mahdollisimman paljon enkelien kaltaiseksi.

Ja heti kun tuon on sanonut, on jatkevattava, että se on sanottava itselleenkin riittävällä tunteella, sopivalla tunteen syvyydellä, ja on löydettävä mukaan vielä aivan uudenlainen tahdonkosketus. Enkelitunne... enkelitahto...

Kaikkia näitä kolmea me tarvitsemme lähentyäksemme enkeleitä: enkeliajattelua, enkelitunnetta, enkelitahtoa.

Kaikille niille on ominaista, että ne ovat jollain tavalla hiljaisempia kuin meidän tavallinen ajattelumme ja tunteemme ja tahtomisemme. Ne tapahtuvat meissä jotenkin syvemmällä kuin arkinen sielullisuutemme.

Enkelit ihmisinä

Yksi näkökulma on on katsoa miten enkelit elivät ihmisvaiheensa. Aivan, enkelitkin ovat olleet ihmisiä, mutta eivät nykyisellä maapallollamme, vaan maan edellisessä inkarnaatiossa.

Tuo maa oli kuitenkin hyvin erilainen kuin nykyinen. Kun me nykyihmiset vietämme ihmiselämäämme maailmassa, jossa aine on enemmän tai vähemmän kiinteää, oli edellisen maan kiintein aines vedenomaista.

Nykyiset enkelit viettivät siis ihmisvaiheensa maailmassa, joka oli oikeastaan henkistä vettä. Vain jollain kohdin se kiinteytyi ehkä jonkinlaiseksi geeliksi, ehkä joskus vieläkin tiiviimmäksi. Yleisvaikutelma oli kuitenkin, että elämä tapahtui laajan vesiplaneetan sisällä, maailmassa jossa hiljainen henkinen sointi, planeettojen ja tähtien musiikki oli muotoavana voimana.

Tuossa elävän veden maailmassa kaikki oli aaltoavampaa ja soljuvampaa ja kuuntelevampaa kuin meidän nykyisessä maailmassamme.

Enkelit nyt

Kun meidän enkelimme nyt ovat edenneet yhtä kosmista astetta korkeampaan olotilaan, voi olla avuksi etsiä tuntumaa siitä, miten henkinen vesivirtaavuus muodosti heidän kiinteimmän kehonsa silloin kun he elivät ihmisvaihettaan. Ja tuossa kehossa loistivat silloiset valon ja lämmön elementitf.

Kun vielä lisäämme, että nämä meitä edeltävät ihmiset silloisessa maassa - tai oikeastaan silloin lähes aineettomassa vedessä - täyttivät koko maan viisaudella, niin me alamme ehkä ymmärtää jotain siitä, mitä he ovat nyt. Tuo viisaus virtasi silloin korkeammista maailmoista, mutta nykyiset enkelimme olivat silloin niitä, jotka sen istuttivat tähän maahan, niin että voimme tuon viisauden havaita kaikkialla luonnossa.

Toivon että nämä ajatukset auttavat sinua lähestymään tuntumaa tai oivallusta siitä, millaisia olentoja meitä lähinnä olevat enkelit ovat, etenkin ne, jotka toimivat jokaisen ihmisen omana suojelusenkelinä, henkisenä ohjaajana.

Rakkaudella

Matti

Jos kiinnostuit, niin keskiviikkona 12.11.2014 jatkamme suunnilleen tästä klo 18. Aiheena on, miten me voimme omista lähtökohdistamme lähestyä kukin omaa yhteyttään enkeleihin ja tietystä löytää erityisesti yhteys omaan suojelusenkeliinsä. Enkeli, arkkienkeli, suurenkeli - he ovat myös mukana. Näet tarkemmat tiedot kurssista Enkelimaan etusivulta.

mikharkhangel.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: enkelit, enkeli, yhteys enkeleihin, viisaus, arkkienkeli

Sofian uusi tuleminen

Torstai 25.9.2014 klo 0:48 - Matti Kuusela

Sain tällä viikolla postista Robert Powellin ja Estelle Isaacsonin uuden Sofia-kirjan, The Mystery of Sophia. Markku Maula oli jo kehunut sitä minulle, mutta en arvannut miten hienon ja koskettavan teoksen sain käteeni. Sen takia myös oivalsin heti, että tälle viikolle kaavailemani Sofia-ilta kannattaa siirtää myöhempään, kunnes olen saanut tämän kirjan luettua kunnolla.

Edelleenkin olen lukenut vasta ensimmäisen luvun, kahteen kertaan. Ja melkein koko luku tuli alleviivatuksia erilaisilla väreillä.

Luku kertoo yhdestä Estellen sisäisestä näystä, ja tämä on todella hieno. Se on koskettava ja se herättää syviä muistoja, joita tuskin tiesin olevankaan.

mystery_of_sophia.jpg

Sofian uusi tuleminen

Kuningas Salomo oli aikoinaan ihminen, jolla oli aivan erityinen suhde Sofiaan, maailmanviisauteen. Tämä viisaus, joka hepreaksi kirjoitetaan Hokmah, esiintyy lukuisissa Salomonin kautta syntyneissä Vanhan testamentin teksteissä. 

Ja huomattakoon, että Viisaus käyttää itsestään jatkuvasti ilmaisua Minä. Se merkitsee, että viisaus on henkinen olento, minä-olento. 

Sitten Viisaus joutui siirtymään syrjään. Paljon tapahtui, paljon ikävää, mutta kaiken sen ikävän keskellä myös Kristuksen tulo maan päälle ja kristillisyyden niin hankala synty. Noina aikoina Sofia ilmentyi vain harvoille sisäisesti näkeville sieluille ja kerran hän täytti Neitsyt Marian olemuksen, historiallisena helluntaina.

Mutta nyt Sofia on tulossa uudelleen Kristuksen toisen tulemisen myötä. Siinä missä Kristus ensimmäisellä kerrallaan maan päällä, fyysisessä ruumiissa, avasi ihmiselle tietä Isän luo, hän johdattaa nyt ihmissielua Sofian luo.

Sofia on maailmanviisaus, hän on ollut mukana luomisen alusta saakka. Lainaan nyt muutaman kohdan Estelleltä:

Tämä on Kristuksen toisen tulemisen aikaa. Ja Kristuksen toinen tuleminen julistetaan Samballasta, joka on tuonut esiin tätä suurta ilmoistusta jo lähes sadan vuoden ajan. Olennot, jotka palvelevat Äitiä, kantavat tätä ilmoitusta kivikunnasta kasvikuntaan, eläinkunnasta ihmismiskuntaan - kaikille jotka voivat kuulla tämän uutisen: että Hän tulee jälleen kirkkautensa loisteessa! Pilvissä. Hän on täällä! Hänen ruumiinsa on maa. Hän hengityksensä on tuuli. Hän kantaa maata rakastavassa syleilyssään.

Ja korostakaamme vielä Kristuksen yhteyttä Isään, Äitiin, Tyttäreen. - Jos haluat tutkia näitä käsitteitä tarkemmin, niin voit hankkia suomentamani ja julkaisemani Pyhä Sofia -kolminaisuus -kirjan.

Ensimmäisessä tulemisessaan Hän valmisti sydämiä virittäytymään Isään. Toisessa tulemisessaan hän valmistaa sydämiä ottamaan vastaan Sofian. Hän tahtoo tuoda Äidin ja Tyttären yhteen maan päällä, yhdistäen siten uudelleen Maaäidin ja Jumalallisen tyttären.

Hyvin koskettavaa on, kun Estelle tämän näyn lopulla kuvaa, miten Lasarus kuoltuaan kulkee Maan keskukseen Äidin luo Johannes Kastajan seuraamana, ja miten Kristus tarvitsi tätä tietoa ihmisten kautta suorittaaksen tuon matkan Äidin luo heti oman kuolemansa jälkeen.,

Tässä siis joitakin katkelmia Estellen ensimmäisestä näystä, todella ihania. Ja näistä kerromme lisää Sofia-illassa keskiviikkona 8.10. klo 18. Olet tervetullut.

Robert Powell, Estelle Isaacson: The Mystery of Sophia. Bearer ot hte New Culture. The Rose of the Worl.

1 kommentti . Avainsanat: Sofia, Robert Powell, Estelle Isaacson, Kristus, Viisaus, Salomo

Sofia

Keskiviikko 29.1.2014 klo 20:58 - Matti Kuusela

Sofia tarkoittaa viisautta. Se esiintyy esimerkiksi sanoissa teosofia, jumalviisaus, tai antroposofia, viisaus ihmisyydestä. Ja se esiintyy myös paljon huomaamattomammin sanassa filosofia, joka merkitsee viisauden rakastamista. Todellakin on ollut aika, jolloin Viisaus koettiin henkiseksi olennoksi, jonka rakastajat nimittivät itseään filosofeiksi.

Nyt me olemme edenneet jo kauas noista ajoista. Juutalainen vanha henkinen tieto kertoo, miten sofia - vaikka nimitys oli toinen - oli ensimmäinen luotu olento. Poika, logos tai sana lähtee jumaluuden piiristä ja luo yhdessä sofian eli viisauden kanssa enkelikunnat, universumit, maailman. Kun kulttuuri muuttuu yhä miehisemmäksi, myös tieto Sofiasta katoaa. 

Kuulu kuningas Salomo kolmisentuhatta vuotta sitten oli yksi suuria Sofia-tietäjiä. Hänen Sananlaskuissaan Sofia esiintyy hyvin monipuolisesti. Sofia kertoo hyvin kalevalaiseen tapaan, miten hän oli mukana maailmaa luotaessa ja myöhemmin hän kertoo itsestään:

Olin läsnä kun hän pani taivaat paikoilleen
ja asetti maanpiirin syvyyksien ylle, 
kun hän korkeuksissa teki taivaan pilvet
ja sai syvyyden lähteen kumpuamaan,
kun hän pani merelle rajat...

Sitten Sofia tulee paljon käytännöllisemmälle tasolle:

Hyvin käy sen, joka minun tietäni kulkee.
kuulkaa neuvojani, niin viisastutte, 
älkää lyökö niitä laimin.
Hyvin käy sen, joka minua kuulee,
päivästä päivään seisoo ovellani,
valppaana odottaa sen kynnyksellä.
Joka minut löytää, löytää elämän,
hänet herra ottaa suosioonsa.

Kolme Mariaa

Voi kokea, miten Kristuksen ristin äärellä Sofian eri laatuja edustavat kolme Mariaa. Keskiajalla ja vielä meidän aikanamme Sofia on läsnä erityisesti ikonitaiteessa. Mutta olennaisesti hän on ollut unohtuneena sen ajan, jolloin ihmiskunta miehisen kulttuurin yksinäisyydessä ei häntä voinut enää löytää. Nyt me olemme vahvistuneet omissa yksilöllisyyksisämme niin paljon, että meidän on jälleen mahdollista ottaa Sofia vastaan itseemme. Sofian naisellinen voima on myös, joka antaa mahdollisuuden todelliseen Kristuksen ymmärtämiseen, todellisena henkisenä olentona.

Nyt Kristuksen toisen tulemisen alettua on alkanut myös Sofian uusi tuleminen. Sofian kautta myös meidän koko tietämisemme uudistuu. Sofia on jumalallisen alkuviisauden olemus, mutta meidän piirissämme hän mahdollistaa tietämisemme kehittyvät viisaudeksi sydänrakkauden lämmössä. Ja silloin me ymmärrämme myös Mikaelin opastuksen uudella tavalla, sisäinen voimana.

1 kommentti . Avainsanat: Sofia, viisaus, Maria, Mikael, Salomo, Kristus

Henkinen parantaminen

Perjantai 3.1.2014 klo 3:31 - Matti Kuusela

Kun kirjoittelen tätä nyt yöllä, niin keskiviikkona eli uudenvuodenpäivänä olimme jouluajan pyhässä virrassa liikkeenhenkien eli voimien tai hyveiden päivässä. Tuo sisäiseen henkiseen liikkeeseen avautuminen näyttää olevan aika hiljainen päivä, johon kuin Wienin uudenvuodenkonsertti sopii loistavasti. Minun mielestäni tosin valsseja olisi saanut olla enemmän. Pakko tunnustaa, etten oikein enää viimeisistä polkista huomannut miten ne erosivat aiemmista. Mutta ehkä se johtuu vain polkkakorvan harjaantumattomuudesta. 

Eilen torstaina, jota päivää tässä vielä elelen, alkoi sitten viisaudenhenkien päivä. Ja kuinka ollakaan, heräsin hienosti jo kuuden tienoilla ja aloin lukea Steinerin Baselissa 20. marraskuuta 1907 pitämää esitelmää Mariasta ja Maria Magdaleenasta. Tuossa esitelmässä Steiner puhuu viisaudesta ja alkaa sitten lähestyä parantamista. Ensin hän puhuu tunnetusta parantajasta ja kirjailijasta Paracelsuksesta, joka esiintyy myös eräässä Mika Waltarin kirjassa.

Paracelsus oli saavuttanut tällaisen viisauden. Hän lähestyi jokaista kasvia, jokaista kemiallista ainetta niin että hän tunnisti suoraan niiden parantavat ominaisuudet. Eläin tietää välittömästi tiedostamattomien vaistojensa avulla, mitä on sille hyväksi. Paracelsus tunsi tietoisen viisautensa avulla, miten jokin sairaus voisi hyötyä tietystä aineksesta.

Sairauden merkitys

Mahdoitko huomata, että Steiner käytti tuossa ilmaisua, että sairaus hyötyy... Mehän olemme tottuneet ajattelemaan, että sairaus on aina huono asia. Mutta tosiasiassa sairaus on prosessi, joka pyrkii palauttamaan ihmisen hänen kadottamaansa sopusointuun yhteydessä maailmankaikkeuteen ja omaan kehitystiehensä.

Tämä nyt ei kuitenkaan ollut se mahtava asia, josta aioin kertoa, vaikka se saattaa kyllä monet ajatukset kääntymään päälaelleen. Sehän merkitsee, että sairaudet hankaluuksistaan huolimatta ovat siis hyväksi, ja silloin hoitajan tehtäväksi tuleekin - ei ainoastaan poistaa sairautta - vaan luoda sille sille toinen tapa suorittaa se vahvistuminen tai mitä ihminen henkiseltä kannalta kulloinkin kaipaakaan.

Tosiasiassa suuri osa tuosta tapahtuu alueille, jota me ihmisten emme vielä tiedostamisellamme hallitse, mutta on hyvä alkaa kuitenkin tulla tietoiseksi siitä, miten sairaus henkiseltä kannalta katsottuna voi olla suorastaan jotain upeaa: se on parantamista, jota luonto ja maailmankaikkeus itse suorittavat.

Mutta kun me ihmiset, parantajat, hoitajat, lääkärit, terapeutit, olemme täällä läsnä, meillä on mahdollisuus osallistua tähän luonnon ja hengen viisauden parannusprosessiin ja tehdä siitä paljon miellyttävämpi. 

Ainahan tulee muistaa, että ei ole hyvä poistaa ihmiseltä sitä sisäisen parantamisen ja vahvistumisen mahdollisuutta, jonka jokin vaiva hänelle tahtoo antaa. Siksi prosessit tarvitsevat myös aikaa, vaikka joskus tapahtuu myös parantumisia, jotka voimme kokea aivan ihmeinä. Nämä ihmeet johtuvat usein siitä, että me olemme jo sisäisesti työstäneet jonkin asian ainakin kutakuinkin valmiiksi, mutta sairaus on jäänyt aivan kuin roikkumaan jälkeen. Silloin ei hoitajalta tarvita kuin pieni kosketus, niin tasapaino taas palautuu.

Viisaus ja sisäinen aktiivisuus

Sielun on tultava aktiiviseksi... Ellei sielu luo itsessään sisäisiä kuvia, henkinen maailma ei voi virrata siihen. Nämä sisäisesti luodut kuvat pysyvät objektiivisina edellyttäen että ne eivät ole itsekkäiden toiveiden luomia. Kun niiden sisältö on henkistä, silloin parantavat voimat virtaavat ihmiset sieluun.

Kun ihminen saavuttaa kyvyn muuntaa henkisen tutkimuksen käsitteet eläviksi kuviksi, jotka ovat täynnä väriä, sointia ja elämää, silloin tämä viisaus muuttuu kaikissa elämänpiireissä parantaviksi voimiksi, ei ainoastaan itsellemme, vaan myös toisille, koko maailmalle.

Silloinkin vaikka nuo sielussamme luomamme kuvat eivät olisi aivan tarkkoja... meitä ohjaavat henkiset voimat oikaisevat niitä. Paracelsus oli tällainen tietäjä. Hän sulautui luonnon kaikille alueille ja muunsi tietonsa tarmokkaiksi sisäisiksi voimiksi. Jokainen kasvi puhui hänelle paljastaen luonnon sisältämää viisautta.

Merkittävä opetus tässä on asia, jota itsekin olen viime aikoina paljon miettinyt: ottaaksemme vastaan luonnon ja maailmankaikkeuden voimia ja viisautta, ei riitä, että me antaudumme luonnolle vain passiiisesti, vaan päin vastoin meidän on oltava aktiivisia, hyvinkin aktiivisia. Ja kun siis luemme henkisiä tekstejä, henkisen tutkimuksen tuloksia, ei riitä että otamme ne vastaan vain värittöminä ajatuksia, vaan meidän on itse täytettävä ne väreillä, tuoksuilla, äänillä, tunteilla.

Silloin kun meidän sisäinen elämämme toimii tuolla tavoin herkän ja sävykkään luovasti eri alueilla, silloin meidän sisäiset oppaamme voivat liittää näihin liikkuviin sisäisyydessämme eläviin kuviin oman opastuksensa. Ja johtaa vähitellen siihen, että luonto itse voi alkaa puhua meille - tai että me olemme kehittäneet itsessämme sellaisen sisäisen liikkuvuuden, voiman ja herkkyyden, joka kykenee ottamaan luonnon puhetta vastaan, ja vielä ymmärtämään sitä, mihin tarvitaan lisäksi ajattelun joustavuutta ja ennakkoluulottomuutta.

Viisaus ja Rakkaus

Sitten hyppään yli pari sivua, joissa Steiner kuvaa tarkemmin tätä sisäisen tiedon ja sen kehittymisen prosessia - johon toivottavasti voimme palata - ja tulemme kohtaan, jossa Steiner kuvaa miten imaginatiiinen viisaus tuo ihmiselle terveyttä, miten elämää antavat voimat virtaavat ihmisolemuksiin henkistyneen viisauden kautta ja pitävät heidä nuorekkaina ja voimakkaina!

Viisaus tekee ihmisen avoimeksi ja vastaanottavaiseksi, koska se on perusta, jolta rakkaus kaikkia olentoja kohtaan kasvaa... Kun viisaus lämmittää sielua, rakkaus virtaa siitä esiin. Niin me voimme ymmärtää, että on olemassa ihmisiä, jotka voivat parantaa käsiensä avulla. Viisaus saa rakkauden voimat virtaamaan heidän käsiensä kautta. Kristus oli viisain, ja siksi hän oli myös suurin parantaja.

Elleivät rakkaus ja myötätunto liity viisauteen, ei aitoa parantumista tapahdu.

Tänä viisaudenhenkien eli herruuksien päivän aamuna tämän tekstin löytäminen oli aivan ihmeellinen kokemus. Olen tutkinut Steinerin työtä jo puoli vuosisataa ja tehnyt parannustyötä yli kaksikymmentä vuotta, ja koskaan aikaisemmin ei tämä kohta ollut tullut esiin - ei myöskään kenenkään kertomana!

Aivan uskomattoman upea ja vahvistava ja lämmittävä kokemus. Ja sitten Steiner vielä jatkaa viisauden ja rakkauden asemasta maailmassa:

Me olemme aina viisauden ympäröimiä, koska viisaat olennot ovat luoneet tämän maailman. Kun tämä viisaus tulee saavuttamaan huippunsa, se on muuttunut kaikenkäsittäväksi rakkaudeksi. Rakkaus tulee virtaamaan meitä kohti tulevaisuuden maailmasta. Rakkaus syntyy viisaudesta ja viisain henkinen olento on suurin parantaja. Kristuksesta on syntynyt Pyhä, toisin sanoen Parantava Henki.

Rakkaudella
Matti

PS: Perjantai on nyt Tahdonhenkien eli Valtaistuimien päivä. Ikoneissa tahdonhenget ovat enkeliolentoja, jotka usein seisovat maailmanpyörän päällä ja heidän siivissään on lukemattomia silmiä, jotka kuvaavat heidän olemuksessaan vaikuttavia muita enkeleitä. Tahdonhenkien ominaisuuksiin kuuluu myös Suomen vaakunaeläin Leijona sekä sydänvoimat ja hyveiden kannalta erityisesti rauhantekeminen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Parantaminen, henkinen tieto, käsillä parantaminen, viisaus, rakkaus, Kristus, sairauksien merkitys, sielun aktiivisuus, Paracelsus, Parantava, Pyhä, Henki

Medusat 2

Perjantai 7.6.2013 klo 1:17 - Matti Kuusela

Puhuimme edellisessä blogissa medusoista, siitä miten ne ovat kuin merestä tiivistynyttä musiikkia, ääntä tai suorastaan melodioita. Se on nykyiselle ajattelulle jo riittävän vaativiaa, puhumattakaan siitä, miten herkästi maa reagoi siihen, mitä sen pinnalla tapahtuu. Merenhenki Etschewit kertoi, miten jokainen musiikkilaatu luo oman medusansa maan vastauksena tuohon musiikkiin. Sehän kertoo siitä, että ihmistoiminnan vaikutus todellakin yltää ympäri koko maan - siis siinä mielessä että kun jossain jotain tapahtuu, sen seuraukset voivat ilmetä maaäidin vastauksena millä tahansa maapallon alueella. Siinä ajatusharjoitus kerrakseen.

Puhuimme myös siitä, miten medusat ovat vain hivenen tiivistynyttä vettä. Valaan laulavat meriin kuun lauluja, mutta medusat eivät laula tai soita, ne ovat tuo sointi tai sävelmä. Se on asia, joka tulee luonnonhenkien kertomuksissa esiin yhä uudelleen ja uudelleen. Jotkut olennot tekevät jotain, jotkun olennot ovat noita tekoja. Se on näkökohtaero, jonka kanssa joutuu ehkä pinnistelemään omassa tietoisuudessaan, mutta kun tuo tekemisen ja tekona olemisen keskinäinen suhde alkaa avautua, alkaa kokea maailman uudella tavalla, entistä avarampana, musikaalisempana.

Viisaus, rakkaus ja kauneus

Medusat ovat olentoja, joiden likkeessä vesielementin kauneus ja viisaus sulautuvat yhteen. Maassa elävä viisaus on maan edellisen ihmiskunnan, vanhan kuun ihmisten eli nykyisten enkeleiden tuotetta. He istuttivat maahan viisauden, niin että viisaus tulee esiin kaikkialla, mutta joskus niin harvinaisen kauniilla ja aaltoavalla tavalla kuin näillä juuri ja juuri merivedestä esiin kasvaneilla medusoilla.

Maan nykyisen ihmiskunnan eli meidän tehtävänä tulee olemaan maan täyttäminen rakkaudella, niin että maan seuraavan ihnkarnaation ihmiskunta voi aivan kuin tuoksuna kokea rakkauden huokuvan esiin kaikesta siitä, mitä maassa on. Se on meidän suuri tehtävämme - ja kuten on helppo ymmärtää, meillä on siinä vielä tekemistä. Mutta voit jo nyt auttaa tätä kehitystä näkemällä sisäisesti miten se rakkaus, joka nyt vielä ilmenee usein niin alkeellisena ja häilyvänä, maamme loppua kohti puhkeaa kukkaansa ja täyttää koko maan, kaiken mitä täällä on.

Kuu

Kuulla on läheinen yhteys maan vesielementtiin. Oletko koskaan ihmetellyt, miten maassa voi olla niin paljon viisautta ja kauneutta. Kuun ikiopettajat antavat sointiensa kaikua maan meriin jotka peittävät maata suuremman alueen maan pinnasta, ja näitä sointeja riittää myös vuoripuroihin saakka. Tässä soimisessa kuun oma viisaus uudistuu jatkuvasti ja kantaa samalla maan viisautta. Siksi medusat soivat maailman merissä. 

Aluksi korostimme, miten medusat ovat sointi, mutta ne ovat myös sointia, joka tosin ei ole tavallisin aistein kuultavissa. Se on henkistä tai yliaistista sointia ja musiikkia. Kun eläydyt tähän medusojen yliaistiseen sointiin veden elementissä, voit kokea, miten laajalle tuo sointi ulottuu maan olemuksessa, myös muiden olentojen kautta.

Etschewitin mukaan kuun henkisten opettajien keskeinen viesti ainakin tuohon aikaan oli se, miten ihmiskunnan ongelmia ei voi ratkaista vain ajattelun avulla, vaan meidän on aina löydettävä kolminaisuus, kuten ajattelu, tunne ja tahto, tai usko, rakkaus ja toivo. Vasta silloin me alamme hahmottaa kokonaisuuksia siten, että ottavat huomioon sekä henkisen, sielullisen että aineellisen tason.

Ikuisuus

Joskus ihmiskunta omaksuu iskulauseita, joilla saattaa alunperin olla hyvä tarkoitus, mutta jotka voivat johtaa pahasti harhaan. Nyt kaksi tällaista lausetta liittyy aikaan. Toiven lause pyytää pysymään nykyhetkessä, mikä on aivan hyvä ajatus - ellei siihen pyri ajattelun voimin. On hyvä elää nykyhetkessä, mutta jos puristaa ajattelunsa siihen liikaa, silloin jää ikuisuuden elementti huomaamatta.

Kuun viisaudenopettajat ja medusat elävät kärsivällisesti paljon laajemmassa aikaulottuvuudessa kuin me ihmiset. Ymmärtääksemme paremmin sekä kuunviisautta että medusojen luomoavaa liikettä me vapautua ikuisuuteen, ajan sykkivään rajattomuuteen.

Toinen sisäisesti vahingollinen lause on "aikaa ei ole". Aika on tunnetusti jo yksi Aritoteteleen kahdestatoista maailman luomisen kategoriasta. Se on olemassa. Aika on elementti, joka esimerkiksi erottaa fyysiset tilat toisistaan niin, että jossain paikassa voi jonain ajan hetkenä olla yksi ihminen, toisella hetkellä vaikka neljä, kolmannella ei yhtään.

Koska meidän fyysinen maailmamme on rakenteeltaan vahvasti dualistinen eli kaksinapainen, tällaiset "yksisuuntaiset" lauseet, kuten aikaa ei ole tai elä nyt-hetkessä ovat oikeastaan zen-lauseita, joiden tehtävä on johdattaa ihmisen tietoisuus yksisuuntaisuuden yli. Vanhoissa henkisissä kouluissa on opetettu, miten ihmisen on aina ajateltavat jokainen ajatus myös vastakkaiseen suuntaan. Vasta silloin tavoittaa niiden totuuden. 

Elämänmaailmassa aika on todellisuus, joka täyttää maailmankaikkeuden samalla tavoin kuin fyysis-aineellisen avaruuden täyttää tila. Käytännössä se merkitsee, että esimerkiksi energiahoidossa me voimme parantaa eri aikojen tapahtumia ajan elementissä, niin kuin me fyysisen tilan piirissä voimme parantaa kehon eri alueita.

Ja totta on, että maailmankaikkeuden keskussykkeen ytimessä aika aivan kuin katoaa, jolloin mahdollistuu kokemuksen samanaikaisuuden intuitio, mutta samalla aivan kuin liukenevat myös kaikki kaksitoista kategoriaa.

Jos pääset katselemaan medusoja vaikkapa akvaariossa, tunne miten ne elävät hyvin omassa maailmassaan: ne ovat täällä, mutta samalla jossain aivan muualla, täynnä kuun ikiviisauden sointia, joka maan vesielementissä ilmenee niin kauniina yliajallisena sykkeenä, vaikka me aistillisen korvin emme voikaan medusojen kuun musiikkia ja kuun viisauden viestejä kuulla.

Rakkaudella
Matti 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: medusa, kuu, viisaus, viisauden opettajat, aika, kategoriat, aikaa ei ole olemassa

Kesän ja kosmoksen juhlaa

Maanantai 18.6.2012 klo 18:42 - Matti Kuusela

Tämä on eräänlaista kesän suurta kosmista juhlaa. Ulkona on lämmintä ja voi mennä ulos teepaita päällä, palematta. Alkukesän vihreys elää vielä täydessä kasvuvoimassaan ja juhannus lähestyy.

Tietoisuuden kannalta
kesä merkitsee sitä,
että maa uneksuu.koristeomena260.jpg
Maaäiti näyttää meille unensa luonnon vehreydessä ja kukkien kauneudessa. Jos me olisimme tietoisuudeltamme kehittyneempiä, me voisimme seurata mitä arkkienkeli Uriel näyttää meille kosmoksen korkeuksissa, jonne tietoisuutemme kesällä kohoaa. Siellä me saamme koko vuodelle kosmisen kehityksen ja kasvun siemeniä, joita sitten syksyn alkaessa istutamme innoissamme todellisuuteen arkkienkeli Mikaelin voiman avulla.

Me emme myöskään näe sitä, miten maan kristallivoimat kohoavat meidän läheisyyteemme kesän aikana. Talvella kristallisuus sataa meille lumikiteinä taivaasta, kesällä se muotoaa meidän olemustamme maan kautta.

 

Rakkaus

Rakkaus liittyy läheisesti kesään ja rakkauden voimaa on aina hyvä vahvistaa ja tuumailla eteenpäin. Lainailen seuraavassa joitakin Steinerin lausumia vuoden 1912 lopulta, siis 99 vuotta sitten:

"Aistillinen rakkaus on luovan ja syntyvän tapahtumisen alkulähde. Ilman aistillista rakkautta ei maan päällä olisi enää mitään sellaista, minkä voisimme aistein havaita. Eikä ilman henkistä rakkautta synny mitään henkistä kehitystä. Eläessämme rakkautta, antautuessamme rakkaudelle me valamme maailmaan luovia voimia."

Toisessa kohdassa hän lausuu:

"Rakkaus on maailman moraalinen aurinko."

Koska rakkauden teot eivät vaadi mitään karmallista tasoitusta seuraavissa elämissä, on hyvin luonnollista, että rakkaus on juuri jumaluuden ominaisuus. Steiner lausuu, miten jumaluuden korkein ominaisuus ei ole kaikkivalta eikä kaikkiviisaus, vaan rakkaus. Se on ominaisuus, joka sinänsä ei voi enää kehittyä, ainostaan se voi kehittyä, miten käytämme ja sovellamme rakkautta.

Steiner jatkaa, miten jumala on täynnä rakkautta, hän on puhdasta rakkautta, voimme sanoa että hän on syntynyt rakkauden substansista. Jumala on täysin puhdasta rakkautta.

Jumala on siis luomistyössään pidättänyt rakkauden itselleen, mutta hän on jakanut valtaansa ja viisauttaan. Hän on jakanut valttaansa ja viisauttaan aina ihmiskuntaan saakka, jotta ihmiskunta voi olla vapaa, jotta ihmiskunta voi kasvaa viisaudessa ja kehittyä eteenpäin.

 

Ihmiskunnan voima

Kun joskus joku kysyy ihmeissään, miten jumala voi sallia sitä ja sitä epämiellyttävää ja jopa kauheaa, mitä maailmassa tapahtuu, meidän on hyvä muistella sitä, että kehitys on mahdollista vain sen kautta, että jumala on antanut meille voimaansa ja viisauttaan, vapaasti käytettäväksi.

Jos siis kysymme, miksi jumala sallii jotain kurjaa tapahtua, meidän on kysyttävä, missä jumalan viisaus ja valta nyt ovat? Ja voimme vastata ainoastaan, että hän on laskenut ne ihmiskunnan piiriin. Jos jotain väärää tapahtuu, se tapahtuu täysin maailmassa, jossa ihmiskunta on kasvamassa yhä suurempaan vastuuseen ja ymmärrykseen omista teoissaan.

Jumala puolestaan kantaa sitä kaikkiallista rakkautta, joka mahdollistaa meille ihmiskunnalle ja jokaiselle yksilöllisen vapautumisen pahasta joka hetki. Heti kun me oivallamme sen viisauden ja voiman tai vallan perusteella, mitä meillä käytettävissämme, mikä on oikea teko juuri nyt, meillä on siihen mahdollisuus. - Se voi tuntua itsestään selvältä ja tavalliselta, koska meillä todellakin on tuo mahdollisuus, joka hetki. Mutta voi olla hyvä koetella hetki ajatusta universumista, jonka ihmisolennoilla ei olisi tuota ihmeellistä mahdollista toimia oikein tai hyvin aivan millon vain, minä hetkenä tahansa.

 

Rakkaus ja tieto

Rakkaus on ihmeellinen lääke myös henkisen tiedon suhteen. Jokainen on varmaan joskus kohdannut tilanteita, joissa huomaa henkisenkin tiedon joskus lisänneen ihmisen tai jonkin ryhmän itsekkyyttä. Rakkaus varjelee ihmistä tältä itsekkyydeltä!

Siksi rakkaus on niin tärkeää henkisen tiedon harjoitukselle. Kun rakkaus läpäisee viisauden ja toiminnan, sitä voi oikeastaan nimittää onnellisuudeksi, sillä silloin ihminen voi käyttää kaikkia kykyjään tasapainoisesti, myös nauttia elämästä, nauttia kesästä, nauttia kauneudesta - ja kaikki pysyy edelleen tasapainossa.

Kun viisaus ja voima ovat tasapainossa rakkauden keskipisteessä, elämä ja luovuus virtaavat vapaina luovina ihmisen kautta, ja hän itse on vapaa toimimaan henkisessä minuudessaan.

 

Kosmoksen juhlaa

Jos olosi tänään maanantaina tuntuu erityisen kosmiselta, se voi juhtua siitä, että tänään on se päivä vuodesta, jolloin maa on täsmälleen oman aurinkomme ja suuren henkisen keskusauringon eli oman galaksimme Linnunradan keskuksen välissä. Ensi yönä myös kuu on mukana tässä samassa linjauksessa, mikä tekee tämän kosmisen yhteyden samalla entistä maanomaisemmaksi.

Vielä ihmeellisempi on se Robert Powellin löytö, että ensimmäinen helluntain 24. toukokuuta vuonna 33 tapahtui juuri tämän saman Aurinko - Maa - Linnunradan keskus -linjauksen aikana. Se mahdollista kahdentoista apostolin tarkoin valitun piirin heräämään aivan uuteen yksilölliseen henkiseen tietoisuuteen.

Se antaa myös sinulle itsellesi mahdollisuuden tunnustella tänään ja ensi yönä, miten oma henkinen olemuksesi asettuu suureen kosmiseen kokonaisuuteen.

Rakkaudella, Matti

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kesä, tietoisuus, Uriel, Mikael, Rudolf, Steiner, rakkaus, luovuus, vapaus, viisaus, valta, jumala

Venuksen tie

Keskiviikko 6.6.2012 klo 16:45 - Matti Kuusela

Hei ystävät hyvät, tänään on siis
Venuksen transiitin päivä. Sikälivenuksen_syntyma.jpg kuin
olen ymmärtänyt, konjunktio eli yhtymä tähtitaivaalla tarkoittaa sitä, että maasta katsottuna kaksi taivaankappaletta on samalla pystylinjalla. Sen henkisen ja energeettisen merkityksen voi jokainen helposti aavistaa, jos on joskus katsonut tähtitaivaalle ja huomannut sitä ihmeellistä tunnelmaa, joka syntyy, jos vaikka leimuavan kirkas Venus ja himmeämpi viisas Jupiter lähestyvät toisiaan.

Saman voi kokea kuun ja jonkun kiertotähden ollessa lähessä toisiaan. Harvinaisempaa sen sijaan on, että taivaankappaleet menevät ihan kohdakkain, eli kuten nyt, että Venus radallaan sattuu juuri Auringon kohdalle ja kulkee sen kasvojen yli.

Silloin siinä tapahtuu useaitakin asioita, mutta ainakin kaksi: Venus, vaikka se on kooltaan pieni pilkku aurinkoon verrattuna, pysäyttää kuitenkin osan auringon fyysisen ja henkisen valon virrasta. Ja toisaalta pieni mutta vaikuttava Venus vaikuttaa omalta osaltaan auringon henkiseen virtaukseen, se rikastaa sitä omalla yksilöllisyydellään. Ja samalla auringon valtava voima vahvistaa Venuksen vaikutusta.

 

Linjausten voima

Lisäksi tapahtuu energeettisesti suuria asioita. Aivan kuten ihmisellä, myös aurinkoa kiertävillä planeetoilla on omat henkiset voimakenttänsä, ja etenkin eteerinen kenttä. Planeetan varsinainen kosminen oma kenttä tai aura ei kuitenkaan ole pelkästään sen itsensä ympärillä, vaan henkisesti katsottuna planeetta on linssinmuotoinen näkymätön voimaolemus, jonka keskipiste on auringossa. Ja fyysinen planeetta, se jonka me näemme silmillämme, on kuin kupla tuon henkisen auringon ympärillä kiertävän planeetan reunassa.

Merkuriuksella on kaikkein pienin eetterilinssi, Venuksella toisella suurin ja maalla kolmanneksi suurin, ja suurempi sulkaa aina pienemmän sisäänsä. Näin kun ajattelee, fyysisesti näkyvä aurinko onkin edelleen maan eetterimuodon sisällä! Toisaalta kaikki planeetat ovat auringon eetterimuodon sisällä, joka on siis hyvin suuri ja ulottuu koko aurinkokuntaamme.

 

Elävän ja joustavan ajattelun voima

Jos tuo tuntui vaikealta ymmärtää, se johtuu siitä, puhumme voimatason asioista yhdessä fyysisen kappaleellisen tason kanssa. Vaikeus tulee siitä, että elävä ja joustava ajatus joutuu aina itse luomaan oman muotonsa ihmisen eetterikehossa, kun taas nykyaikana fyysinen ajattelu seuraa valmiita energiauria.

Näin ei aina ole ollut. Menneisyydessä ihmiset ajattelivat elävän luonnon ja maailmankaikkeuden omien voimien mukaisesti ja fyysinen ajattelu oli valtava ponnistus. Nyt on päinvastoin. Meille kaikille fyysinen ajattelu on enemmän tai vähemmän helppoa, mutta joustava laajempi ajattelu vaatii omaa sisäistä voimaa.

Tällä sisäisellä voimalla voimma nyt kuvitella, miten fyysinen aurinko, Venus ja maa sattuvat aivan samalle suoralle. Tavallisestikin, silloin kun kaksi olentoa tulee lähelle toisiaan, niiden välillä alkaa tapahtua sekä tietoista että syvempää tiedostamatonta vuorovaikutusta. Nyt kun kolme taivaallista kappaletta tulee lähelle toisiaan ja vielä samalla linjalle, niiden välille syntyy hyvin voimakas virtaus kaikkiin mahdollisiin niiden välisiin yhteyksiin.

Se merkitsee, että vaikka tuo maan, Venuksen ja Auringon välinen linjaus kesti fyysistä aikaa vain muutaman tunnin, voimatasolla sen vaikutus säilyy pitkään, jopa kuukausia ja hienommilla tasoilla jopa vuosikymmeniä. Ja jos me ihmiset menemme siihen omalla tahdollamme mukaan, tuo kommunikointi vahvistuu entisestään.

Kosmos luo meille mahdollisuuksia, mutta näiden mahdollisuuksien toteutuminen on kiinni meistä ihmisistä. Meidän tietoisuudellamme on todellista kosmista merkitystä kiertotähtien väliseen yhteistoimintaan!

 

Venuksen tie

Venuksen luova voima on kauneutta, naisellisuutta ja rakkautta. Nyt meillä on mahdollisuus avautua ottamaan sitä vastaan, mutta ennen kaikkea meillä on mahdollisuus kehittää ja vahvistaa noita voimia itsessämme. Silloin Venus auttaa meitä, auringon henkisen valon tukemana.

Tänään 6.6. eli kahden kuutosen päivänä on erinomaisen tasapainoinen päivä asettua sisäisesti uudelleen omaan kosmokseensa. Geometrisesti kuustähti on kaksi kolmiota, naisellinen ja miehinen kolmio lomittain, keskenään tasapainossa. Ja itse tuo tasapaino eli 6 + 6 on myös naisellinen kosmiselta olemukseltaan.

Naisellisuuden varsinainen henkinen olemus on hän, jota kutsumme Sofiaksi, maailmanviisaudeksi. Tämä on vahvasti Sofian viisauden päivä, mutta omalla tavallaan tämä Sofia-vaikutus jatkuu vielä pitkään.

1 kommentti . Avainsanat: Venus, transiitti, aurinko, Sofia, maailmanviisaus, konjunktio, eetteri, planeetat, 6, elävä ajattelu

Viisaus, henkinen kasvu ja selvänäköisyys

Tiistai 3.1.2012 klo 3:43 - Matti Kuusela

Jouluajan kolmentoista pyhän yön sarja jatkuu edelleen, ja tuntuu että tällä kertää ensimmäistä kertaa todella koen niiden voimat, vaikka niitä jo vuosia olenkin seurannut. Tuntuu tosi mukavalta, että kasvua ja edistystä tapahtuu.

Tänä yönä maanantaista tiistaihin on viisaudenhenkien aikaa. Nyt on hyvä päästää irti kaikesta mahdollisesta vanhasta ja antaa korkeamman viisauden asetella asioita uudelleen paikalleen, korkeampaan järjestykseen.

Olen viime aikoina miettinyt paljon sitä, miten hengelle antautuminen ei ole vain passiivista antautumista - ainakaan nykyaikana - vaan meidän on aina oltava itse aktiivisia. Jos päästän jostakin irti, niin ymmärrän että minä sen teen. Ja annan sillä tavoin vuoron korkeammille voimille.

Minuus, mutta herkkyyteen ja viisauteen kasvavana, on meidän aikamme korkein teema. Mutta sen ohella me tarvitsemme kasvua, ei pelkkiä kukkia ja hedelmiä. Koen että kasvu sisäisessä mielessä tapahtuu nimenomaan tunteiden alueella. Teen edelleenkin noita hartauden tunteen harjoituksia, joista jo olen puhunut.

 

Hartauden tunne

Hartaudesta puhuminen tuntuu aina hiukan oudolta, koska siihen itsellänikiin sekoittuu kuva jostain menneen ajan hartaudenharjoituksesta. Mutta kun teen itse harjoitusta, se tuntuu täysin ajanmukaiselta ja selkeältä.

Ja siis miten sen teen? Yksinkertaisesti vain suljen silmäni  ja lausun mielessäni kutsuna sanan hartaus. Sitten vain annan tapahtua ja seuraan tunnetta, joka kehittyy, mutta en aivan passiivisesti, vaan ikäänkuin varovasti tuota tunnetta kannattaen ja tukien.

Koen sen oikeana juuri sillä tavoin, että oma ohjaus säilyy koko ajan herkästi mukana, vaikka pääosin vain sallin, että hartaus tapahtuu. On sitä vaikea selittää, mutta uskon että mitä enemmän puhumme, sitä paremmin sanatkin asuttuvat kohdalleen.

 

Terveyden asenteet

Kun joskus viisitoista vuotta sitten hoitotyön aloitettuani luin ensimmäisiä kertoja Louise L. Hayn kirjaa Muuta ajatuksesi, se usein suututti, kun sen maininnat sairauksia aiheuttavista asenteista vaikuttivat niin yksioikoisilta.

Esimerkiksi vaikka päänsärky: vammautat itsesi, itsekritiikki, pelko. Nuo tuntuivat jotenkin niin kohtuuttomilta ja ajetteli, että jos ihminen ihan oikeasti kärsii päänsärystä, niin puhuminen jostain itsekritiikistä ja parannuskeinona itsensä rakastamisesta on kyllä kohtuutonta.

Vuosia meni ennen kuin aloin syvemmin hyväksyä ja tuntea todeksi nämä Hayn aivan loistavat oivallukset. Yhä vieläkin katson joskus hoidon aikana ikään kuin ulkopuolisena mielipiteenä, mitä Hay jostain vaivasta sanoo. Siihen on hyvä verrata sitä, mitä itse kokee.

 

Kaksoiskulkija

Hayn kirja on hyvä keino oppia tuntemaan myös omaa kaksoiskulkijaansa. Meillä on jokaisella sisäisyydessämme olento, joka sisältää kaikki ne tunteet ja energiat, joita emme ole vielä itse työstäneet vapaaksi. Sitä nimitetään kaksoiskulkijaksi, ja hän on myös se, joka usein saa meidät suuttumaan, koska me emme sitten millään haluaisi kohdata tätä kätkettyä puolta itsessämme.

Mutta henkinen kasvu on suurelta osin juuri sitä, että me tuomme tuon kätketyn itsessämme esiin ja vapautamme sen. Siksi meidän on opittava rakastamaan kaikkea sitä, mikä meitä suututtaa. Jo tämä ajatus voi suututtaa syvästi. Mieli keksii niin helposti vastaväitteitä: mitä, pitäisikö minun siis hyväksyä sitä ja sitä pahaa!?

Mutta ei, vaan minun on hyväksyttävä ja rakastettava itsessäni myötätuntoiseksi ja rakastavaksi se osa, joka aikaisemmin on suuttunut, itsessäni. Niin kauan kuin suutun, minä taistelen vastaan, joko aktiivisesti tai tukahduttamalla suuttumustani. Vasta kun viha minussa muuntuu rakkaudeksi, alan todella muuttaa itseäni ja maailmaa paremmaksi.

Sehän tarkoittaa myös sitä, että opin rakastamaan myös sitä itsessäni, joka vihaa, tai joka vihasi tai vastusti tai taisteli aikaisemmin. Kun otan avoimin sydämin vastaan kaikki tunteeni rakkauteni ja hyväksyntäni piiriin, minusta alkaa tulla olento, jossa hyvät voimat kasvavat.

Jos yritän kasvattaa selvänäköisyyden ja henkisyyden kukkia sisäiselle maaperälle, jossa vielä on vastustusta, vihaa, taistelua tai tunteiden kätkemistä, tuolla selvänäköisyydellä tai henkisyydelle ei ole kunnollista perustaa, kunnon perustaa kasvulle. Rakkkaus luo sen muhevan mullan, josta muiden hyvien tunteiden avulla henkisyyden kasvu versoo ja kehittyy niin, että myös selvänäköisyyden kukat kohoavat esiin luonnollisina ja viisaina.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: terveys, sairaudet, viisaus, henkinen kasvu, selväkäköisyys, kaksoiskulkija, tunteet